Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Uudisasuntokauppa on myötätuulessa. Tämän voidaan katsoa olevan seurausta talouden kansallisten sekä kansainvälisten suhdanteiden noususta sekä näiden heijastumisesta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Myös tulokset puhuvat selvää kieltä, sillä uusien asuntojen hankinta lisääntyi esimerkiksi toukokuussa 2017 useilla kymmenillä prosenteilla.

Kirjoittajat: Santeri Larjanne ja Heli Kamaja

Uudisasuntokaupassa avainasemassa on rakentaja, joka luo puitteet kiinteistönvälittäjän toiminnalle. Rakentajan päätös kiinteistövälittäjää valittaessa on hyvin yksilöllinen prosessi ja rakentajan lopulliseen välittäjän valintaan vaikuttavat useat eri tekijät.

Kiinteistövälitysala on kokonaisuudessaan hyvin persoonakeskeinen, sillä myynnin lisäksi kiinteistövälittäjä hankkii usein itse myös myytävät kohteet. Näin ollen prosessin lopputulokseen vaikuttavat kiinteistövälittäjän kyky luoda kontakteja sekä viestiä asiakkaalle. Voidaan todeta kiinteistövälittäjän asiakassuhteen olevan kaksisuuntainen eli asiakkaana ovat sekä myyjä että ostaja. Tämä luo välittäjän toimintaan tiettyjä vaatimuksia, sillä kyseessä olevat asiakassuhteet ovat laadultaan hyvin erilaisia. Näitä vaatimuksia tutkittiin opinnäytetyössä (Larjanne 2017), johon myös tämä artikkeli perustuu.

Uudisasuntokauppa eroaa muusta asuntokaupasta merkittävästi. Prosessissa on otettava huomioon lainsäädännöllisten tekijöiden lisäksi myös toiminnalliset eroavaisuudet, sillä myyntiä sekä ennakkomarkkinointia tulee tapahtua ennen rakennusvaiheen alkamista sekä sen aikana. Keskeneräisen kohteen myynti menestyksekkäästi edellyttää välittäjältä useita erilaisia taitoja, joita myös rakentaja odottaa. Opinnäytetyön tavoitteena on tulkita näitä eri taitoja ja nyansseja sekä tulkita niiden vaikutusta kiinteistövälittäjän kysyntään valittaessa kohteen myyjää sekä myyntiprosessin tuloksellisuuteen.

Asiantuntemus, viestintä ja markkinointi keskiössä

Uudisasuntokaupassa kiinteistövälittäjän toiminnassa kolme keskeisintä tekijää ovat asiantuntemus, viestintä sekä markkinointi. Myös opinnäytetyössä suoritetun kysymyslomaketutkimuksen tuloksista ilmenee, että rakennusalan sekä RS-järjestelmän ja valmiin uuden asunnon kaupan tietämystä pidettiin hyvin tärkeänä onnistuneessa myyntiprosessissa. RS-järjestelmä mahdollistaa asuntojen myynnin jo ennen rakennustöiden alkamista sekä niiden aikana, kun taas valmiin uuden asunnon kaupassa myytävänä on asunto, joka ei ole ollut aikaisemmin asumiskäytössä.

Markkinoinnilla uudisasuntokaupassa pyritään herättämään potentiaalisten ostajien mielenkiinto. Asuntokaupan alalla markkinoinnin keinot ovat hyvin rutinoituneet ja perinteiset välineet ovat myös rakentajien suosiossa. Tämä ilmeni myös kyselytutkimuksen tuloksista, joissa valtaosa vastanneista rakentajista piti verkkoportaaleja sekä asunto- ja yksityisesittelyjä paikan päällä kohteessa kaikkein tärkeimpinä. Esimerkiksi sosiaalinen media ei vielä suuresta suosiostaan huolimatta ole saanut osakseen suurta suosiota uudisasuntokaupan alalla. Tutkimuksessa yli puolet vastanneista piti sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa uudisasuntokaupan tukena vain jokseenkin tärkeänä.

Erilaisilla markkinoinnin välineillä voidaan tavoittaa eri asiakasryhmiä esimerkiksi paikallislehdissä mainostamalla potentiaalisia ostajia, jotka pitävät jo myyntikohteen asuinalueesta tai kaupungista. Suositut verkkoportaalit ovat kuitenkin luoneet verkkoon miljöön, jossa on myynnissä valtaosa maan uudisasuntokohteista. Suurimmat portaalit Etuovi sekä Oikotie ovat asunnon ostajan ensimmäinen askel uutta kotia etsittäessä. Näin ollen verkossa markkinoinnin taitaminen ilmeni myös tutkimustuloksissa tärkeänä elementtinä kiinteistövälittäjän osaamispalettia.

Markkinoinnilla luodaan mahdollisuus myynnille ja myyntiprosessissa avainasemaan nousee viestintä. Uudiskohdekaupassa viestinnän kaksisuuntaisuus edellyttää välittäjältä monimuotoisen viestinnän sekä eri kanavien vahvaa hallintaa. Rakentajalle sekä ostajalle viestitään eri lailla sekä eri aikataululla. Kun uutta kohdetta aletaan rakentaa, kiinteistövälittäjä myy rakentajalle omaa osaamistaan ja tämän myyntiprosessin onnistuessa välittäjä myy lopulta rakennettavia asuntoja kuluttajille. Parhaimmassa tapauksessa, kun ostaja kohteelle on löytynyt, välittäjä saa myytäväkseen vielä ostajan edellisen asunnon. Tässä moninaisten myyntiprosessien verkostossa viestintä sekä sen eri ainesosat nousevat kriittisen tärkeään asemaan.

Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin toimeksiantona uudisasuntokauppaan erikoistuneelle välitysliikkeelle nimeltä Ideaalitilat LKV. Tekstissä aikaisemmin mainittujen tulosten ja päätelmien lisäksi, kyselyn vastauksista nousi esiin myös kiinteistövälittäjän yksilöllisten tekijöiden tärkeys verrattuna esimerkiksi välitysliikkeen eri ominaisuuksiin.  Esimerkiksi valtaosa vastanneista rakentajista piti välittäjän ammattitaitoa sekä persoonaa erittäin tärkeänä, kun taas välitysliikkeen brändiä tai koko pidettiin keskimäärin vain jokseenkin tärkeänä. (Larjanne 2017.)

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tukea kiinteistövälittäjälle uudisasuntokaupan arkeen sekä näkökulmaa välittäjän joka päiväiseen tekemiseen sekä eri toimintojen priorisointiin. Tärkeimmiksi vaikuttajiksi nousivat persoonallisuustekijöiden lisäksi verkkoportaalien monipuolinen käyttö markkinoinnissa sekä oikeanlainen ja oikea-aikainen tiedottaminen rakentajan suuntaan uudiskaupan myyntiprosessissa. Voidaankin siis todeta, ettei omakuvaa kannata välittäjän piilottaa tai kadottaa vaan kehittää. Yksilöllinen kehitys luo kokonaisvaltaisen yrityksen.

 Lähteet

Larjanne, S. 2017. LAMK. Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa. [Verkkodokumentti]. AMK- Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801061100

Kirjoittajat

Santeri Larjanne valmistui johtamisen ja viestinnän tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017.  Larjanne on opintojensa ohessa työskennellyt kiinteistönvälitysliikkeessä.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin. Viime vuosina keskiössä ovat olleet erityisesti työyhteisöviestinnän uudet tavat ja areenat.

Julkaistu 17.1.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/money-home-coin-investment-2724235/ (CC0)

Viittausohje

Kamaja, H. & Larjanne, S. 2018. Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/17/pienten-rakennusyritysten-odotukset-asiakasviestinnasta-uudisasuntokaupassa

Nykyaikainen työyhteisön viestintä on jatkuvaa vuorovaikutusta

LAMK Pro, Muut

Toimiva työyhteisön viestintä on organisaation kulmakiviä. Ajantasainen päivittäisviestintä, esimiesviestintä ja muutosviestintä määrittelevät tiedonvaihdannan toteutumisen jokapäiväisessä työnteossa. Henkilöstö ei ole enää pelkästään sisäisen viestinnän kohderyhmä, vaan ennemminkin vuorovaikutuksen osapuoli. Voidaankin sanoa, että työyhteisön viestintä on ollut viime vuosikymmeninä jatkuvan kehityksen kohteena, puhuttaessa organisaation tärkeimmistä elimistä.

Kirjoittajat: Jari Tikkanen ja Heli Kamaja

Työyhteisön viestintä sisältää kaiken organisaation sisällä tapahtuvan tiedonvaihdannan. Sisäisen viestinnän luonteessa on ollut havaittavissa selkeitä muutoksia tultaessa kohti 2010-lukua. Aiemmin tiedonkulku on ollut luonteeltaan ylhäältä alaspäin tapahtuvaa tiedottamista, jossa yrityksen johto on keskeisessä asemassa. Nykypäivänä tämänkaltaisen yksipuolisen tiedottamisen on korvannut käsite viestintä. Viestintä kuvaa paremmin avointa ja vuorovaikutuksellista tiedonkulkua, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli viestinnän toteutumisen kannalta. (Juholin 2013.)

Hierarkkisella viestinnällä on toki nykyäänkin oma paikkansa organisaation toiminnassa. Puhuttaessa nykypäivän agendan mukaisesta esimiesviestinnästä, esimieheltä vaaditaan monipuolista osaamista. Keskiössä ovat esimiehen henkilökohtaiset keskustelutaidot. Alaisten kanssa kommunikointi on oltava luontevaa päivittäisessä arkiviestinnässä, sekä erilaisissa palavereissa ja keskusteluissa. Myös kirjallisen sisällön tuottaminen ja esiintymistaidot ovat aiempaa tärkeämpiä ominaisuuksia nykyaikaiselle johtajalle. (Piili 2006.)

Yrityksessä tapahtuvat investoinnit ja erilaiset muutokset ovat näkyvimpiä tilanteita, joissa on tarvetta jatkuvalle muutosviestinnälle. Aikaisemmin muutosviestintä on mielletty viestinnän erilliseksi osa-alueeksi, mutta nykypäivänä se on oleellinen osa yrityksen viestintästrategiaa. Muutosprojektin aikana muutosviestintä tukee muutoksen suunnittelua ja toteutusta, selventää sen tarkoitusta, sekä informoi tavoitteista. Jatkuvan ja vuorovaikutuksellisen muutosviestinnän avulla voidaan ehkäistä henkilöstön muutosvastarintaa, ja sitouttaa muutosprojektin läpiviemiseen. (Heiskanen & Lehikoinen 2010.)

Case: Isku Interior Oy

Isku Interiorin tuotantolaitoksella toteutettiin empiirinen tutkimus työyhteisön viestinnän toimivuudesta käytännön työelämässä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä aineiston keräämiseksi. Tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön mielipide työyhteisön viestinnän nykytilasta kokonaisuudessaan. Tutkimuksen pääteemoina olivat lisäksi myös päivittäisviestintä, esimiesviestintä, muutosviestintä, sekä viestintäkanavien riittävyys.

Kyselyn toteuttamisessa käytettiin kyselylomaketta, jossa selvitettiin edellä mainittujen viestinnän osa-alueiden toimivuutta. Lomakkeella oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 103, vastausprosentin ollessa 25,7%. Otanta oli siis tarpeeksi suuri, jotta voidaan muodostaa kohtalaisen luotettavia tilastollisiin faktoihin perustuvia johtopäätöksiä käsiteltävistä aihealueista.

Muutosviestinnässä haasteita, esimiesviestintä toimivaa

Isku Interiorin käynnissä olevien merkittävien tehdasinvestointien vuoksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti muutosviestintään liittyviä epäkohtia. Tuloksista voitiin päätellä, että muutosviestinnässä on nähtävissä puutteita konkretian osalta. Etenkin muutoksen tarkat ajankohdat ja tapahtumien järjestykset ovat olleet monille epäselviä. Lisäksi vain 28% vastaajista koki, että on henkilökohtaisesti päässyt vaikuttamaan muutoksen kulkuun. (Tikkanen 2017.) Toisin sanoen, tältä osin organisaation muutosviestintä ei ole ollut linjassa nykypäivän vuorovaikutuksellisen agendan kanssa.

Sen sijaan esimiesviestintään ollaan hyvin tyytyväisiä. Esimiesviestinnän toimivuus ilmeni sekä numeeristen että avointen kysymysten vastauksista. Asteikolla 1-5 esimiesviestintä yksittäisenä viestinnän välineenä sai keskiarvoksi peräti 3,73. Vastausten keskihajonta oli myös matala suhteutettuna kaikkiin kyselyssä esiintyneisiin kohtiin.

Esimiehen vastuulla olevat osastokohtaiset viikkopalaverit keräsivät myös korkeat arvosanat vertailtaessa muihin käytössä oleviin viestintäkanaviin. Keskiarvoksi muodostui 3,4, keskihajonnan ollessa vertailuarvoihin nähden kaikista alhaisin. Kyseisistä luvuista voidaan siis päätellä, että esimiesviestinnän onnistumisesta ollaan kohtalaisen yksimielisiä. Ainoa moitittava osa-alue esimiesviestinnän osalta oli osastojen välisen tiedonkulun ajoittainen epävarmuus, missä esimiehet kantavat päävastuun.

Iskun viestintä nykypäivän agendassa

Esimiehen ja alaisen väliseen viestintään oltiin siis tyytyväisiä. Edellä mainittujen tulosten lisäksi myös avoimet vastaukset tukivat väitettä. Esimiesviestinnän osalta Isku Interiorin viestintä mukailee nykypäivän vaatimuksia dialogisesta ja vastavuoroisesta kommunikoinnista. Erityisesti juuri osastokohtaiset viikkopalaverit ovat onnistuneimpia viestintäfoorumeita päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Yksittäisistä viestintäkanavista edukseen erottuivat myös toimitusjohtajan järjestämät kvartaali-infot, joissa käsitellään hieman suurempia linjoja sisältäviä aiheita. Toimitusjohtajan säännöllinen esiintyminen henkilöstön edessä koettiin tärkeänä yksittäisenä asiana edistämään yhteisöllistä ja avointa viestintäkulttuuria.

Isku Interiorin työyhteisön viestinnässä on selkeästi nähtävissä nykyaikaisia piirteitä. Erityisesti esimiesviestintä on vuorovaikutuksellista, vastavuoroista kommunikointia alaisten kanssa. Muillakin työyhteisön viestinnän osa-alueilla on meneillään vähintäänkin murrosvaihe siirryttäessä kohti 2010-luvun vaatimuksia. Kaikki työyhteisön jäsenet eivät ole systemaattisesti hierarkkisissa suhteissa toisiinsa, vaan ammattiosaaminen ja asiantuntijuus tuottavat myös vastuullisia asemia organisaation sisällä ilman virallisia nimityksiä.  Vaikka esimiehillä on keskeinen asema myös Isku Interiorin sisäisessä viestinnässä, niin esimerkiksi erilaisten muutosten ja sisäisten projektien myötä eri alojen asiantuntijat ovat nousseet aiempaa suurempaan rooliin tiedonvaihdannassa. Organisaatiorajat ylittävät tiimit jakavat keskenään laaja-alaista ammattiosaamista. Nykypäivän agendan piirteitä on siis havaittavissa jokapäiväisissä keskusteluissa myös huomaamattomissakin tilanteissa.

Lähteet

Juholin, E. 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Helsinki: MIF.

Heiskanen, M. & Lehikoinen, S. 2010. Muutosviestinnän voimapaperi. Helsinki: Alma Talent.

Piili, M. 2006. Esimiestyön avaimet. Jyväskylä: Tietosanoma Oy.

Tikkanen, J. 2017. Työyhteisön viestintä. Case: Isku Interior Oy.   [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 3.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222480

Kirjoittajat

Jari Tikkanen valmistui tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017.  Tikkanen on opintojensa ohessa työskennellyt Isku Interior Oy:n palveluksessa useissa eri tehtävissä vuosien 2014-2017 aikana.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin. Viime vuosina keskiössä ovat olleet erityisesti työyhteisöviestinnän uudet tavat ja areenat.

Julkaistu 4.1.2017

Artikkelikuva: Pixabay. Saatavissa: https://pixabay.com/en/man-businessmen-woman-economy-162951/  (CC0)

Viittausohje

Kamaja, H. & Tikkanen, J. 2017.Nykyaikainen työyhteisön viestintä on jatkuvaa vuorovaikutusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/04/nykyaikainen-tyoyhteison-viestinta-on-jatkuvaa-vuorovaikutusta/

Sosionomiopiskelijat oppimassa monikulttuurista ohjausta hanketyössä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hankkeessa on tavoitteena edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeessa opiskelijat ovat ohjanneet maahanmuuttajia Työllistymispajoissa ja mallintaneet kehitettävää, vertaisuuteen perustuvaa Luotsi-toimintaa yhdessä tämän kohderyhmän kanssa.

Kirjoittaja: Kati Ojala

Opiskelijat maahanmuuttajien mentoreina

Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä ESR:n rahoittama NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hanke, jossa rakennetaan palvelukokonaisuuden mallia tukemaan niitä maahanmuuttajia, jotka ovat heikommassa asemassa kotoutumiskoulutuksen jälkeen ja vaarassa jäädä työttömiksi. Syksyn 2017 aikana LAMK:n sosionomiopiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä tätä toimintaa yhdessä hankkeen kohderyhmään kuuluvien maahanmuuttajien kanssa. Opiskelijoille toiminta on osa sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntaavia opintoja Multicultural Work –opintojaksolla, joka tukee sisällöllisesti hankkeessa toimimista.

Opiskelijoiden perehdytyksessä maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn korostettiin ohjaussuhdetta mentoroinnin näkökulmasta. Perehdytyksen sisällön suunnittelussa hyödynnettiin yleisesti mentoroinnin periaatteita (kts. esim. Kansalaisareena 2012) ja tarkemmin maahanmuuttajien mentoroinnista tiedossa olevia hyviä käytänteitä esimerkiksi Väestöliiton Womento –hankkeesta (Ahlfors, Saarela, Vanhanen & Wetzer-Karlsson 2014). Opiskelijoille korostettiin, että mentoroinnin määritelmä on väljä ja riippuvainen kontekstista, jossa mentorointi tapahtuu. Yhtenä näkökulmana mentorointiin tarkasteltiin  Scanduran ja Williamsin (2001, 343-363) määrittelemiä mentoroinnin kolmea keskeistä funktiota, joita ovat ammatillinen tuki, psykososiaalinen tuki ja mentorin toimiminen roolimallina mentoroinnille. Tämän jälkeen opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan monikulttuurisesta ohjauksesta ja käynnistyvästä toiminnasta henkilökohtaisen nelikenttäanalyysin (swot) perusteella. Nelikenttäanalyysin perusteella käyty keskustelu vahvuuksien turvaamisesta, heikkouksien kääntämisestä voimavaroiksi, mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja uhkien toteutumisen ennaltaehkäisystä kohdisti keskustelun opiskelijoiden itsensä tärkeiksi nimeämiin ja kokemiin asioihin. Tietoa mentoroitavasta kohderyhmästä etsittiin lisäksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteista (Opetushallitus 2012) sekä vierailemalla koulutuskeskus Salpauksessa kohderyhmän luona esittäytymässä ennen varsinaisen ohjaustoiminnan käynnistymistä.

Tiistain Työllistymispajat

Syksyn aikana järjestettiin yhteensä kuusi Työllistymispajaa Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa Wanhalla Teatterilla. Toimintaan osallistuneista opiskelijoista (19 opiskelijaa) ja koulutuskeskus Salpauksen kotoutumiskoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoista (17 opiskelijaa) muodostettiin työparit, joiden oli tarkoitus työskennellä koko syksy yhteisesti mentoroinnin periaatteiden mukaisesti. Yleisinä tavoitteina Työllistymispajoissa oli, että opiskelijat auttavat ohjattavaansa etsimään työpaikkaa, tutustumaan eri työpaikkojen tietoihin ja neuvovat, mitä taitoja tarvitaan suomalaisessa työelämässä sekä laajemmin mistä neuvoja ja apua saa Lahdessa. Toteutuneet työskentelyn teemat ja sisällölliset aiheet nousivat kotoutumiskoulutuksen neljännen moduulin toteutussuunnitelmasta syventäen meneillään olevaa kotoutumiskoulutusta. Keskusteluissa tuli esille työnhakuun liittyvien asioiden lisäksi myös maahanmuuttajien henkilökohtaisia kokemuksia Suomesta sekä eri kulttuurien erilaisuudesta.

”26.09. 2017. Ståhlberginkatu 4b, klo 10-12.00. Kaksituntinen vierähti jutustellen. Katselimme luotsattavan kanssa työnvälitysfirmoja Lahden alueelta ja keskustelimme niitä näitä, millaista on asua suomessa ja kuinka suomalainen kulttuuri eroaa norjalaisesta. Suomi sai kiitosta puhtaasta vedestä ja luonnosta, väljyydestä ja Lahti edullisesta asumisesta! Hän esitteli hyvin tehdyn työhakemuksen cveineen. Opin, että norjalainen hodari kääritään kuulemma perunarieskaan! Dig it!”
ote Sosionomiopiskelijan oppimispäiväkirjasta

Työllistymispajojen jälkeen kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla oli vuorossa neljän viikon mittainen työharjoittelujakso, jonka aikana sosionomiopiskelijat tapasivat oman ohjattavansa. Tapaamisessa oli tarkoitus keskustella mm. työharjoittelupaikkaan perehdytyksestä, käytännön toteutuksen onnistumisista ja haasteista, maahanmuuttajan työharjoittelujakson tavoitteista sekä yleisesti suomalaisesta työkulttuurista, millaisia tapoja ja sääntöjä työpaikoilla on tullut vastaan.

Opiskelijoiden ohjaustyötä ohjattiin opettajan toimesta tiistain Työllistymispajoissa sekä tiedottamalla viikoittaisesta työskentelystä Repun opintojaksoalustan kautta. Syksyn puolessa välissä oli kahden tunnin mittainen väliarviointi, jossa vaihdettiin kokemuksia tiistain Työllistymispajoista. Väliohjauksessa palattiin alussa tehtyyn nelikenttäanalyysiin yhteisesti keskustellen kuinka alussa nimetyt mahdollisuudet ja uhat olivat toteutuneet.

Sosionomiopiskelijoiden kokemuksia monikulttuurisesta ohjauksesta

Opiskelijoiden arvioivaa palautetta hankkeessa oppimisesta kerättiin syksyn päätteeksi seminaarityöskentelyssä. Opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan, sekä toiminnan onnistumisia ja ongelmia, että kokemuksia saadusta opettajan ohjauksesta ja tuesta omalle oppimiselle ja toiminnalle. Opiskelijoiden palautteissa korostuu onnistumisen tunteet ja arvokkaaksi koettu kohtaaminen maahanmuuttajien kanssa.

 ”kohtaaminen ja tutustuminen maahanmuuttajien kanssa oli helppoa. Ohjattavan kanssa työskentely sujui hyvin ja annetuista aiheista oli apua työskentelyyn.”

”pääsi tekemään ja sai kokemusta maahanmuuttajatyöstä”

”vuorovaikutus, ne ymmärsi meitä ja me ymmärrettiin heitä”

Sosionomiopiskelijan asiakastyön osaamisessa korostuu kulttuurisensitiivinen ja moninaisuutta tukeva asiakastyö sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen (Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016). Maailmanlaajuinen muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus ja globalisaatio tuovat uusia haasteita sosiaaliohjauksena tehtävään työhön. Asiantuntijavaatimukset liittyvät niin kielitaitoon, kulttuuriosaamiseen, suvaitsevaisuuteen kuin eettisyyteen. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat sosiaaliohjauksen ydinasioita. Monikulttuurisessa ohjauksessa keskeistä on lisäksi laaja arvo-osaaminen, kulttuurien tunteminen, kulttuurieroista nousevat haasteet ja jännitteet sekä tapahtuminen ymmärtäminen osana asiakkaan elämää ja ratkaisuja. (Katisko 2016, 200-203; Puukari & Korhonen 2013, 33.)

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen, S. & Wetzer-Karlsson, M. 2014. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. [Verkkodokumentti] . Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa:  https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/c8e67dca8e9ff0a0a01dd19d5649753a/1513109385/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016. Sosionomi AMK kompetenssit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904

Kansalaisareena ry. 2012. Mentorointiopas. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/mentorointiopas2012.pdf

Katisko, M. 2016. Sosiaaliohjaus – Kulttuurisensitiivisyyttä ja globaalien ilmiöiden tunnistamista. Teoksessa: Helminen, J. (toim.) Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita, 199 – 208.

Korhonen, V. & Puukari, S. 2013. Monikulttuurinen ohjaus kotoutumista tukevassa työssä. Teoksessa: Alitolppa-Niitamo, A. & Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.). Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. [Verkkokirja] Helsinki: Väestöliitto, 32 – 47. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/85aeb446d96beaefb336cfb1258af689/1513108485/application/pdf/4715338/Olemme%20muuttaneet%20-%20ja%20kotoudumme_final%202608%20%283%29.pdf

Opetushallitus. 2012. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2012:1. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/139342_aikuisten_maahanmuuttajien_kotoutumiskoulutuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2012.pdf

Scandura, T. & Williams, E. 2001. An investigation on the Moderating Effects on Gender on the Relationships between Mentorship Initiation and Provetege Perceptions of Mentoring Functions. Journal of Vocational Behaviour 59, 343 – 363.

Kirjoittaja

Kati Ojala on tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla ja asiantuntijana NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -kehittämishankkeessa

Julkaistu 18.12.2017

Viittausohje

Ojala, K. 2017. Sosionomiopiskelijat oppimassa monikulttuurista ohjausta hanketyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/sosionomiopiskelijat-oppimassa-monikulttuurista-ohjausta-hanketyossa/

Creative Commons -lisenssi

 

Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Älykäs liiketoiminta, LAMK RDI Journal

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten mikro- ja pienyrittäjät hyödyntävät tällä hetkellä digitaalista markkinointia Suomessa. Aluksi artikkelissa avataan sitä, mitä digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan. Sen jälkeen luodaan katsaus siihen, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen. Lopuksi käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen vähän yli vuoden mittainen hanke (Naiset, yrittäjyys, teknologia) voi omalta osaltaan vastata digitalisaation haasteeseen paikallistasolla kouluttamalla naisyrittäjiä ja törmäyttämällä heitä ICT-alan naisopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anna Mäkelä ja Helena Salakka

Mitä on digitaalinen markkinointi?

Suomessa on 283 805 yritystä, jos maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä ei lasketa mukaan. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia kaikista yrityksistä. Näitä alle 10 hengen yrityksiä kutsutaan mikroyrityksiksi ja alle 50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi. Alle 250 työntekijän yritykset ovat pk-yrityksiä ja vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä. (Suomen Yrittäjät 2017, Tilastokeskus 2017.)

Jo vuonna 2006 Merisavo, Raulas, Vesanen ja Virtanen toteavat kirjassaan Digitaalinen markkinointi, että digitaalisuus on keskeinen osa yritysten markkinointia ja liiketoimintaa. Tuolloin digitaalisella markkinoinnilla käsitettiin esimerkiksi verkkosivujen hyödyntämistä, verkkomainontaa, sähköpostimarkkinointia ja mobiilimarkkinointia. (Merisavo ym. 2006, 15.)

Merisavon ym. (2006, 27, 183 – 184, 196) mukaan digitaalinen markkinointi kehittyy jatkossa niin, että rutiinikaupankäynti ja -asiointi siirtyvät toden teolla verkkoon, internet nousee merkittäväksi tiedonhaun ja jakamisen kanavaksi ja digikanavat nousevat asiakasviestinnän kanaviksi: vuorovaikutteisia asiakaskohtaisia palveluja kehitetään. He ennustivat, että internet on kehittymässä yritysten tuottaman sisällön selailusta vuorovaikutteiseksi julkaisukanavaksi ja yhteistyöalustaksi, jota alettiin kutsua nimellä Web 2.0. Olennaista tässä muutoksessa heidän mukaansa on, että koska kuluttajien tavat muuttuvat, myös markkinoijien tulee panostaa tulevaisuudessa verkkosisällöntuotannon ohella käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon, verkottumisen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Karjaluoto (2010, 13 – 14) puolestaan sanoo, että digitaaliselle markkinointiviestinnälle ei ole yhtä yksittäistä määritelmää. Sen sijaan hän viittaa digitaalisella markkinointiviestinnällä (englanniksi DMC) kaikkeen digitaalisessa muodossa tai mediassa tehtyyn markkinointiviestintään eli siihen, että kaikkia digitaalisia markkinointiviestinnän muotoja ja medioita, kuten internetiä, mobiilimediaa ja vuorovaikutteisia kanavia hyödynnetään markkinointiviestinnässä. Tunnetuimpia näistä ovat sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti ja mobiili), internetmainonta (mm. yritysten verkkosivut ja hakukonemarkkinointi) sekä viraalimarkkinointi, mainospelit ja sosiaalinen media.

Digimarkkinointi muuttuu nopeasti ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Netin jatkuvan yhteisöllistymisen ymmärtäminen on erityisen olennaista pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden tulee Leinon (2012, 10) mukaan ymmärtää toimintatapoja ja -kanavia, joiden avulla kuluttajat ovat verkottuneet toisiinsa ja sitä, miten he suosittelevat ja jakavat mielipiteitä. Yritysten tulee keskittyä sisältöihin ja tekoihin, joiden avulla asiakkaista pidetään kiinni, saadaan heidät suosittelemaan yritystä eteenpäin ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.

Miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen?

Elisa ja Suomen Yrittäjät teettivät elo-syyskuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten suhdetta digitaalisuuteen ja sitä, millä tavoin erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotka työllistävät yhdestä viiteenkymmeneen henkeä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuutta ajavat tekijät ovat yrityksen kasvuhakuisuus sekä yrittäjän oma kiinnostus ja suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin. (Elisa 2017.)

Tutkimuksen mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua – digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaan nuorten teknologia-alan startup-yritysten asia. Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. (Elisa 2017.)

Menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista. Huolestuttavaa on myös se, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. (Elisa 2017.)

Suurimpana haasteena mikroyrityksillä on, ettei ymmärretä digitaalista markkinointia tai sosiaalista mediaa yrityskäytössä, niiden prosesseja tai osata analysoida dataa hyödyllisellä tavalla. Digitaalinen markkinointi ja etenkin sosiaalinen media ovat kaksisuuntaista viestintää, verkostoitumista. Verkostoituminen ja sitouttaminen digitaalisessa maailmassa voi jäädä pintapuoleiseksi, eikä ole tällöin yhtä tuottavaa. Väärinymmärrykset ja huonosti tuotettu viestintä ovat yleisiä haasteita, jotka pahimmillaan uhkaavat yrityksen julkisuuskuvaa. Lisäksi yrityksillä ei ole taitoja tai tietoja hyödyntää annettuja työkaluja ja ei nähdä digitaalisen markkinoinnin potentiaalia tai sen luomia mahdollisuuksia. Digitaalisessa markkinoinnissa (etenkin sosiaalisessa mediassa) uudistumisen ja sisällöntuotannon tarve on jatkuva ja joskus se pitää tehdä nopeasti. Mikroyrityksellä tai –yrittäjällä ei välttämättä ole taitoja tai aikaa perehtyä jatkuvaan muutokseen, eikä ole sijoittaa pääomaa konsulttipalveluun. (Schaffer 2013, 3, 5; Lipiäinen 2014, 61.)

Yksi huomioitava seikka on tietoturvariskit ja niiden välttäminen. Lisäksi alati muuttuva digitaalinen maailma ja sen mukana pysyminen tuottaa haastetta. Digitaalinen markkinointi voi myös haavoittaa yritystä esimerkiksi virusten tai kaappausten takia. Mainokset, kotisivut tai some-kanavat voivat kaatua ja tekniikka voi pettää. (Sandilands 2017.)

Nämä haasteet toistuvat myös Kronbergin (2017) mikroyrittäjille toteuttaman teemahaastattelun tuloksissa. Merkittävin haastattelussa ilmennyt haaste oli kuitenkin teoriasta poiketen yrittäjän aika. Sitä ei ollut ylimääräiseen etenkään, jos yrittäjä oli yrityksen ainoa työntekijä. Lisäksi yrityksiä vaivasi resurssipula osaavista tekijöistä ja tietotaidosta. Yritysten keinot oikean kohderyhmän tavoittamiseen edullisesti tai ilmaiseksi olivat myös ongelmana. Haastateltavat pohtivat myös sitä, kuinka monta kanavaa on hyödyllistä ylläpitää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tietyillä olemassa olevilla resursseilla. Yksi suuri haaste yrityksillä oli analysointityökalujen käyttö ja tiedon konkreettinen hyödyntäminen jatkossa. Asiat koettiin epäselviksi, vaikeiksi ja epämääräisiksi, koska ei ollut ollut aikaa perehtyä asiaan. Haastatelluilla oli kaikilla kuitenkin halu oppia ja saada lisää tietoa konkreettisesta sosiaalisen median käytöstä markkinointityökaluna yrityksessä.

Yrittäjät kertoivat näistä em. haasteista muun muassa seuraavasti (Kronberg 2017):

Meillä lähinnä ajanpuute tuottaa ongelmia. Apua kaipaisi nopeuttaakseen omaa julkaisujen luontia ja selkeän suunnitelman kasaamiseen.

Haastavaa on tehdä oikeanlainen vaikutus juuri oikean kohderyhmän oikeaan henkilöön, somesta häntä saattaa olla vaikea tavoittaa ja tässä tarvitaan apua, jottei hukata resursseja.

Häpeän tunnustaa, mut tässä on käyny nyt niin että markkinointi on jäänyt kokonaisuudessaan lapsenkenkiin ja apua tarvitaan kokonaisvaltaisesti. Itse voisi tietenkin ottaa selvää, opiskella ja tehdä mutta ei ole aikaa. Tarvitsen konkreettista apua alusta alkaen, esimerkiksi miten saan laitettua äitienpäivä- tai kesätarjouksen nähtäville.

Osa haastatelluista ei kokenut digitaalista markkinointia tarpeellisena markkinointikanavana, kun asiakaskunta oli jo olemassa, eikä uusasiakashankintaa ollut tarkoitus tehdä. Asiakaskontaktit tulivat puskaradion ja suosittelijoiden kautta. Lisäksi yrittäjien oli vaikea hahmottaa mistä uudet asiakkaat (eli liidit) tulivat (nettisivuilta, somesta, yrityksen fyysisen sijainnin vuoksi, puskaradion kautta, ja niin edelleen). (Kronberg 2017.)

Muita ongelmia ja haasteita yrityksillä olivat lainsäädännölliset asiat, tietoturva ja B2B-markkinoinnin yhdistäminen digitaaliseen markkinointiin. B2B-yritysten tavoittaminen koettiin haasteelliseksi, kun ei tiedetty, mistä kanavasta ja miten niitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan. Tiivistettynä apua tarvittiin ruohonjuuritasolta alkaen. Kytkös oman yrityksen ja digitaalisen markkinoinnin välillä oli ohut, vaikka erilaiset viestintäkanavat olivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä. (Kronberg 2017.)

Teemahaastattelu-tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, missä digitaalisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrittäjiä oli yhdeksän. Taustaksi selvitettiin haastateltavien yritysten toimialat, yrittäjien iät ja yritysten koot. Yritykset valittiin eri aloilta ja ikäryhmistä, koska haluttiin kokonaisvaltainen otanta digitaalisen markkinoinnin käytöstä mikroyrityksissä. Lopputuloksena saatiin tietoa mikroyrittäjien digitaalisesta markkinoinnista yrityksessä ja sen tuottamista haasteista ja ongelmista. (Kronberg 2017.)

NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Miten lisätä yrittäjien digitaalisen markkinoinnin taitoja ja ICT-osaamista? Lahden ammattikorkeakoulu on vastannut haasteeseen NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys ja teknologia), joka ajoittuu aikavälille 1.9.2016 – 31.12.2017. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjien osaamista ICT-teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella kasvualalla ja sitä kautta edistää tulevien naisyrittäjien kasvuhalukkuutta. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Käytännössä Lahden seudun naisyrittäjille on järjestetty alkukesästä 2017 lähtien ICT-alan täydennyskoulutusta, jonka päämääränä on kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Täydennyskoulutuksessa on pureuduttu muun muassa tulevaisuuden e-palveluihin, palvelumuotoiluun, sosiaaliseen mediaan yrityksen markkinoinnissa sekä siihen, miten käsitellä kuvia niin, että niistä tulee houkuttelevia pienyrittäjän käyttämissä digitaalisen markkinoinnin kanavissa. Kouluttajina täydennyskoulutuksessa ovat toimineet Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan asiantuntijat yhdessä heidän opiskelijoidensa kanssa.

Olennaista NYT-hankkeessa on nimenomaan törmäyttää ICT-alaa korkeakoulussa opiskelevia naisia sekä paikallisia naisyrittäjiä. Yksi foorumi tälle on näiden kahden ryhmän yhteinen yritysleiri. Sen tavoitteena on yhdistää yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Keskiössä on kehittää yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Erityistä tässä yritysleirissä on nimenomaan se, että naisopiskelijoille ja -yrittäjille halutaan konseptoida oma yritysleiri. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Lähteet

Elisa Oyj. 2016. Tutkimus: Digitaalisuudella on merkittävä yhteys pk-yritysten menestymiseen. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Helsinki: WSOYpro.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa: Sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Viitattu 16.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033

Leino, A. 2012.  Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet. Helsinki: Infor.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing [Verkkodokumentti]. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.  Jyväskylä. Studies in business and economics. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44602/978-951-39-5930-2_vaitos14112014.pdf?sequence=1

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16 – 18.

Merisavo, M., Raulas M., Vesanen J. & Virtanen V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

NYT!-hankesuunnitelma 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja. Helsinki: Docendo.

Sandilands, T. 2017. Advantages and Disadvantages of Social Media Marketing. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/advantages-disadvantages-social-media-marketing-21890.html

Schaffer, V. 2013. Overcoming Social Media Barriers for Small Businesses. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://seaanz.org/sites/seaanz/documents/2013SEAANZConference/SEAANZ-2013-Schaffer2.pdf

Suomen Yrittäjät. 2017. Yrittäjyys Suomessa. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Tilastokeskus. 2017. Käsitteet. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?M

Kirjoittajat

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. https://www.linkedin.com/in/makelananna/

Helena Salakka, FM, opinto- ja uraohjaaja
Helena Salakka on taustaltaan pedagogi ja viestintäalan ammattilainen, joka on työskennellyt niin toimittajana kuin muissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän toimi  NYT!-projektin projektipäällikkönä syksyyn 2017 saakka ennen kuin siirtyi uraohjauksen tehtäviin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/digital-marketing-internet-marketing-1792474/ (CCo)

Julkaistu 24.11.2017

Viittausohje

Mäkelä, A. & Salakka, H. & 2017. Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/24/miten-hyodyntaa-digitaalista-markkinointia-pienyrittajana-nyt-hanke-ict-teknologisen-osaamisen-mahdollistajana-paikallisille-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

 

 

 

Kasvoja Neropattilasta – osa 2

LAMK Pro, Muut

Haastattelimme artikkelipariamme varten kahdeksaa asiakastamme Lahdessa, korkeakoulukirjasto FellmanniCampuksella. Pyysimme heitä kertomaan tärkeiksi kokemistaan palveluista sekä antamaan vinkkejä muille. Ensimmäisessä osassa vastaajina oli opiskelijoita ja opettajia, tässä toisessa osassa tapaamme kehittämispäällikön ja kaksi TKI-asiantuntijaa.

Kirjoittajat: Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa

Asiantuntijan kirjasto

Kuva 1. Mari Eronen (kuva: Oona Rouhiainen)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin.  TKI- toiminnalla vastataan yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja alueellisiin uudistamishaasteisiin. (Arene 2017.) Lamkin tekniikan alan TKI-asiantuntijana työskentelevä Mari Eronen on valmistunut Lamkista ympäristöinsinööriksi 2016. Nyt hän toimii projektipäällikkönä käynnissä olevassa InforME –hankkeessa (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille). Hanke on monialainen ja Lamkin hankepartnereina ovat LUT, HAMK ja ProAgria Etelä-Suomi sekä ProaAgria Keskusten liitto.

Lahden korkeakoulukirjasto tuli Marille tutuksi jo opintojen alussa informaatiolukutaidon kurssilla, jonka hän koki antavan hyvät eväät opinnoissa tarvittavaan tiedonhankintaan. Korkeakoulukirjaston toimipisteistä hän käyttää sekä Niemeä että FellmanniCampusta. Mari käyttää työssään sekä sähköistä että painettua aineistoa. Sähköinen on heti saatavilla ja siksi sen käyttö on vaivattomampaa. Toisaalta esim. kotimaiset painetut lehdet ovat foorumi, jolla tehdään tieteen popularisointia artikkelein ja tiedottein. Esimerkkinä hän mainitsee Maaseudun tulevaisuus –lehden, jolla on tärkeä rooli käynnissä olevassa hankkeessa.

ResearchKitin Julkaisijan opas –sivustoa Mari käyttää apuna artikkeleita kirjoittaessaan. Myös Avoin Tiede ja Tutkimus (ATT) on tullut hänelle tutuksi koulutustilaisuuksissa. Pääsy Helsingin yliopiston aineistoihin Niemen korkeakoulukirjastosta sekä FellmanniCampukselta laajentaa hyvin kokotekstisten tutkimusartikkelien valikoimaa.
Mukkulan kampukselle Mari toivoo tiloja eri tarkoituksiin kuten ryhmätöiden tekemiseen ja itsenäiseen, hiljaiseen työskentelyyn.

 

Kuva 2. Niina Ihalainen (kuva: Heli Vilja-Sarromaa)

Niina Ihalainen työskentelee LAMKin sosiaali- ja terveysalalla Mennään metsään -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on toiminut LAMKissa reilun kymmenen vuoden aikana monenlaisissa tehtävissä – myös tieto- ja kirjastopalvelujen maailma tuli tutuksi Oppimiskeskus Fellmannian asiakaspalvelupäällikkönä.

Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen aikana kirkastui, että erityisesti kirjaston tarjoamasta henkilökohtaisesta tiedonhankinnan ohjauksesta on opiskelijalle suuri apu hyvien tietolähteiden äärelle pääsemisessä.  Tiedonhankintaklinikkaa hän suosittelee varsinkin opinnäytetyötään tekevälle opiskelijalle. Omassa opiskelussa tulivat näin tutuksi painettujen aineistojen rinnalle digitaaliset aineistot; e-kirjat ja e-artikkelit – erityisesti kansainväliset tutkimusartikkelit. Niina arveleekin, että gradusta saatu positiivinen palaute hyvästä ja monipuolisesta lähteiden käytössä oli osaltaan ohjauksen ansiota. Ymmärrys lähteiden merkityksestä kasvoi opiskellessa.

Tällä hetkellä Niinalla on työn alla artikkelikokoelman toimittaminen, ja Tikin julkaisutiimin tuottama Julkaisijan opas -sivusto on tullut tutuksi. Toimitustyö on uutta ja julkaisutiimiltä hän kertoo saaneensa paljon apua. Artikkelien tekninen tarkistaminen vaatii tarkkuutta ja on aikaa vievää, joten on hyvä, että ei ole aivan yksin asian äärellä. Hän pitää tärkeänä, että Lamkissa on julkaisujen laatuun ja muun muassa viittauskäytänteisiin sekä niiden oikeellisuuteen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Niina toivoo, että hänellä olisi paremmin aikaa tutkia ja lukea FellmanniCampuksen monipuolisen lehtikokoelman tarjontaa. Hänestä digitaalisten aineistojen rinnalle tarvitaan myös painettuja aineistoja. ”Painetut lehdet ja kirjat ovat oiva ja varma käyttöliittymä”.

Opiskeluaikana Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo sekä Oppimiskeskus Minerva tulivat Niinalle tutuiksi. Erityisesti Kaisa-talon arkkitehtuuri ja suomalainen design toivat iloa silmälle ja rikastuttivat arkipäivää.  Hänestä on edelleenkin mukava piipahtaa Kaisa-talossa ja sen kahvilassa. Myös ensi vuonna avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi herättää Niinan kiinnostuksen. Hän suositteleekin kaikkien kirjastojen ja niiden tarjoamien palveluiden hyödyntämistä. ”Meillä Suomessa on ainutlaatuinen kirjastoverkosto”.

 

Kuva 3. Soili Saikkonen (kuva: Soili Saikkonen)

Lamkin kehittämispäällikkö Soili Saikkonen kertoi tiiminsä työstä näin: ”Vastuualueita ovat strategiatyö ja toiminnanohjaus, laatujärjestelmän kehittäminen ja arviointi, OKM:n sopimusvalmisteluprosessi sekä tietotuotantopalvelut.”

FellmanniCampuksen ja Niemen kirjaston uutuus- ja teemahyllyt herättävät Soilin kiinnostuksen. ”Huomaa hyvin, että kirjastolaiset seuraavat yhteiskunnallista keskustelua ja haluavat tarjota siihen uusia näkökulmia ja tutkittua tietoa tänä ns. totuudenjälkeisenä aikana.” Tämä peilaa hyvin Soilin omaan toimintatapaan; uuden tehtävän edessä hän pyrkii löytämään siihen jotain uutta, ajantasaista näkökulmaa. Silloin hän selailee tieteellisiä ja myös populaareja artikkeleita. Kiireessä hän usein hyödyntää kirjastossa tyrkyllä olevia lehtiä ja kirjoja sekä selaa Masto-Finnaa. Kun johonkin asiaan on tarpeellista perehtyä enemmän, hän tekee hakuja myös artikkelitietokantoihin ja muihin sähköisiin aineistoihin. Tämä vaatii aikaa ja osaamista, sillä toimintatavat ovat muuttuneet opiskeluajoista. Henkilökunnalta on näissä tilanteissa saanut apua tiedonhankinnan ongelmissa.

Soilin toive on, että paperilehtiäkin olisi myös jatkossa saatavissa – vastapainona päivittäiseen päätetyöskentelyyn. ”Seuraan pintapuolisesti korkeakoulupolitiikkaan ja –hallintoon liittyvää tutkimusta ja lehtien selailu on rentouttavaa.”
”Mielestäni kirjastolla myös fyysisenä tilana on erittäin suuri merkitys yhteisöllisyyttä luovana tilana. Pidän myös Fellun pyöreistä hyllyistä ja avoimesta tilasta aivan kuten HY:n Kaisaniemen opiskelukirjastostakin.”

Soili muistuttaa lamkilaisia TKI-treffeistä, joissa kuulee painoalojen hankeasioista. Niissä on myös korkeakoulukirjasto asiantuntijana mukana. Yammer on tiedotuskanava.
”Kirjasto on oleellinen osa korkeakoulutoimintaa eikä tiedon saaminen netistä muuta sitä mihinkään. Korkeakoulukirjasto viestii hyvin palveluistaan eri kanavissa, kannattaa tutustua – ja julkaisijalle tehdyt ohjeet verkossa ovat hyvät.
BookFace Friday Lahden korkeakoulukirjaston Facebookissa on hauska!”

Kuva 4. Bookface Friday

Lopuksi

Palvelujen laadun varmistamiseksi kirjastoissa kartoitetaan käyttäjien mielipiteitä säännöllisin kyselyin. Viime keväiseen kyselyymme vastasi 375 asiakasta. Heiltä saimme samansuuntaisia viestejä kuin näissäkin haastatteluissa. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017.) Opiskelijat hyödyntävät erityisesti kokoelmia ja opiskelutiloja ja ovat löytäneet myös siirtotenttipalvelun sekä opinnäytetyön tekemistä tukevat palvelut. Opetushenkilöstöltä saimme iloksemme kehittämisehdotuksia yhteistyön ja palvelujemme parantamiseksi. Asiantuntijat käyttävät kirjastoa monipuolisesti –  tieteellisen tiedon välittäminen, tutkimustyön tukeminen, asiantuntijuuden tarjoaminen ja myös yhteisöllisyyden luominen koetaan kirjaston tehtäväksi.

Näissä artikkeleissa saimme haastateltavien äänellä esille korkeakoulukirjaston monipuolisen roolin ja laajan tehtäväkentän. Elvyttävien tilojen – niin yhteisöllisten kuin hiljaistenkin – tarjoamisen lisäksi kirjastopalvelut ovat parhaimmillaan luonnollinen ja olennainen osa korkeakouluopiskelijan ja -henkilökunnan arkipäivää.
Tässä roolissa voimme onnistua entistä paremmin tuomalla vielä aktiivisemmin esiin korkeakoulukirjaston palveluita sekä kirjaston henkilöstön asiantuntijuutta. Sillä voidaan tarkoittaa esim. koulutusalan omaksi informaatikoksi erikoistumista tai vaikkapa julkaisijalle tarjottua tukea ja ohjausta. Myös avoimen julkaisemisen (Open Access) edistäminen on yksi tärkeä tehtävämme. Lamkin tuleva Uusi kampus Mukkulassa, M19, antaa varmasti lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön ja jalkautumiseen opettajien ja opiskelijoiden pariin – Lamkin (2015) strategian mukaisesti: ”Yhdessä etsimisen iloa ja oivaltavia oppimiskokemuksia!”

Lähteet

Arene. 2017. TKI-toiminta. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Asiakaskysely sen kertoo – ”Kirjasto on ihana asia!”  [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Asiakaskysely-sen-kertoo-kirjasto-on-ihana-asia.aspx

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: https://avointiede.fi/

Kirjoittajat

Informaatikot Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät Lahden korkeakoulukirjastossa.

Julkaistu: 7.11.2017

Artikkelikuva: Lahden korkeakoulukirjasto, Neropattikortti / Anssi Vaalio

Viittausohje

Onnela, P. & Vilja-Sarromaa, H. 2017. Kasvoja Neropattilasta – osa 2. LAMK pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/07/kasvoja-neropattilasta-osa-2/