Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK RDI Journal, Yrittäjyys

Kiertotalouden merkitys on viime vuosina korostunut merkittävästi. Raaka-aineita ja materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Aiemmin hyödyttömiksi koetuille materiaalivirroille on pyritty löytämään uusia käyttökohteita. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen on oleellinen osa huomisen liiketoimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään hevosenlannan hyödyntämistä energianlähteenä. Energiakäytön myötä lannalle voidaan löytää uusia käyttökohteita. Lanta on ollut sitä tuottaneille talleille tähän asti usein kuluerä. Energiakäytössä siitä voi olla mahdollista muodostua kuluerän sijaan tulonlähde.

Kirjoittajat: Rita Nurminen ja Sami Heikkinen

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu Päijät-Hämeen talliyrittäjien mielestä tarpeellinen, sekä minkälainen olisi kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu. Toimeksiantajana toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hanke, jonka kanssa yhteistyössä ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin. Tutkimus perustuu viitekehykseen, jossa käsitellään hevostaloutta, kiertotaloutta ja palveluliiketoimintaa. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kahden kyselytutkimuksen avulla. Tulosten perusteella on kehitetty malli hevosenlannan hyötykäytöstä energiantuotannossa service blueprint -työkalun avulla.

Suomessa on noin 75 000 hevosta, ja määrän oletetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Myllymäki, Särkijärvi, Karppinen, Kumpula, Virkkunen 2014, 5.) Maaseudulla hevosenlannan loppusijoitusta ei yleisesti koeta ongelmaksi, koska hevosenlanta voidaan hyödyntää maanparannusaineena pelloilla. Hevosharrastuksen suosion nousun myötä hevosten sijoittuessa yhä enemmän taajama-alueille, lannan loppusijoitus koetaan taajama-alueen talleilla kuitenkin haastavaksi. (Laitinen & Mäki-Tuuri 2014, 11; InnoHorse 2014.)

Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden periaatteita noudattaen

Kiertotaloudessa ei pyritä pelkästään jätteiden synnyn minimointiin, vaan siihen, että teollisuuden ylijäämämateriaalit ja sivuvirrat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman kattavasti seuraavan toimijan toimesta (Arponen, Granskog, Pantsar-Kallio, Stuchtey, Törmänen, & Vanthournout 2014). Suurin osa teollisuuden tuotantoketjuista on vielä lineaarista mallia, jossa seurataan ota – valmista – kuluta – hävitä -mallia. Teknologian kehitys ja luonnonvarojen niukkuus ajavat kuitenkin kehittämään uusia toimintatapoja kiertotalouden mallin mukaisesti. (Export Leadership Forum 2015.)

Useamman yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa toisiaan täydentävät yritykset hyödyntävät tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, energiaa ja palveluita, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu arvokkaaksi tuotannon tekijäksi teollisessa symbioosissa. (Sitra 2016.) Kiertotalous ja teolliset symbioosit perustuvat vihreiden arvojen ohella kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa jäte, tähteet tuotannon sivuvirrat ja muut ylijääneet materiaalit jalostetaan rahaksi. (Perko 2014.)

Teollisten symbioosien pohjalle rakentuvissa liiketoiminnan ekosysteemeissä tuotetaan myös suurempaa lisäarvoa käyttämällä vähemmän luonnonvaroja kuin perinteisissä teollisuuden arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa energian ja veden kulutusta sekä pienempiä jätemääriä. (Sitra 2016.) Symbioosien ansiosta kaikki käytetyt ja ylijääneet raaka-aineet saadaan takaisin tuotantoon ja ravinteet turvallisesti ravintoketjuihin. Näin syntyy suljettuja kiertoja, joissa pyritään siihen, ettei mitään menisi hukkaan, ja joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja neitseellisistä raaka-aineista. (Perko 2014.)

Hevosenlannan hyödyntämiselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, niin materiaalina kuin energianakin. Erilaiset hyötykäyttövaihtoehdot tukevat uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotantotavoitteita, koska hevosenlanta itsessään on jo uusiutuvaa. (Lappeenranta University of Technology 2017.) Hevosenlanta sisältää raaka-aineena paljon energiaa, ja sitä voi myös puristaa käyttöä varten pelletiksi tai briketiksi. (Bioenergianeuvoja 2016.) Keskimäärin kahden hevosen tuottamalla lantamäärällä voi lämmittää yhden omakotitalon ympärivuotisesti (Fortum HorsePower 2016).

Hevosenlannan hyötykäyttöä on aiemmin rajoittanut tiukka lainsäädäntö, mutta Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskevan Euroopan unionin asetusmuutoksen hyväksymisen myötä 17.1.2017 hevosenlannan poltto mahdollistuu myös tavanomaisissa polttolaitoksissa. Lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia. Tämä poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista, mikä helpottaa uusien toimijoiden siirtymistä lannan polttoon. (Ympäristöministeriö 2017.) Hevosenlantaa voidaan hyödyntää muun muassa polttamalla, kaasuttamalla, biokaasuttamalla ja kompostoimalla (Hippolis 2016).

Kehittämisen menetelmät

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka on yksi tapaustutkimuksen keskeisemmistä tiedonkeruumenetelmistä (Hirsjärvi ym 2009, 193). Se soveltuu hyvin mielipiteiden ja taustamuuttujien selvittämiseen (Finnish Network of Living Labs 2012). Päijät-Hämeen alueen talliyrittäjiä lähestyttiin sähköpostitse kyselyllä, joka koski tallien lantahuoltoa. Kysely oli suunniteltu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hankkeen kanssa. Kysely lähetettiin 73:lle talliyrittäjälle, mutta vain 67 kyselyä tavoitti vastaanottajan. Kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä, ja kysely oli aktiivisena 9.8.2016 – 7.9.2016. Vastauksia saatiin 19, jolloin vastausprosentti oli 28%.

Service blueprintiä muodostettaessa havaittiin, että palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä varten tarvittaisiin vielä lisää tietoa asiakkaiden mielipiteistä, joten keväällä 2017 ensimmäiseen kyselyyn vastanneille lähetettiin vielä täydentävä kysely. Tähän kyselyyn vastasi 5 talliyrittäjää.

Service blueprint eli palvelumalli on palvelumuotoilun tekniikka, joka lähestyy asiakaskeskeisesti palveluinnovaatioita ja palveluiden kehittämistä (Inno-vointi 2017).  Blueprintin ideana on se, että yritykset pääsevät tarkastelemaan itseään ja toimintaansa asiakkaan näkökulmasta (Innokylä 2017). Palveluketju kuvataan toiminto toiminnolta kronologisessa järjestyksessä yli yrityksen eri alueiden rajojen (Tuulaniemi 2011, 210). Tämä todentaa sitä, että palveluprosessi ei ole sama palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla, vaan molemmissa on paljon toiselle näkymättömiä toimintoja (Innokylä 2017). Blueprintissä on käytössä useimmiten viisi peruselementtiä, jotka ovat: Käyttäjän toiminnot eli palvelutila, Front desk eli asiakaspalvelijan toiminnot, Back office henkilöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan näkökulmasta havaittavissa olevat asiat. (Inno-vointi 2017.) Kaavion täyttäminen aloitetaan prosessin ja asiakkaan segmentin määrittelyllä. Tämän jälkeen kaaviota aletaan täyttää asiakkaan toimintojen perusteella, ja sen jälkeen lisätään työntekijöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan havainnoimat asiat. (Innokylä 2017.)

Millainen palvelu vastaisi talliyrittäjien tarpeita?

Ensimmäisen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maaseudulla sijaitsevat tallit eivät koe lantahuoltoa ongelmaksi. He kertovat käyttävänsä lannan maanparannusaineena omilla tai naapureiden pelloilla. Lannan loppusijoitus ei myöskään tuota merkittäviä ylimääräisiä kuluja tai työtunteja. Kuitenkin tallit, jotka sijaitsevat lähempänä kaupunkia tai tallikeskittymissä, kuten Jokimaalla, kokevat lantahuollon kustannukset ja työmäärän liian suuriksi.

Palvelu, joka kehitettiin kyselyiden tulosten perusteella, perustuu siihen, että hevostalleilla syntyy lantaa, josta tallinpitäjien on päästävä eroon. Palvelun tuottaja taas pystyy hyödyntämään lannan energiantuotannossa, jolloin voidaan puhua teollisesta symbioosista. Palvelulle pyritään luomaan myös lisäarvoa erilaisin keinoin. Tulosten perusteella luotu palvelumalli on esitetty service blueprintin avulla (kuvio 1).

 

Kuvio 1. Palvelumallin service blueprint.

Kyselyn perusteella tallinpitäjät kokivat, että hevosenlannan hyötykäyttöpalvelulle olisi tarvetta Päijät-Hämeen alueella. Uudellamaalla toimiva Fortumin Horse Power hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu koettiin vastaajien mielestä liian kalliiksi, sekä huonona puolena pidettiin sitä, että kyseisessä palvelussa ainoana kuivikevaihtoehtona on puupohjaiset kuivikkeet, kuten kutterin puru. Tämän perusteella esimerkkipalvelua lähdettiin kehittämään siltä pohjalta, että asiakas voisi itse valita haluamansa kuivikkeen palveluun. Käytettävän kuivikkeen tulee kuitenkin soveltua metodiin, jolla lantaa hyödynnetään energiantuotannossa. Talliyrittäjät kokivat myös, että olisi hyvä, jos palvelu voisi toimia mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen avulla asiakas voisi itse määritellä ajankohdan, jolloin lantakuorma noudetaan. Sovelluksen avulla palvelua pystyisi muokkaamaan mieluisekseen reaaliajassa. Asiakas voisi myös itse valita, kerääkö hän lannat siirrettävään konttiin, vai jo olemassa olevaan lantalaan, joka tyhjennettäisiin. Palveluntuottajan kannalta siirrettävä kontti olisi helpompi logistisesti. Jos asiakkaalla on jo olemassa oleva lantala rakennettuna, hän voisi varastoida sinne esimerkiksi kuivikkeita. Asiakas voisi itse myös valita valmiiksi annetuista vaihtoehdoista lantalan tyhjennysvälin, sekä ajankohdan milloin tyhjennys tapahtuu. Tyypillinen noutoväli voi vaihdella kahdesta viikosta neljään viikkoon. Asiakkaalla tulisi olla myös mahdollisuus hyödyntää palvelussa syntyvää energiaa.

Vaikka palvelu pyörii suurimmaksi osaksi mobiilisovelluksen avulla, asiakkaaseen otetaan yhteyttä myös puhelimitse luotettavuuden luomiseksi. Palveluun kuuluu noin kahden kuukauden koeaika, jonka jälkeen solmitaan määräaikainen sopimus, jossa palvelun hinta perustuu sopimuksen kestoon. Pidempiaikaisella sopimuksella hinta on edullisempi. Asiakkaalle lähetetään tietyin väliajoin tyytyväisyyskysely, koska palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmaksi.

Palvelutodisteet ovat asiakkaalle näkyviä toimintoja, ja tulevat ilmi blueprintissä ylimmällä rivillä. Esimerkkipalvelussa palvelutodisteina toimivat esimerkiksi mainokset, allekirjoitettu sopimus, sekä asiakkaan vastaanottamat vahvistukset palvelusta. Tukitoiminnot ovat palvelua tukevat kanavat ja toiminnot. Näitä ovat esimerkiksi puhelin ja tietokone, jonka avulla asiakas käyttää palvelun sovellusta.

Tulosten hyödynnettävyys

Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt palvelumalli hevosenlannan hyödyntämiseksi. Palvelumallia voi sellaisenaan pilotoida käytännössä. Se tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia energianlähteitä ja samalla kasvukeskusten läheisyydessä sijaitseville hevostalleille keinon muuttaa entiset jätteet raaka-aineiksi. Onnistunut pilotointi voi johtaa palvelumallin laajempaankin käyttöönottoon.

Suomen energian tuotannosta n. 30 % on uusiutuvaa energiaa (Tilastokeskus 2009). Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tavoitteeseen uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2020 Suomen energian tuotannosta 38 % pitäisi tuottaa uusiutuvana energiana (Tilastokeskus 2009). Tämän tavoitteen saavuttaakseen Suomen täytyy löytää uusia energian tuotannon tapoja. Yksi uusi toimintatapa ei vielä riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan rinnakkain on kehitettävä useampia uusia malleja. Tämän tutkimuksen kautta syntynyt lähestymistapa voi olla yksi näistä. Sen liiketaloudellisia mahdollisuuksia täytyy vielä tutkia tarkemmin. Samoin ratkaisun suhteutumista syöttötariffeihin ja niiden vaikutusta kannattavuuteen on tarkasteltava erikseen. Näihin kysymyksiin täytyy etsiä vastauksia jatkotutkimuksen kautta.

Tällaisia uusia toimintamalleja tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan avulla entisistä ongelmista voidaan muodostaa uusia mahdollisuuksia.

 Lähteet

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitra 72 [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf

Bioenergianeuvoja. 2016. Hevosenlanta. Bioenergianeuvoja. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hevosenlanta/

Export Leadership Forum. 2015. Circular economy: from waste to wealth. Export Leadership Forum. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://blog.exportleadership.com/2015/11/04/the-circular-economy-from-waste-to-wealth/

Finnish Network of Living Labs. 2012. Kyselytutkimus. Finnish Network of Living Labs. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://fnoll.wordpress.com/2012/05/21/42/

 Fortum HorsePower. 2016. Lannasta energiaa. Fortum HorsePower. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.fortumhorsepower.fi/fi/palvelut/horsepower-luo-lannasta-energiaa/

Hippolis. 2016. Lannan biokaasutus eli mädätys. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/fi_manure/fi_good_practices/

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

 InnoHorse. 2014. Lannan varastointi. InnoHorse -tallityökalu. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/

Innokylä. 2017. Service blueprint. Innokylä. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://www.innokyla.fi/web/malli111516

Inno-vointi. 2017. Service blueprint. Inno-vointi.fi [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/kokeilu/service-blueprint

 Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. 2014. Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Lappeenranta University of Technology. 2017. Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet. Lappeenranta University of Technology. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.lut.fi/hevosenlannan-kestava-hyodyntaminen-ja-liiketoimintamahdollisuudet

Myllymäki, M., Särkijärvi, S., Karppinen, T., Kumpula, H., Virkkunen, E. 2014. Hevosenlannan hyötykäytön lisääminen, case Kainuu. Biojäte ja hepolanta –hankkeen selvityksiä 2/4. Luonnonvarakeskus: Jukuri. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485500/Hevosen%20lannan%20hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6n%20lis%C3%A4%C3%A4minen%20case%20Kainuu_final.pdf?sequence=1

Nurminen, R. 2017. Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/125387

Perko, S. 2014. Ei enää jätettä vaan isompia voittoja. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/ei-enaa-jatetta-vaan-isompia-voittoja

Sitra. 2016. Uutta liiketoimintaa teollisista symbiooseista. Teolliset symbioosit. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/teolliset-symbioosit

Tilastokeskus. 2010. Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/salatuo/2009/salatuo_2009_2010-09-29_tie_001_fi.html

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.

Ympäristöministeriö. 2017. Hevosenlannan poltto helpottuu. Ympäristöministeriö. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hevosenlannan_poltto_helpottuu(41857)

Kirjoittajat

Rita Nurminen valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta Palveluliiketoiminnan tradenomiksi keväällä 2017.

Sami Heikkinen, FM, KTM, toimii lehtorina ja Palveluliiketoiminnan vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 23.5.2017

Artikkelikuva: Pixabay: https://pixabay.com/p-1734143/?no_redirect

Viittausohje

Nurminen, R. & Heikkinen, S. 2017. Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/05/24/liiketoimintaa-hevosenlannasta-kiertotalouden-avulla/

Creative Commons -lisenssi

Digitalisaation vaikutus pankkipalveluihin

LAMK Pro, Muut

Pankkien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa.  Siihen vaikuttaa paitsi yleinen taloustilanne ja lisääntynyt säätely niin myös muut yhteiskunnan muutokset kuten digitalisaation kehittyminen. Tämä artikkeli käsittelee digitalisaation vaikutuksia pankin kassapalveluihin.  Suuri osa ihmisistä hoitaa nykyisin pankkiasioitaan itsenäisesti verkossa ajasta ja paikasta riippumatta, jonka takia kassapalveluiden asiakasmäärät ovat vähentyneet. Tämä tuo haasteen palvella kaikkia asiakkaita – myös vanhempaa väestöä – tasapuolisesti.

Kirjoittajat: Emmi Peltonen ja Leea Kouhia

Pankkitoimintaa ovat muuttaneet asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen muutokset. Käteisen rahan tilalle ovat tulleet korttimaksaminen ja internetin kautta maksaminen.  Pankin asiakaspalvelussa on yhä tärkeämpää olla neuvonnallisessa roolissa. Väestön ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita ja lisää muun muassa säästö- ja sijoituspalveluiden kysyntää. (Kontkanen 2015,14.)

Pankin toimintaympäristön muuttumiseen vaikuttavat monet asiat. Hidas talouskasvu, matala korkotaso, kilpailu finanssialalla, väestön ikääntyminen ja pitkään esillä ollut ilmiö, digitalisaatio. Muuttuvan pankkialan haasteena on vastata asiakkaiden tarpeisiin tuottamalla kannattavia palveluja. Vallitsevan talousympäristön lisäksi pankkien on sopeuduttava megatrendeihin, joita ovat teknologian ja infrastruktuurin kehitys ja kaupungistuminen sekä väestön demografiset muutokset. (Fungácová, Z., Tolvanen, M. & Tölö, E. 2015)

Väestön ikääntyminen on ajankohtaista ja näkyy erityisesti pankin asiakaskunnassa. Väestö jakaantuu kahtia, sillä osa väestöstä tarvitsee enemmän henkilökohtaisia pankki- ja neuvontapalveluja, kun taas toiset haluavat hoitaa pankkiasiansa itsenäisesti verkossa. Tämä asettaa pankeille ristipaineita, kun toisaalta palveluverkostoa täytyy ylläpitää, mutta sitten taas pitäisi tarjota liikkuvia ratkaisuja. Tietotekniikkaa hyväksikäyttävät palvelut säästävät pankin resursseja. Trendi, jossa henkilökohtaisten palvelujen palkkiotasot kasvavat, jatkunee myös tulevaisuudessa. (Ylikoski, Järvinen, Rosti 2006, 24.)

Digitalisaatio vaikuttaa taustalla

Digitalisoitumisesta on puhuttu 1990-luvulta alkaen ja Suomeen ilmiö on tullut vuosina 2012-2014. Digitalisaatiolla ei ole virallista määritelmää ja sitä selitetäänkin usein esimerkkien kautta. Digitalisoituminen tapahtuu digitalisaation taustalla, eli asioita, esineitä tai prosesseja digitalisoidaan kokonaan tai osin. (Ilmarinen, Koskela 2015, 21.)

Digitalisaatiota voidaan tarkastella myös myynnin, markkinoinnin ja sosiaalisen median kautta. Toiset näkökulmat keskittyvät tietohallintoon ja yksittäisiin teknologioihin, esimerkiksi mobiilisovelluksiin ja pilvipalveluihin. Digitalisaatio voidaan ajatella digimuutoksena, eli organisaation tai yrityksen matkana perinteisestä digitaaliseksi. (Savolainen & Lehmuskoski 2017, 13)

Teknologiasta ja digitalisaatiosta puhuttaessa on hyvä tiedostaa ja ymmärtää, miten teknologinen kehitys on vaikuttanut ihmisiin, heidän arvoihin, asenteisiin ja toimintatapoihinsa. Digitaaliseen aikaan syntynyt diginatiivien sukupolvi on uusi ja erilainen asiakaskohderyhmä. Asiakkaina he odottavat palveluntarjoajaltaan uudenlaista vuorovaikutusta, läpinäkyvyyttä, elämyksellisyyttä ja asioinnin helppoutta. (Savolainen ym. 2017, 184-185.)

Tutkimukset osoittavat, että ikä vaikuttaa teknologiamyönteisyyteen. Iän myötä aktiivisuus tietotekniikkaa kohtaan laskee. (Ylikoski ym. 127.) On mahdollista, että teknologian kehitys tuo ”digitaalisen kuilun”, joka tarkoittaa eriarvoistumiskehitystä, jossa osa väestöstä, eli tässä tapauksessa ikääntyvä väestö jää tietoyhteiskunnan palvelujen ja mahdollisuuksien ulkopuolelle. (Ylikoski ym.139.)

Kysely asiakassegmentille ja haastattelut työntekijöille

Peltosen (2017) opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin käyttämällä menetelmätriangulaatiota, eli siinä yhdistettiin kahta erilaista tutkimusmenetelmää. Asiakaskyselyllä selvitettiin asiakkaiden käyttäytymistä pankissa ja heidän tietojaan ja taitojaan digitalisaatiota kohtaan. Kyselyn avulla pyrittiin myös ohjaamaan asiakasta digitaalisten palveluiden pariin.

Toisena menetelmänä käytettiin teemahaastattelua kassapalveluiden kolmelle työntekijälle. Teemahaastattelut antoivat vastauksia pankkialalla tapahtuviin muutoksiin ja digitalisaatioon liittyen, muun muassa työntekijöiden muuttuneiden työtehtävien kautta. Haastattelujen teemat rakentuivat niin, että ne vastaisivat tutkimuskysymykseen, jolla selvitettiin asiakkaiden käyttäytymistä.  Digitalisaatio oli myös haastatteluissa yhtenä teemana. Haastattelut antoivat vastauksia asiakkaiden käyttäytymisestä työntekijöiden näkökulmasta. Kahden menetelmän yhdistämisellä pyrittiin saamaan kokonaiskuva kassapalveluiden toiminnasta.

Yhteenveto

Asiakaskyselyn tulosten ja työntekijöiden teemahaastattelujen perusteella voitiin tehdä seuraavia johtopäätöksiä. Kaikilla haastateltavilla nousi huoli vanhempaa väestöä kohtaan, samoin asiakkailla. Henkilökohtainen palvelu koettiin tärkeäksi, eikä sen haluta loppuvan kokonaan. Asiakaskyselyn vastauksissa nousi esiin se, että monet vetoavat vanhuuteen puhuttaessa digitaalisten laitteiden käytöstä ja palveluista. Tämä näkökulma sai vahvistusta myös työntekijöiden haastatteluissa. Tuloksista selvisi, että suurella osalla vastanneista asiakkaista on käytössään jokin digitaalinen laite, jolla pankkiasiat voisi hoitaa itsenäisesti. Vain 33 prosentilla vastaajista ei ollut käytössään mitään digitaalista laitetta, mutta silti 50 prosenttia vastaajista kertoi asioivansa vain konttorissa. Tulevaisuus ja digitaalinen kehitys herättivät vastaajissa pelon tunnetta, joka saattaa johtua tiedon puutteesta.

Finanssialan luonne on nykyään entistä enemmän myyntihenkisempää ja kilpailu on alalla kovaa. Kassapalveluiden asiakassegmenttiä ei saa unohtaa kehityksessä, vaan jokaisella on oikeus palveluun haluamallaan tavalla. Diginatiiveille älylaitteet ja digitaaliset palvelut ovat arkipäivää, mutta vanhempi väestö on eri tilanteessa. Toisaalta, vanhempi väestö on jo elämänsä aikana tottunut muihinkin muutoksiin, kuten matkapuhelimiin ja uuteen valuuttaan, joten miksi he eivät tottuisi käyttämään sähköisiä pankkipalveluitakin. Kassapalveluiden asiakasmäärät ovat kuitenkin vähentyneet ja tulevaisuudessa määrä vähenee entisestään, kun palvelua käyttävän väestön määrä pienenee ja diginatiivit puolestaan vanhenevat.

Tutkimuksen tuloksista oli toimeksiantajayritykselle paljon hyötyä. Tulosten avulla casepankki pystyy suunnittelemaan uusia kassapalveluiden aukioloaikoja asiakaslähtöisemmin ja muutenkin kehittämään toimintaansa saatujen vastausten pohjalta. Digitalisaation myötä pankin kustannustehokkuus  paranee ja palvelut monipuolistuvat tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden haasteita

Muun muassa keinoäly tulee muuttamaan hyvinkin paljon pankkipalveluita. Asiakaspalvelun puhelimeen vastaa jo robotti, joka kysyy ennen asiakaspalvelijalle yhdistämistä, minkälaista apua asiakas tarvitsee.  Avainsanoja poimimalla robotti yhdistää puhelun oikealle ihmiselle. Tekstin- ja puheentunnistus tulevat laajentamaan robotiikan käyttöalueita muihinkin pankkipalveluihin. Tämä asettaa haasteita tietoturvan kehittämiseen, jotta asiakkaan tunnistautuminen pystytään varmistamaan (Mantsinen 2017).  Kaikkien pankkiasiakkaiden on totuttava käyttämään älypuhelimia tai elektronisia tunnuslukulaitteita, joilla tunnistautuminen jatkossa tapahtuu – ilman siis perinteisiä tunnuslukulistoja tai henkilökortin näyttämistä palveluneuvojalle.

Tulevaisuudessa pankkien yhteistyö syvenee myös lohkoketjuteknologian sovellusten myötä.   Kyseinen teknologia mahdollistaa ylikansalliset rahansiirrot ja yhteisen tietokannan hyödyntämisen esim. sijoitus- ja lainapäätösten teon yhteydessä (Honkanen 2017).  Finanssialalla kilpailu tulee lisääntymään entisestään ja se heijastuu vääjäämättä asiakassuhteisiin.

Lähteet

Fungácová, Z., Toivanen,M. & Tölö, E. 2015. Pankkisektori muutoksen kynsissä. Euro ja talous 2015. [Viitattu 20.4.2017]. Saatavissa: http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/pankkisektori-muutoksen-kynsissa/

Honkanen, Petri.  Päijät-Hämeen kauppakamari, Finanssivaliokunnan kokous. Kiipulasäätiö 17.5.2017

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio: yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum.

Kontkanen, E. 2015. Pankkitoiminnan käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Finva.

Mantsinen, Jecaterina.  Etelä-Suomen Sanomat 19.5.2017

Peltonen, E. 2017. Digitalisaation vaikutus kassapalveluiden asiakassegmenttiin. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 26.4.2017]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/125296

Savolainen, T. & Lehmuskoski, K. 2017. Digimuutos.fi: 10 huippujohtajan tarina muutosjohtamisesta [Kustannuspaikka tuntematon]: [Timo Savolainen].

Ylikoski, T., Järvinen R. & Rosti, P. 2006. Hyvä asiakaspalvelu menestystekijä finanssialalla. 2. uudistettu painos. Helsinki: Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus.

Kirjoittajat

Emmi Peltonen valmistuu tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2017.

Leea Kouhia, Liiketalouden vastuuopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Julkaistu 22.5.2017

CNC –opetusta Tallinnassa – muovitekniikkaa Lahdessa

LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Lahden ammattikorkeakoulun mekatroniikan opiskelijoille järjestettiin 24.-28.4.2017 intensiivikurssina CNC-tekniikan opetusta Tallinnan Teknillisessä korkeakoulussa (TTK). Tämä kansainvälinen yhteistyömuoto toteutui kolmannen kerran ja perustuu korkeakoulujen molemminpuoliseen laboratorioiden ja osaamisen hyödyntämiseen.

Kyseessä olevassa yhteistyömallissa kurssit räätälöidään molempien osapuolien tarpeisiin sopivaksi.  Kurssien räätälöinti onkin avainasemassa tällaisessa ”vaihtokurssi”-opiskelussa. Osapuolien toiveet ja tavoitteet kurssille vaikuttavat sisältöihin.

Kirjoittajat: Kristian Rintala ja Päivi Kärnä

Erikoistumisen vaihtokauppa kannattaa

Nykyisessä taloustilanteessa ei sen enempää Suomessa kuin Virossakaan ole järkevää rakentaa laboratorioita jokaiseen tarpeeseen, vaan korkeakoulut päätyvät erikoistumaan valikoiduille sektoreille. TTK on erikoistunut muun muassa konetekniikkaan, sen konelaboratorio on tehnyt suuret investoinnit konekantaan. Tallinnassa TTK:lla on mahdollisuus opettaa kokonaista ryhmää kerralla tehokkaasti. Tällöin on kannattavaa ottaa vastaan yhteistyökumppaneita, tässä tapauksessa LAMKilaisia, opettelemaan koneiden käyttöä.

Kuva 1. Intensiiviviikon osallistujat saivat pareittain CNC-sorvit käyttöönsä, minkä lisäksi tallinnalaiset opettajat ohjasivat työskentelyä. Kuva: Päivi Kärnä

Samaan tapaan osa TTK:n opiskelijoista suorittaa muovitekniikkaan liittyvän intensiiviviikon Lahdessa. Tallinnalaisille järjestettävällä muovitekniikan kurssilla pääpaino on muottitekniikassa, joka on koneistuksen osalta yksi haastavimmista tuotteista. Esimerkiksi ruiskuvalukoneen muotin valmistusta tullaan toteuttamaan yhteistyössä ja tuotettua muottia tullaan testaamaan LAMK:ssa, koska tällaista muovialan laboratoriomahdollisuutta TTK:ssa ei ole.

Kuva 2. Työskentelyn aluksi opettaja näytti, miten konetta käytetään turvallisesti ja asianmukaisesti. Kuva: Andrey Pashkov

Ulkomailla opiskelun ei tarvitse olla kallista ja vaikeaa

Opiskelijaryhmän opiskelijat ovat mekatroniikan opiskelijoita toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Osallistuminen Tallinna CNC-intensiiviviikolle on opiskelijoille vapaaehtoista. Jokaiselle järjestetylle kurssille on ollut hyvin lähtijöitä. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja kiitosta opiskelijoiden toiminnasta on tullut molempien korkeakoulujen puolelta.

Vaihtoviikon järjestäminen on edullista sekä opiskelijoille että yhteistyöosapuolille. Opiskelijoiden kustannukset koostuvat lähinnä majoitus- ja matkakuluista, joista opiskelijat itse vastaavat hyvin pitkälti. Majoitus voi olla edullinen ja laivalippujen hinnat ovat kohtuulliset. Välittömiä lisäkustannuksia perinteiseen opiskeluun verrattuna opiskelijoille koostuu lähinnä bussilipuista, asumisesta ja ruokailuista yhteensä noin 100 €. LAMK tukee pienellä panoksella ryhmän ulkomaista opiskelua. Yksi tällaisen opiskelumatkan onnistumisen lähtökohta onkin, että kaikilla opiskelijoilla on taloudellisesti mahdollista osallistua.

Opetusta, yritysvierailuja ja kulttuuriin tutustumista

”Vaihtokurssi”-toimintaa TTK:n ja LAMK:n välillä on järjestetty jo vuodesta 2012. Kurssit järjestetään vuoroin molemmissa maissa. Vaihtoviikon sisältö noudattaa tiettyä rakennetta, jossa keskeisin osa koostuu opetuksesta ja yritysvierailusta. Tällä kertaa vierailtavat yritykset olivat autojen turvallisuuteen liittyviä osia valmistava Norma sekä metallin työstöä tekevä Radius Machining. Jälkimmäinen toivotti suomalaiset mekatroniikan opiskelijat hakemaan kesätöihin yritykseensä.

Ulkomailla opiskelu ja oleskelu sisältävät aina niin virallisen kuin epävirallisenkin osion. Epävirallisella osiolla on myös paikkansa ammatillisessa kasvussa ja tätä osiota ei voi oppia olematta paikalla. Siihen kuuluu mm. naapurimaan kulttuuriin sekä toimintaan perehtyminen ja suhteiden luominen. Monelle insinööriopiskelijalle intensiiviviikko on ensikosketus eteläiseen naapuriin sekä opiskeluun ulkomailla yleensä. Useimmat huomaavat, ettei opiskelu ulkomailla ole sen vaikeampaa kuin kotonakaan. Tästä on helppo jatkaa kansainvälisen opiskelijan uraa ja myöhemmin kansainvälistä työuraakin. Opiskeluviikon aikana tuotetaan ulkomailla suoritettuja opintopisteitä, jotka suoraan siirtyvät opiskelijan opintopistekertymään.

TTK:n KV-suhteiden johtajan Hedi Pehmen mielestä vaihtoviikko on odotettu myös TTK:ssa. Vaihtoviikko Suomessa on virolaisille opiskelijoille tärkeä tapahtuma. TTK:n opiskelijat eivät perinteisesti ole olleet kovin innokkaita lähtemään vaihto-opiskelijoiksi ulkomaille, joten Suomessa järjestetty vaihtoviikko on hyvä ponnistuslauta kokeilla opiskelua ulkomailla. Usein virolaisten opiskelijoiden lähtöintoa rajoittaa hyvä kysyntä kotimaan työmarkkinoilla jo opiskelun ajan. Lisäksi perhesyyt rajoittavat ulkomaan vaihtoja. Viikon mittaiselle vaihtojaksolle osallistuminen on kuitenkin monelle helpompaa ja mahdollistaa liikkuvuuden myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät muutoin kykenisi lähtemään pidempään opiskelijavaihto-ohjelmaan.

Kuva 3. KV-suhteiden johtaja Hedi Pehmen mielestä intensiiviviikko on helppo tapa aloittaa kansainvälistyminen. Kuva: Kristian Rintala

Tyytyväisiä opiskelijoita

Kuva 4. Joona Mukala. Kuva: Kristian Rintala

Kuva 5. Teemu Tiihonen. Kuva: Kristian Rintala

Vaihtoviikolla Tallinnassa CNC-kurssilla mukana olleiden opiskelijoiden, Joona Mukalan ja Teemu Tiihosen mielestä viikko oli hyvin antoisa. Opetus oli järjestetty hyvin ja molempia ilahdutti käytettävissä olleiden CNC-sorvien lukumäärä – pareittain työskentelyssä koneaikaa oli runsaasti, toisin kuin kotimaassa, jossa yhtä konetta käyttää koko ryhmä. Myös matkalle lähtemisen helppous houkutti lähtemään mukaan ulkomaille viikon mittaiseen ohjelmaan. Etukäteen tehdyt järjestelyt helpottivat opiskelijan elämää: usein vaihto-opiskeluohjelmassa ulkomaille suuntaavan vaihto-opiskelijan kaikki valmistelut ennen määränpäätä ovat huomattavasti työläämpiä. Kulttuuriin ja nähtävyyksiin tutustuminen oli arkiohjelman lisäksi hyvä piristys. Yritysvierailut myös avasivat mahdollisuuden kurkistaa virolaiseen tuotantolaitokseen.

Kirjoittajat:

Kristian Rintala toimii Tekniikan alalla lehtorina ja on organisoinut jutussa mainitut intensiiviviikot LAMKin osalta.

Päivi Kärnä opiskelee mekatroniikan monimuoto-opetuksessa toista vuotta.

Julkaistu 5.5.2017

Osaaminen on työkyvyn osa-alue ja yrityksen menestystekijä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Osaaminen on yksi yrityksen menestystekijä ja työhyvinvoinnin, erityisesti työkyvyn tärkeä osa-alue. Osaamisen johtaminen ja osaamisen arviointi tulee olla jatkuvaa, jotta yritys pystyy reagoimaan ympäristön ja tulevaisuuden muutosvaatimuksiin. Tämä artikkeli perustuu työhyvinvoinnin kehittämishankkeeseen, jossa tuotettiin toimintamalli osaamisen arviointiin.

Kirjoittajat: Jaana Öhman ja Marja Leena Kukkurainen

Osaamisen laaja merkitys

Henkilökunnan osaaminen ja sen kehittäminen ovat panostamista yrityksen tulevaisuuteen ja menestymiseen (Manka & Manka 2016, 86; Manka & Bordi 2014; Työelämä 2020). Osaamisen kehittäminen on keskeistä muutoskyvykkyyden ja -turvallisuuden kannalta (Valtiokonttori 2009, 36). Hyvä työ (Lundell ym. 2017) ja terve organisaatio (Dive 2004, Aura & Ahonen 2016 ) tarjoavat henkilökunnalle jatkuvasti mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen.

Osaamisen johtaminen on strategisen hyvinvoinnin johtamisen osa-alue (Aura & Ahonen 2016). Osaamisen johtaminen perustuu toiminnasta lähteviin tarpeisiin, joihin perustuen yrityksessä tulee määritellä ydinosaamiset, olemassa olevat osaamiset ja tunnistettava kehittämistarpeet ja tarvittavat toimenpiteet sekä seuranta (Valtiokonttori 2009, 56). Organisaatiossa tarvitaan muutos- ja sopeutumisvalmiutta, verkosto-, yhteistyö-, vuorovaikutus- ja visionääristä tietämyshallinnan osaamista sekä ammatillista osaamista (Tanskanen 2014).

Tulevaisuuden megatrendit vaikuttavat osaamiseen ja sen vaatimuksiin. Jokaiselta työntekijältä edellytetään ammatillisen osaamisen lisäksi metataitoja. kuten oman itsensä johtaminen, ajankäytön hallinta ja ongelmanratkaisukyky, epävarmuuden ja muutoksen keskellä eläminen sekä innovointi, ja ihmisten johtamis- tai ihmisiin vaikuttamistaidot. (Manka & Mäenpää 2010, 12.)

Osaaminen ja työhyvinvointi

Työkyky muodostuu monista eri tekijöistä. Yksilön tiedot, taidot ja osaaminen ovat terveyden ja toimintakyvyn jälkeen työkyky talo –mallissa toisella portaalla (kuvio 1). (Lundell ym. 2011.)

Kuvio 1. Työkykytalo (Ilmarinen, J. 2006; Lundell ym. 2011; Työturvallisuuskeskus 2017)

Osaamisella ja ammattitaidolla on myönteinen vaikutus työstä suoriutumiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ammatillinen kehittyminen ja kehittäminen voivat unohtua ja työssä voi tylsistyä, mikäli työtehtävät tulevat liian rutiineiksi. Osaamisen vajavaisuus voi johtaa työn hallinnan tunteen menettämiseen, ylikuormitukseen ja jopa työuupumukseen (Savolainen 2013). Työntekijällä itsellään on esimiehen lisäksi oleellinen rooli osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä sekä ylläpitämisessä. Jokaisen tulisi tunnistaa oma roolinsa, tarttua siihen ja ottaa vastuu oman osaamisen monipuolisesta kehittämisestä ja näin ollen omasta työkyvystään ja työhyvinvoinnistaan. Oma-aloitteisuus, aktiivisuus ja vastavuoroisuus auttavat työntekijöitä osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä eteenpäin.

Osaamisen johtaminen

Kehittämistarpeiden arviointi on säännöllinen ja yhteinen esimiehen ja työntekijän tehtävä (Manka, Kaikkonen & Nuutinen 2007, 18). Asiantuntijoiden ja esimiesten näkemykset osaamisen johtamisen onnistumisesta työpaikoilla poikkeavat toisistaan (Suomen Ekonomit 2014), jolloin osaamisen kohdistaminen ja tavoitteiden saavuttaminen eivät kohtaa.

Osaamisen kartoittamisen ja arvioinnin tulee olla osa organisaation osaamisen johtamista. Kuviossa kaksi havainnollistetaan osaamisen johtamisen osa-alueita, seuraamuksia ja toimenpiteitä (kuvio 2). Pohjana osaamiskartoituksessa ovat organisaation tavoitteet. Osaamiskartoituksen tarkoituksena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulee kehittää, jotta tulevaisuuden tavoitteet on mahdollista saavuttaa. (KT Kuntatyönantajat 2011, 13.)

Kuvio 2. Osaamisen johtamisen osa-alueita

Osaamiskartoituksella voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen, esimiehen tuntemukseen työntekijöiden osaamisesta ja lisätä työhyvinvointia vähentäen henkilöiden sairauspoissaoloja sekä luoda luottamusta henkilöstön ja esimiehen välille. Osaamisen kartoittaminen tuo työntekijälle itselleen kuin myös esimiehelle arvokasta tietoa osaamisesta ja työn tekemisen tavasta.

Osaamisen kartoittaminen voi aloittaa työkyvyn tukemisen polun, joka parhaimmillaan estää ennenaikaisen eläköitymisen tai siirtää sitä eteenpäin. Tärkeää on, että osaamiskartoituksen tekevät työntekijä ja esimies yhdessä. Näin molemmilla on sama käsitys osaamisesta, kehittämistarpeista, odotuksista ja suunnitelmista.

Kokemuksia kehittämishankkeesta

Kelan Keskisessä vakuutuspiirissä toteutettiin syksyllä 2016 työhyvinvoinnin kehittämishanke, jossa yhtenä tuloksena kehitettiin toimintamalli osaamisen kartoittamiseksi. Keskeiset kokemukset osaamisen kartoittamismallista on kuvattu kuviossa 3. Osaamiskartoitusta kokeiltiin osana kehitys- ja palkkakeskustelua kuntoutus- ja sairauspäivärahaetuuksissa Kelan Keskisessä vakuutuspiirissä helmi-maaliskuussa 2017. Kokemukset ja palautteet osaamiskartoituksesta olivat hyviä. Osaamiskartoituksen koettiin tuovan selkeän käsityksen toimihenkilölle itselleen sekä esimiehelle toimihenkilön osaamisesta. (Öhman 2017.)

Kuvio 3. Kokemuksia osaamisen kartoittamisesta

Osaamiskartoituksessa etuuden osa-alueet oli eritelty mm. lakipykälittäin ja tehtävittäin, jolloin osaamisalueiden kokonaisuudet tulevat näkyviksi. Osaamiskartoituksen läpikäynnin koettiin avaavan keskustelun osaamisesta ja kehittämistarpeista konkreettisella tasolla sekä keskusteltiin samoista asioista esimiehen ja toimihenkilön kokemuksen mukaan.

Osaamisen kartoittamisen ajankohta yhdistettynä kehitys- ja palkkakeskustelun kanssa koettiin osin haastavaksi, sillä palkkauskeskustelu yhdistettynä osaamisen arviointiin, nähtiin vaikuttavan toimihenkilön oman osaamisen arviointiin. Sairauspäivärahaetuudessa osaamiskartoituksen koettiin toteutuneen oikea-aikaisesti, sillä kyseisessä etuudessa osaamisen tasoja oli määritelty ja kysymykset oli pitkälti johdettu osaamistasoista. Kuntoutusetuuden osalta osaamistasojen määrittely aloitetaan saatujen tuloksien pohjalta. Osaamistasojen määrittely on helppo aloittaa, sillä kysymyksien asettelu oli mietitty eri osaamisen tasoja ajatellen. Osaamiskartoituksen todettiin toimivan esimiehille hyvänä pohjana, kun osaamisen kehittämistä suunnitellaan. Määrämuotoisen dokumentin koettiin olevan selkeä, johdonmukainen ja helposti täytettävä. Osaamisen kartoittamisen mallia ja kokemuksia esitellään Työkykyprosessin käytäntöön viennin alatyöryhmässä huhtikuussa 2017, jonka jälkeen laajemmasta käyttöönotosta päätetään.

Yhteenveto

Osaaminen, osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen sekä osaamisen johtaminen ovat toimintoina jatkuvia läpi työelämän. Osaamisesta huolehtiminen ja ajan tasalla pitäminen sekä organisaation tukeminen ja kannustaminen osaamisen kehittämiseen tukevat ja varmistavat organisaation muutoskyvykkyyden ja luovat tulevaisuuden tekijöitä sekä organisaatioita. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa, reflektoida ja kehittää osaamista ammatillisuuden peilin kautta muun muassa itsensä, kollegoiden ja esimiehen kanssa.

Lähteet

Aura, O. & Ahonen, G. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Talentum pro.

Ilmarinen, J. & Vainio, V. 2017. Työkykyä kaikille sukupolville. Työturvallisuuskeskus TTK, elintarvikealojen työalatoimikunta. [Viitattu 30.03.2017]. Saatavissa: http://ttk.fi/files/4664/Tyohyvinvointia kaikille sukupolville.pdf

KT Kuntatyönantajat. 2011. Osaamista kehittämään! -periaatteita ja menetelmiä osaamisen ylläpitoon ja lisäämiseen. [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: http://shop.kuntatyonantajat.fi/uploads/osaamista_kehittamaan.pdf

Lundell, S., Tuominen, E., Hussi, T., Klemola, S., Leho, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T. & Ilmarinen, J. 2011. Ikävoimaa työhön. Työterveyslaitos. Turenki: Kirjapaino Jaarli.

Manka, M-L. & Bordi, L. 2014. Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämä 2020 –esiselvitys. Tampereen yliopisto, Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus, Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto.  [Viitattu 12.4.2017]. Saatavissa: http://www.tyoelama2020.fi/files/809/Tyoelama2020-esiselvitys_LOPULLINEN.pdf

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. [Verkkokirja]. Helsinki: Talentum Pro. Saatavissa: https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BAXBBXAUGGBJXAB#kohta:TY%28%28d6%29HYVINVOINTI%28%2820%29

Manka, M-L. & Mäenpää, M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi – Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella.  Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: https://kuntoutussaatio.fi/files/534/punk_osaamisopas_www.pdf

Manka, M-L., Kaikkonen, M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointi työyhteisöön – Eväitä kehittämistyön avuksi. [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf

mcompetence. 2017. Älykkään organisaation toiminta perustuu viiteen menestystekijään.  [Viitattu 30.03.2017]. Saatavissa: http://www.mcompetence.fi/fi/tyohyvinvointi/alykas-organisaatio.html

Savolainen, J. 2013. Osaamistarpeiden kartoittamisesta osaamisen kehittämiseen – Lyhytohje työpaikalle. [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/lyhytohje-osaamistarpeiden-kartoittamisesta-osaamisen-kehittamiseen/osaamisen_kehittaminen.pdf

Suomen Ekonomit. 2014. Asiantuntijoita ei johdeta oikein [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: http://www.ekonomit.fi/osaamisen-johtaminen

Tanskanen, R. 2014. Työssä oppiminen. Sykettä työhön.fi –palvelu.  [Viitattu 10.2.2017]. Saatavissa: https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/lyhytohje-tyossa-oppiminen/Lyhytohje Tyossa_oppiminen.pdf

Työturvallisuuskeskus. 2017. Työkyky on työhyvinvoinnin perusta. [Viitattu 04.04.2017]. Saatavissa: https://ttk.fi/files/5222/Tyokyky-on-tyohyvinvoinnin-perusta.pdf

Valtiokonttori. 2009. Strategia ja työhyvinvointi – Työhyvinvoinnin kestävä kehittäminen. [Viitattu 10.2.2017]. Valtiokonttori, Kaiku –palvelut. Saatavissa: http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7BE3247B26-F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3%7D/72565

Öhman, J. 2017. Työhyvinvoinnin kehittäminen Kelan Keskisessä vakuutuspiirissä. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. YAMK-opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701301760

 Kirjoittajat

Jaana Öhman on suorittanut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alan ylemmän AMK-tutkinnon 2017.

Marja Leena Kukkurainen, TtT toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla tuntiopettajana.

Julkaistu 20.4.2017

Tunnetaitojen harjoittelu taiteen keinoin osana kiusaamisen ehkäisyä

LAMK Pro

Pienten lasten parissa tapahtuva kiusaaminen on ollut pitkään vaiettu ilmiö vaikka sitä esiintyy päivittäin varhaiskasvatuksen piirissä. Laadukas varhaiskasvatus tasaa lasten erilaisista lähtökohdista aiheutuvia eroavaisuuksia muun muassa opettamalla lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joilla voidaan ehkäistä kiusaamista. Tässä artikkelissa käsitellään taiteeseen pohjautuvien menetelmien käyttöä lasten tunnetaitojen kehittämisessä ja kiusaamisen ehkäisyssä.

Kirjoittajat: Meri Henttonen ja Minna Kuvajainen

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Kaikki riidat ja ajoittainen eripura eivät ole kiusaamista, vaan kiusaamisesta voidaan puhua silloin, kun kyseessä on toistuva ja tietoinen pahan mielen aiheuttaminen toiselle. Kiusaamiseen liittyy usein myös vallankäyttöä. Varhaiskasvatuksessa esiintyvän kiusaamisen ja sen ehkäisyn käsitteleminen ovat melko uusia asioita, vaikka ilmiö itsessään ei ole uusi (Repo 2015, 12–17). Pienten lasten välinen kiusaaminen on hyvin samankaltaista kuin kouluikäisten keskuudessa (Lajunen, Andell & Ylenius-Lehtonen 2015, 153).

Kiusaaminen vaikuttaa aina oleellisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen turvallisuuden tunteeseen, ja sillä on myös todella pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia sekä uhrin terveyteen että kiusaajan tulevaisuuteen. Kiusaajalla on riski jatkaa aggressiivisen vuorovaikutusmallin käyttöä tulevaisuudessakin. (Hurme & Kyllönen 2014, 128.)

Varhaiskasvatuksessa tulee ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 16). Tehokas keino kiusaamisen ehkäisyyn on sellaisen ilmapiirin luominen, joka kannustaa toimimaan kiusaamista vastaan (Hurme & Kyllönen 2014, 136). Kiusaamista ehkäistään vahvistamalla lasten sosiaalisia taitoja ja osallisuutta sekä toteuttamalla tapa- ja moraalikasvatusta, ja niihin liittyy kiinteästi tunnetaitojen harjoittelu. Ongelma on, ettei toiminta ole pitkäjänteistä vaan satunnaisia täsmäiskuja. (Kirves & Stoor-Grenner 2011, 44.) Pitkäjänteisellä kiusaamisen ehkäisyllä on kauas kantava merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta ja sillä voidaan vaikuttaa olennaisesti tulevaan koulunkäyntiin.

Tunnetaidot ja tunteiden säätely

Tunnetaidoilla tarkoitetaan sekä tiedostettua että tiedostamatonta kykyä tunnistaa itsessä syntyviä ja toisten ilmaisemia tunteita (Jalovaara 2005, 95–96). Tunnetaidot alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, ja lapsen ensimmäisten vuosien kokemukset vaikuttavat myöhempiin tunnekokemuksiin sekä toimintatapoihin (Kanninen & Sigfrids 2012, 27). Tunnetaitoihin kuuluu olennaisesti tunteiden säätely, jolla ei tarkoiteta tunteiden tukahduttamista vaan taitoa vaikuttaa omakohtaisten tunnekokemusten kestoon ja voimakkuuteen ja näin ollen myös tunteiden ilmaisemiseen sekä niihin liittyvään käyttäytymiseen (Kerola, Kujanpää & Kallio 2013; Tompuri 2016, 27).

Tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä on mahdollista harjoitella, ja harjoittelua voidaan tukea opettamalla lasta tunnistamaan ja nimeämään tunteita sekä ilmaisemaan tunteitaan hyväksytyllä tavalla (Haapasalo & Kirkkopelto 2013, 1). Tunnetaitojen harjoittelussa voidaan käyttää tukena esimerkiksi taidetta, hengitys- ja mielikuvaharjoituksia sekä leikkiä. On tärkeää opettaa lapselle, että jokainen tunne on tärkeä ja sallittu. Kaikilla tunteilla on oma tehtävänsä, esimerkiksi surun ilmaiseminen auttaa ympärillä olijoita lohduttamaan surevaa ja viha auttaa tunnistamaan omat rajat ja puolustamaan niitä (Myllyviita 2016, 15, 88).

Taiteeseen pohjautuvien menetelmien käyttö lasten tunnetaitojen kehittämisessä

Monipuolinen taiteellinen ilmaisu kehittää lasten sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 42). Esimerkiksi musiikkikasvatus edistää kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Yhdessä soittaminen kehittää toisten kuuntelukykyä sekä auttaa sopeuttamaan oman soittonsa tai laulunsa muiden musisointiin. (Louhivuori 2009, 12–16.) Draama ja tarinallisuus antavat mahdollisuuden leikillisyyden, etäännyttämisen ja roolien kautta käsitellä turvallisesti vaikeita asioita, ja ne mahdollistavat myös eläytymisen toisen ihmisen tilanteeseen ja sitä kautta empatian lisääntymisen.

Meri Henttosen ja Jessica Nevalaisen opinnäytetyössä ”Kiusaamisen ehkäisy taiteellisen tunnekasvatuksen keinoin : opas varhaiskasvattajille” (2017) toteutettiin seitsemän ohjauskerran kokonaisuus, jonka aikana menetelmien toimivuutta kokeiltiin käytännössä. Kohderyhmä koostui kymmenestä kuusivuotiaasta lapsesta, jotka aloittivat uudessa esikouluryhmässä syksyllä 2016. Tuotoksena syntynyt Kiusaamisen ehkäisy – opas taiteellisen tunnekasvatuksen keinoista sisältää 18 erilaista taidelähtöistä menetelmää, joiden avulla kasvattaja voi harjoituttaa lasten tunnetaitoja ja näin ollen ennaltaehkäistä kiusaamista ja heikentää jo olemassa olevaa kiusaamista.

Oppaassa kuvatut toimintakerrat sisältävät taidelähtöisiä menetelmiä seuraavien tunteiden käsittelyyn: suru, mielihyvä, pelko, rohkeus, turvallisuus, kiukku, rakkaus, hämmästys, ujous, itsevarmuus, kateus, ihailu, tyytyväisyys, yksinäisyys ja ystävyys. Menetelminä käytetään taiteellisia ilmaisun muotoja, kuten musiikki, luova liikunta, kuvallinen ilmaisu, kädentaidot, draama, kirjallisuus ja rentoutukset. Menetelmien systemaattisella käytöllä voidaan tukea ryhmäytymistä ja vahvistaa lasten vuorovaikutustaitoja ja positiivista minäkuvaa.

Menetelmien toimivuuden arvioinnissa käytettiin toimeksiantajalta ja lapsilta kerättyä palautetta sekä opinnäytetyön tekijöiden tekemiä havaintoja ja reflektointia. Kerätyn palautteen perusteella oppaan menetelmien voi todeta olevan käyttökelpoisia ja sopivan hyvin tarkoitukseen, johon ne on suunniteltu.

Kasvattajien omat tunnetaidot kuntoon

Kasvattajan omilla tunnetaidoilla on suuri merkitys tunnekasvatuksessa ja kiusaamisen ehkäisyssä. Lapset oppivat mallista, joten laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttaminen ei onnistu, jos kasvattajan omat tunnetaidot ovat puutteelliset. Asioilla on tapana siirtyä sukupolvelta toiselle ja myös monet aikuiset tarvitsevat aktiivista työtä kehittyäkseen tunnetaitojen saralla. Elämme aikaa, jolloin yritämme murtaa ylisukupolvisen kierteen heikoissa tunnetaidoissa.

Lähteet

Haapasalo, T. & Kirkkopelto, K. 2013. Molli. Hyvällä mielellä vai pahalla päällä – Tunteet taidoiksi. Helsinki: Lasten Keskus.

Henttonen, M. & Nevalainen, J. 2017. Kiusaamisen ehkäisy taiteellisen tunnekasvatuksen keinoin. Opas varhaiskasvattajille. Opinnäytetyö. [Viitattu: 3.2.2017]. Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701271728

Hurme, K. & Kyllönen, T. 2014. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jalovaara, E. 2005. Tunnetaidot tiedon rinnalle kasvatuksessa. Pilot-kustannus Oy.

Kanninen, K. & Sigfrids A. 2012. Tunne minut! Turva ja tunteet lapsen silmin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. 2013. Tunteesta tunteeseen – Ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin. Tunnetaitojen oppimateriaali kasvatukseen ja erityiskasvatukseen ohjaajan opas harjoituskirjaan. [Viitattu: 23.1.2017]. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen

Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. 2011. Kiusaavatko pienetkin lapset? Helsinki: Folkhälsan ja MLL.

Lajunen, K., Andell, M. & Ylenius-Lehtonen, M. 2015. Tunne- ja turvataitoja lapsille. Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Myllyviita, K. 2016. Tunne tunteesi. Helsinki: Duodecim.

Repo, L. 2015. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus.

Tompuri, M. Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta. Jyväskylä: PS-kustannus.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2016. [Viitattu: 23.1.2017]. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Kirjoittajat

Meri Henttonen on valmistunut helmikuussa 2017 Lahden ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi (AMK). Minna Kuvajainen toimii sosiaalialan lehtorina ja tietoisuustaitokouluttajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 3.4.2017