Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna -projektissa sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemuksen kehittämiseen käyttäjätutkimukseen perustuvien kokeilujen kautta. Nuorten ympäristöhuoliin tartuttiin kokeilemalla Lahden kaupungin kuvataideopettajien kanssa muotoiluajatteluun perustuvaa työpajatoimintaa, jonka avulla 13-17 vuotiaat oppilaat voisivat suunnitella itselleen ympäristövastuullista arjen kuluttamista.

Kirjoittajat: Mirja Kälviäinen, Kati Kumpulainen ja Paula Mäkinen

Kokeiluja kuvataideopetukseen yhdistettynä

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa ilmeni nuorten huoli ympäristön tilasta. Lahden kaupungin ympäristöohjelman kestävää kulutuskasvatusteemaa seuraten huolta ratkottiin suunnittelemalla muotoiluajatteluun perustuvaa ympäristökasvatustyöpajaa kouluille. Ajatus kokeilusta esiteltiin Lahden kaupungin ympäristökasvatuksen toiminnoista kiinnostuneelle opettajaryhmälle vuoden 2018 alussa. Kolme kuvataideopettajaa kiinnostui kevään nuukuusviikon aikaan tehtävään kokeiluun. Kokeilut toteutettiin Salpauselän koulussa 9. ja 8. luokan ryhmälle, Kärpäsen koulussa 8. luokan ryhmälle ja Lyseon lukiossa 2. luokan ryhmälle.   

Muotoiluajattelua sovellettiin kestävän kuluttamisen ratkaisuihin tutustumiseen ja oman elämän kestävämmäksi suunnitteluun. Muotoiluprosessi antaa mahdollisuuden haasteiden ratkomiseen, luovaan havainnointiin, ideointiin ja tekemällä oppimiseen. Tuotteiden ja ympäristöjen lisäksi muotoiluajattelulla voi suunnitella myös aineettomia toimintoja tai palveluja.

Muotoiluajattelulla kestävään arkeen

Projektissa kehitettiin oppilaille työpajamateriaalia oman toiminnan ympäristövaikutusten tarkasteluun ja vaikutusten vähentämisratkaisujen kehittämiseen. Kestävään kuluttamiseen tutustuttiin eri näkökulmista, asiaan liittyviä haasteita havainnoiden ja etsien. Haasteisiin ideoitiin optimistisesti ja avoimesti ratkaisumahdollisuuksia, joita mallinnettiin ja kokeiltiin kokeiluista oppien.

Työpajatyöskentely suunnattiin kestävän kehityksen suureen kuluttamisen muutoksen haasteeseen. Jopa 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan jyvittää tavallisille kuluttajille: siihen, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. (Salo & Nissinen 2017.)  Työpajassa mietittiin sitä, miten voisin uudelleen suunnitella omaa ja läheistesi arkea pienentämään kuluttamisen ympäristövaikutuksia?

Muotoiluajattelutyöpajojen askeleet

Ymmärtämisen askeleeseen liittyi lyhyt lämmittelytehtävä. Kuvitettuun tietovisaan kuului sellaisia teemoja, kuten teknologian ympäristövaikutusten kasvu, sään muutos ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, biodiversiteetin häviäminen ja arjen kuluttamisen ympäristökuormitus. Ymmärrystä rakensi myös omaa kuluttamista koskeva elämäntapatesti, joka testasi ympäristökuormitusta omassa arkisessa elämässä (Sitra 2018).

Oma tulos pyydettiin värittämään jalanjälkikuviolle, jossa näkyi myös keskiverto suomalainen hiilijalanjälki. Vertailusta keskivertoon keskusteltiin ja siitä, mistä kulutus johtui. Tämän jälkeen kuluttamista visualisoitiin mielikuvakarttoina:

• Asuminen ja energiankulutus
• Tavarat ja palvelut
• Ruoka
• Liikkuminen

Kuva 1. Kuluttamista pohdittiin visualisointitehtävien avulla. (kuva: Kati Kumpulainen)

Visualisoinneista selvitettiin esimerkkien avulla, miten ne liittyvät arjen empaattiseen havainnointiin ja ymmärtämiseen. Ideamateriaaliksi omien tekemisten lisäämiseen ja vähentämiseen jaettiin myös lista eri mahdollisuuksista vähentää kuluttamisen ympäristövaikutuksia. Lopuksi jaettiin taiteltavat päiväkirjat kestävän kulutuksen viikon suunnitteluun, jonka onnistumista tai epäonnistumisia havainnoitaisiin ja dokumentoitaisiin väliviikon aikana.

Kuva 2: Vihko kestävän väliviikon havainnointia varten (kuva: Kati Kumpulainen)

Toisella työpajakerralla piti esitellä ryhmissä viikon aikana tehtyjä havaintoja. Tämän jälkeen alettiin ohjeistuksen avulla toteuttaa joko ryhmissä tai itsenäisesti valittua kestävän arjen kohdetta julisteena, kuvakäsikirjoituksena tai videona. Lopuksi vastattiin marjakuvien avulla, auttoiko muotoiluajattelu voittamaan haasteen ja jatkatko suunnitelmasi toteuttamista?   

Työpajakokeiluja havainnointiin ja arviointikeskusteluja pidettiin sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Tietovisa työpajan alussa auttoi oppilaita siirtymään aiheeseen ja oikeansuuntaiset vastaukset tarjosivat onnistumisen kokemuksia. Tietovisan viimeinen arkisen kuluttamisen ison vaikuttavuusosuuden kysymys motivoi kestävän kuluttamisen pohdinnan aloitusta. Elämäntapatesti oli helppo löytää netistä ja se toimi mobiilisovelluksena. Oppilaat tarvitsivat apua kysymyksiin vanhempien tyypillisesti järjestämistä arjen asioista, kuten asuinneliöistä tai käytetyn sähkön laadusta.  

Eri kuluttamisen alueita kuvaaviin työpohjiin otsikoineen lisättiin erottelun vuoksi alueista kertovat kuvakkeet. Valmiit kestävän kuluttamisen teot houkuttelivat poimimaan sanallisesti vain listassa olevia asioita, joten lista sovittiin annettavaksi vasta visualisointien jälkeen. Ideointi käynnistyi hitaasti, joten monipuolista virikeaineistoa todettiin tarvittavan enemmän.

Kuva 3: Työpajassa syntyneitä kuvituksia kuluttamisesta. (kuva: Paula Mäkinen)

Vihkontaittelutehtävä oli oppilaista kiinnostava, mutta väliviikon suunnitelma arjen muutoksesta oli vaikea ja dokumentointi jäi epäselväksi. Oppilaat eivät muistaneet havainnoida ja dokumentoida arkea, joten tämä tehtävänanto vaati havaintojen tarkan esittelytehtävän. Myös toisen työpajakerran keskustelun onnistumista tukisi selkeä väliviikon havaintomateriaalin esittely. Tämä helpottaisi myös lopullisen kestävän arjen visualisointikohteen valintaa. Loppuvisualisoinnille oli aikaa syytä varata selvästi enemmän kuin yksi työpajakerta.

Oppilaat pitivät palautteessaan työpajakokeiluja positiivisena, mutta eivät erityisen innostavana. Kysymykseen jatkanko tätä arjen kestävää toimintaa, monet vastasivat epäröiden en jatka ja jatkan puolivälistä. Tärkeä kokeilutulos oli kuitenkin se, että muotoiluprosessiin perustuvaa kestävän kuluttamisen suunnittelua oli mahdollista integroida kuvataideopetukseen.

Kuva 4. Työskentelyä itsekseen tai pieninä ryhminä. (kuva: Kati Kumpulainen)

Kokeilun opeilla kohti parannettua työpajaa

Uudistettuun työpajaversioon suunniteltiin kolmen työpajakerran rakenne. Työpajatyöskentelystä tuotettiin opettajien sovellettavissa oleva oppilaiden aineisto ja opettajan ohjeet (Kälviäinen ym. 2018). Aineistot ovat saatavissa Lahden kaupungin peda.net-sivuilta ja linkki on julkaistu valtakunnallisesti Opettaja-lehdessä 5.4.2019.

Kuva 5. Työpaja-assistentteina toimineet Muotoiluinstituutin opiskelijat piirsivät ympäristöaiheista inspiroivia kuvituksia. (kuva: Kati Kumpulainen)

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja. Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.

Lähteet

Kälviäinen, M., Kumpulainen, K. & Mäkinen, P. 2018. Ympäristökasvatuksen työpaja. Opettajan ohje. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://peda.net/lahti/opetus/ytl/ool:file/download/5f1decd772cb1064e5c2388a82320ebb0546850e/Opettajan%20ohje%202018.pdf

Salo, M. & Nissinen, A. 2017. Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environmental Institute 30 | 2017. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consumption_choices_to_decrease_personal_carbon_footprints_of_Finns.pdf

Sitra. 2017. Kestävä arki. [Viitattu 4.3.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/kestava-arki/

Sitra. 2018. Elämäntapatesti. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Kirjoittajat

Mirja Kälviäinen, yliopettaja, asiantuntija/käyttäjätutkimus, Lahden ammattikorkeakoulu

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Paula Mäkinen, projektiassistentti, graafisen suunnittelun opiskelija, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Paula Mäkinen

Julkaistu 9.10.2019

Viittausohje

Kälviäinen, M., Kumpulainen, K. & Mäkinen, P. 2019. Muotoiluajatteluun perustuva kestävän kuluttamisen ympäristökasvatustyöpaja kouluille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/10/09/muotoiluajatteluun-perustuva-kestavan-kuluttamisen-ymparistokasvatustyopaja-kouluille/