Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

EU:n tallekirjastoverkosto siltana korkeakouluyhteisöjen ja EU:n välillä: komission strategiset painopisteet vahvistavat kirjastojen roolia

LAMK Pro, Muut

Euroopan tallekirjastot (European Documentation Centres, EDC) osallistuivat joulukuun alussa Euroopan komission Firenzessä järjestämään yhteiseen seminaariin. Osallistujamaita oli 29, joista mukana oli yhteensä 250 edustajaa. Suomesta osallistuivat kaikki kahdeksan EDC-kirjastoa, myös edustajat LUT-tiedekirjastosta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten EDC-kirjastot ja erityisesti LUT-tiedekirjasto toimivat EU-tiedon objektiivisena välittäjänä tutkimusta ja opetusta  kehysorganisaatioissaan tukien.

Kirjoittajat: Anna-Liisa Helosalo & Heli Vilja-Sarromaa

Euroopan komission tiedotustoimintaa Europe Direct -palveluverkoston välityksellä

EU-tallekirjastoja eli EDC-kirjastoja on EU:n jäsenmaissa noin 400. EDC-verkosto luotiin vuonna 1963 välittämään EU:n julkaisuja yliopistotason Eurooppa-opintoja varten (Euroopan komissio 2016, 8-9). Siitä ajasta tallekirjastot ovat kehittyneet entistä vahvemmin tarjoamaan Eurooppa-aiheista digitaalista  aineistoa ja verkkotietopalvelua. Euroopan komissiolla on tiedon välittämistä varten yhteyspisteitä kaikissa EU-maissa. Näitä ovat Europe Direct -tiedotuspisteet eli EDIC, tallekirjastot  eli EDC ja EU:n asiantuntijaluennoitsijat eli Team Europe.

Europe Direct -tiedotuspisteet ovat pääasiassa aluehallinnon yhteydessä toimivia yleisen EU-tiedon välittäjiä. Ne tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa, pääsyn rahoitus- ja tietolähteisiin sekä yhteistyöverkostoihin ja järjestävät EU-asiantuntijatilaisuuksia ja kansalaiskeskusteluja. (Euroopan komissio 2019a)

EU-tallekirjastot toimivat yleensä yliopistojen yhteydessä EU-aineistoon erikoistuneina tieteellisinä kirjastoina. Niillä on oikeus Euroopan julkaisutoimiston aineistoihin, niin painettuihin kuin digitaalisiin, ja velvollisuus jakaa tietoa julkaisujen saatavuudesta. Euroopan julkaisutoimisto on perustettu vuonna 1969. Se käsittää kirjaston ja kirjakaupan: raportit, tutkimukset, kausijulkaisut, tiedotuslehtiset yms., kaiken kaikkiaan yli 100 000 nimekettä. Verkkojulkaisut ja painetut aineistot ovat vapaasti ladattavissa ja tilattavissa. Haku kokoelmista löytyy osoitteesta https://op.europa.eu/fi/home. (Tataram 2019)

Uuden komission kasvustrategia EDC-kirjaston toiminnassa

Euroopan komissio on solminut EDC- toimijoiden kehysorganisaatioiden kanssa uudet kumppanuussopimukset. Tässä uudessa sopimuksessa korostetaan kirjastojen entistä aktiivisempaa otetta EU-verkostoitujina, neutraalin ja objektiivisen EU-tiedon välittäjinä sekä valeuutisten tunnistajina.

EU-tallekirjastona LUT-tiedekirjasto pyrkii aktiivisesti edistämään ja tukemaan opetusta ja tutkimusta, pyrkii tuomaan korkeakouluyhteisön saataville tietoa EU:sta. Erityisesti se toimii yhteistyössä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kanssa. LUT-tiedekirjasto osallistuu myös Euroopan komission järjestämiin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja tapahtumiin.

Green Deal

Keskeisin EU:n strategian painopisteistä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelmalla tuetaan investointeja vihreään teknologiaan ja kestäviin ratkaisuihin. Kansalaisten ja kaikkien sidosryhmien osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tulevaisuuden Eurooppa ja hyvä elämä mahdollisuuksineen turvattaisiin kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisena ja saavutettavana. Erityisesti kansainvälisyyden tukeminen korostuu mm. uudessa Erasmus-ohjelmassa, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle nuorelle pääsy vaihto-ohjelmaan. (Euroopan komissio 2019b).

Euroopan komission tuore puheenjohtaja Ursula van der Leyen painotti voimakkaasti HS:n Vieraskynässä (11.12.2019) Euroopan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Komissiolta on tulossa maaliskuussa 2020 esitys ensimmäiseksi eurooppalaiseksi ilmastolaiksi. Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät kaikkien toimijoiden, myös EDC-kirjastojen ja niiden kehysorganisaatioiden mukana oloa. Tarvitaan tutkimusta ja luotettavaa tietoa taustaksi – tämän tietoaineiston välittäminen on keskeistä EDC-kirjastossa. EDC-kirjasto toimii ikään kuin rajapintana EU:n, tiedeyhteisön ja muun kohdeyleisön välillä. Se luo läpinäkyvyyttä ja toteuttaa demokratian toimintasuunnitelmaa.

EU:n tutkimusta- ja innovaatioita rahoittava Horizon Europe -puiteohjelma 2021-2027 nojaa vahvasti avoimeen tieteeseen

Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin yksikön pääosaston johtaja Minna Wilkki kuvasi Horizon Europe -puiteohjelmaa koskevassa seminaariesityksessään hauskasti konkretian tarvetta planeettamme pelastamiseksi: meidän täytyy ”tuoda mies takaisin kuusta”. Tulevassa Horizon Europessa (HE) onkin tavoitteena saada aikaan mitattavia vaikutuksia, suurta näkyvyyttä ja lisätä innoitusta tutkimukseen ja innovointiin. HE:ssä avoin tiede on vahvasti mukana ohjelmassa. Se korostaa tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avointa saatavuutta ja vastuullista hallinnointia sekä vastavuoroisuutta avoimessa tieteessä. (Euroopan komissio 2019c)

Tutkimuksen ja innovoinnin näkökulmasta myös JRC Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus on varmasti kiinnostava näköalapaikka tutkijalle. Siellä tehdään riippumatonta, näyttöön perustuvaa tutkimusta EU:n painopistealueista. JRC:n julkaisuista 45% kuuluu 25%:in eniten viitattuihin julkaisuihin. Julkaisut löytyvät osoitteesta https://ec.europa.eu/jrc/en/publications-list. (Hajdu 2019).  

Kuva 1. JRC:n tutkimuksen monialaisuus. (Kuva: Marton Hajdu 2019)

Euroopan unionin kumppanuus EDC-kirjastojen kanssa tarjoaa monia yhteistyöverkostoja ja hyödyllisiä työkaluja, joilla voidaan edistää tutkimusta, opetusta ja innovointia. Hyvän tulevaisuuden rakentaminen vaatii meidän kaikkien panosta.

Lisätietoa: LUT-tiedekirjaston EU-tallekirjastopalvelut https://www.lut.fi/eu-tallekirjasto

Lähteet

Euroopan komissio. 2016. European Documentation Centres ‘Looking to the future’. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: http://www.cdeita.it/sites/default/files/EDC_PEWG_final%20report.pdf

Euroopan komissio. 2019a. Tiedotuspisteet. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/finland/services/contact-points_fi

Euroopan komissio. 2019b. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

Euroopan komissio. 2019c. Horisontti Eurooppa: EU:n seuraava tutkimuksen ja innovoinnin investointiohjelma. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/strategy_on_research_and_innovation/presentations/horizon_europe_fi_investointeja_jotka_muokkaavat_tulevaisuuttamme.pdf

Hajdu, M. 2019. Opportunities and resources at the JRC. Training Seminar for European Documentation Centres, Florence, Italy. 2-3.12.2019.

Tataram, M. 2019. EU Publications Office of the EU: Your entry point to EU information. Training Seminar for European Documentation Centres, Florence, Italy. 2-3.12.2019.

Van der Leyen, U. 2019. Ilmastonmuutos vaatii EU:lta nopeita toimia. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on saatava pian käyntiin. Helsingin Sanomat. Vieraskynä 11.12.2019, A5.

Kirjoittajat

Anna-Liisa Helosalo ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät tietoasiantuntijoina LUT-tiedekirjastossa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/479443 (CC0)

Julkaistu 20.12.2019

Viittausohje

Helosalo, A-L. & Vilja-Sarromaa, H. 2019. EU:n tallekirjastoverkosto siltana korkeakouluyhteisöjen ja EU:n välillä: komission strategiset painopisteet vahvistavat kirjastojen roolia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/20/eu:n-tallekirjastoverkosto-siltana-korkeakouluyhteisojen-ja-eu:n-valilla:-komission-strategiset-painopisteet-vahvistavat-kirjastojen-roolia/

Harjoittelun keskeytyminen – tukea Nursing-opiskelijan suomen kielen kehittymiseen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulussa on sosiaali- ja terveysalalla tarjolla englanninkielinen Bachelor of Health Care Nursing-koulutus. Koulutusohjelmassa opiskelee paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi. He ovat joko Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia tai Suomeen nimenomaan opiskelun vuoksi muuttavia henkilöitä. Näiden opiskelijoiden suomen kielen oppimisen tueksi on kehitetty jatkuvaan kielenoppimiseen keskittyvä tukipaketti. Tässä tekstissä kerrotaan tukipaketin pilotoinnista ja arvioidaan opiskelijapalautteen perusteella sen onnistumista ja kehittämistarpeita.

Kirjoittajat: Katja Kallela ja Mirva Rainio

Suomen kielen taidon tärkeys

Vaikka Nursing-koulutusohjelmassa opetuskieli on englanti, suomen kielen pitäisi koulutuksen alkaessa olla vähintään A2.1-tasolla. Tämä mitataan pääsykokeen yhteydessä pidettävällä suomen kielen kokeella. Koe sisältää kolmenlaisia tehtävätyyppejä: tekstinymmärtämis- ja kirjoitustehtäviä sekä rakennetehtäviä. Nursing-koulutusohjelmassa suomen kieltä on pakollisina opintoina kolme opintopistettä, ja niiden lisäksi on vapaavalintaisia kursseja 15 opintopistettä. Suomen kielen opetusta pyritään myös integroimaan ammatillisten aineiden opetukseen enenevässä määrin. 

Sairaanhoitajan tutkinto sisältää harjoittelua noin kolmanneksen, eli 75 opintopistettä 210 opintopisteestä. Suomen kielen taidon tärkeys korostuu työharjoitteluissa, ja harjoitteluista selviäminen on opiskelijalle erityisen tärkeää valmistumista ajatellen. Harjoittelut alkavat jo varhaisessa vaiheessa opintoja (ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä), jolloin suomen kielen opintoja on takana vasta melko vähän. Englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on hyvä paikka oppia kliinisten taitojen lisäksi myös suomen kieltä ja toimimista vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijat suorittavat harjoittelun suomeksi, ja ohjaus harjoittelupaikassa on myös suomeksi.

Yksi työharjoitteluista hyvin selviämisen edellytys on kommunikointitaito suomen kielellä. Nykänen (2014, 50) toteaa, että potilaiden suurimmat ongelmat ulkomaalaistaustaisen lääkärin tai hoitajan kanssa olivat ymmärtämisongelmat: ne aiheuttivat epävarmuutta sekä olivat olennaisia kommunikoinnin kannalta. Lehtimäki ja Kurhila (2018) kirjoittavat artikkelissaan Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä, että työskentelyn tai työharjoittelun yhdistäminen ammatillisen kielitaidon kehittämiseen on hyvä lähtökohta kielen kehittymiseen, mutta työskentely ilman kielellistä tukea ei aina välttämättä kehitä kielitaitoa toivotulla tavalla. Artikkelissa myös todetaan, että kielenoppimista pitäisi tukea työpaikassa monin eri tavoin, esimerkiksi sopivilla työjärjestelyillä, työyhteisön tuella sekä riittävällä perehdytyksellä, joka sisältää myös kielellisen tuen.

Opiskelijan kielitaidon tukeminen

Aiemmin jo mainittiin, että suomen kielen opiskelu on erityisen tärkeää  sosiaali- ja terveysalalla. Kielen opiskelu ja omaksuminen saattavat aiheuttaa opiskelijalle erityisiä haasteita, jolloin vaarana saattaa olla, että hänen harjoittelunsa keskeytyy puutteellisen kielitaidon vuoksi. Työharjoittelun keskeytymisen jälkeen opiskelija voi joutua odottamaan seuraavaa harjoittelupaikkaa melko pitkänkin aikaa. Odottaessaan harjoittelupaikkaa opiskelijan on tärkeää voida opiskella suomea ja kehittää kielitaitoaan. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitettiin Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa suomen kielen tukipaketti harjoittelun väliselle ajalle. Hankkeen tavoite on edistää monikulttuurisuutta tukemalla maahanmuuttajien työllistymistä ja työnantajia työllistämisessä.  Tukipakettia pilotoitiin LAMKissa syksyllä 2019.

Pilotti lähti tarpeesta tarjota suomen kielen opintoja niille opiskelijoille, joiden harjoittelu keskeytyy puutteellisen suomen kielen takia. Aikaisemmin opiskelija jäi ikään kuin tyhjän päälle, kun hän odotti seuraavaa harjoittelupaikkaa. Itsenäinen suomen kielen opiskelu ei ole kovin kannustavaa ja jää usein muiden asioiden varjoon. Itsenäinen kielenopiskelu on myös hyvin vaativaa, ja kaikilla ei ole riittävästi taitoja tai kykyä siihen. Tästä lähtökohdasta LAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille alettiin suunnitella suomen kielen tukipakettina kurssia Moodle-alustalle. Tarkoituksena on, että seuraavaa harjoittelupaikkaa odottaessa opiskelija suomen kielen opettajan johdolla ja tuella opiskelee systemaattisesti niitä asioita, jotka hänelle ovat haastavimpia harjoittelussa.

Koko tukiprosessi alkaa siitä, kun opiskelija ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan sopiakseen ensimmäisen tapaamisen hänen kanssaan. Tapaamisia on säännöllisesti viikoittain, ja jokaisella kerralla on oma teema, jota harjaannutetaan ja johon liittyviä tehtäviä tehdään. Myös harjoittelua ohjaava opettaja voi ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan, jos hänen ohjauksessaan olevan opiskelijan harjoittelu on keskeytynyt. Tavoitteena on, että opiskelu on säännöllistä ja edistymistä seurataan ja kontrolloidaan. 

Tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osioihin: mielenterveys, saattohoito, palliatiivinen hoito, kotihoito, lasten ja nuorten hoitotyö. Lisäksi tukipaketti sisältää suomen kielen rakenteisiin liittyvää opiskelumateriaalia. Jokaisessa osiossa on aiheeseen johdattava video, sanastoa, kirjaamiseen liittyviä rakenteita, tehtäviä ja myös linkkejä itseopiskelua varten. Kirjauduttuaan opintojaksolle opiskelija ensin tutustuu materiaaliin, minkä jälkeen suomen kielen opettaja käy senhetkistä teemaa yhdessä opiskelijan kanssa läpi ja antaa aiheeseen liittyviä tehtäviä seuraavaksi viikoksi. Tehtävistä riippuen ne joko käydään läpi seuraavalla kerralla tai niin, että opiskelija palauttaa ne Moodle-alustalle ja opettaja antaa niistä palautetta. Kaikki tämä käydään suomeksi, jolloin suullinen kielitaito kehittyy samalla. Joinakin kertoina voidaan harjoitella pelkästään puhumista, jolloin keskustellaan yhteisesti sovitusta hoitotyöhön liittyvästä teemasta. Etäohjaus on myös mahdollinen. Tapaamisia jatketaan niin kauan kuin on tarpeen. Kun opiskelija saa uuden harjoittelupaikan, tapaamiset voivat jatkua kielituen muodossa. Tällöin opiskelija saa tukea suomen kielen oppimiseen ja kehittymiseen harjoittelun aikanakin – tuen painopiste siirtyy harjoittelupaikalle ja siellä käynteihin.

Tukitoimille on tarvetta

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella pilottia voidaan pitää melko onnistuneena. Opiskelijat ovat kokeneet yksilöohjauksen riittävänä ja tukipaketin materiaalin kehittävän heidän suomen kielen taitoaan. Koska tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osa-alueisiin, opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää nimenomaan sitä osa-aluetta, joka tuottaa eniten haasteita harjoittelupaikalla. 

Harjoittelu on sairaanhoitajaopiskelijalle erityisen tärkeä asia sekä osana opintoja että työllistymisen kannalta. Koska suomen kieli on monelle maahanmuuttajaopiskelijalle kompastuskivi, on tärkeää, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää suomen kieltä sekä harjoittelujaksojen välissä että myös tilanteessa, jossa harjoittelu on keskeytynyt puutteellisen suomen kielen takia. Jatkossa tukitoimien tärkeys korostuu entisestään, ja niitä pitää edelleenkin kehittää, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa harjoittelun kielelliset tavoitteet ja tuntea kuuluvansa osaksi työyhteisöä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan tuettuun oppimiseen.

Lähteet

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä.  Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Vol. 9 (5). [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Nykänen, M. 2014. Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön suomen kielen taito terveydenhuollon asiakkaiden kokemana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö. [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95724/GRADU-1403067669.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Katja Kalkela ja Mirva Rainio ovat S2-opettajia Lahden ammattikorkeakoulussa ja toimivat asiantuntijoina Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575611 (CC0)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Kalkela, K. & Rainio, M. 2019. Harjoittelun keskeytyminen – tukea Nursing-opiskelijan suomen kielen kehittymiseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/harjoittelun-keskeytyminen—tukea-nursing-opiskelijan-suomen-kielen-kehittymiseen/



Kohti huomisen kierrätystavoitteita

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Pakkaamisella on keskeinen merkitys logistiikassa. Kuljetuspakkaukset mahdollistavat tavaran sujuvan kuljettamisen, varastoinnin ja jakelun sekä suojaavat tuotteita erilaisilta rasituksilta. Puujätteen kierrätystavoite kiristyy lähivuosina ja tämä edellyttää velkalavajärjestelmäprosessin toimijoilta uusia toimintatapoja, jotta huomisen kierrätystavoitteet toteutuvat.

Kirjoittajat: Anna Rusanen ja Ullamari Tuominen

Muovin kierrätys on Suomessa ollut kuumottava puheenaihe viimeisien vuosien aikana. Niin tärkeä kuin muovin kierrätys onkin, muodostavat muovipakkausten ohella Suomessa eniten jätettä puupakkaukset ja näistä tarkemmin vielä kuormalavat.

Kuormalavat ovat tavaroiden kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettäviä määräkokoisia lavoja. Suomessa valtaosa tuotteista liikkuu puisten kuormalavojen päällä. Näitä, suurimmalle osalle näkymättömiä pakkaustarvikkeita, kierrätetään Suomessa pääpiirteittäin melko hyvin. Näin voisi toki olettaakin, onhan puupakkausten kierrätys kuitenkin Suomessa lakisääteistä perustuen valtioneuvoston päätökseen pakkauksista ja pakkausjätteistä.

Puupakkausten kierrätys

Pakkauksilla tarkoitetaan mistä tahansa materiaalista koostuvaa tuotetta, jota käytetään tavaran suojaamiseen tai säilytykseen ja joka näin ollen mahdollistaa sen turvallisen käsittelyn ja kuljetuksen valmistajalta käyttäjälle. (Valtio-neuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997.) Puupakkauksilla tarkoitetaan tällaisia puusta valmistettuja tuotteita, joista kuormalavat muodostavat Suomessa valtaosan. (Puupakkaustenkierrätys PPK Oy 2013.)

EU:n jätedirektiivien mukaan kaikesta pakkausjätteen painosta tulisi vuoteen 2030 mennessä kierrättää 70 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen pitäisi yli kaksinkertaistaa muovi- ja puupakkausjätteen kierrätysmäärät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset tavoitteet ja näistä puujätteen kierrätysprosentin tulisi olla 30 prosenttia. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/852, 6§.) Kuormalavoja käyttävän yrityksen on näin ollen liki mahdotonta päästä tähän lukemaan, ellei se kierrätä järkevästi käyttämiään puupakkauksia. Huomioitavaa on myös, että puupakkausten kierrättämiseksi ei lain mukaan lasketa sen murskaamista tai polttamista esimerkiksi lämpöenergiaksi. Koska uudelleenkäytön avulla vältetään saattamasta markkinoille uusia pakkauksia ja lisäämästä syntyvän pakkausjätteen määrää, on jätteenkierrätyslaitoksilla viimekädessä suuri rooli ja vastuu siitä mihin rikkoutuneet puupakkaukset loppujen lopuksi kulkeutuvat.

Mikä Puupakkausjärjestelmä?

Suomessa jokaiselle pakkausmateriaalille on olemassa oma voittoa tavoittelematon tuottajayhteisönsä, joiden toiminnat rahoitetaan pakkausmateriaalikohtaisilla kierrätysmaksuilla. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy on puolestaan tuottajayhteisöjä palveleva yritys. Puupakkausten kierrätystä varten Suomessa on perustettu vuonna 2005 Puupakkausten Kierrätys PPK Oy, joka toimi voimassa olevien lakien ja valtioneuvoston päätösten sekä asetusten tuottajayhteisönä, vastaten puupakkausten kierrätyksestä ja hyötykäytöstä Suomessa. Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n päällimmäisenä tarkoituksena oli hallinnoida FI-2002-puupakkausjärjestelmää. Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimintaa jatkoi vuonna 2017 perustettu Kuormankantajat -neuvottelukunta KUKA. Kuormankantajien neuvottelukunnan tarkoituksena on hallinnoida uutta FI-2020-puupakkausjärjestelmää, joka tulee korvaaman FI-2002-Puupakkausjärjestelmän. Näiden järjestelmien toimijoita ovat puupakkausten valmistajat, kuormalavakeskukset sekä korjaajat. FI-2002-puupakkausjärjestelmä on kaikille puupakkaustoimijoille avoin järjestelmä, jonka tarkoituksena on luoda toimivat puitteet puisten kuljetuspakkausten käytölle ja hallinnoinnille. (YTL 2019)

Uusi, FI-2020-puupakkausjärjestelmä on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan ja sen käyttöönottoajankohtaakin on muutettu matkan varrella. Se, mitä muutoksia se tulee puupakkausten kierrätykseen tuomaan, ei vielä tässä kohtaa ole julkisessa tiedossa.

Puupakkausjärjestelmän velkalavat

Suomessa etenkin elintarviketeollisuudessa kuormalavojen kierrätys on hoidettu käyttämällä velkalavajärjestelmää. Velkalavajärjestelmä toimii käytännössä niin, että tuotteen valmistaja tai maahantuoja pakkaa tuotteensa kuormalavalle ja lähettää ne keskusliikkeelle. Keskusliike purkaa tuotteet omaan varastoonsa, jolloin tavarantoimittajan lähettämä kuormalava jää keskusliikkeen varastoon. Tätä kuormalavaa kutsutaan velkalavaksi. Keskusliikkeen tulee palauttaa kyseinen tai vastaava standardin mukainen kuormalava tavarantoimittajalle, joka sitten käyttää kuormalavan uudestaan. Tässä kierrossa kuormalavat kiertävät, kunnes ne rikkoontuvat ja päätyvät puupakkauskeskukselle, kuten esimerkiksi Lassila & Tikanojalle, korjaukseen ja sieltä uudelleen kiertoon.

Lassila & Tikanoja Oyj on yksi Suomen suurimmista kuormalavoja kierrättävistä ja korjaavista puupakkauskeskuksista. Kuormalavakeskuksen liiketoimintaideana on ostaa, myydä, lajitella, korjata ja korjauttaa sekä noutaa ja toimittaa kuormalavoja niiden käyttäjille sekä niitä omistaville tahoille. Kuormalavojen kierrätys tuli osaksi yrityksen liiketoimintaa vuonna 2014 sen ostaessa yhden Suomen suurimmista kuormalavakeskuksista J A Tauriainen Oy:n. Nykyään yrityksen kautta kiertää vuosittain reilusti yli miljoona kuormalavaa.

Kehityskohteet velkalavajärjestelmässä

Velkalavajärjestelmänprosessissa puupakkauskeskuksen rooli on olennainen. Se toimii asiantuntijatahona kuormalavojen laadun tarkastuksessa ja ylläpitämisessä. Lassila & Tikanoja Oyj:lle toimeksiantona tehdyn opinnäytetyön (Rusanen 2019) tarkoituksena oli kartoittaa velkalavajärjestelmän toimintaa käytännön tasolla eri toimijoiden näkökulmasta, selkeyttää tällä hetkellä käytössä olevia eri toimijoiden toimintatapoja ja hakea yhteistyössä toimijoiden kanssa uusia, mahdollisesti yhteneväisiä tapoja toimia sekä mahdollisia ratkaisuja vallitseviin ongelmiin. Toimijoita velkalavaprosessissa ovat tavarantoimittaja, keskusliike sekä puupakkauskeskus.

Opinnäytetyötä varten tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että prosessista löytyy ongelmakohtia kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin palautuvien kuormalavojen laatu sekä toimijoiden välisten saldojen seuranta. Suurin osa laatuun liittyvistä ongelmista oli ratkaistavissa riittävällä ammattitaidolla ja laatutarkastuksella. Monet yritykset ovatkin ulkoistaneet velkalavojen vastaanoton kokonaan puupakkauskeskukselle välttääkseen keskusliikkeiltä palautuvien epäkelpojen velkalavojen päätymisen omaan tuotantoonsa. Puupakkauskeskuksen asiantuntijuuden hyödyntäminen on vain yksi vaihtoehto päästä irti laatuongelmista. Yhtenä vaihtoehtona olisi, että keskusliikkeet panostaisivat laatulajitteluun omassa varastossaan enemmän.

Tämä, kuten monet muutkin asiat ovat yrityksille usein kustannuskysymyksiä. Toimintaa ohjaavat monesti vanhentuneet käytännöt ja tavat toimia. Uuden FI-2020-puupakkausjärjestelmän toivotaan tuovan uusia ja toimivampia käytännön ratkaisuja velkalavaprosessiin tehden myös kuormalavojen kierrättämisestä entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Tämä helpottaa yritysten mahdollisuutta saavuttaa vuonna 2030 voimaan tulevat EU:n asettamat kierrätystavoitteet.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/852. Annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta. 2018. Euroopan Unionin virallinen lehti. Lainsäädäntö. L 150/141. [Viitattu 2.11.2019]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018L0852

Puupakkausten Kierrätys PPKK. 2013. FI-2002 Puupakkausjärjestelmä – toimintasäännöt  12.12.2007. [Viitattu 17.9.2019]. Saatavissa: https://www.puupakkauskierratys.fi/21

Pääkkönen. A. 2019. Tuotantopäällikkö. Lassila & Tikanoja Oyj. Avoin haastattelu 2.10.2019.

Rusanen, A. 2019. Velkalavajärjestelmäprosessin kehittäminen. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 6.12.2019]. Saatavissa:  http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326457

Yhteinen Toimialaliitto. 2019. Kuormankantajat. [Viitattu 1.9.2019]. Saatavissa: http://www.ytl.fi/neuvottelukunnat/kuka

Kirjoittajat

Anna Rusanen valmistuu tradenomiksi syksyllä 2019 Lahden ammattikorkeakoulusta.

Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina liiketalouden ja matkailun alalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/625558 (CC0)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Rusanen, A. & Tuominen, U. 2019. Kohti huomisen kierrätystavoitteita. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/kohti-huomisen-kierratystavoitteita/

LAMKissa urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan koulutusta vuodesta 2017

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

LAMK tekee tiivistä yhteistyötä Suomen urheilufysioterapeutit ry:n (Suft) kanssa, joka vastaa urheilufysioterapeuttien koulutuksen kehittämisestä, järjestämisestä ja koordinoinnista Suomessa.  Tarkoituksena on saada laajempi määrä osaavia ammattilaisia urheilun parissa työskentelevien fysioterapeuttien keskuuteen. Urheilufysioterapiaan erikoistunut osaaja -koulutusta on järjestetty vuodesta 2017 ja tällä hetkellä on menossa kolmas toteutus.

Kirjoittaja: Jaakko Monto

Suomen urheilufysioterapeuttien pitämät modulit syventävät osaamista                                                     

Yhteensä 30 op:n kokonaisuus koostuu viidestä Suftin kouluttajien pitämästä modulista, joiden tavoitteena on lisätä fysioterapeuttien ymmärrystä huippu- ja kilpaurheilussa mukana olevien ammattilaisen vaatimuksista sekä ammattitaidon lisäämisestä. Urheilussa mukana olevan fysioterapeutin tulee osata urheilijan biomekaniikkaa sekä harjoitteita sen kehittämiseen. Hänen tulee ymmärtää urheilufysioterapian erikoispiirteitä sekä ymmärtää fysioterapian rooli urheilun kokonaisvaltaisessa valmennuksessa.

Suftin kouluttajien pitämien modulien kautta opiskelijat perehtyvät käytännönläheisesti sekä monipuolisten harjoitteiden avulla urheilijan optimaalisen kuormituksen hallintaa sekä harjoittamista. Urheilufysioterapialla on osoitettu olevan merkitystä yleisimpien urheiluvammojen prevention sekä vammariskin alentamisen suhteen. Lantiokorin alue hallittuine liikkeineen on monessa urheilulajissa äärimmäisen tärkeässä roolissa. Vaativissa ponnistuksissa lantiokorin toiminta vaikuttaa biomekaanisesti niin ylä- kuin alaraajojen toimintaan ja monella tavalla eri liikesuuntiin kohdistuvat rasitukset vaikuttavat urheilijan arkeen. Alaraajat on monesta nivelestä koostuva kineettinen ketju alustaan. Polven ja nilkan merkitys koko alaraajojen toimintaan on otettava huomioon puhuttaessa urheilufysioterapiasta. 

Hartiarengas on ihmisen eniten liikkuva kokonaisuus, joka koostuu monesta eri nivelestä ja liikeradasta. Urheilijan tulee pystyä asemoimaan hartiarenkaansa lajilleen vaatimalla tavalla ja ymmärrettävä tällä alueella olevien lihasten sekä nivelten toiminta. Urheilufysioterapeutti myös ohjaa ja neuvoo urheilijalle sopivat harjoitteet niin asemoinnin kuin heittämisen sekä vetävän ja työntävän liikkeen suhteen. Tässäkin kokonaisuudessa on huomioitava biomekaniikan merkitys ja miten esimerkiksi heittolajeihin osallistuvan urheilijan sisäkierron voimia voidaan kontrolloida ulkokiertäjien voimilla sekä hyvällä hartiarenkaan asemoinnilla.

Urheilijan kokonaisvaltainen kuormitus on ymmärrettävä. Urheilijan kuormitus tulisi annostella oikein ja urheilufysioterapeutin tulee ymmärtää, mitkä ovat ne fysiologiset vasteet, joita harjoitetaan. Urheiluun liittyvän biomekaniikan ymmärtäminen korostuu tässä osiossa yhdessä eri kudosten paranemisen ymmärtämisen kanssa. Urheilijan loukkaannuttua, on fysioterapeutin ymmärrettävä ja osattava akuutin vammatilanteen tutkimista ja erotusdiagnostiikkaa. Kun kudokseen tulee vaurio, paranemisnopeuteen vaikutta oleellisesti se millaisesta kudoksesta on kyse. Näihin paranemisaikoihin emme juurikaan voi vaikuttaa, mutta erilaiset kuormitusvasteet on syytä ymmärtää. Niitä ymmärtämätön voi herkästi aiheuttaa lisävammoja ja urheilijan saattaa joutua vammakierteeseen. Jottei vammakierrettä pääse tulemaan, on kudoksille annettava aikaa palautumiseen ja me voimme optimoida muun toiminnan vamma-alueen ympäristössä.

Myös ammatillista käytännön osaamista tarvitaan

Suftin moduleiden kautta urheilufysioterapiaan erikoistuva osaaja saa laaja-alaisen kokonaisuuden haltuunsa, mutta osaamista tarvitaan myös muilla osa-alueilla, joista vastaa LAMKin fysioterapian opettaja yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Niinpä koulutuskokonaisuuteen kuuluvat myös manuaaliseen terapiaan, urheilulääketieteeseen, urheilupsykologiaan ja urheilijan ravintoon liittyvät asiat.

Jos kyseessä on liikerajoituksesta johtuva häiriö eikä liikkeen kontrollista johtuvat ongelmat, on oleellista osata myös manuaalisen terapian tekniikoita. Opettelemme liikeratojen arviointeja monen nivelten osalta ja harjoittelemme käsittelemään myös hermolihasliitoksia ja lihaskalvoja. Manuaalisen terapian tekniikoiden osaaminen on yksi työkalu urheilijan toimintakyvyn optimoimisessa. Rintakehän liikkuvuus on oleellisessa osassa niin lantiokorin kuin hartiarenkaan optimaalisessa toiminnassa ja etenkin nilkan ja jalkaterän alueen liikkuvuus merkityksellistä optimaalisen kuormituslinjan saamisessa. Urheilufysioterapeutti ei ole passiivinen tekijä kokonaisvaltaisessa valmennuksessa, vaan avustaja, auttaja ja liikkeen mahdollistaja.

Urheilufysioterapeutin on ymmärrettävä sekä osattava liikuntalääketieteeseen liittyviä lainalaisuuksia. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri on ollut mukana kertomassa työnsä arjesta ja antamalla esimerkkejä urheilijan kuormituksen arvioimisesta ja valitettavan yleisistä lannerangan rasitusmurtumista. Kun urheilija loukkaantuu, voi hänen elämänsä keskiö horjuttua. Tuolloin on osattava ottaa huomioon myös urheilijan psyykeen vaikuttavat tekijät. Näihin asioihin perehdytään urheilupsykologian perusteissa. Viime vuosien aikana yhä suurenevassa määrin on alettu keskittyä henkiseen valmentautumiseen ja miten urheilijan paineensietokykyä ja epäonnistumisen pelkoa voidaan hallita. niistä selviytyäkseen on urheilijan itse hyvä olla tietoinen omista kyvyistään käsitellä paineita. Jotta urheilusuoritus olisi optimaalinen, on pohjat oltavat kunnossa. Tähän perustaan kuuluu myös urheilijalle terveellinen ruokavalio.

Moni urheilija ei tiedä mitä ovat hyvät energialähteet tai mikä on suojaravintoaineiden merkitys terveellisen urheilijan arjessa. Urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan on hyvä saada siitä perusteet haltuun. Moni urheilija saattaa tietämättään käyttää kiellettyjä tai kyseenalaisia terveystuotteita. Urheilun etiikkaan liittyvissä asioissa on monia eri näkökulmia. Mitkä tekijät voivat olla vaikuttamassa tulokseen? Miten näitä asioita kontrolloidaan tai voidaanko niitä kontrolloida?

Ammatillisen osaamisen kehittyminen

Ammattikorkeakoulussa on osattava myös tieteellisen tiedon sisällyttäminen osaksi opintoja. Ammatillista teoreettista osaamisen kehittymistä seurataan erilaisten pienien verkkotehtävien osalta, jotka koostuvat niin kirjallisista tehtävistä kuin videotehtävien kautta. Lisäksi urheilufysioterapiaan osallistuvan osaajan koulutuksessa perehdytään syvällisesti oman oppimisen kehittymiseen portfoliotyöskentelyn  avulla. Portfoliossa osallistujan tulee esittää, miten oma osaaminen on siirtynyt käytäntöön ja hänen on pohdittava, mitä konkreettisia työkaluja tieteellisesti perustellusti hän on ottanut haltuunsa. Toinen laajempi kokonaisuus on tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Opiskelija voi kirjoittaa artikkelin omasta asiakkaastaan, jolla on ollut joku urheiluvamma tai hänen on syvennyttävä kirjallisuuden mukaan yhteen urheiluvammaan ja sen kuntouttamiseen. osallistujan laadittava itsestään ansioluettelo, jota voidaan hyödyntää haettaessa urheilufysioterapeutin sertifikaattia, jonka myöntää Suomen urheilufysioterapeutit ry:n sertifiointilautakunta. Tämä koulutus ei siis takaa urheilufysioterapeutin sertifikaattia, mutta antaa siihen niin teoreettisen kuin käytännön osaamisen valmiudet.      

Kolmas toteutus on kovaa vauhtia lähestymässä viimeisiä vaiheitaan ja on ollut hienoa huomata, miten osallistujien toiminta kehittyy opiskeluiden aikana. Osa osallistujista on ollut nuoria vasta valmistuneita fysioterapeutteja, ja heistä on kasvanut urheilufysioterapian kokonaisvaltaisia osaajia. Osa taas on tehnyt useita vuosia töitä ja tämän koulutuksen kautta saaneet runsaasti uutta ajateltavaa jo muuten laajaan osaamiskirjoonsa. Työ uusien urheilufysioterapian erikoistuvien osaajien kanssa jatkuu taas tammikuussa 2020 ja järjestyksessään neljäs 30op kokonaisuus käynnistyy Lahdessa LAB -ammattikorkeakoulussa maaliskuussa 2020.

Kuva 1. Opiskelu on hauskaa! (Kuva: Jaakko Monto)

Kirjoittaja

Jaakko Monto on koulutuksen vastuuopettaja ja fysioterapian lehtori Lahden ammattikorkekoulussa

Artikkelikuva: Urheilufysioterapian opiskelua (Jaakko Monto 2019)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Monto, J. 2019. LAMKissa urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan koulutusta vuodesta 2017. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/lamkissa-urheilufysioterapiaan-erikoistuvan-osaajan-koulutusta-vuodesta-2017/

Creating a User-Friendly Online Learning Platform to Learn Finnish

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

This article discusses the idea of creating a language learning platform to study Finnish online. As with any digital services and platforms, an online language learning platform should be created by keeping in mind the principles of user-friendly design. Designing such platforms should be based on rich, varied data.

Authors: Polina Moiseeva and Hamid Guedra

As the process of globalization requires people to adapt to new settings and adjust their language skills accordingly, the tools that help in acquiring such skills have to be up-to-date and user-friendly. Online learning platforms, being such tools, are expected to have a well-thought-out structure so that learners can understand the materials and go through the courses effectively and efficiently. Indeed, user experience plays a key role in creating successful online learning platforms (Harrati et al. 2016, 470).

Finland is quickly becoming a more and more multicultural society. While newly arrived immigrants can sometimes manage in English, learning and knowing Finnish is expected.  Even if it is commonly thought that Finnish is somehow more difficult to learn than many other languages and can only be mastered through thorough face-to-face teaching, creating a user-friendly online learning platform to learn Finnish is still well justified. For example, such a platform could help in meeting the growing demand of Finnish for foreigners language teaching.

The Product Development Process

The product development process described by Schneider and Stickdorn (2011, 118) provides a good background for creating user-friendly artifacts. They list the following four stages:

  • exploration
  • creation
  • reflection
  • implementation

The exploration stage relates to the project background and aims to get acquainted with the problem, identify it, and visualize findings. In the creation stage, focus is on collecting all the findings, generalizing on them, and processing them to produce a viable concept. The reflection stage covers prototype creation and collecting user feedback. Potential users are encouraged to test the created prototype in real-life conditions and to report any problems they detect. The usability test carried out at the stage allows researchers to identify possible mistakes in the interactive prototype and correct them at a considerably smaller expense than at a later stage. In the implementation stage, the final product is released and made public, which may bring about the need for further improvements and iterations.

Case Study and Its Key Findings

A study, Developing an online learning platform for studying Finnish, by Polina Moiseeva and Evgenii Sverchkov (2019) reports a research project that examined existing online language learning platforms from a user’s perspective. It also created a prototype of a Finnish language learning website and tested the prototype with potential users.

Figure 1. Neiro Lingua’s website to study Finnish (Moiseeva & Sverchkov 2019, 49)

Designing and creating a user-friendly online learning platform requires varied data. The data can be collected, for example, through user surveys, benchmarking, and usability testing. The key findings of the study were drawn from such rich data.

Regarding learners, full-time students generally seem to attend fewer online courses than those who are either at work or unemployed. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.) Online courses therefore seem to meet the needs of those learners who are outside educational institutions.

There are five key points that should be considered when designing online language learning platforms: mentorship, course guidelines, study materials, practice, and content representation. In addition, learners generally want a lesson page to include a video lecture where the related grammar is explained; they want the material to be available as text so that it can be studied afterward; and they want resources to help with homework and also links to additional grammar and vocabulary practice. A language learning course page should also have detailed information about the course structure and instructions on how to work during the course as well as links to social media channels and group discussions. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.)

A language learning platform should generally have a clear structure and a simple, clear interface. The color scheme should be uniform and consist of three to four colors. Finally, to be even more user friendly, a language learning website should provide instructions on how to go through a lesson and have an option to create a personal user account. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.)

Further Study

Further study could, for example, focus on the topic of scaling a software as a service (SaaS). It brings about the need to choose the best billing model for the new online language learning platform. The choice depends on the type of business and the overall business strategy. Per-user models, the pay-as-you-go billing model, the free-based model, tiered user pricing model are all widely used options. The most essential task is to choose the billing model which contributes to customer satisfaction and loyalty. (Lueck 2018.)

To sum up, the idea of creating an online language learning platform to study Finnish is well justified based on the current needs of the new generation of young foreigners seeking to establish themselves in Finland. The study conducted by Polina Moiseeva and Evgenii Sverchkov serves as a viable starting point for creating such a platform.

References

Harrati, N., Bouchrik, I., Tari, A. & Ladjailia, A. 2016. Exploring user satisfaction for e-learning systems via usage-based metrics and system usability scale analysis. Computers in Human Behavior. Vol.61, 463-471. [Cited 30 April 2019]. Available at: https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.03.051

Lueck, C. 2018. What is Saas? Popular billing models you should know. FastSpring. [Cited 24 Sept 2019].  Available at: https://fastspring.com/blog/4-popular-saas-billing-models-you-should-know-about

Moiseeva. P. & Sverchkov, E. 2019. Developing an online learning platform for studying Finnish. Bachelor Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 24 Sept 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611950

Stickdorn, M. & Schneider, J., 2011. This is Service Design Thinking. Amsterdam: BIS Publisher.

Authors

Polina Moiseeva is a Business Information Technology student at Lahti University of Applied Sciences. Polina’s interests are in user experience design and edutech.

Hamid Guedra is a Senior Lecturer at Lahti University of Applied Sciences. Hamid’s interests are in teaching English for specific purposes and communication research.

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/868561 (CC0)

Published 10.12.2019

Reference to this publication

Moiseeva, M. & Guedra, H. 2019. Creating a User-Friendly Online Learning Platform to Learn Finnish. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/12/10/creating-a-user-friendly-online-learning-platform-to-learn-finnish/