Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Osaamisen johtamisella kohti uutta kampusta

14.3.2018LAMK Pro, MuutLAMKpub

Tämä artikkeli kuvaa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) henkilöstöjohtamisen kokonaisuuden kehittämistä vuonna 2017 osana sosiaalisen vastuun toteuttamista.

Kirjoittaja: Laura Sundqvist

LAMKin sosiaalinen vastuu pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin ja eettiseen toimintatapaan. LAMKin toiminnan ensisijainen tavoite on opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen. LAMK toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti opiskelijoiden ja henkilöstön muodostamana arvopohjaisena korkeakouluyhteisönä. Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus. Osaaminen kehittyy parhaiten hyvinvoivassa, turvallisessa ja tasa-arvoisessa korkeakouluyhteisössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö tukevat yhteisöllisyyttä sekä asiantuntijuuden kehittymistä ja oppimisen iloa.

Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta ja kehittämistä ohjaa henkilöstöohjelma 2020, joka jakaantuu kolmeen pääteemaan: henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, johtaminen ja työyhteisön kehittäminen sekä osaamisen johtaminen. Näille valitaan vuosittaiset kehittämiskohteet. Henkilöstöohjelma pohjaa sille, että toimimme henkilöstöasioissa luotettavasti ja oikeudenmukaisesti lakien, asetusten ja työehtosopimusten mukaan, mikä luo perustan sosiaaliselle vastuulle.

Henkilöstöohjelmasta vuoden 2017 kehittämisen painopisteiksi valittiin johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, työhyvinvoinnin johtamisen ja työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden näkyviksi ja saavutettaviksi tekeminen, työn tekemisen tapojen uudistaminen visio- ja strategiapohjaisesti, itsensä johtamisen vahvistaminen sekä palkkausjärjestelmän luominen ja kehittäminen.

Yhteisöllisyydestä iloa, oivallusta ja arvostusta

LAMKissa nähdään, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä ja hyvin johdetussa, työuraa tukevassa työyhteisössä. Työhyvinvointia edistetään työtä ja johtamista kehittämällä sekä Great Place to Work -henkilöstökyselyssä määritettyjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Erityisesti vuoden 2017 alkupuoli oli henkilöstönäkökulmasta haastava johtuen syksyn 2016 tuotannollis-taloudellisista yhteistoimintaneuvotteluista, joilla on ollut vaikutusta työilmapiiriin, henkilöstön jaksamiseen ja tulevaisuususkoon.

Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota erilaisilla työhyvinvointia selvittävillä ja tukevilla toimenpiteillä sekä yhteisöllisyyttä kehittämällä. Vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen panostettiin uudistamalla henkilöstöfoorumeiden muotoa osallistavammaksi, lisäämällä dialogia ja suuntaamalla teemat strategisesti keskeisiin kehittämiskohteisiin. Koko LAMKin henkilöstöfoorumi on vakiinnuttanut paikkansa kevätlukukauden käynnistystilaisuutena ajankohtaisten teemojen kera. Koko työyhteisönä kokoonnuttiin yhteen myös kurkistamaan tulevaisuuteen uudelle kampukselle Floran päivän kutsuilla sekä juhlistamaan 25-vuotiasta LAMKia ja 100-vuotiasta Suomea. Kohtaamismahdollisuuksia lisättiin arkeen sekä kasvokkain että verkossa: Yammer -keskustelualustan käyttöönotto on onnistunut tuomaan LAMKilaisia yhteen erilaisissa kombinaatioissa yhteisesti tärkeissä teemoissa.

Vuoden 2017 yhteinen kehittämispäivä keskittyi LAMKilaisen kulttuurin vahvistamiseen ja teemana oli pohtia lamkilaisuutta ja LAMKin yrityskulttuurin vaikutusta opiskelijakokemukseen. Tilaisuudessa palkittiin myös ”Arjen sankareita” eli henkilöitä, jotka ovat LAMKilaisten tunnistamia asioiden mahdollistajia, yhteiseen tekemiseen luottavia, tulevaisuushenkisiä tai positiivisia työkavereita. Nämä sankarit löytyivät henkilöstön äänestyksen tuloksena.

Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi keväällä 2017 otettiin käyttöön uudistettu varhaisen tuen malli, jonka avulla pyritään tunnistamaan työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyse on välittämisen käytännöstä, jota toteuttamassa ovat työntekijät, esimiehet, työterveyshuolto ja koko työyhteisö. Varhaisen tuen malli on jo vuosia toiminut työkaluna työhyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin pitkään henkilöstön toiveena ollut liikunta- ja kulttuurietu pilotoimalla Smartum Saldoa vuosina 2017-2018.

Sosiaaliseen vastuuseen LAMKissa kuuluu olennaisena osana myös tasa-arvo ja moninaisuuden vaaliminen. Vuonna 2017 uudistettiin LAMKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 ja 2018, joka rakentuu arvojemme perustalle ja ohjaa työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen LAMKin eteen. Tavoitteena on, että LAMKissa opiskellaan ja työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä, esteettömässä ja kaikkia ihmisiä kunnioittavassa työkulttuurissa.

Vuodelle 2017 tavoitteeksi asetettu silloisen työehtosopimuksen mukainen palkkauksen arviointijärjestelmän luominen keskeytyi keväällä, koska omistajuuden vaihtuessa myös LAMKin työnantajayhdistys ja noudatettava työehtosopimus vaihtuivat.

Yhteinen suunta, osaaminen ja oman työn merkitys keskiöön

Keväällä 2017 vauhdilla edennyt LUT-konserniprojekti ja omistajuuden vaihtuminen käänsivät katseet vahvasti tulevaisuuteen. Myös uudelle yhteiskampukselle siirtyminen vuonna 2018 sekä sen tuoma suuri toiminnallinen ja työkulttuurinen muutos alkoivat konkretisoitua aiempaa vahvemmin.

Osaamisen johtamisella keskityttiin luomaan hyviä olosuhteita yhteisen suunnan ja oman työn merkityksen löytämiselle sekä osaamisen kehittämiselle kohti uutta LAMKia ja uutta kampusta. Yhteinen henkilöstökoulutus keskittyi tukemaan työn tekemisen tapojen uudistamista, teemoina mm. pedagogiikan uudistaminen ja tiimiopettajuus, uusi työ ja työympäristömuutos, asiantuntijuus ja asiantuntijaorganisaatiossa toimiminen sekä itsensä johtaminen.

Vuonna 2017 kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia työkaluja LAMKilaisen työn ja osaamisen uudistamiseksi. Keskeinen uudistus oli kehityskeskustelujen korvaaminen henkilökohtaisella valmennuskeskusteluilla sekä tiimien tulevaisuus- ja arviointikeskusteluilla. Tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä LAMKin strategisista tavoitteista ja tulevaisuudesta, auttaa sekä tiimiä että yksilöä näkemään oman työn merkitys osana kokonaisuutta, varmistaa osaamisen kehittyminen yksilöllä, tiimeissä ja koko työyhteisössä sekä arvioida toimintaa.

Lisäksi LAMK valittiin keväällä 2017 Sitran, Ilmarisen ja HENRY ry:n Tulevaisuuden työpaikka –projektiin, jossa 50 organisaatiota kehitti työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseksi. (Sitra 2017.) LAMKin tiimi kehitti projektissa työkalun oman asiantuntijaosaamisen kuvaamiseen ja tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseen.

LAMKissa tunnistetaan hyvä johtaminen ja esimiestyö keskeiseksi elementiksi henkilöstön sosiaalisen vastuun toteutumisessa. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin jaetun johtajuuden pohjalta tavoitteena vahvistaa esimiestyössä yhteistä johtamisnäkemystä ja valmentavaa otetta sekä keskittyä erityisesti ihmisten johtamisen ja muutosjohtamisen teemoihin. Esimiehet kokoontuivat yhteen kuukausittain johtamisteeman äärelle. Tilaisuuksien toteutustavoissa pääpaino oli yhdessä oppimisessa, dialogissa ja vertaistuessa sekä itsereflektiossa.

Kuva 1. Tunnuslukuja 2017 (Kuva: Niklas Kaikonen)

Lähteet

Sitra. 2017. Tulevaisuuden työpaikka. [Viitattu 1.3.2018 ]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tyopaikka/

Kirjoittaja

Laura Sundqvist työskentelee HR-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Aku Mattila

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Sundqvist, L. 2018. Osaamisen johtamisella kohti uutta kampusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/osaamisen-johtamisella-kohti-uutta-kampusta/

The importance of developing small businesses

6.3.2018Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

The article describes why small businesses should focus more on developing their services. In the article, it is also introduced how companies can utilize service design models in their development projects.

Authors: Marja Kinnunen and Sari Suominen

Challenges companies face today

For big companies continuous development is a very important part of active business and everyday operations. But how about small companies? The world around us is continuously changing and it brings challenges to companies all the time. Therefore, companies need to follow all that is happening around them and to react quickly to keep up with today’s business world. (Mehtälä 2018.)

One way to ensure that company will keep up their position in today’s business world is to develop their functionality by thinking their customer´s needs. Many companies focus on their products instead of their customers. To keep your customers loyal to your company, you need to create them an excellent customer experience. It is important to be aware of your customers because they change as the world around you changes. (Mehtälä 2018; Allen et al. 2005.)

Growing your business is strongly related to developing your company’s functions. When you execute a development project, you should involve your employees in it. There may also be an opportunity for you to do some co-operation with another company. Most likely you will benefit from your staff and other companies in the project as they might give you some good ideas how to develop your business. At this stage, you should think what your aim is. Do you want to sell more products to your existing customers or are you planning to find new customers? What is your target? (Mehtälä 2018.)

Service design is an opportunity

Service design offers multiply choices to develop your company´s functions. You can use the service design tools for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. With service design, you can work critical phases and background functions that need help. Service design enables you to gain more cost-effective solutions for your company. (Liimatainen 2016; Aunola 2016.)

The aim of service design is to offer you a realistic picture of the customers of your company. If you do not do this development project carefully, you might fail. The result for the problem may prove to be too expensive for your company’s customers and your company has been spending a lot of time and money without avail. Service design offers also an opportunity to look at your company´s inner actions and helps you to improve them. Quite often, different parts of the company do not function together effectively, and this might appear for your company’s customers as a bad service. (Liimatainen 2016.)

It is truly important to get a realistic image of your customers. Companies can have opinions about their customers’ needs but the truth is they do not really know. Bain & Company has studied the issue and the results show only 8% of the companies really operate according to the customers’ expectations. At the same time 95% of the companies believe their activities are customer focused. (Allen et al. 2005.)

Service design in developing the service process

Kinnunen (2018) wrote in her master´s thesis about service design models and how they can be used in developing a service process of the company. Entrepreneurs and small companies find it hard to have time for these kinds of development projects. Idea of the thesis was to build a so-called toolbox for companies who want to develop their service process effectively and easily. In the study, it was examined how the case company´s service process is proceeded and what kind of development issues there might come up. The case company provides party and wedding planning services. It represents micro sized service business. (Kinnunen 2018, 2-3, and 36.)

The toolbox for the case company was formed from four different parts that are used in various kinds of service design development projects. The same kind of toolbox could be utilized in other companies’ development projects as well. The toolbox case shows that it is possible, quite easily, to build personalized service design packages to small businesses, who want to plan and execute development projects efficiently. In the case process, the used methods were determined by the following limitations: time, easiness of the method and the wanted outcome. The study had a qualitative approach. The results show that the chosen service design methods worked well in the research. It was crucial that the researcher worked closely with people in the case company during the project. (Kinnunen 2018, 31, 33, 37, and 43-44.)

Reading your customer’s mind

When a company starts thinking about service development it usually starts describing the problem from the company’s point of view and not from the customer’s point of view (Allen et al. 2005; Aunola 2016). If you want to serve your customers in the best possible way, you will need to understand their needs. According to the studies, service design offers some valuable tools for gaining deeper customer understanding. Via service design approach, your company will be seen as an empathic and caring company who appreciates its customer’s needs. It can help your company to achieve better success in the business. (Aunola 2016.)

Referring to the study, it is fascinating how deep in the customer’s mind you can go by using the service design methods. It is important for the companies, however, to get familiar with the ideas of the service design methods before they start developing their services, processes or products using service design. First, they need to have an understanding of the reason and the vision for the development project. Then, they should clarify the vision to all participants of the project. That way all the parties will go after the same results and the project can be a success. (Kinnunen 2018, 37-38.)

Summary

The difference between design thinking and traditional service development is that modern service design really wants to understand customer’s needs. To get a deep insight in customer’s mind requires studying, observing and defining customer´s background as thoroughly as possible. It includes paying attention to the customer’s history and memories, for example. The background has an effect on people’s way of interacting. People are not usually able to tell us all the relevant information, so there is a need to use methods that help us to gain that valuable data. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 2.)

Companies should boldly look at things from new perspectives to get fresh ideas. It helps if a company is ready for an open and critical conversation that enables a new way of speaking about services. Service business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are unique, they include more value to customers, and they are less price-sensitive. Therefore, it is very important that companies invest in developing future services. Service design is a modern and customer-oriented way of developing services. That is why companies should create space for critical conversation and a meaningful process of translating good thinking into value propositions and offerings for their customers. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 5.)

References

Allen, J. & Reichheld, F.F & Hamilton, B & Markey, R. 2005. Closing the delivery gap: How to achieve true customer-led growth. [Electronic journal] October 05, 2005. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://www.bain.com/publications/articles/closing-the-delivery-gap-newsletter.aspx

Aunola, E. 2016. Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way. Based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016. Haaga-Helia Silab. [Electronic journal]. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://silab.fi/service-design-offers-tools-for-developing-your-services-in-customer-oriented-way/

Kinnunen, M. 2018. When dreams come true: Service design methods as part of developing a small business. Case: Juhlahumua. Master´s Thesis. Lahti University of applied science, Degree programme in International Business Management. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212653

Liimatainen, K. 2016. 3 Syytä miksi tarvitset palvelumuotoilua. Tivi. [Electronic journal] 5.7.2016. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: https://www.tivi.fi/Kumppanit/Sofigate/3-syyta-miksi-tarvitset-palvelumuotoilua-6564627

Mehtälä, S. 2018. Haluatko menestyä? Kokenut sparraaja antaa neuvot yrityksen kehittämiseen. Yrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. [Electronic journal] 30.1.2018. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: https://y-studio.fi/artikkelit/kokenut-sparraaja-antaa-neuvot-yrityksen-kehittamiseen/

Suikkanen, J. 2018. From design thinking to good thinking. A Gemig whitepaper. [Electronic journal] [Cited 19 Feb 2018]. Available at: https://www.gemic.com/from-design-thinking-to-good-thinking/

Authors

Marja Kinnunen is a 3^rd year student in Master of International Business at the Lahti University of Applied Sciences. She will graduate during Spring 2018.

Sari Suominen is a Senior Lecturer of Entrepreneurship and Leadership at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/key-tag-security-label-symbol-2114334/ (CC0)

Published 6.3.2018

Reference to this publication

Kinnunen, M. & Suominen, S. 2018. The importance of developing small businesses. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/06/the-importance-of-developing-small-businesses/

Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä

1.2.2018Älykäs liiketoiminta, LAMK ProLAMKpub

Tehokkuuden seuranta on yksi liiketoiminnan menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Tehokkuutta ja tuotantotoiminnan tuottavuutta voidaan seurata ja mitata monesta eri näkökulmasta, joista yksi on työn tuottavuuden seuranta. Miten työn tuottavuutta voidaan mitata ja millaisella raportoinnilla tehokkuuskehitystä voidaan tukea?

Kirjoittajat: Laura Wirth ja Sirpa Varajärvi

Tuotannon tehokkuuden mittaaminen ja seuranta

Eri toimialoilla yrityksen kannattavuuden seuranta painottuu eri tekijöiden varaan. Valmistusalalla tuotannonhallinnalla on keskeinen rooli yrityksen arvontuottajana ja kannattavuuden määrittäjänä. Menestyvä tuotanto on sekä strategisesti suunnitelmallista että käytännön tasolla tehokasta. Yksi tapa seurata ja kehittää tuottavuutta on kapasiteetin ja resurssien hallinta. Niiden tarkoituksena on järjestellä käytettävissä olevat resurssit vastaamaan tuotannon tarpeita. Liian vähäinen resurssimäärä aiheuttaa viivästyksiä ja kauppojen peruuntumisia. Liian suuret resurssit aiheuttavat turhia kuluja. Siksi resurssihallinta on tärkeä tekijä yrityksen kasvulle. (Vause 2009, 186; Hill & Hill 2012, 4-5.)

Tuotantotoiminnan tehokkuuden mittaamisessa yleisesti käytetty mittari on aika. Jokainen tuote arvioidaan sen mukaan, paljonko sen valmistamiseen on kulunut aikaa. Kun tämä tiedetään, voidaan tutkia kuinka paljon resursseja valmistus vaati ja kuinka tehokkaasti olemassa olevaa kapasiteettia hyödynnettiin. (Hill & Hill 2012, 357 & 359.)

Erityisesti aloilla, joilla tuotteiden valmistus vaatii runsaasti käsillä tehtävää työtä, on hyödyllistä seurata lisäksi työvoiman tuottavuutta, koska se on tärkeä valmistustoiminnan vaatima resurssi. Henkilöstöresurssien tuottavuutta voidaan mitata erilaisten HR-KPI-mittareiden avulla. Niitä käytetään, kun halutaan tutkia henkilöstövoimavarojen vaikutuksia yrityksen talouslukuihin. Erilaiset mittarit mittaavat esimerkiksi henkilöstökulujen määrää suhteessa liikevaihtoon tai tehdyn työn tuottavuutta suhteessa liikevaihtoon. (Kesti 2014, 18-23.)

Jotta tuotannonohjauksen ja tehokkuusseurannan tilannetta ja tavoitteita voitaisiin seurata, tarvitaan informaation keräämistä, analysointia ja sen pohjalta toteutettavaa raportointia. Seurannan taustavoimana voidaan käyttää Business Intelligence -ajattelua, jonka tavoite on kerätä hallitusti dataa ja muuttaa se oikeiden työkalujen avulla hyödylliseksi liiketoimintatiedoksi. Business Intelligencen hyödyntäminen ei aina vaadi raskaita järjestelmiä ja suuria tietoteknisiä investointeja vaan sitä voi toteuttaa myös tutuilla taulukkolaskennan työkaluilla. (Suominen & Suominen 2015, 10-12.)

Jotta raportointikäytäntö tukisi tuotantotoimenpiteitä tarvittavalla tavalla, data tulisi saada jaettua helposti hahmotettavassa ja yksinkertaisessa raporttimuodossa. Syvänperän & Lindforsin (2014, 76-77) mukaan raportointia määrittäviä perusperiaatteita ovat raportin sisältöön, yksityiskohtaisuuteen ja esitystiheyteen liittyvät valinnat. Sen lisäksi tulisi selvittää millainen visuaalinen ulkoasu ja jakamistapa palvelevat sen tarkoitusta tehokkaimmin.

Verstaasta tehtaaksi – tuottavuuden kehitystä tukeva raportointi

Tuotannonohjauksen ja henkilöstöresurssien tehokkuuden seurantaan liittyvää raportointia tutkittiin ja kehitettiin Laura Wirthin (2017) opinnäytetyössä Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli luoda case-yritys Neovo Solutions Oy / Innofusorille raportointikäytäntö, joka tukee uutta toiminnanohjausjärjestelmää sekä sitä kautta mahdollistuvaa henkilöstöresurssien organisointia ja niiden tuottavuuden seurantaa.

Innofusor on pk-yritys, joka valmistaa korkealaatuisia sisustuksellisia akustiikkaelementtejä. Liikevaihdon tasainen kasvu on luonut tarpeita toiminnan tehostamiselle ja työmentaliteetin muuttamiselle verstasmaisesta työskentelystä kohti tehdasmaista tehokkuutta. Innofusor toimii alalla, jolla suurin osa tuotannosta toteutetaan käsityönä. Siksi tässä tapauksessa raaka-ainehintoja ja logistisia kuluja suurempi merkitys yrityksen tuottavuudelle on henkilötyötuntien tehokas hyödyntäminen. Kasvun myötä yrityksessä on ollut tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä. Tämä vaatii henkilöstöltä kykyä ja motivaatiota omaksua uutta, rohkeutta tarttua toimeen, jakaa vastuuta ja ratkaista uudenlaisia haasteita. Johdon haasteena puolestaan on luoda tämän mahdollistava oppimisen kehä.

Wirthin (2017) opinnäytetyön tuloksena Innofusorissa otettiin käyttöön työn tehokkuutta seuraava raportointikäytäntö. Mittariksi raporttiin valittiin valmistuneiden tilausten arvo verrattuna niitä kohti tehtyjen työtuntien määrään. Raportti päädyttiin luomaan interaktiiviseen taulukkolaskentaohjelmaan, joka yrityksessä oli jo valmiiksi käytössä. Uusi raportointikäytäntö tukee yrityksen muutosprosessia sekä psyykkisellä tasolla motivaattorina että käytännön tasolla esittämällä työtuntien tehokkuuden visuaalisessa muodossa. Raportointikäytännön avulla sekä johto että tuotantotyöntekijät alkavat saamaan viikkotason tietoa tehokkuudesta. Raportti tulee visualisoimaan selkeästi uusien työvälineiden ja valmistusmenetelmämuutosten hyödyt ja pullonkaulat. Työntekijöiden esittämien toiveiden mukaisesti raportilta pystytään seuraamaan sekä akustiikkatuotannon kokonaisvolyymia että tuoteryhmäkohtaista työtuntitehokkuutta. Raportin avoimiin kommenttikenttiin voidaan kirjata viikon työnkulkuun vaikuttaneita tekijöitä, jotka selittävät mahdollisia kuvioissa esiintyviä poikkeuksia.

Jatkuvan kasvun mahdollistaminen

Resurssikäytön tehokkuuden seuranta on tärkeässä roolissa valmistusyrityksen kehittämisessä. Henkilöstön osaamisen lisääntyminen, oikea motivaatio ja tehokkuuden kasvu luovat hyvät olosuhteet liiketoiminnan tuottavuudelle. Kasvuyrityksessä eletään jatkuvassa oppimisen ja muutoksen kehässä, ja sen ylläpitäminen vaatii oikeanlaiset tukitoimet, kuten raportointikäytännön, joka kertoo oikeita asioita oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Opinnäytetyötä tehdessään Wirth sai seurata läheltä yrityksen ottamaa merkittävää askelta pienestä pajatoiminnasta kohti tehdasmaista tehokkuutta – askelta, jonka on mahdollistanut sekä tietojärjestelmien Business Intelligence että liikejohdon ”anti-stupidity”. Tällä yhdistelmällä voidaan hioa yrityksen tuottavuus jo pk-vaiheessa kuntoon ja siten luoda mahdollisuus pitkäjänteiselle kasvulle.

Lähteet

Hill, A. & Hill, T. 2012. Operations management. 3. uudistettu painos. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Kesti, M. 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Finva.

Suominen, S. & Suominen J. 2015. Laatua Raportointiin Excelillä. Saarijärvi: Docendo Oy.

Syvänperä, O. & Lindfors, H. 2014. Pk-yrityksen budjetointi ja raportointi käytännönläheisesti. 4. uudistettu painos. [Helsinki]: Helsingin seudun kauppakamari.

Vause, B. 2009. Guide to Analysing Companies. Fifth edition. Lontoo: Profile Books.

Wirth, L. 2017. Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Case: Innofusor. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 12.12.2017]. Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721707

Kirjoittajat

Laura Wirth on Lahden ammattikorkeakoulusta syksyllä 2017 valmistunut tradenomi, jonka opintojen painotusalueena oli taloushallinto. Kirjoittaja työskentelee case-yritys Neovo Solutions Oy:ssä Talousassistenttina ja Business Controllerina.

Sirpa Varajärvi toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/write-plan-business-startup-593333/ (CC0)

Julkaistu: 1.2.2018

Viittausohje

Wirth, L. & Varajärvi, S. 2018. Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/01/tyon-tehokkuuden-raportointi-pk-yrityksessa/

Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille

29.1.2018Kokeilut, protot ja demot, LAMK ProLAMKpub

LAMKille rakennetaan ympäristöjärjestelmää. Sen avulla sekä tehostetaan LAMKin myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten ympäristötietoisuuden lisäämistä, että vähennetään haitallisia vaikutuksia, kuten jätteen syntyä. Suoria taloudellisia säästöjä syntyy muun muassa energiankulutuksen ja jätteen synnyn vähentyessä, mutta kokonaisuutena ympäristöjärjestelmän hyödyt ovat monimuotoisemmat.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Sakari Autio

LAMK on merkittävä ympäristövaikuttaja

On selvää, että LAMKin merkittävyys ympäristövaikuttajana on huomattava, vaikka kaikkia vaikutuksia on mahdotonta mitata tai edes arvioida. LAMKin strateginen painoala, kiertotalouden ratkaisut, linjaa TKI –toimintaa, jonka hankkeilla on huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia (LAMK 2018c). Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusalalla koulutetaan ympäristöasiantuntijoita, jotka voivat tehdä suuriakin tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkien alojen valittavissa olevalla, LAMKin opettajien ja TKI –henkilöstön yhdessä ideoimalla kiertotalouden väyläopinnoilla, suunnitellaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishankkeisiin monialaisissa opiskelijaryhmissä (LAMK 2016).

Ympäristöasiat on otettu huomioon myös kampuskehityksessä. Käyttäjätiedon ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta on muodostettu LAMKin arvoihin ja strategiaan perustuvat kampusteesit: vastuullisuus, yhtenäinen kampus, toimintaympäristöön avautuminen, arjen palvelut, joustavuus sekä yhdessä tekeminen (Hyökki 2016). Kampusteesit ovat ohjanneet kampuskehitystä ja vastuullisuus ilmenee kampuksella muun muassa rakennuksen aikaisena, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmänä, BREEAM:ina, tehokkaan tilankäytön ratkaisuina sekä omana uusiutuvan energian tuotantona. Kampuksen kantavana teemana on myös ajatusmalli, ettei kampus ole koskaan valmis, vaan käyttäjillä on mahdollisuus muokata sitä omia tarpeita vastaaviksi (LAMK 2018a). Tätä tukee myös kehittyvä kiinteistöliiketoimintamalli, jossa kiinteistöpalvelut ovat sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen kiinteistön käyttäjien tarpeiden mukaan.

KUVA 1. Vastuullisuus on yksi kampuskehitystä ohjaavista kampusteeseistä (LAMK 2018a)

Ympäristöjärjestelmällä halutaan tuoda niin jatkuvuutta vastuulliselle kampustoiminnalle, kuin systemaattisuutta LAMKin muille toiminnoille. Se toimii työkaluna järjestelmälliseen ympäristötehokkuuden parantamiseen ja lisää LAMKin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä. Ympäristöjärjestelmän kehittämiseksi tehty opinnäytetyö (Kaikonen 2018) on valmistunut, mutta ympäristöjärjestelmän rakennusprosessi jatkuu yhä.

LUT –konserniin liittyminen tuo ympäristöjärjestelmän rakentamisen ajankohtaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tunnettu Green Campuksestaan ja he ovat toivoneet LAMKin vievän toimintaansa samaan suuntaan. LUT palkittiin vuonna 2013 korkeakoulujen kansainvälisessä ympäristöverkoston ISCN:n (International Sustainable Campus Network) kilpailussa parhaana yliopistona, Excellence in Campus –kategoriassa (LUT 2018). Vastaavan tavoittelu ei ole LAMKillekaan utopistinen ajatus uuden kampuksen myötä; monialainen korkeakoulutuksen ja yritysten yhteinen ekosysteemi yhdistettynä tehokkaaseen tilankäyttöön on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa (LAMK 2018b). Menestys kilpailuissa nostaisi koko LUT-konsernin imagoa kestävän kehityksen suunnan näyttäjänä.

Kokeilukultturia ympäristöasioihin

Korkeakouluilla on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sen kouluttaessa tulevaisuuden johtajia, päättäjiä ja osaajia. Koska korkeakoulujen tehtävä ja toiminta eivät ole suoraan sidoksissa taloudelliseen tai poliittiseen kehitykseen, niillä on mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tavalla johon kunnat ja yritykset eivät pysty. Korkeakouluissa kestävä kehitys tulisi ilmetä niin opetuksessa, kuin kampustoiminnoissa. Nämä ovat usein pidetty erillisinä asioina, mutta niiden tulisi täydentää toisiaan. Kampusta tulisi ajatella luokkahuoneena, jossa jokaisen kampustoiminnan osa olisi oppitunti kuinka elää ja työskennellä ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Tämä voi tarkoittaa kulutusmittareiden laittamista julkisille paikoille osoittamaan reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen. (International Alliance of Research Universities 2014, 4, 7 – 9, 20.)

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristötavoitteiden seuraamiseksi rakennetut mittarit palvelevat koulutusta ja koulutus ympäristöjärjestelmää. Opiskelijaprojekteja voidaan suunnitella edistämään LAMKin ympäristötavoitteita ja samalla mittarit kertovat projektien todelliset vaikutukset. Tulosten ollessa lupaavia, voidaan opiskelijoiden projekteina suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä soveltaa laajemmassakin käytössä. Ammattikorkeakouluna LAMKin projektit eroavat yliopistojen projekteista ja kokeilukulttuuria tulisi soveltaa ennakkoluulottomasti myös ympäristöasioissa, antaen mahdollisuus innovatiivisten toimintamallien kokeiluun.

Ympäristötavoitteita edistäviä projekteja voidaan toteuttaa kaikilla koulutusaloilla, mutta ympäristö- ja energiatekniikan koulutukselle sähkönkulutusdata tai aurinkopaneelit sekä niiden sähköntuottomäärät toisivat kaivattua käytännönläheisyyttä alalle. Myös itse ympäristöjärjestelmän ylläpidossa voitaisiin hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi sisäisen auditoinnin tekemisessä ja raportoinnissa; Japanin Chiba yliopistossa koko ympäristöjärjestelmä on täysin opiskelijoiden rakentama ja ylläpitämä (ISCN 2018).

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat nyt trendissä. Jotta opetuksessa, TKI-toiminnassa ja kampuskehityksessä tehdystä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi saataisiin myös imagollinen hyöty, tulee niiden markkinointiin panostaa. LAMKin ympäristöteoista voidaan raportoida kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin ja kampuksen ympäristöystävällisyys tulisi tehdä näkyväksi niin ulkoisessa markkinoinnissa, kuin kampuksen jokapäiväisessä elämässä.

Lähteet

Hyökki, S. 2015. LAMKin kampusteesit. [Verkkotallenne]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=UTrM7znTh8k

ISCN 2018. 2017 Award Winners. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.international-sustainable-campus-network.org/awards/2017-awards

Kaikonen, N. 2018. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen – Case: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231529

LAMK 2016. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

LAMK 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

LAMK 2018b. Kampukset. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/kampuskehitys/Sivut/default.aspx

LAMK 2018c. Painoalalähtöinen TKI-toiminta. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/painoalalahtoinen-tki-toiminta/Sivut/default.aspx

LUT 2018. Green Campus – Vihreitä edistysaskelia. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/green-campus

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on Lahden ammattikorkeakoulun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija ja projektityöntekijä.

Sakari Autio on ympäristötekniikan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Ismo Jakonen. Alkuperäinen kuva saatavissa: https://www.flickr.com/photos/lahti-uas/23626648736/in/album-72157663872413476/. Muokannut Niklas Kaikonen.

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Kaikonen N. & Autio S. 2018. Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/ymparistojarjestelman-hyodyt-ja-mahdollisuudet-lamkille/

Päijät-Hämeen hyvinvointiala kohti ekosysteemimäisempää toimintaa

20.1.2018Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö Suomessa on suurten muutosten edessä. Tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja nykyistä vahvempaa yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.

Kirjoittaja: Pirjo Tuusjärvi

Sosiaali- ja terveysala muutoksessa

Yksi suurimmista sote-alan toimintaympäristön muutokseen vaikuttavista tekijöistä on väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansakunta ja erityisesti kasvaa 80 vuotta täyttäneiden kansalaisten osuus. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä ja käyttö tulevat kasvamaan. Laitoshoitoa puretaan ja ikääntyvän väestön palvelut tulevat perustumaan itsenäiseen asumiseen ja sitä tukeviin avopalveluihin. (TEM, 2011.) Palveluille asetetut vaatimukset yhdessä heikentyneen huoltosuhteen kanssa luovat muutospaineita palveluiden laadun, sisällön ja kustannusten suhteen (TEM, 2014).

Globaaleista megatrendeistä ikääntymisen lisäksi sote-alan tulevaisuutta muokkaa teknologian kehittyminen, robotisaatio, keinoäly sekä digitalisaatio (Sitra, 2017). Digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän niin tiedon keräämisessä ja sen hyödyntämisessä kuin asiakkaiden palveluissakin (Perälä, 2017).

Hyvinvointiteknologia ja robotiikka ovat jo osa terveydenhuoltoa Suomessa ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Turvateknologian lisäksi myös robotit alkavat olla iäkkäiden ihmisten päivittäistä arkea. Ne jakavat mm. lääkkeitä ja osallistuvat potilassiirtoihin ja niitä käytetään sekä kuntoutuksessa fyysisenä apuna kuin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjinä. (Tehy, 2016.)

Uudistukset edellyttävät terveys- ja hyvinvointialan toimijoilta ja palveluiden tuottajilta toimintatapojen uudistamista. Lisäksi alan tuotteita ja palveluja on kehitettävä entistä asiakaslähtöisemmin ja katsottava tarvetta käyttäjien näkökulmasta. Tarvitaan uusia tapoja tuottaa palveluja kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. (KELA, 2016; STM, 2014.)

Työ- ja elinkeinoministeriön (2011) linjausten mukaan yritysten tulee kyetä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön esiin tuomiin tarpeisiin kehittämällä uusia yksilöllisiä palveluja yhteistyössä käyttäjäyhteisöjen ja monipuolisen toimijajoukon kanssa. Selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista ja hyödyntääkseen kaikki mahdollisuudet, sote-ala tarvitsee entistä enemmän yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. (TEM, 2011.)

Toimintaympäristön muutos vahvistaa ekosysteemi – ajattelua

Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on ollut, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät aiempaa helpommin mukaan tuottamaan palveluita. (Valtioneuvosto, 2016.) Toimintaympäristön muutos edellyttää hyvinvointialan toimijoilta entistä ketterämpää toimintakykyä, uutta monialaista palveluosaamista sekä uudenlaisia tapoja toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä ja niiden haasteena on palvelutarjonnan ja asiakaskunnan laajentaminen sekä verkosto-osaamisen ja verkostotoiminnan kehittäminen (STM & Kuntaliitto, 2014). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa (TEM, 2014) todetaankin, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi tulisi kehittää kansallisia ja paikallisia terveyteen liittyviä toimintaympäristöjä, ekosysteemejä, joissa on riittävästi innovaatioita ruokkivia aineksia ja tietämyksen luominen ja leviäminen ovat keskeisiä prosesseja. Innovaatiot syntyvät nimenomaan yhdistelemällä erilaisia tietoja ja näkökulmia (Hautamäki, 2017).

Ekosysteemikäsite ei ole vielä kovin selkeä, mutta sitä on yleisimmin käytetty innovaatioita, yrityksiä tai yrittäjyyttä käsittelevässä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. Luonnontieteistä peräisin olevalla ekosysteemi -käsitteellä viitataan useiden, keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevien organismien muodostamaan yhteisöön, joka rajautuu tietylle alueelle. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Liiketoimintaekosysteemit ovat laajimmillaan globaaleja yritysten arvoverkostoja ja avaintoimijoina ovat vakiintuneet, erityisesti suuryritykset. Innovaatio- ja yrittäjäekosysteemi – näkökulmat kohdistuvat lähinnä kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen toimintaan. (Salminen & Mikkelä, 2016.) Innovaatioekosysteemissä tuotoksena on ensisijaisesti osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen sekä tutkimustiedon valjastaminen uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja avaintoimijoita ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat. Yrittäjäekosysteemissä toiminta on paikallista tai alueellista, jossa toimijoina ovat eri kokoiset yritykset ja toiminnan tavoitteena on kasvuhakuinen yrittäjyys. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Ekosysteemi sopeutuu ympäristön muutoksiin ja on itsessään kokeilualusta, jossa paikallinen yritysten, kehittäjien ja osaajien verkosto tuottaa jatkuvasti uusia ideoita sekä mahdollistaa uusien yritysten ja innovaatioiden syntymisen. Ekosysteeminen toiminta edellyttää alueen toimijoilta yhä suurempaa valmiutta kehittää ja soveltaa osaamista ja rohkeutta pilotoida ja oppia yhteisistä kokeiluista. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä päämäärien toteutuminen edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja sujuvia tietovirtoja toimijoiden välillä. (Hautamäki & Oksanen, 2012.)

Alueellisen hyvinvointialan ekosysteemin kehittyminen

Päijät-Hämeessä on luotu hyvinvointialan verkostoyhteistyön edellytyksiä jo useiden vuosien ajan keskeisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimesta. Näistä toimista ja alueellisista strategisista tavoitteista huolimatta alueen hyvinvointialan toimijoiden kenttä on edelleen hajanainen. Hyvinvointialan yritysten sekä muiden alan toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen tarve nousi esille Hyvinvointialan ekosysteemi –hankkeessa (30.11.2016 – 30.9.2017) toteutetussa nykytila-analyysissa (Rinkinen, 2017). Hankkeen toteuttajia olivat LAMK, LUT Lahti, LADEC sekä Lahden kaupunki.

Kysely- ja haastattelututkimuksen toteuttaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Rinkisen (2017) mukaan elementtejä alueellisen ekosysteemimäisen toiminnan kehittämisen pohjalle on jo olemassa runsaasti ja näitä tulisi myös aktiivisesti hyödyntää ja kehittää eteenpäin.

Yritykset eivät juurikaan enää pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat lisäksi yhteistyökumppanien tarjoamaa osaamista. Yhteistyökumppanit voivat olla muita yrityksiä, julkishallinnon edustajia tai kehittämis-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, joilla on tärkeä rooli myös uusien ideoiden testauksen, kehittämisen ja jakamisen alustoina. Näihin tulevaisuuden haasteisiin sekä nykytila-analyysin johtopäätöksiin viitaten voidaan todeta, että myös Päijät-Hämeen alueella on tarve jatkuvasti kehittää alueellista, hyvinvointialan ekosysteemin toimintaa ja rakentaa hedelmällistä maaperää uusien innovaatioiden, yritysten sekä liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle.

Lähteet

Hautamäki, A. 2017. Kestävä innovaatio. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27172618/raportti76-2.pdf

Hautamäki, A. & Oksanen, H. 2012. Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Agora Center

Kansaneläkelaitos. 2016. Digitalisaatio muokkaa sotea. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://sosiaalivakuutus.fi/digitalisaatio-muokkaa-sotea/

Perälä, J. 2017. Millaista osaamista tulevaisuuden sote-ammattilainen tarvitsee? Miltä näyttää vuoden 2030 sote? Sitra Graduate Morning, Future Caren opiskelijoille suunnattu tilaisuus ke 25.10.2017. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/graduate-morning-millaista-osaamista-tulevaisuuden-sote-ammattilainen-tarvitsee/

Rinkinen, S. 2017. Kohti ekosysteemimäistä toimintaa? Päijät-Hämeen hyvinvointialan yhteistyöverkoston nykytila ja tulevaisuudennäkymiä. Hyvinvointialan ekosysteemi -hankkeen nykytila-analyysi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti. Saatavissa: https://www.hyvahanke.fi/materiaalit

Salminen, V. & Mikkelä, K. 2016. Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Policy Brief 1/2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 30.11.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/julkaisu?pubid=10201

Sitra, 2017. Megatrendit 2017. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/SitraFund/megatrendit-2017

Sosiaali- ja terveysministeriö & Kuntaliitto, 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1

Tehy. 2016. Tehy vaatii robotiikka- ja digitalisaatiostrategiaa sosiaali- ja terveysalalle. Mediatiedote 23.11.2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-vaatii-robotiikka-ja-digitalisaatiostrategiaa-sosiaali-ja-terveysalalle

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia 2014. TEM raportteja 12/2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Terveysalan+tutkimus+ja+innovaatiotoiminnan+kasvustrategia+26052014.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen – HYVÄ – ohjelma. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Hyvinvointialan+ty%C3%B6-+ja+elinkeinopoliittinen+kehitt%C3%A4minen+-+HYV%C3%84+2011-2015,+Tavoitteet+ja+toimenpiteet

Valtioneuvosto, 2016. Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle. Sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Valtioneuvosto 11/2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2271254/Mit%C3%A4+sote-uudistus+tarkoittaa+minulle_SU.pdf/ceb57cb2-025d-44a2-80bf-c2634d7c66b5

Kirjoittaja

Pirjo Tuusjärvi, TKI –asiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Julkaistu 20.1.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/ecology-protect-protection-safety-2903067/ (CC0)

Viittausohje

Tuusjärvi, P. 2018. Päijät-Hämeen hyvinvointiala kohti ekosysteemimäisempää toimintaa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/20/paijat-hameen-hyvinvointiala-kohti-ekosysteemimaisempaa-toimintaa/