Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima, neljän ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttama yhteishanke Kokoma etsii ratkaisuja korkeakoulutettujen työllisyyteen yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla.
Kirjoittajat: Marja Ahola, Raisa Haikala ja Afnan Zafar
Korkeakoulutetun maahanmuuttajan estejuoksu työelämään
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita. Ongelmia on kuitenkin niin opintojen alussa kuin lopussa; alussa oleskelulupaprosessit ovat liian hitaita ja valmistumisen jälkeen on vaikea työllistyä Suomessa. Suomen vetovoima laadukkaan koulutuksen tarjoajana vähenee, jos oleskelulupaprosessi ei nopeudu. Tälläkin hetkellä yli tuhat korkeakouluopiskelijaa on maksanut opiskelupaikasta ja odottaa oleskelulupaa (YLE 2019, Pelkonen 2019). Suomalainen korkeakoulututkinto ei takaa maahanmuuttajalle tasavertaista asemaa työllistymisessä, vaikka osaajien työllistämiseen käytetään miljoonia euroja (Levander 2016, Valtioneuvosto 2019). LAMKista opiskelupaikan tänä vuonna on saanut 22 kansainvälistä opiskelijaa Italiasta, Bangladeshista, Keniasta, Venäjältä ja Vietnamista. Kuusi heistä odottaa vielä oleskelulupaa. Heidän opiskelumaksujaan ei ole vielä palautettu ja he voivat mahdollisesti aloittaa opiskelun tammikuussa 2020. (LAMK opiskelijapalvelut 2019.)
Lisää rahaa koulutukseen
Maahanmuuttoprosessien sujuvuus ja koulutuksen kansainvälisyys ovat riippuvaisia toisistaan. Yhdysvallat, Kanada, Englanti ja Australia ovat houkuttelevia opiskelupaikkoja, ja niissä viisumiprosesseja on helpotettu.
Suomessa ammattikorkeakoulujen rahoitusta esitetään lisättäväksi viidellä miljoonalla eurolla ja yliopistojen perusrahoitusta 10 miljoonalla eurolla. TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan lisämäärärahaa työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Tällä parannetaan työlupa- ja muita viisumiprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia (Valtioneuvosto 2019, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019).
Uusia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioita luodaan investoimalla 33 miljoonaa euroa Business Finlandiin tulevina vuosina. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotetaan lakimuutoksin. (Valtioneuvosto 2019.) Tämä tarjoaa joustavia työllistymisen polkuja oppilaitoksista työelämään ja yrittäjyyteen sekä kansainvälistä verkostoitumista.
Maahanmuuttajien ei vielä nähdä luovan uusia työpaikkoja, vaikka Suomessa on ollut vuosikausia maahanmuuttajayrittäjiä (Sutela 2015). Lähitulevaisuudessa kansainväliset yrittäjät voivat työllistää ja edistää Suomen talouskasvua, jos polut yrittäjyyteen helpottuvat. Suomen maahanmuuttajayrittäjistä 23% on Lähi-Idästä tai Pohjois-Afrikasta ja toiseksi suurin ryhmä on Aasiasta, 19% (Sutela 2015, 87).
Kansainvälisten opiskelijoiden lähtömaa ja maahantuloprosessi
Suomessa ei ole kohdennetusti suunniteltua avointa maahanmuutto-ohjelmaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille (Migri 2019a). Pääosa ammattitaitoisista maahanmuuttajista tulee suomalaisten korkeakoulujen kautta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ulkomailta muun muassa Vietnamista, Nigeriasta, Kiinasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Venäjältä (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019).
Etelä-aasialaiset nuoret haaveilevat menestyksestä ja säästävät opiskellakseen Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019, Tilastokeskus 2006 & 2018a & 2018b) ja joskus myös Suomessa. Monet myyvät koko omaisuutensa kotimaassaan unelmiensa toteuttamiseksi.
Hankala oleskelulupamenettely: Case Pakistanista Suomeen
Opiskelijoiden oleskelulupamenettelyissä on monia haasteita. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana opiskelijaviisumiprosessi on ollut vaikea kaikille, mutta erityisesti pakistanilaisille. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot julkaisevat opiskelupaikat huhtikuun lopulla. Sen jälkeen opiskelijat järjestävät tapaamisen Suomen suurlähetystöön Abu-Dhabiin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkiin. Suomen Abu-Dhabin suurlähetystöllä on pitkät jonot. Uudet opiskelijat varaavat ajan suurlähetystöön toukokuun loppuun tai kesäkuuhun. He maksavat viisumin Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, lentolipun, hotellin ja oleskelulupamaksun. Kaiken kaikkiaan viisumin hankinta maksaa heille noin 150000 rupiaa eli noin 900€ ilman mitään varmuutta oleskeluluvasta. Summa on Pakistanissa valtava.
Viisumihakemukset saapuvat Migriin vasta heinäkuussa, jolloin on lomakausi (Yle 2019, Pelkonen 2019, Migri 2019b). Elokuun lopussa oppilaitokset vaativat läsnäoloa. Jotkin koulutukset joustavat aloituksessa, useimmat eivät. Opiskelijoiden on oltava paikan päällä esittämässä alkuperäiset todistuksensa, vahvistamassa opiskelupaikkansa ja maksamassa opiskelun aloitusmaksut ja asuntojen vuokraennakot (Vuorinen 2018, 21).
Lomakausi Suomessa on stressi kansainvälisille opiskelijoille
Migrillä oli virallisen verkkosivuston mukaan noin 1400 vireillä olevaa hakemusta elokuun alussa (Migri 2019b). Lain mukaan opiskelijaviisumin käsittelyaika on 1-3 kuukautta (Migri 2019a), mikä on huomattavasti pidempi kuin muissa EU-maissa. Esimerkiksi Saksassa viisumi käsitellään 25 päivässä ja Englannissa 21 päivässä.
Yli puolet opiskelijaksi valituista ei saa oleskelulupaa riittävän nopeasti. Ilman lupaa jääneet menettävät opiskeluvuoden, vaarantavat työpaikkansa kotimaassa, tuhlaavat vanhempiensa rahat sekä kärsivät sosiaalisesta paineesta ja stressistä. Lisäksi IELTS-todistukset vanhenevat. Kun näin käy, he toteavat kotona ja ystävilleen kaikkialla maailmassa ja sosiaalisen median kanavissa, etteivät he koskaan enää hae opiskelupaikkaa Suomesta (vrt. Vuorinen 2018, 21).
Kuva 1: Opiskelijaviisumin käsittelyaika (Migri 2019a)
Hankaluuksia molemmissa päissä
Jäykän ja hitaan oleskelulupaprosessin takia Suomen maine kiinnostavana korkea-asteen opiskelumaana on uhattu (Zafar & Kantola 2019, Vaarala & Kyckling 2017, Ilkka & Tirri 2017, Puhakka 2015). Haasteet eivät kuitenkaan pääty lupaprosessiin, sillä korkeakouluista jo valmistuneet maahanmuuttajat työllistyvät edelleen 10% heikommin kuin suomalaiset (Sutela 2015, 72). Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutetuista suomalaisista työllistyi vuonna 2015 65%, maahanmuuttajista vain kolmasosa (Levander 2016). Maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistymisen esteet pakottavat etsimään töitä helpommin työllistävistä maista kuten Kanadasta, USA:sta ja Englannista. (Kuokkanen 2019).
Kokoman ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana opiskelijoita 15 eri maasta ja kaikilla oleskelulupaprosessi oli jo kunnossa. Tutkintoja ei kuitenkaan virallisista rinnastuksista huolimatta aina arvosteta, puutteellisen kielitaidon ja työnantajien ennakkoluulojen takia yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen (Sutela 2015, 85).
Koska työvoimavajeesta huolimatta työ ja osaaja eivät aina kohtaa, monelle korkeakoulutetulle yrittäjyys on tapa hyödyntää omaa osaamista ja palvella suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa koulutuksen saaneet ovat yleensä kiitollisia saamastaan koulutuksesta ja monet haluavat jäädä, jos se on mahdollista.
Lähteet
Arene. 2018. Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävään työhön. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/arenen- yrittajyyssuositukset/
Ilkka, T. & Tirri, H. 2017. Kansainväliset opiskelijat eivät jää Suomeen – verkostojen puute vaikeuttaa työnsaantia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://moreenimedia.uta.fi/2017/11/17/kansainvaliset-opiskelijat-eivat-jaa-suomeen- verkostojen-puute-vaikeuttaa-tyonsaantia/
Kuokkanen, K. 2019. ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni. Helsingin Sanomat. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html
LAMK opiskelijapalvelut. 2019 Sähköpostikysely Lamkin opiskelijapalveluun 2.10.2019.
Levander, K. 2016. Ulkomaalaistaustaiset vastavalmistuneet ovat alihyödynnetty mahdollisuus. Työelämän keskusliiton verkkolehti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://lehti.tek.fi/koulutus/ulkomaalaistaustaiset-vastavalmistuneet-ovat-alihyodynnetty-mahdollisuus
Migri. 2019a. Opiskelijan oleskelulupa. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://migri.fi/opiskelijan-oleskelulupahakemus
Migri. 2019b. Tilastot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://tilastot.migri.fi/
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 31. Helsinki. [Viitattu 29.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-659-1
Pelkonen, J. 2019. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo tyssää kuukausien lupabyrokratiaan – korkeakoulut umpitympääntyneitä. YLE Uutiset. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10709259
Puhakka, J. 2015. Lukuvuosimaksut tulevat, tulevatko opiskelijat? [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://blogs.uef.fi/johtoasemissa/2015/12/14/lukuvuosimaksut-tulevat-tulevatko- opiskelijat/
Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa: Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (toim.), Ulkomaalaista työperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 83-110.[Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf
Tilastokeskus. 2006. Suomen korkeakoulut vetävät kiinalaisia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_06_06_ulkom_opiskelijat.html
Tilastokeskus. 2018a. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/opiskt/index.html
Tilastokeskus. 2018b. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (Kansallinen koulutusluokitus 2016) ja sukupuolen mukaan. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05- 09_tau_002_fi.html
Vaarala, H. & Kyckling, E. 2017. Kansainvälinen opiskelija – kuka olet, minne menet? Kieliverkosto. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/kansainvalinen-opiskelija-kuka-olet-minne-menet
Valtioneuvosto. 2019. Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023.Hallituksen budjetilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Valtioneuvoston viestintäosasto. Tiedote 460/2019. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea
Vuorinen, B. 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018. Seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://minedu.fi/documents/1410845/6303486/Kokemuksia+lukuvuosimaksujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notosta.+Seuranta-+ja+arviointity%C3%B6ryhm%C3%A4n+v%C3%A4liraportti
YLE. 2019. Obstacles for international students in Finland – and other useful info. All Points North. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-50250430
Zafar, A. & Kantola, J. 2019. Brain drain in Finland; A real threat or a myth and its impact on Finland’s R&D Capabilities. Zeszyty Naukowepolitechniki Poznanskiej. Organizacja i Zarządzanie. Nr. 79, 243-256. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.21008/j.0239-9415.2019.079.16
Kirjoittajat
Marja Ahola, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu
Raisa Haikala, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu
Afnan Zafar, PhD, on tutkija ja yksityinen tutkimuskonsultti, jonka osaamisalueita ovat innovatiiviset ratkaisut, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys, aivovuoto- ongelmat ja niiden ratkaisut kehittyneissä maissa, Vaasan yliopisto
Artikkelikuva: mentatdgt. 2019. https://www.pexels.com/photo/woman-sitting-on-gray-chair-1543895/ (Pexels License)
Julkaistu 15.11.2019
Viittausohje
Ahola, M., Haikala, R. & Zafar, A. 2019. Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat ulkomaiset korkeakouluopiskelijat – muut maat keräävät osaajat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/15/opiskelemaan-paasy-ja-tyollistyminen-haastavat-ulkomaiset-korkeakouluopiskelijat-–-muut-maat-keraavat-osaajat
