Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu muutostilanteessa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

2010-luvulla muutoksista on tullut osa yritysten arkipäivää. Muutostilanteissa yhteistä on, että ne vaikuttavat lähes poikkeuksetta yrityksessä työskenteleviin ihmisiin ja heidän työhyvinvointiinsa. Työhyvinvoinnin merkitys muutostilanteessa ja siitä selviytymisessä on suuri.

Kirjoittajat: Henna Oksanen ja Markus Kräkin

Ihminen muutostilanteessa

Muutostilanne on ihmiselle hyvin ristiriitainen tilanne ja aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Turvattomuus sekä epävarmuus töiden jatkumisesta voivat aiheuttaa sekä henkisiä että fyysisiä oireita ja haitata merkittävästi työn imua, työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista. Muutostilanteissa onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa henkilöstön työhyvinvointiin, riittävään tiedottamiseen sekä esimiestyöhön läpi muutostilanteen (Rauramo 2013, 19.)

Asennoitumiseen muutostilannetta kohtaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset, elämäntilanne ja motivaatio (Järvinen 2014, 156.) Muutostilanne voi olla mahdollisuus, mutta samalla se on aina luopumista jostain tutusta ja turvallisesta (Rauramo 2013, 5).

Muutoksen työkalut

On tärkeää pohtia työntekijöihin vaikuttavien muutosten vaikutusta ihmisten työhyvinvointiin. Tärkeitä muutosprosessiin liittyviä kysymyksiä ovat: mitkä tekijät auttavat muutosta onnistumaan, miten prosessi on järkevintä toteuttaa ja mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka lisäävät henkilöstön työhyvinvointia? (Kehusmaa 2011, 150.)

Muutostilanteessa korostuu viestinnän tärkeys. Muutosviestinnän tarkoitus on selvittää henkilökunnalle, mitkä ovat muutoksen tavoitteet, mistä muutoksessa on kyse, miksi muutostilanne on edessä ja miten tilanne vaikuttaa työntekijöihin. Muutosviestinnän kannalta olennaista on, että viesti ymmärretään halutulla tavalla. Tämän takia on tärkeää miettiä, kuka viestii ja miten viesti esitetään. (Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 23; Pirinen 2014, 123 – 133.)

Jokapäiväisen esimiestyön tavoitteena on edistää henkilökunnan sitoutumista sekä työmotivaation ja toimintakyvyn säilyttämistä läpi muutostilanteen. Esimiehen tulee toimia henkilöstön tukena (Pirinen 2014, 14.)

Työhyvinvoinnin merkitys

Työhyvinvointi lisää yrityksen tuottavuutta. Työterveyslaitoksen (2018) tutkimusten mukaan onnistunut työhyvinvointityö vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia, vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta, edistää avainhenkilöiden pysymistä yrityksessä, lisää yrityksen kilpailuetua ja tätä kautta parantaa myös taloudellista kannattavuutta. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava, tehokas, oppimishaluinen ja innovatiivinen. Työntekijän hyvinvointi parantaa yrityksen mainetta ja asiakastyytyväisyyttä.

Työhyvinvoinnin vastakohtana voidaan nähdä työpahoinvointi. Työpahoinvoinnin vaikutuksia ovat lisääntyvät sairauspoissaolot, sitoutumattomuus työhön ja työn tuloksellisuuden heikentyminen. Työpahoinvointi voi aiheuttaa työkyvyttömyydestä johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä (Virolainen 2012, 30.) Mankan, Kaikkosen ja Nuutisen (2007, 24) mukaan yli kolmannekseen sairauspoissaoloista on syynä organisaatio sekä useimmiten myös puutteellinen työhyvinvointi.

Työhyvinvointi muutostilanteessa

Työhyvinvointia muutostilanteessa tutkivan opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että muutostilanne aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta (Oksanen 2018). Toisten työntekijöiden työhyvinvointiin muutostilanne on vaikuttanut jopa merkittävästi aiheuttaen pahoinvointia ja työmotivaation heikkenemistä. Toisten taas huomattavasti vähemmän, mitä selittää ihmisten persoonallisuus, aiemmat kokemukset ja niiden vaikutukset muutostilanteiden kokemiseen. Persoonallisuudella on merkittävää vaikutusta siihen, miten ihminen suhtautuu muutokseen. Tutkimuksen mukaan myös aikaisemmat muutostilanteet ja niiden onnistuminen vaikuttavat merkittävästi ihmisen muutostilanteeseen suhtautumiseen sekä sen kokemukseen. Ne työntekijät, joilla oli positiivisia kokemuksia aikaisemmista muutostilanteista, suhtautuivat huomattavasti myönteisemmin meneillään olevaan muutostilanteeseen.

Muutostilanne on aiheuttanut tutkittavassa asiantuntijayksikössä henkilöstön vaihtuvuutta. Monet tutkimukseen osallistujista kertoivat etsivänsä uutta työtä. Taustalla on väsymys toistuviin muutoksiin. Muutostilanteesta johtuvan henkilöstön vaihtuvuuden koetaan vaikuttaneen myös yhteisöllisyyteen ja työilmapiiriin, vaikka hyvä työilmapiiri olikin tutkimuksen mukaan yksi niistä tekijöistä, jotka ovat auttaneet työntekijöitä jaksamaan muutostilanteessa. Eräs haastateltavista kertoi, että: ”Suurin pelastus on ollut, että meillä on täällä niin hyvä keskenämme.” Valitettavasti se ei pelkästään riitä.

Tutkimuksen tulosten perusteella löydettiin myös kehityskohteita muutostilanteeseen. Tällaisia olivat viestintään sekä esimiestyöhön panostaminen. Muutostilanteesta selvitään paremmin huomioimalla henkilöstö ja heidän hyvinvointinsa. Esimiestyö sekä riittävä ja suunniteltu viestintä ovat merkittäviä henkilöstön työhyvinvointia tukevia sekä henkilöstöä sitouttavia tekijöitä erityisesti muutostilanteissa. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että panostamalla muutostilanteen hoitamiseen olisi mm. hyvin suurella todennäköisyydellä voitu pienentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Muutostilanteet aiheuttavat ihmisille epävarmuutta. Muutostilanteilla voi olla ihmisen hyvinvoinnille merkittäviä vaikutuksia, kuten työpahoinvointia, motivaation heikkenemistä sekä vaikutusta yleiseen jaksamiseen. Muutostilanteissa onkin tärkeää huomioida ihmiset ja heidän työhyvinvointinsa sekä tehdä toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön saisi sitoutettua pysymään yrityksen palveluksessa.

Lähteet

Järvinen, P. 2014. Onnistu esimiehenä. Helsinki: Sanoma Pro.

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Manka M-L, Kaikkonen M-L & Nuutinen S. 2007. Hyvinvointia Työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi.  Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampereen yliopisto & Euroopan sosiaalirahasto. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf

Oksanen, H. 2018. Työhyvinvointi muutostilanteessa : Case: Yritys X. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 11.10.2018 ]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915825

Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum Media Oy.

Rauramo, P. 2013. Työhyvinvointi muutostilanteissa. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://ttk.fi/files/4678/tyohyvinvointi_muutostilanteissa.pdf

Terävä K & Mäkelä-Pusa P. Esimies työhyvinvointia rakentamassa. Kuntoutussäätiö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan sosiaalirahasto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. [Viitattu 15.2.2018]. Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf

Työterveyslaitos. 2018. Työhyvinvointi. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.

Kirjoittajat

Henna Oksanen on Lahden ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö ”Työhyvinvointi muutostilanteessa. Case: Yritys X” on hyväksytty ja tarkastettu lokakuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 11.10.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/lehdet-py%C3%B6kit-syksy-kirkkaat-v%C3%A4rit-539413/ (CC0)

Viittausohje

Oksanen, H. & Kräkin, M. 2018. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu muutostilanteessa. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/11/tyohyvinvoinnin-merkitys-korostuu-muutostilanteessa/

Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus –hankesuunnitelma opinnäytetyönä

LAMK Pro, Muut

Vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa, ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan. Tulevaisuudessa toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Monipuolinen hanketyö on vakiintunut osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Opiskelijat tekevät hankkeiden toimenpiteitä ja verkostoituvat hankkeissa alueen yritysten kanssa. Opiskelija voi myös näyttää osaamistaan osallistumalla hankesuunnitelman kirjoittamiseen, kuten vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus hankesuunnitelmassa tehtiin.

Kirjoittajat: Krista Mikkonen ja Kirsi Kallioniemi 

Asiakaspalveluvalmennusta tapahtumissa työskenteleville vapaaehtoisille

Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennushanke, eli VAPA-hanke, suunniteltiin tarjoamaan valmennusta Jukolan ja Venlojen viesteissä Lahti-Hollolassa 2018 ja Kangasalla 2019 työskenteleville vapaaehtoisille asiakaspalvelutyöntekijöille. Suunnitellun hankkeen tavoitteena oli kehittää vapaaehtoisten asiakaspalveluosaamista, josta hyötyisivät edellä mainittujen tahojen lisäksi järjestävät paikkakunnat ja paikalliset yritykset sekä palveluntarjoajat. Hanke suunniteltiin Lahden ammattikorkeakoulussa hallinnoitavaksi ja toteutettavaksi, ja sille haettiin alueiden välistä rahoitusta paikalliselta Leader-ryhmältä.

Vapaaehtoiset edellä hankkeessa

Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta. Vapaaehtoistyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta ja sitä voi tehdä kuka tahansa iästä tai asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Vapaaehtoistoiminta hyödyntää kolmatta osapuolta perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella ja sen luonteeseen kuuluu, että se on avointa kaikille. (Valliluoto 2014, 12.)

Vapaaehtoisten rooli tapahtumissa, ja etenkin suurtapahtumia järjestettäessä, on merkittävä. Ilman vapaaehtoisten työpanosta jäisivät monet suuret urheilutapahtumat järjestämättä. Vapaaehtoistyöstä hyötyvät tapahtumanjärjestäjän lisäksi ensisijaisesti vapaaehtoiset saamalla työkokemusta ja pääsemällä osaksi ainutlaatuista elämystä. Vapaaehtoistyötä johdettaessa on otettava huomioon, että vapaaehtoisten taidot, kokemukset, motiivit ja sitoutuminen työskentelyyn saattavat vaihdella hyvinkin paljon. (Mallen & Adams 2008, 55-58.)

VAPA-hanke suunniteltiin vastaamaan ensisijaisesti vapaaehtoisten tarpeisiin. Hankkeen puitteissa järjestettävien valmennuspäivien tarkoitus oli vapaaehtoisten asiakaspalvelutaitojen vahvistamisen lisäksi nostattaa yhteishenkeä ja tarjota heille mahdollisuus verkostoitua ennen kilpailuviikonloppua. Getzin (2007, 290) mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä motivoi etenkin mahdollisuus sosiaalisten sekä ammatillisten suhteiden luomiseen ja itsensä haastaminen. Lisäksi vapaaehtoiset nauttivat yhteisöllisyyden tunteesta, ja hyviä kokemuksia omaavat vapaaehtoiset jakavat niitä mielellään toisille innostaen näin muita mukaan toimintaan.

VAPA-hankesuunnitelman eteneminen

VAPA-hanke syntyi Krista Mikkosen (2018) opinnäytetyön pohjalta, jonka tuotoksena kirjoitettiin hankesuunnitelma. Suunnitelman perustana käytettiin Lahti2017 hiihdon MM-kilpailuiden vapaaehtoisten valmennustilaisuuksien konseptia, jota jatkokehitettiin paikan päällä tehtyjen havaintojen pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö (2017) ohjeistaa, että hyvässä hankehakemuksessa hankkeelle on selkeät perustelut, tavoite ja toimenpiteet on mietitty ja ilmoitettu tarkasti, kohderyhmä on määritelty ja rajattu, budjetti on huolellisesti laadittu ja se on realistinen sekä kohtuullinen, hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkamisesta ja vakiinnuttamisesta, tulosten raportointi ja levittäminen on mietitty sekä hankkeen toteuttamiseen on varattu riittävästi ammattitaitoisia henkilöitä. VAPA-hankkeen hankesuunnitelma tehtiin edellä mainittuja ohjeita noudattaen ja se liitettiin osaksi sähköistä virallista hankehakemusta, joka jätettiin rahoittajan käsittelyyn marraskuun lopussa 2017.

Hankesuunnitelma opinnäytetyönä

Ajatus hankesuunnitelman kirjoittamisesta opinnäytetyönä oli lähtöisin TKI-toiminnassa mukana olevalta opettajalta ja TKI-asiantuntijalta. Opinnäytetyön kirjoittaja oli ollut mukana valmentajan roolissa Lahti2017-hiihdon MM-kilpailujen vapaaehtoisten valmennuspäivillä ja osallistunut Palveluliiketoiminnan Projektikevään 2017 Jukolan viestin markkinoinnin kehittämiseen. Hankesuunnitelmassa opiskelijan oma kokemus ja näkemys valmennuksesta ja sen tarpeesta pääsivät esille. ”Hankkeiden maailma” oli ennestään opinnäytetyön tekijälle vieras ja uutta oli, että hankesuunnitelman tekeminen opinnäytetyönä oli ylipäätään mahdollista. Työn tekijä innostui hankkeen kirjoittamisen ajatuksesta, sillä hän koki hankekirjoittamisen olevan hyvä tilaisuus oppia uutta ja kehittyä ammatillisesti. Työn tekijä arvosti sitä, että hän pääsi näkemään hankeprosessin alusta lähtien hakemuksen lähettämiseen saakka. Opinnäytetyön tekijä oli työn lopputulokseen tyytyväinen, vaikka kielteinen rahoituspäätös olikin pettymys.

Ohjaavan opettajan näkökulmasta VAPA-hankkeen kirjoitusprosessi eteni ripeästi ja tuki korkeakoulun profiilia. Ohjattava sai ohjaajan näkökulmasta katsottuna kokemusta hankekirjoittamiseen ja näkemystä siihen, kuinka laaditaan hankehakemus.  Vaikka hankesuunnitelma ei saanutkaan Leader-rahoitusta, niin suunnitelma jäsensi merkittävästi vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennuksen teemaa ja toi lisäarvoa teeman jatkotyöstämiseen. Vapaaehtoistyön teemaa onkin jatkettu Lahden ammattikorkeakoulussa mm. Sport Volunteers Movement eli SCULT-hankkeessa, jossa kerätään tietoja vapaaehtoisista tekijöistä, jotka olisivat kiinnostuneita lähtemään vapaaehtoisiksi kansainvälisiin urheilutapahtumiin. Uusia tapahtumia on suunnitteilla Päijät-Hämeessä ja niissä vapaaehtoisilla on merkittävä rooli. Vapaaehtoiselle onnistunut asiakaskohtaaminen on osa hyvää tapahtumakokemusta ja onnistunut vapaaehtoistyö innostaa tulemaan yhä uudelleen vapaaehtoiseksi. Mahdollisen VAPA-hankkeen idea tai tarve ei ole kadonnut, mutta ehkä aika ei vain ollut vielä kypsä suunnittelulle hankkeelle.

Lähteet

Getz, D. 2007. Event Studies. Theory, research and policy for planned events. Oxford: Elsevier Ltd.

Mallen, C. & Adams, L. (toim.) 2008. Sport, Recreation and Tourism Event Management. Theoretical and Practical Dimensions. Oxford: Elsevier Ltd.

Mikkonen, K. 2018. Hankesuunnitelma. Case: VAPA-hanke Jukolan ja Venlojen viestin vapaaehtoisten valmentamiseen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 14.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802102274

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Millainen hanke voi saada rahoitusta? Rakennerahastot.fi [Viitattu 14.2.2018]. Saatavissa: https://www.rakennerahastot.fi/millainen-hanke-voi-saada-rahoitusta-

Valliluoto, S. 2014. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Helsinki: Kilpailu- ja kuluttajavirasto. [Viitattu 6.9.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27174632/Vapaaehtoistoiminnan_mahdollisuuksista_ja_esteista-2.pdf

Kirjoittajat

Krista Mikkonen on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta palveluliiketoiminnan tradenomiksi toukokuussa 2018. Krista työskentelee nykyisin myynti- ja markkinointikoordinaattorina, ja hän on lisäksi mukana kansainvälisessä SCULT-hankkeessa projektikoordinaattorina.

Kirsi Kallioniemi toimii lehtorina ja projektipäällikkönä SCULT-hankkeessa Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Kimmo Hirvonen. 2018. Saatavissa: http://www.jukola.com/2018/files/2018/05/IMG_4452.jpg

Julkaistu 25.9.2018

Viittausohje

Mikkonen, K.  & Kallioniemi, K. 2018. Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus –hankesuunnitelma opinnäytetyönä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/25/vapaaehtoisten-asiakaspalveluvalmennus-hankesuunnitelma-opinnaytetyona/

Informal Sector and Waste Management in Rustenburg, South Africa

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Informal sector forms a considerable part of economies and employment especially in less developed countries. Waste collection and recycling is one of the sectors that offers income for the officially unemployed and migrants in many African countries.

Authors: Maarit Virtanen, Antti Eerola and Päivi Lahti

Characteristics of informal economy in Africa

Although informal economy is often associated with small-scale business, it does actually provide a living for about 60 % of people working outside of agriculture in Sub-Saharan Africa, with transnational trading and remittance networks (Meagher 2017, 18, 21). According to the International Labour Organisation (2013, 3), the gross value added (GVA) contribution of informal enterprises in non-agricultural GVA is approximately 50 % in the countries of Sub-Saharan Africa. In South Africa, the informal sector is much smaller than in less developed African countries, but it is still represents 16,7 % of total employment (Skinner 2016). In South Africa, about 41 % of those working in the informal sector are trading. This is followed by construction and community and social service. (Skinner 2016.)  Waste collection and recycling has been and still is a significant part of informal sector in many cities and municipalities.

The official unemployment rates are high in many African countries, and they do not include immigrants. The unemployed still need to earn some kind of livelihood, and informal economy is silently accepted in local communities. Illegal immigrants are a small but probably the most problematic part of informal sector, because they live in unauthorized settlements and on illegal businesses or crime. This may raise xenophobia and increase insecurity especially in the poorest townships. (Crush et al. 2015, 1.)

IMAGE 1. An example of informal economy services at a township (Skinner 2016).

Informal economy and waste management in Rustenburg

The informal sector plays a significant role in Rustenburg’s economy and is also a political issue. Municipal authorities strive to keep the informal sector under control and do not want it to grow. However, as both internal and external migration is growing fast, the municipality is not able to keep up with infrastructure and basic services for new arrivals. This results in an increasing informal labour force and unauthorized housing. In Rustenburg, the official unemployment rate is 26,4 % and youth unemployment rate is 34,7 %. Only 8,9 % of inhabitants have a higher education degree. (National Government of South Africa 2016.)

Waste management and household waste collection in Rustenburg is coordinated by the municipality’s Waste Unit. Residents leave their waste bags outside their houses on a certain date for the weekly collection. The waste is then collected and transported to the Waterval landfill site. (Rustenburg Local Municipality 2018.) The collection covers most parts of the city, but not the fast spreading informal settlements. In the poorest townships, the residents do not pay for the services, which increases the pressure on the municipality resources.

The Waterval landfill site was opened in 2016 with the aim of providing modern sorting and recycling services.  However, recycling has been slow to start and most of the reusable waste is still handled and collected by informal waste pickers working both on the streets and at the landfill site. (Virtanen 2017.) The informal pickers sort mainly plastics, metal, cardboard and glass from household waste. Pickers walk long distances collecting and transporting the waste to local buy-back centres. Work is hard, dirty, sometimes even dangerous, and cash compensation is small and varies a lot.  Buy-back centres do not register the collectors and it is difficult to estimate the impact of recycling as employment, but clearly it has an impact. The municipality is working on the registration of informal pickers, but the work has proved challenging. Most pickers are immigrants from neighbouring countries and they do not stay long in one place.

IMAGE 2. Waterval landfill site (Photo: Maarit Virtanen).

Currently informal sector is a significant part of waste management in Rustenburg. Formalising the whole chain of waste management could lead to a more efficient recycling and better working conditions, but implementation is not easy. The Rustenburg Local Municipality plays an important role in providing space and facilities for recycling activities, but it is struggling to provide services for the fast growing population.

About the project

Co-creating Sustainable Cities – Lahti (Finland), Rustenburg (South Africa), Ho (Ghana) Local Government Cooperation – project is a cross-sectorial development project implemented in 2017-2018. The project focus is on developing municipal services through circular economy and urban planning, emphasizing particularly waste management and sanitation through local pilots and initiatives.

The expected outcome of the project is to co-create viable businesses and generate capacity for more efficient municipal services by means of improved recycling, material recovery, nutrient recycling and sanitation coverage. Local stakeholders are encouraged to take action in turning waste into wealth. Co-creating Sustainable Cities project is coordinated by LAMK and funded by the Finnish Ministry for Foreign Affairs.

References

Crush, J., Skinner, C. & Chikanda, A. 2015. Informal Migrant Entrepreneurship and Inclusive Growth in South Africa, Zimbabwe and Mozambique.  Cape Town: Southern African Migration Programme (SAMP)/Bronwen Dachs Müller. [Cited 11.9.2018]. Available at: http://samponline.org/wp-content/uploads/2016/10/Acrobat68.pdf

International Labour Organisation. 2013. Measuring informality: A statistical manual on the informal sector and informal employment. Geneva: International Labour Office. [Cited 14.9.2018]. Available at: http://www.ilo.org/stat/Publications/WCMS_222979/lang–en/index.htm

Meagher, K. 2017. Cannibalizing the informal economy: Frugal innovation and economic inclusion in Africa. The European Journal of Development Research. Vol. 30(1), 17-33. [Cited 25.8.2018]. Available at: https://doi.org/10.1057/s41287-017-0113-4

National Government of South Africa. 2016. Rustenburg Local Municipality. [Cited 13.9.2018] Available at: https://municipalities.co.za/demographic/1191/rustenburg-local-municipality

Rustenburg Local Municipality. 2018. Services/Waste Management. [Cited 11.9.2018] Available at: https://www.rustenburg.gov.za/services/waste-management/

Skinner, C. 2016. Informal Sector Employment: Policy Reflections. REDI 3×3 Conference, 28 November 2016. [Cited 14.9.2018]. Available at: https://www.africancentreforcities.net/wp-content/uploads/2016/12/REDI-input-Skinner-final.pdf

Virtanen, M. 2017. Co-creating Rustenburg Circular Economy Road Map in South Africa. LAMK Pro. [Cited 14.9.2018]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/08/co-creating-rustenburg-circular-economy-road-map-in-south-africa/

About the authors

Maarit Virtanen is the Project Manager for Co-creating Sustainable Cities project that promotes waste management and circular economy in Rustenburg. Päivi Lahti is a planner in the same project. Antti Eerola studies International Business at LAMK and did a two-month internship in Rustenburg.

Published 19.9.2018

Reference to this publication

Virtanen, M. & Eerola, A. & Lahti, P. 2018. Informal Sector and Waste Management in Rustenburg, South Africa. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/09/19/informal-sector-and-waste-management-in-rustenburg-south-africa

Odotuksia vastavalmistuneelle insinöörille yrityksissä

LAMK Pro, Muut

Nopeasti kehittyvän teollisuuden ja valmistusmenetelmien kehityksen myötä myös insinööreiltä vaaditaan koko ajan yhä enemmän tietoa ja taitoa toimiakseen yrityksissä asiantuntijana. Tässä artikkelissa kuvataan yritysten odotuksia insinööriltä pääosin mekaniikkasuunnittelijan näkökulmasta. Artikkeli perustuu juuri valmistuvan insinöörin omakohtaiseen kokemukseen ja artikkelia varten on haastateltu myös vastavalmistunutta suunnitteluinsinööriä sekä kokenutta R&D diplomi-insinööriä.

Kirjoittajat: Sami Sainio ja Reijo Heikkinen

Mitä taitoja yritykset vaativat uudelta insinööriltä

Opiskelijan siirtyessä opiskelijan maailmasta työelämään muuttuvat monet odotukset, joita henkilöön kohdistuu. Usein nämä odotukset herättävät pelkoa vastavalmistuneissa. Ollaan huolissaan siitä, riittääkö osaaminen mahdollistamaan sujuvan työelämään siirtymisen. Opiskeluaikana suorituksia saattoi yrittää useitakin kertoja ilman, että sillä oli negatiivisia vaikutuksia. Joskus valmistuneella saattaa kuitenkin olla jopa liian optimistinen kuva osaamisestaan. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä ja riittämättömyyden tunnetta uudessa työssä.

Mutta mitä olisi hyvä vähintään osata? Ensinnäkin perusosaaminen niiden ohjelmistojen käytössä, jota teollisuudessa pääosin käytetään. Esimerkiksi Excelin käyttö monessa yrityksessä on niin suuressa roolissa, että sen hyvää osaamista arvostetaan paljon uuden insinöörin kohdalla. Myös hyvä Wordin sekä Powerpointin osaaminen on lähes oletus uuden insinöörin vaatimuksille, jotta uusi insinööri pystyy tuottamaan laadukkaita dokumentteja.

Suunnitteluosaamista

Mekaniikkasuunnittelussa monessa yrityksessä tänä päivänä etenkin 3D-suunnitteluohjelmistojen käyttö on de facto -standardi. Yrityksestä riippuen, myös 2D-suunnittelua käytetään edelleen paljon. Esimerkiksi suunnittelutoimistojen vetämät projektit ovat monesti suurikokoisimpia kokonaisuuksia, mm. kokonaisia laitoksia, jolloin laadukkaiden piirustusdokumenttien laatiminen on hyvin tärkeää. On myös huomioitava, että suunnittelutoimiston tuotteet eli piirustukset ja dokumentit täytyy tuottaa tarkemmin ja laajemmin myös siitä syystä, että suunnittelija ei voi tietää lopullista valmistusmenetelmää tai edes valmistuspaikkaa.

Esimerkiksi levystä valmistettava putki voidaan mankeloida putkeksi tai särmätä useasta kantista, riippuen yrityksen konekannasta, sekä maasta. Tästä syystä suunnittelutoimiston piirustusten täytyy olla mitoituksiltaan hyvin kattavia, jotta niitä voidaan soveltaa useampaan valmistusmenetelmään. Piirustuksien tuottamisesta nousee esiin seuraava odotus insinöörille: laatu. Monesti oletuksena on, ettei uusi insinööri välttämättä ole vielä se tehokkain tekijä suunnittelussa, mutta työn jäljen odotetaan olevan silti laadukasta. Virheet maksavat joka yrityksessä ja niitä on pyrittävä välttämään heti kättelyssä. Kokemuksen myötä myös suunnittelussa tehokkuus tulee esiin.

Suunnittelijalta odotetaan myös ongelmienratkaisukykyä. Monesti tätä testataan jo työhaastattelutilanteessa. Uuden insinöörin ei tarvitse muistaa kaavoja ulkoa, tai millainen standardi esimerkiksi tietynlaisella pultilla on ISO-standardissa tai DIN-standardissa. Mitä yrityksissä kuitenkin odotetaan, on se, että insinööri osaa hakea tietoa hyvin eri lähteistä ja oppaista, kuten taulukkokirjat ja standardit. Idearikkaus tässä kohtaa on suunnittelijalle myös iso etu, vaikkei sitä usein nähdä yrityksissä odotuksena uusilla suunnittelijoilla. Samoilla linjoilla kulkee myös kyseenalaistaminen asioista. Pitkään samalla tavalla toiminut yritys saattaa tulla menetelmille sokeaksi. Tällöin uuden suunnittelijan on helpompi nähdä mahdolliset ongelmakohdat. Ongelmien ratkaisukyky liittyy myös hyvään johtamisosaamiseen, jota odotetaan myös uudelta insinööriltä. (Nair 2018.)

Valmistusteknistä osaamista

Suuressa roolissa etenkin mekaniikkasuunnittelussa on valmistusmenetelmien tuntemus. Tämä on yksi isoimmista odotuksista insinööriä kohtaan. Suunnittelussa Insinöörin tulee tietää mahdollisimman laajasti erilaiset valmistusmenetelmät, niiden edut ja haitat, sekä niiden huomioiminen suunnittelussa. Näiden lisäksi luonnontieteellinen osaaminen ja niiden ymmärtäminen ovat edellytyksenä hyvälle insinöörille (Sairanen 2018).

Esimerkiksi metallikappaleita voidaan helposti leikata niin vesi-, plasma-, kuin laser-leikkureilla käyttäen suoraan mallista tuotua DXF-leiketiedostoa. Tässä kohtaa nousee esiin kuitenkin leikkuutarkkuus ja laatu. Jos osan vaatimuksena on toleroitu mitta, sitä tuskin saavutetaan suoraan leikkeenä, vaan osa on vielä koneistettava, jolloin suunnittelussa on otettava koneistusvarat huomioon. Seuraavaksi suunnittelussa pitää huomioida koneeseen kiinnitys, ja ensin pitää koneistaa kiinnitettävät pinnat suoriksi, jonka jälkeen vasta saadaan CNC-koneella tarkka paikoitus varsinaista koneistusta varten. Yksinkertaistettuna yleinen ja laaja erilaisten asioiden huomioon ottaminen suunnittelussa on tärkeää ja ne asiat on usein opeteltava.

Kustannustehokkuutta

Valmistusmenetelmien lisäksi suureen rooliin nousee kustannustehokkuuden huomioiminen sekä ymmärtäminen osana suunnittelua. Suunnittelussa vastavalmistuneelta insinööriltä monesti odotetaan tai jopa hieman painotetaan miettimään ratkaisuja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus on kuitenkin asia, johon ei ammattikorkeakouluissa paneuduta tarpeeksi, vaikka kustannustehokkuus yrityksissä on merkittävässä roolissa etenkin laitesuunnittelussa. Tuotteet tai osat voidaan suunnitella niin, että ne vaikuttavat helpoilta ja edullisilta valmistaa, mutta kustannustehokkuuden huomioiminen suunnittelussa voi saada aikaan huomattavia säästöjä.

TAULUKKO 1. Esimerkki kustannustehokkuuden huomioimisesta suunnittelussa.
Palkkiin on hitsattu lattarauta, johon kiinnitetään paineilmasylinterin kiinnike. Kyseistä telinettä halutaan valmistaa 1000 kpl.

Miten insinööriopiskelija saavuttaa opiskelussa hyvät insinöörin ominaisuudet

Suunnittelutyö monessa yrityksessä sisältää paljon asiointia alihankinnan kanssa, niin kotimaassa, kuin myös ulkomaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Kielitaito ja tarkemmin sanottuna tekninen englanti on suuressa roolissa suunnittelutyössä, kuten myös monissa muissa asiantuntijatehtävissä. Englannin hyvä osaaminen toki näkyy jo työpaikkailmoituksissakin, joissa lähes jokaisessa vaaditaan hyvää englanninkielen hallintaa, niin kirjallista kuin myös suullista. Vaikka suomalaisten yleinen englanninkielen taito on globaalillakin tasolla melko hyvää, työelämän teknisen englannin kielen käyttö saattaa olla hieman hankalampaa.

Insinööriopiskelijan on syytä pyrkiä etsimään tietoa myös itse, siitä mitä häneltä odotetaan työelämässä. Myös nöyrä ja kunnioittava asenne koulutusta ja ammattia kohtaan auttaa tulevaa insinööriä saavuttamaan tavoitteensa. Mikäli opiskelijalla on selkeä määränpää omasta suuntautumisestaan esimerkiksi juuri suunnittelun pariin, kannattaa hänen pyrkiä kurssivalinnoillaan vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla omaan osaamiseen siirtyessään työelämään. Suunnitteluun pyrkivän opiskelijan on syytä yrittää sisäistää parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman nopeasti itselleen yleinen suunnittelufilosofia. Suunnittelijan täytyy tiivistetysti olla kekseliäs, tarkka, huomaavainen ja pitkäjänteinen ihminen, joka pystyy todentamaan asioita luonnontieteiden avulla ja ratkaisemaan ongelmia hyödyntäen mahdollisimman paljon opittua tietoa (Järvinen 2018). Substanssin osaamista ei voi vähätellä millään alalla. Mekaniikkasuunnittelijan täytyy hallita suunnittelutyössä tarvittavat oleelliset tiedot ja taidot, jotta hänellä on edellytyksiä menestyä.

Lähteet

Järvinen, J. 2018. Design Engineer. SOE Busproduction Finland Oy. Haastattelu 20.8.2018.

Nair, R, 2018. 11 Industry expectations from engineering graduates. [Viitattu 20.8.2018]. Saatavissa: https://content.wisestep.com/industry-expectations-from-engineering-graduates/

Sairanen, T. R&D diplomi-insinööri. Levypyörä Oy. Haastattelu 18.8.2018.

Kirjoittajat

Sami Sainio on valmistumassa Lahden ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotantotekniikan monimuotolinjalta syksyllä 2018. Sami on työskennellyt hieman yli vuoden asiantuntijatehtävissä mm. tuotannonsuunnittelijana, nuorempana konesuunnittelijana ja nykyisin mekaniikkasuunnittelijana. Lopputyönään Sami teki mekaniikkasuunnittelijan ohjeet uudelle suunnittelijalle ALTEN Finlandille.

Reijo Heikkinen toimii kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/technology-developer-touch-finger-3402365/ (CC0)

Julkaistu 5.9.2018

Viittausohje

Sainio, S.  & Heikkinen, R. 2018. Odotuksia vastavalmistuneelle insinöörille yrityksissä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/05/odotuksia-vastavalmistuneelle-insinoorille-yrityksissa/

LAMK students participate in improving sanitation in Ho, Ghana

Articles in English, LAMK Pro, Muut

The lack of sanitation services is a significant problem in Ghana and it goes hand in hand with poverty. As a part of Co-creating Sustainable Cities project, 55 Urine Diverting Dry Toilets (UDDTs) were built in 14 different communities in Ho at spring 2018. Four students from Lahti University of Applied Sciences did their three-month-internship in Ho monitoring and coordinating the construction.

Authors: Tiia Permanto and Maarit Virtanen

Water and sanitation situation in Ghana

According to UNICEF Ghana (2018), only 15% of Ghanaians have access to improved sanitation and 4000 children die each year of diarrhoea. People are practicing open defecation widely. In 2015, open defecation percent in Ghana was 31% in rural areas and 8% in urban areas. In Volta region, where Ho Municipality is located, open defecation percent is about 25% (WHO and UNICEF 2018). Access to safe water and improved sanitation both in rural and urban areas are priorities in improving health.

In Ho, the municipality is implementing rural and urban sanitation programs (Ho Local Municipality 2016). In rural areas, the officials are educating communities to help them achieve ODF-status (Open Defecation Free). The construction of toilets is hindered mainly by poverty and the lack of awareness on the importance of sanitation, but also the soil makes constructing traditional pit toilets difficult in many communities. In some communities, the ground is too hard for digging, while in others, it is very soft and in some, the groundwater level is very high.

In a country, where water is scarce and its supply uncertain, Water Closets (WCs) are a questionable and unsustainable solution. The high prices of water and septic tank emptying services make the use of these toilets expensive. In addition, there are few facilities for handling wastewater. In Volta region, there are no wastewater treatment plants, which means that septic tanks are emptied to the ground or concrete drains leading to streams and rivers.

FIGURE 1. Wastewater and sludge ends up on fields and rivers. (Photo: Tiia Permanto)

UDDT solves many problems

Dry toilets have several benefits over pit toilets or WCs. In a UDDT, urine is diverted to a separate container and the faeces go into the composting vault. There are two composting vaults for each toilet, so that the composting takes place in one vault, while the other one is used. This makes the UDDT hygienic and safe to use. Waterproof vaults make sure that soil and groundwater are not polluted unlike with pit toilets. UDDTs do not smell, when used correctly with sawdust or other locally available composting materials. Water is required only during the construction phase. What is also essential in rural areas is that both the urine and compost can be used as fertilisers. Chemical fertilisers are expensive and difficult to purchase, which contributes to low yields in Ghana.

Construction work in practice

The design of household UDDTs built in spring 2018 was modified from previously constructed school UDDT’s and a few existing examples of household UDDTs in Ho. The original assignment of LAMK students was to monitor and report the construction process at communities. However, the Ghanaian timetables and working practices do not always match the Finnish aims, and the students ended up taking a more active role in the construction than originally planned. They did, for example, the procurement for materials from local markets and shops. When the actual construction began, things started moving quicker and more smoothly. Altogether 12 artisans built the toilets working in pairs in the communities. Some of them had previous experience of building UDDTs and all of them were trained by the project in 2017. In addition to the trained builders, local artisans were encouraged to participate in the construction, so that they can continue the work themselves. Pilot community households were also trained on how to use the UDDTs and fertilisers produced.

Toilets were constructed in two phases. In the first phase, there were 7 communities and 31 toilets and in the second phase, 6 communities and 23 toilets. One of the construction challenges turned out to be the lack of budget. The original plan was to build 80 toilets but the increases in construction material prices and some other unexpected costs made this impossible. The project funding for UDDTs covers constructing the base with all the piping and the urine container. The upper structure is under beneficiaries’ own responsibility. They can use locally available materials like bamboo and leaves for roof, walls and door.

FIGURE 2. A household UDDT under construction (Photo: Tiia Permanto)

The students visited the communities almost daily during the construction, delivering materials and drinking water for the artisans and checking that they had all materials needed. The students also informed the next communities that work will start soon and made sure that the necessary materials like stones, sand and water were available. Despite the variety of schedules, cooperation with Ho Municipality was rewarding and gave important skills and experiences to students. Cooperation with artisans and communities went smoothly and it was clear to see, how important these toilets are for households. The municipal officials continue the work in Ho by monitoring the use of UDDTs and encouraging more households to take up sustainable sanitation.

References

Ho Local Municipality. 2016. Ho Municipal Assembly Municipal Environmental Sanitation Action Plan: 2016 Update.

UNICEF Ghana. 2018. Water, Sanitation and Hygiene. [Cited 31 August 2018].  Available at: https://www.unicef.org/ghana/wes.html

WHO and UNICEF. 2018. WASH data. [Cited 23 August 2018]. Available at: https://washdata.org/data

About the authors

Tiia Permanto is one of LAMK students who did their internship in Ghana. Maarit Virtanen is a RDI Specialist and Project Manager for Co-creating Sustainable Cities project. The project is funded by the Finnish Ministry for Foreign Affairs.

Published 3.9.2018

Illustration: https://pixabay.com/en/door-old-wooden-door-heart-toilet-516731/ (CC0)

Reference to this publication

Permanto, T. & Virtanen, M. 2018. LAMK students participate in improving sanitation in Ho, Ghana. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/09/03/lamk-students-participate-in-improving-sanitation-in-ho-ghana