Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Elinkaariarviointia teoriasta käytäntöön opiskelun ja yhteistyön avulla

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulun liittyminen LUT-konserniin on tuonut opiskelijoille uusia oppimismahdollisuuksia. Yhteistyö Lappeenrannan yliopiston ja LAMK:in Kiertoliike-projektin kanssa on antanut ensimmäisille LAMKin opiskelijoille mahdollisuuden oppia elinkaarimallinnusta GaBi-ohjelmistoa käyttäen. Yleensä menetelmää voinut opiskella vasta yliopistossa maisterivaiheessa.

Kirjoittajat: Anni Orola ja Sakari Autio

Elinkaariarvioinnin perusteet

Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) tarkoittaa menetelmää, jolla analysoidaan ja arvioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia (Klöpffer & Grahl 2014, 1). Elinkaarella tarkoitetaan tuotteen vaiheita alkutuotannosta loppusijoitukseen (Antikainen 2010, 11). Täydellinen elinkaari kattaa raaka-aineiden hankkimisen energianlähteistä alkaen, kuljetukset, väli- ja lopputuotteiden valmistuksen, käyttövaiheen sekä tuotteen loppusijoituksen ja/tai kierrättämisen (Klöpffer & Grahl 2014, 2). Usein elinkaarimallinnus rajataan koskemaan vain osaa elinkaaren vaiheista ja niiden ympäristövaikutuksista (European Commission 2010, 96). Elinkaariarviointeja tehdään tuotekehityksen ja parannuksen tueksi sekä tukemaan strategista suunnittelua, julkista päätöksentekoa ja markkinointia (European Commission 2010,1).

Elinkaariarvioinnin tueksi on kehitetty kansainväliset ISO14040 ja ISO 14044:2006 –standardit (European Commission 2010, 1). Niiden mukaan arviointi sisältää neljä vaihetta: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi, vaikutusarviointi ja tulosten tulkinta. Tavoitteiden ja soveltamisalanmäärittelyssä määritellään arvioinnin tarkoitus ja arvioitava tuote tai systeemi. Inventaarioanalyysin aikana tapahtuu varsinainen tiedonkeräys ja järjestelmän mallintaminen (European Commission 38, 51, 153, 109.). Vaikutusarviointi kokoaa yhteen inventaariotiedon, joka luokitellaan ja karakterisoidaan (Antikainen 2010, 25). Tulosten tulkintavaiheessa tuloksista tehdään johtopäätöksiä ja niiden luotettavuutta tarkastellaan. Kaikki vaiheet ovat iteratiivisia eli kaksisuuntaisia prosesseja eli aiempiin vaiheisiin voi aina palata takaisin niiden lähtökohtien tarkastamiseksi. (Antikainen 2010, 16-17.)

Euroopan komission (2016) mukaan elinkaariarviointi tarjoaa parhaan viitekehyksen tällä hetkellä saatavilla olevien tuotteiden arviointiin. Vaikka elinkaariarviointia pidetään luotettavana menetelmänä, siinä esiintyy epätarkkuuksia arvioinnissa tehtävien rajausten ja oletusten vuoksi (Koponen 2016). Yleensä esimerkiksi prosesseihin liittyvät tiedot eivät ole tarkkoja vaan keskiarvoon perustuvia. Lisäksi paikkaan sidottuja tietoja on vaikea löytää, jolloin on käytettävä jonkin muun alueen spesifejä tietoja. (Simonen 2014, 9.) Pitkäikäisten tuotteiden todellisia ympäristövaikutuksia on vaikea arvioida, koska on mahdotonta ennustaa, millainen jätehuoltojärjestelmä on esimerkiksi viidenkymmenen vuoden päästä (Klöpffer & Grahl 2014, 35). Elinkaariarviointi keskittyy usein vain muutamiin vaikutuksiin kuten kasvihuonekaasupäästöihin tai happamoitumiseen (Koponen 2016). Myöskään esimerkiksi tuotteen sosiaalisia vaikutuksia ei lasketa mukaan (European Commission 2010, 95).

Elinkaarimallinnusohjelmat

Elinkaariarvioinnin voi tehdä erilaisilla mallinnusohjelmilla. Tunnetuimpia ohjelmia ovat SimaPro, GaBi ja ilmainen Open LCA. Mallinnusohjelmat helpottavat arvioinnin tekemistä, koska niillä on valmiiksi laajoja tietokantoja eri materiaalivirtojen ja prosessien ympäristövaikutuksista. Lisäksi ohjelmien avulla on helppo tuottaa aiheeseen liittyvää analyysia ja visuaalisia kuvaajia. Ohjelmat soveltuvat esimerkiksi mallintamiseen, laskentaa ja tulosten arviointiin. Ne sisältävät myös erilaisia vaikutusarviointimenetelmiä. (Antikainen 2010, 22-23.)

Elinkaariarviointi LAMKissa

Ensimmäiset Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemät elinkaarimallinnukseen pohjautuvat opinnäytetyöt valmistuvat tänä keväänä. Työt on tehty GaBi 8.5 -elinkaarimallinnusohjelmalla, jonka hankinta rahoitettiin LAMKin Kiertoliike-projektin toiminnasta. Mukana yhteistyössä oli myös Lappeenrannan yliopiston Ville Uusitalo, joka auttoi mallinnusohjelman kanssa pitämällä säännöllisiä ohjauksia LAMKin opinnäytetöiden tekijöille ja ohjaavalle opettajalle.

Opinnäytetyössä Juomapakkauksen elinkaaritarkastelu verrattiin NWB-Finland -yrityksen uudenlaista juomapakkausta vastaaviin PET-muovisiin pakkauksiin. Kaikista pakkauksista tehtiin elinkaariarviointi, ja tulokset laskettiin käyttämällä CML 2001 Jan. 2016 menetelmää. Vaikutusluokista otettiin huomioon hiilijalanjälki. Lisäksi verrattiin pakkausten logistista tehokkuutta, jäteastiatilavuutta sekä massaa jätteenä. Tulokset olivat hyviä NWB-Finlandin juomapakkauksen osalta. Yritys sai opinnäytetyöstä markkinoinnissa hyödynnettävää tietoa, kuten toiveena olikin.

Idean tehdä opinnäytetyöni elinkaarimallintamalla sain ollessani harjoittelussa LAMKin Kiertoliike-projektissa. Harjoittelun aikana tutustuin GaBi-ohjelmaan, jonka käyttämistä opinnäytetyön tekemiseen ehdotti Kiertoliikkeen projektipäällikkö Maarit Virtanen. Opinnäytetyön tekeminen elinkaarimallintamalla oli kiinnostavaa ja haastavaa. Haasteita toi esimerkiksi se, että kaikkia mallinnukseen vaadittavia prosesseja ei löytynyt ohjelman tietokannoista, jolloin prosesseja täytyi luoda itse etsimällä vaadittavat arvot kirjallisuudesta. Näin jälkikäteen tuntuu, että pääsin kokemaan vain pintaraapaisun elinkaarimallinnuksesta. Jatkan syksyllä opintojani Lappeenrannan yliopiston englanninkielisessä Circular Economy -maisteriohjelmassa, minkä myötä pääsen toivottavasti vielä oppimaan lisää aiheesta.

Lähteet

Antikainen, R. (toim.) 2010. Elinkaarimetodiikkojen nykytila, hyvät käytännöt ja kehitystarpeet. [Verkkodokumentti]. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2010. [Viitattu 30.1.2018]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/39822

European Commission. 2016. European Platform on Life Cycle Assessment (LCA). [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: http://ec.europa.eu/environment/ipp/lca.htm

European Commission. 2010. International Reference Life Cycle Data System (ILCD) Handbook. Institute for Environment and Sustainability.

Klöpffer, W. & Grahl, B. 2014. Life Cycle Assessment (LCA) : a guide to best practice. Weinheim: Wiley-VCH.

Koponen, K. 2016. Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksen tueksi. VTT. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon-tueksi.aspx

Orola, A. 2018. Juomapakkauksen elinkaaritarkastelu: Case: NWB-Finland. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 16.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275694

Kirjoittajat

Anni Orola, valmistui 30.4 energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi LAMKista

Sakari Autio, ympäristötekniikan lehtori, LAMK

Artikkelikuva: Oona Rouhiainen

Julkaistu 21.5.2018

Viittausohje

Autio, S. & Orola, A. 2018. Elinkaariarviointia teoriasta käytäntöön opiskelun ja yhteistyön avulla. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/21/elinkaariarviointia-teoriasta-kaytantoon-opiskelun-ja-yhteistyon-avulla/

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena

LAMK Pro, Yrittäjyys

Hankkeen ideana on edistää pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”,  jonka jälkeen safarille osallistuneissa organisaatioissa toteutetaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa tarvekohtaisia kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. Tässä artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä hankkeen toteuttamasta yrityssafarista. Hankkeen kesto: 01.09.2017 – 31.08.2019 ja hanke saa ESR-rahoitusta, budjetti: 266 300€.

Kirjoittaja: Päivikki Heikkinen

Ensimmäinen Työelämäsafari

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena –hanke eli Työelämäsafari on ESR-rahoitteinen hanke.  Hankkeen ideana on edistää Päijät-Hämeen pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”, jonka jälkeen Työelämäsafarille osallistuneissa yrityksissä laaditaan suunnitelma yhdessä asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tarvekohtaisista kehittämistoimenpiteistä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. (Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.).

Ensimmäinen Työelämäsafari – hankkeen toteuttama yrityssafarikiertue toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen osallistui kuusi eri toimialoja edustanutta Lahden alueen yritystä: Torkkelin Paperi Oy, Käpälämäen päiväkoti, Lahden ​​​Pelicans Oy, Mamma Maria, Cubescom Oy ja Cafe Casablanca Oy. Osallistujat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa FellmanniCampuksella 13.12.2017. Alkutapaamisessa jokainen osallistuja kertoi lyhyesti itsestään sekä yrityksestään rennoissa tunnelmissa. Toiveena oli, ettei tällä kertaa kerrottaisikaan niinkään talouden lukuja vaan kerrottaisiin yrityksen tarinaa: Miten yritys sai alkunsa ja mitä yritys tekee.

Miten Safari eteni?

Ensimmäiset kiinnostuneet Työelämäsafarin osallistujat löytyivät Lahden alueelta hyvin nopeasti hankkeen alettua syksyn 2017 aikana. Hanke pyrki kokoamaan yrityssafarin osallistujat mahdollisimman monelta eri toimialalta monipuolisen vertaisoppimisen mahdollistamiseksi. Yrityssafarikiertueelle osallistui kuuden eri yrityksen edustajia yrityksistä, joille myös tehtiin hankkeen toimesta alkukartoitus, valittiin kehittämiskohde ja sitten yhdessä LAMKin opiskelijoista valittujen opiskelijaryhmien kanssa laadittiin osallistujayritykselle kehittämissuunnitelma. Lisäksi yrityssafarikiertueeseen kuului pari isompaa vierailuyritystä, Oilon sekä Isku, joissa kävimme kuulemassa yritysten työhyvinvoinnin johtamisesta, mutta hanke ei tehnyt näille yrityksille mitään kartoituksia tai kehittämisehdotuksia ja yritysten edustajia ei ollut mukana yritysvierailuilla muihin Työelämäsafari – hankkeen yrityssafarin kohdeyrityksiin.

Safarikiertueen idea on yksinkertainen. Kaikkien osallistujien yhteisestä sopimuksesta, vierailut toistuivat joka viikko samana viikonpäivänä ja lähes samaan aikaan heti alkuiltapäivästä. Jokainen osallistuja sai vuorollaan toimia sekä isäntänä että vieraana (Oilonia ja Iskua lukuun ottamatta).

Yrityssafareilla on myös aina mukana ”safariopas”, joka perehdyttää osallistujia havainnoinnin tekemisessä, sekä on myös itse mukana havainnoimassa vierailukohteiden työhyvinvoinnin ratkaisuja. Ensimmäisellä safarilla safarioppaana toimi Elina Arasola SmartUp Oy:stä, jonka yrittäjänä hän toimii.

Jokaisessa yrityksessä yrityksen edustaja sai omin sanoin kertoa, miten juuri heidän yrityksessään työhyvinvointia on johdettu. Lisäksi yrityssafarilaiset kävivät myös kävelykierroksella tutustumassa yrityksen toimitiloihin ja työntekemiseen aidossa ympäristössä. Jokaisen yrityssafaripäivän lopuksi vietettiin yhteinen reflektointihetki safarioppaan johdolla. Reflektointikeskustelussa jokainen osallistuja vuorollaan kertoi muille yrityssafarilla tekemistään havainnoista.

Ryhmän vierailuista julkaistiin hankkeen kotisivulla joka käynnin jälkeen safaripäiväkirjasarja. Hankkeen toimesta kuvattiin myös video, johon haastateltiin ensimmäisen yrityssafarin osallistujia ja video on YouTube-palvelussa katsottavissa. (Jaakkola 2018.).

Kuva 1. Isku Oy

Miten osallistujat kokivat osallistumisen?

Osallistujien kokemuksista saa hyvän kuvan käymällä katsomassa YouTuben videon. Itsekin mukana olleena oli hienoa kokea, kuinka osallistujat hyppäsivät mukaan ja avoimin mielin sekä antoivat palautetta, että myös ottivat palautetta vastaan. Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät yrityssafarin toteutustavasta, sekä mahdollisuudesta päästä syvemmin tutustumaan myös muiden kuin oman toimialan työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin ja ratkaisuihin sekä isoissa organisaatioissa että pk-sektoriin kuuluvissa. Osallistujat myös kokivat saaneensa toisilta osallistujilta hyviä uusia ajatuksia ja näkökulmia oman yrityksensä toimintaan. Hankkeen toimesta osallistujille tehtiin myös kehittämisehdotuksia, joista valittiin kohde, jonka toteuttamiseksi laadittiin hankkeen toimesta kehittämissuunnitelma. Viimeisen yhteisen kokoontumisen yhteydessä tunnelma oli hieman haikea, moni tuntui haluavan jatkaa yhteydenpitoa osallistujien kesken myös hankkeen toimesta järjestettyjen yrityssafarien päättymisen jälkeen.

Onko mahdollista päästä mukaan yhteiselle tutkimusmatkalle?

Kevään 2018 Työelämäsafarikiertue on jo päättynyt ja siihen ei enää siis voi osallistua, mutta hanke toteuttaa samalla konseptilla myös kaksi uutta yrityssafarikiertuetta, joista ensimmäinen on jo syksyllä 2018. Syksyn Työelämäsafarilla on vielä tilaa muutamalle mikroyritykselle. Kolmas ja samalla hankkeen toimesta viimeinen jäljellä oleva Työelämäsafari järjestetään tämänhetkisen suunnitelman mukaan vuoden 2019 alussa ja se painottuu osallistujien suhteen Heinolan alueen yrityksiin. Tällekin Työelämäsafarille on vielä muutama osallistujapaikka vapaana ja paikkoja sekä muita lisätietoja hankkeesta voi tiedustella hankkeen projektipäällikkö Kati Jaakkolalta sähköpostitse osoitteesta kati.jaakkola@lamk.fi .

Kuva 2. Torkkelin Paperi Oy

Lähteet

Jaakkola, K. 2018. Työelämäsafari-hankkeen esittelyvideo. [Verkkotallenne]. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa : https://youtu.be/7XXL4PP3gmU

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Työelämäsafari. Projektin esittely. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa: https://login.lamk.fi/projektit/tyoelamasafari/Sivut/default.aspx

Kirjoittaja:

Työelämäsafari -Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena -hankkeen projektisuunnittelija Päivikki Heikkinen, joka työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa useissa eri hankkeissa sekä projektipäällikkönä että projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: FellmanniCampus

Kuvat: Päivikki Heikkinen

Julkaistu 14.5.2018

Viittausohje

Heikkinen, P.  2018. Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/14/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena/

 

Miksi markkinointi kannattaa suunnitella?

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Uuden markkinointiajattelun myötä yritysten ja organisaatioiden on keskityttävä myynti- ja tuoteorientoituneisuuden sijasta markkinointi- ja asiakasorientoituneisuuteen. Vaikka markkinointikanavat ja -tavat ovat muuttuneet kehityksen myötä, on markkinoinnin suunnittelun tarve nykyisin entistäkin tärkeämmässä roolissa.

Kirjoittajat: Jani Tohkanen ja Riku Nummikoski

Tavoitteena uusien asiakkaisen tavoittaminen ja kannattavuuden kasvattaminen

Markkinointi on käsitteenä tuttu jo vuosikymmenten takaa ja se on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Markkinointi terminä tarkoittaa rajapintaa organisaation ja asiakkaiden välillä. Markkinointia voidaan pitää johtamisprosessina, joka tunnistaa, ennakoi ja täyttää asiakkaiden vaatimukset kannattavasti. Viimeisten vuosien aikana markkinointi on kuitenkin kokenut suurta muutosta. Muutoksen myötä asiakkaalle arvokkaan sisällön tuottaminen, uusien markkinointikanavien ja analyysityökalujen käyttö sekä vanhojen markkinointimallien päivitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. (Tohkanen 2018, 1.)

Yrityksen tavoitteen ollessa uusien asiakkaiden hankkiminen, myynnin lisääminen tai kannattavuuden kasvattaminen, tarvitsee yritys markkinointistrategian voidakseen saavuttaa tavoitteet. Kuitenkaan markkinointistrategia itsessään ei välttämättä riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitsee se myös rinnalleen markkinointisuunnitelman. (Tohkanen 2018, 1.)

Markkinointisuunnitelma auttaa yritystä kohdentamaan resurssit tehokkaasti ja sitä kautta saavuttamaan maksimaalisen hyödyn toteutettavista markkinointitoiminnoista. Selkeän suunnitelman avulla pystytään välttymään virheellisiltä markkinointitoiminnoilta ja sitä kautta vähentämään epäonnistumisen riskiä. Hyvä markkinointisuunnitelma pitää sisällään kuviossa 1 esitetyt kohdat nykyhetken analyyseistä toteutukseen. (Wood 2017, 6-7.)

Kuvio 1. Markkinoinnin suunnitteluprosessin vaiheet

Markkinointisuunnitelma edistää markkinointitoimintojen onnistumista ja helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelman avulla tiedostetaan yrityksen nykytilanne, kilpailijat sekä kohdemarkkinoiden tarpeet. Näiden pohjalta voidaan yritys tai heidän tarjoamat tuotteet positioida asiakkaille haluttuun mielikuva-asemaan ja asettaa suunnitelmalle suunta ja tavoitteet. Markkinointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on tukea liiketoimintasuunnitelmassa määriteltyjä korkeamman tason tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden pohjalta voidaan määrittää markkinointistrategiat esimerkiksi tukemaan liiketoiminnan kasvua, kasvattamalla ja ylläpitämällä kilpailuetuja. Suunnitelman lopussa läpikäydään suunnitelman toteutuksen aikataulut, vastuualueet, budjetti ja seurantamenetelmät. (Tohkanen 2018, 5-38.)

Markkinointisuunnitelman laatiminen arvokas prosessi

Markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii usein tutkimustyötä ja sitoutumista, mutta siihen käytetty aika tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena. Nykypäivänä markkinointikampanjoiden toteuttaminen on huomattavasti aikaisempaa helpompaa internetin mukana tuomien mahdollisuuksien myötä. Vaikka markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen esimerkiksi Google AdWordsin avulla ei itsessään vaadi suurempia suunnitelmia, ennen toteutusta on kuitenkin tärkeää tiedostaa, ketä asiakkaat oikeasti ovat ja miten heidän tarpeisiinsa voidaan vastata kilpailijoista erottautuen.

Moni pienyritys voi kokea tietävänsä mitä heidän asiakkaat tarjottavissa tuotteissa tai palveluissa arvostavat sekä mistä heidät voidaan parhaiten tavoittaa. Todellisuudessa jo lyhyt asiakkaille suunnattu tutkimus, joka toteutetaan osana markkinointisuunnitelman laatimista saattaakin paljastaa suuria eroavaisuuksia yrityksen ja asiakkaiden muodostamien mielikuvien välillä. Asiakkaille suunnattun tutkimuksen avulla pystytään helposti selvittämään mitä medioita asiakkaat todellisuudessa käyttävät ja mitä asioita he tuotteissa tai palveluissa arvostavat. Näiden tietojen pohjalta voidaan markkinointitoimenpiteet suunnitella siten, että ne tavoittavat oikean kohderyhmän ja viestivät sille oikeita asioita.

Yrityksen koosta riippumatta

Markkinointisuunnitelman laatimista saatetaan usein pitää isona aikaa vievänä prosessina ja sen mukana tuomia hyötyjä ei osata arvostaa riittävästi. Yrityksen koosta riippumatta, tehokkaan markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii kurinalaisuutta, aikaa ja keskittymistä. Prosessi voi alkujaan tuntua haastavalta, mutta loppupelissä se on kaiken sen vaivan arvoista ja auttaa yritystä ymmärtämään asiakkaitaan paremmin ja sitä kauttaa parantaa myös mahdollisuuksia kilpailussa menestymiseen.

Suunnitelman laatimista ei välttämättä tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan apuna yritys voi käyttää verkosta ilmaiseksi saatavia markkinointisuunnitelman laatimiseen tarkoitettuja pohjia. Jo pelkästään pohtimalla ja vastaamalla pohjissa esitettyihin kysymyksiin yrityksen on mahdollista parantaa toteutettavien markkinointikampanjoiden tehoa huomattavasti.

Markkinoinnin suunnittelu tulee olla jatkuvaa

Mikään markkinointisuunnitelma ei toimi ikuisesti, koska asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset muuttuvat jatkuvasti. Tästä johtuen tulee markkinoinnin suunnittelu olla jatkuvaa, eikä vain kerran vuodessa toteutettava prosessi. Monet tekijät voivat vaikuttaa markkinointituloksiin, mukaan lukien markkinaolosuhteet, uudet markkinointimenetelmät ja tuotteen tai palvelun kysyntä. Tästä syystä on tärkeää pysyä tietoisena muutoksista ja sopeuttaa markkinointisuunnitelma niiden mukaisesti.

Lähteet

Tohkanen, Jani. 2018. B2B yrityksen markkinointisuunnitelma Case: DSGNRS Digipalvelut. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804144674

Wood, M. 2017. Essential guide to marketing planning. Harlow, England: Pearson.

Kirjoittajat

Jani Tohkanen, AMK-opiskelija, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu

Riku Nummikoski, liiketalouden ja matkailun alan lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Jani Tohkanen

Julkaistu 19.4.2018

Viittausohje

Nummikoski, R. & Tohkanen, J. 2018. Miksi markkinointi kannattaa suunnitella? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/19/miksi-markkinointi-kannattaa-suunnitella/

Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys

LAMK Pro, Muut

Ravitsemuksesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon ja saatavilla oleva tieto on osin ristiriitaista. Miten tunnistaa luotettava tieto, mihin uskoa?  Lasta odottavaa äitiä ja myös ohjaavaa hoitohenkilökuntaa tämä saattaa hämmentää, onhan kyseessä viimekädessä äidin ja lapsen terveys. Tähän artikkeliin on koottu yhdenmukaista tutkittua tietoa siitä, miten äidin odotusaikainen ruokavalio vaikuttaa lapsen terveyteen ja kehitykseen.

Kirjoittajat: IIna Kinnunen, Jutta Laurell ja Anne Vuori

Odottavan äidin ruokavalioon on hyvä kiinnittää huomiota, sillä monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ravintoaineiden saanti on usein suosituksia alhaisempaa. Ruokavalioon saattaa kuulua paljon sokeria ja vähän kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Myös kasvisten ja hedelmien käyttö on tutkimusten mukaan vähäisempää vähän koulutetuilla. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013.)

Tiettyjen ravintoaineiden tarve perustuu lapsen elimistön kehittymiseen raskauden aikana. Esimerkiksi B-vitamiineihin kuuluvat folaatti ja tiamiini ovat lapsuusiän aivojen kehityksen kannalta välttämättömiä. Vauvan hermojärjestelmä kehittyy varhain 3-4 ensimmäisen raskausviikon aikana. Riittävään folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Folaatin puutteen on todettu olevan yhteydessä myös pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaisuuteen. (Wyness 2015, Malm, Stefanovic & Ritvanen 2016.) B2-vitamiini taas parantaa limakalvoja suolistossa ja suussa ja B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen valmistumiseen ja hermojärjestelmän toimintaan (Erkkola & Virtanen 2013, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

D-vitamiinia tarvitaan vauvan luuston ja hampaiden kehitykseen. Vähäinen D-vitamiinin saanti on yhteydessä odotusaikaiseen huonoon painonnousuun ja kroonisten sairauksien riskiin. On tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiini suojaa mahdollisesti diabetekselta, joiltakin syöpätaudeilta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta ja että vähäisellä D-vitamiinin saannilla on yhteyttä astman ja allergioiden riskiin. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013. Wyness 2015.) A-vitamiinia tarvitaan normaalin ihon rakentumiseen ja toimintaan sekä terveelliseen immuunijärjestelmään (Wyness 2015).

Myös hivenaineet ovat tärkeitä. Jodia tarvitaan sikiön fyysiseen, henkiseen ja kognitiiviseen kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute voi aiheuttaa häiriöitä näillä alueilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.) Kalsium vaikuttaa sikiön luuston kehitykseen (Wyness 2015). Odottavan äidin riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää, jotta myös sikiö saa riittävästi kalsiumia ja luusto kehittyy normaalisti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

Hyviä rasvoja tarvitaan sikiön näkökyvyn, hermoston ja immuunijärjestelmän kehittymiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016). Rasvan hyvän laadun on todettu pienentävän ennenaikaisuutta ja parantavan lapsen visuaalista ja kognitiivista kehitystä. Hyvät rasvat saattavat myös vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta ja lapsen allergisia sairauksia. Näyttöä on myös siitä, että N-3-monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät astman ja allergisten sairauksien saamisen riskiä. (Erkkola & Virtanen 2013.) Viimeisellä raskauskolmanneksella ja vastasyntyneenä aivot kehittyvät voimakkaimmin, jolloin monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan erityisesti (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013).

Rautaa tarvitaan mm. vauvan verenkiertoelimistön kehittymiseen. Raskausaikana äidin hemoglobiini laskee helposti lisääntyneen ja laimentuneen verivolyymin vuoksi. Raudanpuutteen riski on suuri erityisesti kasvisruokavaliota tai vähäenergistä ruokavaliota noudattavilla odottavilla äideillä. (Valtakunnallinen ravitsemusneuvottelukunta 2016.)

Haasteet odotus- ja imetysaikaisessa ruokavaliossa liittyvät usein ylipainoon, syömishäiriöihin ja vegaaniruokavalioon. Ylipainolla on negatiivisia vaikutuksia raskauteen. Viime vuosikymmenten aikana odotusaikainen painonnousu on kasvanut erityisesti vähän koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Odotusaikana epäterveellinen ruokavalio lisää lihavuutta. On todettu, että puolella ylipainoisista naisista ylipainon kehittyminen on alkanut odotusaikana. Ylipaino lisää sairastumisriskiä raskausdiabetekseen, virtsatie- ja haavatulehdukseen sekä raskausmyrkytykseen. Ylipainolla on myös todettu olevan yhteys sikiökuolemiin ja keisarinleikkauksiin. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Ennen raskauden alkamista syömishäiriö pitää saada hallintaan. Liian vähäinen painonnousu odotusaikana voi hidastaa sikiön kasvua. Jos paino nousee alle 1 kg kuukaudessa keski- ja loppuraskauden aikana, painonnousu on liian vähäistä. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013.)

Vegaaniruokavaliota noudattavan tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin. Odottavalle äidille olisi suositeltavampaa noudattaa laktovegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää maitovalmisteita ja kananmunaa, tai semivegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää välillä vaaleaa lihaa ja kalaa. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Odotus- ja imetysaikana on hyvä välttää ruoka-aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa sikiölle. Näitä ovat hauki, graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet, kolajuomat, energiajuomat, yrttiteet, öljykasvien siemenet, kuten pellavan ja auringonkukan siemenet, kofeiini ja alkoholi. Kofeiinia suositellaan nautittavaksi odotus- ja imetysaikana korkeintaan 200mg vuorokaudessa. Alkoholia ei suositella käytettäväksi ollenkaan odotusaikana. Sikiö saa alkoholia istukan kautta ja se on vaaraksi lapsen kehitykselle. Odotusaikana kannattaa välttää myös maksaruokia, kuumentamattomia liharuokia, pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja ja kuumentamattomia pakastevihanneksia. (Evira 2017.)

Odottavan äidin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia ruokavalioonsa, jos hän syö muutenkin terveellisesti ja monipuolisesti. Äidin ruokavalio odotusaikana vaikuttaa kuitenkin lapsen terveyteen ja kehitykseen välittömästi ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Erkkola, M. & Virtanen, S. 2013. Suositeltavat ruokavalinnat raskausaikana. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 68 (10), 739-745b. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://www.fimnet.fi.aineistot.lamk.fi/cl/laakarilehti/pdf/2013/SLL102013-739.pdf

Evira 2017. Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. [Verkkodokumentti]. [viitattu: 26.9.2017]. Saatavissa: https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/29.5.evira_taulukko1.pdf

Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu: 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf

Malm,H., Stefanovic, V., Ritvanen,A.  2016. Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 71 (9), 619. [Viitattu: 30.1.2018]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/161060/Foolihappolis_kaikille_raskautta.pdf?sequence=1

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille [Verkkodokumentti].  [Viitattu 14.8.2017]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1

Wyness, L. 2015. Vitamin supplementation and nutrition during pregnancy and breastfeeding. British Journal of Midwifery. [Verkkolehti].  Vol. 23(10), 695-701. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=3f8a54a0-0987-4721-af68-a7c5974a42b1%40sessionmgr120&hid=107

Kirjoittajat

Sairaanhoitajaopiskelijat Iina Kinnunen ja Jutta Laurell ja lehtori Anne Vuori
Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitajakoulutus

Julkaistu: 11.4.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/vauva-lintu-toimitus-nainen-tytt%C3%B6-1299514/

Viittausohje

Kinnunen, I., Laurell, J. & Vuori, A. 2018. Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/odottavan-aidin-ravitsemus-ja-lapsen-terveys-ja-kehitys/

 

Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu

LAMK Pro, Muut

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa, erityisesti sote-uudistuksen ollessa käsillä. Sote-uudistuksen keskiössä on digitaalisuuden hyödyntäminen, jonka kautta sairaanhoitajan tekemä hoitotyö muuttuu, vaikuttaa ja tehostuu entisestään. Merkittävä osa potilaan hoitotyöstä on turvallisen lääkehoidon varmistaminen. Lääketurvallisuuden parantamisessa digitaalisuus on merkittävä väline. Digitaalisuuden kautta sairaanhoitajan työssä vapautuu aikaa välittömään, potilaaseen kohdistuvaan muuhun hoitotyöhön.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Tarja Rounamo

Digitalisaatio ja teknologian moninaiset muodot terveydenhuollossa

eHealth-käsitteellä viitataan ICT-työkaluihin ja viestintäteknologian keinoihin, joiden avulla voidaan parantaa ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa sekä johtamista (Euroopan komissio 2017). Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä pyrkimyksenä on parantaa hoidon saatavuutta, laatua sekä tehostaa toimintaa (Reponen 2015, 1275). Terveydenhuollon ammattilaiset ja yhä useammat potilaat ovatkin vuorovaikutuksessa erilaisten tietojärjestelmien, sovelluksien ja palveluiden kanssa enenevässä määrin (Turner, Kushniruk & Nohr 2017, 84).

Uudenlainen teknologia on jo osin arkipäivää hoitotyössä. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategiaa vuosille 2015-20 (Ahonen ym. 2015, 4-5,7) toteutetaan käytäntöön koko ajan. Strategiassa missiona on, että sairaanhoitaja soveltaa sähköisiä terveyspalveluja esimerkiksi potilaiden kohtaamisessa. Vision mukaan sairaanhoitaja on toimintatapojen uudistaja, jolla on taidot sähköisten terveyspalveluiden käyttämiseen. Oleellista on, että sairaanhoitajat ovat mukana kehittämässä ja innovoimassa uusia ratkaisuja sekä suhtautuvat myönteisesti uusiin mahdollisuuksiin ja teknologian lisäämään turvallisuuteen hoitotyössä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö (2011, 15) korostaa potilaalle annettavan lääkehoidon kirjaamista sähköisesti.

Sote-tieto hyötykäyttöön- strategialla vahvistetaan terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Uudistuvaan tapaan tehdä hoitotyötä ja toimintamallien omaksumiseen tarvitaan koulutusta (Hyppönen ym. 2016, 36). Sairaanhoitajan työtä säätelevät useat eri lait ja toiminnan linjaukset. Kun digitalisaation hyödyntäminen ja teknologian moninaiset muodot yleistyvät entisestään, on muutoksessa sairaanhoitajien uudistavaan ja uudistuvaan osaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio, 2015, 11.)

Lääkehoidolla vaikuttavuutta hoitotyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa (Hyppönen ym. 2016, 64) todetaan, että potilasturvallisuus on tärkeä osa hoidon laatua. Potilasturvallisuutta heikentävillä tai uhkaavilla tekijöillä on kielteinen vaikutus hoidon vaikuttavuuteen. Lääkärien mukaan suurin uhka ovat tietojärjestelmien toimimattomuus sekä väärät lääkkeet ja niiden annosteluvirheet. Suvikas-Peltosen (2017,19) väitöskirjatutkimuksessa käy ilmi, että eniten potilasturvallisuuteen vaikuttavia virheitä raportoidaan lääkitykseen liittyen. Nämä virheet ovat usein myös vältettävissä olevia.

Jheetan & Franklin (2017, 5) tutkimuksessa tarkasteltiin lääkitysvirheitä käytettäessä elektronista potilaskertomusta lääkityksen määräämisessä ja annostelussa. Tuloksista nousee esille, että sähköistä lääkemääräystä annettaessa koko oleellinen tieto sisältyy varsinaiseen määräykseen ja esimerkiksi käsialasta johtuvat virheet voidaan välttää potilaan lääkehoidossa.

Kehittämiskohteena potilastietojärjestelmän hyödyntäminen lääkehoidossa

Rounamon (2018) ylempi AMK-opinnäytetyössä esitellään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kahdella osastolla toteutettu pilottihanke, jossa digitaalisuus tuotiin mukaan hoitotyöhön uudistetulla tavalla. Pilottihanke toteutettiin keväällä 2017. Tarkoituksena hankkeessa oli muuttaa toimintatapaa lääkehoidon toteutuksessa luomalla uusi toimintamalli. Toimintamallin perustana ovat suoraan potilastietojärjestelmästä tulostettavat lääkelisäystarrat. Toimintamallin mukaan lääketurvallisuus lisääntyy ja sairaanhoitajan aikaa säästyy päivittäisessä hoitotyössä muuhun potilaaseen kohdistuvaan hoitamiseen. Toimintamalli kehitettiin havainnoimalla kokeilua osastoilla lääketarrojen tulostamisesta suoraan potilastietojärjestelmästä sekä keräämällä sairaanhoitajilta näkemyksiä ja kokemuksia uudistetusta tavasta varmistaa lääkehoidon turvallisuus.

Havaintojen, näkemysten ja kokemusten perusteella pilottihanke saavutti sille asetetut tavoitteet erittäin hyvin ja toimintatapa muuttui. Sairaanhoitajien mukaan potilasturvallisuus lisääntyi ja ylipäätään lääkehoitoon kuluva aika hoitotyössä lyheni. Virheet ja tulkintaongelmat muun muassa lääkkeen määrässä tai antotavassa vähenivät huomattavasti verrattuna sairaanhoitajien käsikirjoittamiin lääkelisäystarroihin. (Rounamo 2018, 65-66.) Tulostetussa lääketarrassa olivat oikea potilas, lääke, annos, määrä ja aika. Tämän lisäksi lääketarraan tulostui oikea antoreitti. (vrt.  Dickson & Flynn 2012, 6.)

Lopuksi

Digitaalisuus on enenevissä määrin osa kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Potilastietojärjestelmästä tulostettava lääkelisäystarra ja ylempi-AMK koulutuksen opinnäytetyönä kehitetty uusi toimintamalli ovat merkittävä uudistus hoitotyön toteuttamisessa. Digitaalisuutta hyödyntämällä saavutetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja säästetään kustannuksia. Vaikuttavuus lisääntyy, kun virheet kyetään välttämään. Kun potilaan turvallinen lääkehoito on varmistettu, sairaanhoitajalle jää enemmän aikaa olla läsnä muussa potilaaseen kohdistuvassa hoitotyössä.

Lähteet

Ahonen, O., Kouri, P., Liljamo, P., Granqvist, H., Junttila, K., Kinnunen, U-M., Kuurna,S., Numminen, J., Salanterä , S. & Saaranto, K. 2015. Sairaanhoitajat 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. [Verkkodokumentti]. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Dickson, G.L. 2012.& Flynn, L. Nurses’ Clinical Reasoning. Prosesses and practices of medication safety. Qualitative health research. [Verkkolehti]. Vol 22 (1),  3-16. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1049732311420448

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.218]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Euroopan komissio. 2017. Sähköiset terveyspalvelut. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.3.2018] . Saatavissa: http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy_fi

Hyppönen, H.,  Aalto, A-M., Doupi, P., Hämäläinen,P.,  Kangas, M., Keränen,N., Kärki,J., Lääveri, T.,   Reponen, J.  & Ryhänen, M. 2016. Sosiaali-  ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyötykäyttöön strategian näkökulmasta. Raportti 7/2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. [Viitattu 10.2.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-667-4

Jheeta, S. & Franklin, B.D. 2017. The impact of a hospital electronic prescribing and medication administration system on medication administration safety: an observational study. BMC Health Services Research. [Verkkolehti]. (2017) 17:547. [Viitattu 29.1.2018] Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-017-2462-2

Reponen, J. 2015.Terveydenhuollon sähköiset palvelut murroksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. [Verkkolehti]. 2015. Vol. 131(13), 1275-1276. Duodecim [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12323.pdf

Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus hoitotyössä-uusi potilastietojärjestelmää hyödyntävä toimintamalli lääkehoidon toteuttamisessa. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö YAMK.  Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen (ylempi AMK). Lahti.  [Viitattu 26.3.2018].  Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NB:fi:amk-201803253755

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2011. Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3101-5

Suvikas-Peltonen, E. 2017. Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. [Verkkodokumentti]. Farmakologian ja lääkehoidon osasto. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3547-6

THL 2017. Sairaanhoitajat kaipaavat lisää perehdytystä digitaalisiin toimintatapoihin.  [Verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/-/sairaanhoitajat-kaipaavat-lisaa-perehdytysta-digitaalisiin-toimintatapoihin.

Turner, P, Kushniruk, A. & Nohr, C. Are We There Yet? Human Factors Knowledge and Health Information Technology – the Challenges of Implementation and Impact.  IMIA Yearbook of Medical Informatics. [Verkkolehti]. Vol. 26(1), 84-91. [Viitattu 31.1.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.15265/IY-2017-014

Kirjoittajat

Taina Anttonen,  yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Tarja Rounamo,  ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/aika-ajank%C3%A4yt%C3%B6n-hallinta-3216282/ (CC0)

Viittausohje

Anttonen, T. & Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/03/digitaalisuus-osana-laakehoitoa-potilasturvallisuus-lisaantyy-ja-hoitotyo-muuttuu/

Show Buttons
Hide Buttons