Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Modular website production

Articles in English, LAMK Pro, Muut

Website development could be greatly improved by utilizing standardization and modularization. Website development could be transformed into a modular service to provide more efficient solutions that are still unique and customer oriented. Modularity and platforms can be utilized to pre-develop key parts of websites for rapid production, customization and fast reproduction. The idea behind the modularity is to give the customers a better and faster experience, while standardizing the process to make it faster, more valuable and more efficient.

Authors: Teemu Nurmi and Sariseelia Sore

Defining methods for modular websites

Developing websites should incorporate platforms and modularity. This would allow for multiple websites to be made from pre-developed parts. The modular parts could be used to provide either completely customized websites with great efficiency or affordable pre-defined websites. Pre-developing functionality and layouts allows for faster development, as they can be reused multiple times. (Kardys 2014.)

A great analogy of modularity and platforms in productization was introduced by Hänninen, Kinnunen and Muhos (2012, 9-10). The modularity and platforms were introduced as a restaurant. A restaurants platform is the whole service event of getting food. Modularity comes from the customers choices of beverages, appetizers, main course, and desserts. The whole product is gathered from pre-defined and designed parts by the customer and made accordingly. (Hänninen et al. 2012, 9-10.) This same style can be adapted to website development by offering customers a choice of pre-defined and developed modules. Differing from the restaurant analogy, custom options can and should be an option. The key parts of websites like navigation options, different styles of headers, content pieces, and so on, can be pre-developed and then used as modular parts on websites. This helps with rapid development and customization of the websites. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Platforms in websites can be seen as the layout. Platforms act as the base of a website, on which multiple modules can be added and switched to provide numerous different outcomes (Hänninen et al. 2012, 10-11). New websites can be customized from pre-existing platforms as they should have common functionality already developed. This means that new websites can use old development as a starting point to skip some development of a new website. For example, a new website can have 80% of it developed beforehand requiring none to minimal customization. (Kangas, Kropsu-Vehkaperä, Haapasalo & Kinnunen 2013, 113-114.)

Defining the modular website product

Modularity in website development should greatly increase efficiency of development and affordability of websites. This should increase both perceived value, as some end-products can be showed and offered to customers at the start, and product value, as it is massively more efficient than developing websites from scratch. (Nurmi 2018, 23.)

Conventional methods for website development are all functional but could be improved into better solutions. The key is balancing the service to suit customer’s needs and the utility of the service. Customer’s needs should be focused in modern product development as this will produce more value to all parties. The utility of the service should bring innovation to the development environment, as the goal is to provide more value.

FIGURE 1. Conventional development

FIGURE 2. Modular development

Comparisons between conventional development and modular development shows that they have minimal differences in the development route. The main difference is in the development stage where, in the modular example, the website is compiled from ready made parts, rather than developed from scratch. Examples for development routes for WordPress based websites are shown in Figures 1 and 2.

Figure 1 shows an example of conventional website development:

  • The website is ordered
  • The website is designed, then approved by the customer
  • Layout is developed according to design
  • Functionality is developed
  • Website is integrated to WordPress
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Figure 2 shows an example of modular website development:

  • The website is ordered
  • Customer’s needs are mapped
  • A platform is selected
  • Platform is designed to fit customer needs, then approved by the customer
  • Functionality is added via chosen platform and modules
  • Platform and modules are customized to fit the design
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Pre-developing parts of websites should allow for a more rapid development of new websites. Solutions can be built fast with functionality, that could take hours to develop, that is already fully developed, or in need of minor customization. This makes development efficient and affordable, as it takes less time. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Modular development can be used to produce multiple end-products from a single platform. The end-products can either be completely customized websites, which are developed and modified from pre-defined and developed platforms and modular parts, or compilations of the same pre-developed platforms and modules with less customization. As Zhang (2017) stated, modularity on websites can be compared to Legos. The Legos you get from sets, can be used to build the intended toys. These sets can also be dismantled and used again to build custom Lego toys. (Zhang 2017.) The same applies to modular website development. A website built from pre-defined modules can be dismantled and the parts can be used to build new customized websites.

FIGURE 3. Modularity example

Figure 3 shows an example of how a single platform of four parts can have multiple different end-products. The platform has a header, navigation, content area and a footer. The header can have a small logo, a landing page or full screen image. Navigation can be sticky, conventional, or animated to close after scrolling. Content area can have a simple textbox, animated pop-ups, or a video. Footer can have a simple information area, a triple column layout, or social media buttons. These modules have a total of 81 possible combinations that can be achieved by just developing one platform with 12 modules. Having 81 different combinations from pre-developed parts saves a lot of time compared to developing all from scratch. Figure 4 shows an example layout for the platform for the modules from figure 3. The layout from figure 4 combined with a set of modules from figure 3 create a full website.

FIGURE 4. Platform example for module placement

Conclusions

Modularity is something that should be considered and adapted into modern website development. This methodology can bring a lot of additional value to website development. Bringing more efficient and affordable solutions to the market can boost the products visibility and approachability. There is a lot of potential in modular website production, as resources required to develop completely new versus almost finished products, is huge.

References

Czech, P. 2018. Modular Web Design: The Age Of “Templates” is Over. [Blog]. New Possibilities Group. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.npgroup.net/blog/modular-web-design-the-age-of-templates-is-over

Hänninen, K., Kinnunen, T. & Muhos, M. 2012. Rapid Productization – Empirical Study on Preconditions and Challenges. [Electronic document]. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 1/2012. Oulu: University of Oulu. [Cited 4 April 2018]. Available at: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298134.pdf

Kangas, N., Kropsu-Vehkaperä, H., Haapasalo & H., Kinnunen, T. 2013. Empirical aspects on defining product data for rapid productisation. International Journal of Synergy and Research. [Electronic journal]. Vol. 2 (1-2), 109-130. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.journals.umcs.pl/ijsr/article/view/1363

Kardys, D. 2014. Modular Web Design: Designing With Components. [Blog]. 18 December 2014. Websolutions Technology Inc. [Cited 5 April 2018]. Available at: https://blog.wsol.com/modular-web-design-designing-with-components

Nurmi, T. 2018. Productization of websites – Case study: WordPress. [Electronic document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in Business Information Technology. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 5 April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124524

Zhang, S. 2017. Learning from Lego: A Step Forward in Modular Web Design. [Blog]. 23 February 2017. 5000 Things. [Cited 6 April 2018]. Available at: https://medium.com/5000-things/learning-from-lego-a-step-forward-in-modular-web-design-d8ff953f45a8

About the authors

Teemu Nurmi has studied Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in May 2018.

Sariseelia Sore works as a Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Illustration: https://pixabay.com/en/lego-blocks-duplo-lego-colorful-2458575/ (CC0)

Published 16 April 2018.

Reference to this publication

Nurmi, T. & Sore, S. 2018. Modular website production. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/04/16/modular-website-production/

Terveysmetsästä työhyvinvointia

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Metsän on havaittu vaikuttavan monipuolisesti ihmisen hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan luontokontaktien positiiviset hyvinvointivaikutukset ovatkin kiistattomat. Miten työnantajat voisivat mahdollistaa terveysmetsän hyödyntämisen työn arjessa työhyvinvoinnin tukena?

Kirjoittajat: Anne-Mari Kousa ja Tarja Tolonen

Luontokontakti ja työhyvinvointi

Työhyvinvointi muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työn arki vaikuttaa työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kasvaessa työhön sitoutuminen ja työn tuottavuus kasvavat, sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus laskevat. Vastuu työhyvinvoinnista on sekä työnantajalla että työntekijällä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017; Pahkin & Halonen 2016; Karila-Hietala, Wahlbeck, Heiskanen, Stengård & Hannukkala 2014, 139; Kallio & Kivistö 2013, 13.)

Esimerkiksi ulkona vietetty lounastauko tai huonekasvit tarjoavat luontokontakteja. Vastaava kontakti luonnolliseen elementtiin sisällä voi olla luontokuvat ja -äänet. (Bjørnstad, Grete & Raanaas 2016, 12; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 126.) Lisäämällä luontokontakteja työpäivän aikana voidaan lisätä työhyvinvointia (Kousa 2018, 19).

Mitä useammin työntekijät liikkuvat luonnossa, sitä useammin he kokevat työn imua: suhteellisen pysyvää, positiivista, tyydytystä tuottavaa motivaatio- ja tunnetilaa. (Rantanen 2014, 4, 18-19). Luonnossa oleskelun on useissa yhteyksissä osoitettu ylläpitävän ja lisäävän hyvinvointia (esim. Kaikkonen 2014; Bjørnstad, Grete & Raanaas 2014). Lisäksi luontokontaktin kokemisella ja luonnossa tehdyillä harjoitteilla on yhteys työstressin vähentymiseen ja töistä irtautumisen kokemukseen. (Korpela & Nieminen 2017, 17; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 128; Bjørnstad ym. 2016,16).

Luonnon vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja mielialaan (Kaikkonen ym. 2014, 38). Välittömänä hyvinvointivaikutuksena on koettu stressin lieventymistä (Korpela & Nieminen 2017, 17). Kaikista vaikutuksista juuri psyykkiset hyvinvointivaikutukset kestivät pisimpään (Kaikkonen ym. 2014, 38). Psyykkinen hyvinvointi on erottamaton osa terveyttä. (Karila-Hietala ym. 2014, 10).

Sertifioitu terveysmetsä

Terveysmetsä-sertifikaatti voidaan antaa sellaisella metsälle, jossa metsän hyvinvointivaikutuksia voidaan kokea keskimääräistä enemmän (Leppänen & Pajunen 2017, 15.). Terveysmetsän sijaitessa lähellä, sitä voi hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikoilla. Suomessa käytetty terveysmetsä termi vastaa maailmalla käytettyä terapiametsä termiä. Japani ja Etelä-Korea ovat metsän terveysvaikutusten tutkimisessa pioneerimaita ja Japanissa on useita terapiametsä sertifikaatin saaneita metsiä. (Tyrväinen, Savonen & Simkin 2017, 5-6.)

Sertifikaatin saamiseksi metsässä mitataan 12 henkilön psykologisia ja fysiologisia muutoksia verrattuna kaupunkiympäristöön. Kun terveysvaikutukset on osoitettu ja vaatimukset metsän laadusta täyttyneet, voi metsä saada sertifikaatin. Sertifikaatti edellyttää metsien kunnon ja toimintaan liittyvien rakenteiden (esim. polut) ylläpitämistä. (Tyrväinen ym. 2017, 14). Mikä tahansa metsä ei siis voi olla terveysmetsä. Vaikka kokemus on subjektiivinen, on olemassa yleisiä terveysmetsän tunnusmerkkejä. (Leppänen & Pajunen 2017, 15.) Pienet, pirstaloituneet metsäalueet eivät toimi terveysmetsänä, koska niissä eivät toteudu terveysmetsän tunnuspiirteet (Tyrväinen ym. 2017, 8).

Suomalaiset arvostavat eniten metsiä ja vesistöjä, eniten pidetään luonnonmukaisesta metsäympäristöstä. Hyvä virkistyskäyttöön soveltuva metsä on järeä, täysikasvuinen ja helppokulkuinen. Sopivasti maastomuotoja, puuston ja kasvillisuuden vaihtelevuutta. Riittävän suuri ja monipuolinen metsä voi toimia terveysmetsänä. Tämän lisäksi metsässä tulisi olla muitakin hyväksi havaittuja piirteitä, kuten polkuverkosto ja opasteita. (Tyrväinen ym. 2017, 6-7,11)

Terveysmetsän hyödyntäminen työelämässä

Terveysmetsän voi ottaa osaksi työn arkea. Terveysmetsän laitamille voidaan luoda taukopaikkoja, joissa lähellä sijaitsevien toimijoiden työntekijät voisivat viettää taukonsa, työnantajan kannustamina. (Kousa 2018, 24). Hetkellinen irrottautuminen työstä auttaa jaksamaan (Kallio & Kivistö, 2013, 61; Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, 31 §). Palaverit, neuvottelut ja mahdolliset interventiot voitaisiin tehdä terveysmetsässä sisätilojen sijaan. Työntekijöitä voidaan kannustaa vapaa-ajallakin liikkumaan luonnossa. (Kousa 2018, 25). Kun terveysmetsä tehdään työpaikalla tutuksi, pienenee kynnys lähteä sinne omalla ajalla. Lisäksi haasteen hyödyntämisestä voi heittää myös työyhteisölle: mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja ottaa vastuuta kehittämistyöstä ovat perusta mielekkäälle työnteolle. (Kallio & Kivistö 2013, 81.)

Esimerkiksi Lahteen suunnitellaan terveysmetsää Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyyteen, alueella on useita muita työnantajia. Eri toimijat voivat hyödyntää terveysmetsää taukopaikkana ja järjestää siellä työhyvinvointipäiviä. Seuraavassa kuvassa esimerkkejä, miten terveysmetsää voi käyttää työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen.

Kuva 1. Terveysmetsä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä

Terveysmetsän hyödyntämisen puolesta puhuvat positiiviset vaikutukset ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Työnantaja voi mahdollistaa terveysmetsän käytön ja näin kannustaa työntekijöitään hyödyntämään sitä myös vapaa-ajallaan.

Lähteet

Aulankoski, A. 2016. Törmäyksistä työniloon. Työterveyshuolto tukena työn ristiriidoissa. Helsinki: Duodecim.

Bjørnstad, S., Grete, G. & Raanaas, R. 2016. Nature contact and organizational support during office working hours: Benefits relating to stress reduction, subjective health complaints, and sick leave. Work. [Verkkolehti]. Vol. 53 (1), 9-20. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=113197480&site=ehost-live

Kaikkonen, H., Virkkunen, V., Kajala, L., Erkkonen, J., Aarnio, M. & Korpelainen, R. 2014. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. [Verkkodokumentti]. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 208. Vantaa: Metsähallitus.  [Viitattu 25.02.2018]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a208.pdf

Kallio, E. & Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Karila-Hietala, R., Wahlbeck, K., Heiskanen, T., Stengård, E. & Hannukkala, M. 2014. Mielenterveys elämätaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

Korpela, H. & Nieminen, J. 2017. Osallistujien kokemukset luontoavusteisesta interventiosta. [Verkkodokumentti]. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/54863/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201707053236.pdf?sequence=1

Kousa, A. 2018. Terveysmetsä työhyvinvointia edistämässä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalipedagoginen aikuistyö. [Viitattu 9.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094348

Largo-Wight, E., Chen, W., Dodd, V. & Weiler, R. 2011. Healthy Workplaces: The Effects of Nature Contact at Work on Employee Stress and Health. Public Health Reports. [Verkkolehti]. Vol. 126, Suppl. 1, 124-130. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/00333549111260S116

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Pahkin, K. & Halonen, K. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Rantanen, A. 2014. Vapaa-ajalta virtaa työhön – luonnossa liikkumisen ja työn imun yhteydet. [Verkkodokumentti]. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95798/GRADU-1403598044.pdf?sequence=1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Työhyvinvointi. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: http://stm.fi/tyohyvinvointi

Tyrväinen, L. Savonen, E-M & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. [Verkkodokumentti]. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus. [Viitattu: 18.01.2018]. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538373/luke-luobio_11_2017.pdf?sequence=1

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L6P49

Kirjoittajat

Tarja Tolonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, LAMK

Anne-Mari Kousa, sosionomi AMK –opiskelija, LAMK

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/away-path-forest-hiking-nature-1356948/ (CC0)

Julkaistu 11.4.2018

Viittausohje

Kousa, A-M. & Tolonen, T. 2018. Terveysmetsästä työhyvinvointia. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/terveysmetsasta-tyohyvinvointia

 

Ennaltaehkäisy auttaa nuorten TULE-ongelmissa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Puhelin värisee kädessä. Näytöllä vilisevät vuorollaan Snapchat, Instagram, Whatsapp ja Facebook. Peukalo puutuu, etusormea vihloo, niskaan koskee, päätä särkee ja silmiäkin väsyttää, mutta on pakko pysyä ajan tasalla ja tavoitettavissa. Nykypäivänä yhä useammat lapset ja nuoret viettävät monia tunteja älylaitteiden ääressä. Nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE -vaivat) ovat lisääntyneet mahdollisesti teknologian käytön yleistymisen ja huonon ergonomian myötä. Puhelinta, tietokonetta ja tablettia käytetään jatkuvasti sekä kotona että koulussa. Älylaitteita näpytetään istuessa, maatessa, autossa, junassa, välitunnilla ja kadulla kävellessä, sillä mistään informaatiosta ei voi jäädä paitsi.

Kirjoittajat: Sanna Laine ja Päivikki Lahtinen

Liiallinen teknologian käyttö ja huono ergonomia yhteydessä TULE-vaivoihin

Lisääntyvistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista tiedetään sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa aivan liian vähän. Harvemmin osataan kertoa huonon ergonomian ja liiallisen teknologian käytön perimmäisistä haittavaikutuksista. Huono asento heikentää hengityskapasiteettia, laskee vireystilaa, väsyttää silmien lihaksia ja huonontaa ääreisverenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Selkä kipeytyy ja rintalihakset kiristyvät, kun taas niskan, yläselän ja lavan lihasten hallinta heikkenee niiden ollessa kokoaikaisessa venyttyneessä tilassa. Tämän seurauksena välilevyt kuormittuvat, nivelsiteet venyvät, lihakset joutuvat venyneessä asennossa kannattelemaan niskaa ja päätä, yläniskan pienet lihakset jumittuvat ja hermot joutuvat pinteeseen. Pään asennon seurauksena vartalo seuraa perässä ja alaselän asento huononee. Jo pelkän pään kannattelu kyyryssä asennossa tuo parhaimmilllaan 27 kilon kuorman kaularankaan, mikä vastaa noin 8-vuotiaan lapsen painoa. (Virtapohja 2015.)

YTHS:n johtajalääkäri Jarmo Kantosen mukaan nuorten hakeutuminen vastaanotolle yläraajakipujen vuoksi on yleistynyt. Edellämainittujen vaivojen lisäksi rasitusvaivat ilmenevät nykyisin myös peukalon ojentajajänteessä. Kännykkää plärätään yhdellä peukalolla ja käytetään kummallisissa asennoissa, jolloin lihasmekaniikan toiminta häiriintyy ja lihas- ja jännitystilat pahenevat huonon ryhdin myötä. (Malminen 2017.)

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nybergin luennolla nuorten someniskasta ja ergonomiasta ilmeni, että nuoret saattavat tietää ergonomian tarkoituksen käsitteenä, mutta siitä puhutaan vähän. Monissa kouluissa ollaan otettu hyvin käyttöön jumppapalloja tuolien tilalle ja kehitetty uusia tilaratkaisuja ergonomiaa ajatellen. Taukojumpasta ja istumisen tauottamisestakin puhutaan, mutta toteutus unohtuu muun muassa pitkien oppituntien takia. (Röynä 2017.)

Pienillä muutoksilla voidaan vaikuttaa paljon

Kustannustehokkain ja vaikuttavin ratkaisu lisääntyvissä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on ennaltaehkäiseminen (Suomen virallinen tilasto 2015). Oikeanlaisen ergonomian omaksumista nuoren on hyvä opetella aikaisessa vaiheessa, jotta siitä tulee automaattinen tapa tehdä ja toimia esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa (Nyberg 2012). Kaularankaan kohdistuva kuormitus vähenee jo pelkästään pään asennon suoristamisella puhelinta käyttäessä. Peukalon kipeytymistä voi helpottaa selaamalla puhelinta välillä toisella kädellä. Liike toimii lääkkeenä yksipuoliseen työskentelytapaan, sillä asennon vaihtelu, tauottaminen, taukojumppa ja venyttely toimivat ennaltaehkäisevästi. Nämä keinot edistävät muun muassa verenkiertoa, kudosnesteiden liikkeitä sekä välilevyjen aineenvaihduntaa. (Launis & Lehtelä 2011.) Keinoja olisi tärkeää ottaa käyttöön jo kouluissa, jotta näistä muodostuisi vakiintunut toimintatapa. Näin ollen tavat tarttuisivat todennäköisimmin myös arkeen ja vapaa-aikaan. Kerran tunnissa olisi hyvä nyrkkisääntö nousta ylös, jotta istuminen tauottuisi niin koulussa kuin kotonakin. (Röynä 2017.)

”Someniskan” syntymisen välttämiseksi on kehitetty ”HeadUp”-sovellus, joka varoittaa puhelimen näytöllä punaisella värillä, kun pään asennon kulma kasvaa liian suureksi. Näin ollen käyttäjä näkee heti, milloin asentoa tulisi muuttaa. Tällä voidaan ehkäistä vaivaa, jonka syntyminen tapahtuu muuten melko huomaamatta. (Röynä 2017.) Kannettavaa tietokonetta käytettäessä ranteiden alle voi kääriä pienen pyyherullan, joka edesauttaa ranteen asennon pysymistä suorassa ja ehkäisee sen rasitusta. Keskisuora asento ranteelle on hyvä muistaa myös kännykkää plärätessä. (Malminen 2017.)

Ryhdillä ruutuilemaan! – opetusmateriaali ennaltaehkäisyn avuksi

Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat laativat opinnäytetyönsä tuotoksena Ryhdillä ruutuilemaan! -opetusmateriaalin Liikkuva koulu -ohjelmalle. Materiaali käsittelee ergonomiaa teknologian käytön yhteydessä istumisen, seisomisen, kävelyn ja makaamisen aikana. Tavoitteena on antaa informaatiota niska-hartiaseudun rakenteista sekä vääränlaisten asentojen vaikutuksesta TULE- ongelmien syntyyn. Opettajille suunnatun opetusmateriaalin tavoitteena on saada nuoret huomioimaan ergonomiaansa kännykän, tabletin ja tietokoneen käytön aikana sekä ennaltaehkäisemään epäergonomisten asentojen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Opinnäytetyö sai ideansa havainnoinneista, miten paljon älylaitteiden käyttö on yleistynyt etenkin epäergonomisissa asennoissa. Tämä koskettaa kaikkia ikäryhmiä, mutta etenkin nuoret käyttävät laitteita huomiota herättävän paljon. Ajatuksena on pyrkiä vaikuttamaan nuoriin mahdollisimman ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Tietoa hankittiin kirjallisista lähteistä ja tutkimustuloksista, yhden yläasteen oppilaille ja heidän opettajilleen suunnatuista kyselyistä sekä rehtorin ja vararehtorin haastatteluista. Oppilaille suunnatun kyselyn tuloksena suurimmalla osalla oli ollut niska-hartiavaivoja. Noin puolet vastaajista kertoi viettävänsä viidestä kuuteen tuntiin päivässä ruudun äärellä. Rehtorin ja vararehtorin haastatteluissa ilmeni, että oppilaat näpyttelevät puhelimiaan taukoamatta, jolloin sekä sormet että niska ovat jatkuvan kuormituksen alla. Tapa vaikuttaa negatiivisesti myös sosiaalisiin taitoihin, sillä kommunikaatio tapahtuu usein puhelimitse, vaikka oppilaat olisivatkin toistensa vieressä.

Taustatutkimusten perusteella fysioterapeuttiopiskelijat laativat opetusmateriaalista version, jota he kävivät testauttamassa yläasteen oppilaille käytännössä. Palaute testipäivästä oli positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin. Opetusmateriaalin käytännönläheisyyttä paranneltiin vielä oppilaiden ja opettajien antamien palautteiden ja kehitysideoiden perusteella. Tuloksena luotiin ergonomia-aiheinen Ryhdillä ruutuilemaan!  -materiaali Liikkuva koulu -ohjelmalle. (Kannusmäki, Laine & Paunonen 2017.)

Hyvä ergonomia kannattaa

Mitä todennäköisimmin älylaitteiden käyttö ei tule vähenemään. On täysin ymmärrettävää, että teknologia yleistyy ja siinä on paljon hyviäkin asioita. Miksi odottaa siihen asti, että vaivat syntyvät ja pahenevat niin, että on mentävä vastaanotolle kuulemaan diagnoosi kännykkäniskasta? Ehkäisyn voi aloittaa jo ennen kuin ongelmat alkavat kehittyä. Pelkkä pään nosto, käden vaihto älylaitetta näpytellessä ja pieni taukoliikunta auttavat ja ovat helpompia toteuttaa, kuin jo syntyneen vaivan kuntouttaminen tai vaivojen kanssa eläminen.

Jotta voisimme käyttää älylaitteita mahdollisimman pitkään vaivatta, hyvä ergonomia ja tauottaminen todellakin kannattavat. Nämä keinot säästävät sekä yhteiskunnan kustannuksia terveydenhuollossa, että ennen kaikkea itseämme. Niskan kyyristely voi kuluttaa niskan jo nuorena (Malminen 2017).

Lähteet

Kannusmäki, P., Laine, S. & Paunonen, B. 2017. Tietokoneen ja älylaitteiden käytöstä johtuvien niska-hartiavaivojen ennalta ehkäiseminen nuorilla – Ergonomia-aiheisen opetusmateriaalin kehittäminen Liikkuva koulu –hankkeelle. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273763

Kukkonen, R. & Ketola, R. 2002. Ergonomian merkitys niska- ja yläraajavaivoissa. Teoksessa Taimela, S. (toim.). Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 275-294.

Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Ergonomian periaatteet ja käyttöalueet. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy.

Malminen, U. 2017. Pidätkö kännykkää väärin kädessäsi? – Katso fysioterapeutin ohjeet, niin vältyt kivuilta. [Video]. YLE Uutiset 7.10.2017. [Viitattu 5.4.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9871581

Röynä, M. 2017. Vältä someniska! – arkipäivän ergonomiaa. Artikkeli 14.7.2017. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 4.4.2018] Saatavissa: https://www.ttl.fi/blogi/valta-someniska-arkipaivan-ergonomiaa/

Nyberg, M. 2009. Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämässä. [Verkkodokumentti]. Esitelmä 27.10.2009. Työterveyslaitos. [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: https://skooppi.fi/wp-content/uploads/koululuento_221009_moniste.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2015. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 2.2.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Virtapohja, H. 2015. Nuori, tekstaa pää pystyssä – Kännykkäniska kostautuu aikuisena. [Video]. Ylen Aamu-tv 20.2.2015. [Viitattu 2.2.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-7818368

Kirjoittajat

Sanna Laine on Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017 valmistunut fysioterapeutti (AMK) ja Päivikki Lahtinen Lahden ammattikorkeakoulun lehtori.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/pokemon-pokemon-go-phone-game-1553971/ (CC0)

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Laine, S. & Lahtinen, P. 2018. Ennaltaehkäisy auttaa nuorten TULE-ongelmissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/ennaltaehkaisy-auttaa-nuorten-tule-ongelmissa

Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa ja matkailussa

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylä-opintojaksolla käynnistyi syyskuussa 2017 projekti, joka käsitteli kiertotalouden mahdollisuuksia Päijät-Hämeen aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. Päijät-Hämeen ympäristöosaaminen monilla eri sektoreilla on erinomaisella tasolla, mutta sen markkinointi ja siihen liittyvät mahdolliset lisäpalvelut puuttuvat yhtälöstä kokonaan.

Kirjoittajat: Saana Blåberg, Seela-Anna Laakso, Jenni Nieminen, Teemu Ukkola & Pia Haapea

Projektin lähtökohdat

Projektin lähtökohtana oli Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan vuoden 2017 kehittämisteema ”Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa”. Valiokunnan jäsenyritykset innostuivat pohtimaan ja tunnistamaan vastuullisen ja kestävän matkailun kehittämistoimenpiteitä koko Hämeen tasolla. Toukokuun alussa pidetyssä kokouksessa valiokunnat jäsenet määrittelivät työpajatyöskentelyn avulla kehittämisaihioita, joihin voitaisiin tarttua opiskelijaprojekteina sekä LAMK:ssa että HAMK:ssa (kuva 1).

Kuva 1. Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsenten pohdintoja kiertotalouden luomista mahdollisuuksista Hämeen alueella (Hämeen kauppakamari 2017)

Kiertotalousväylän kehittämishankkeessa tunnistettiin tarve lähteä miettimään kiertotalouteen nojaavan teollisuuden ja matkailun sekä laajemminkin aluemarkkinoinnin symbioosia. Yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi valikoitui Päijät-Hämeen alueen osaamisen tunnistaminen kiertotalouden saralla. Tässä kehittämisprojektissa pohdittiin sitä, miten teolliset yritykset voisivat paremmin esitellä omaa toimintaansa esimerkiksi teollisuusmatkailun tai kiertotalouskohteiden vierailijakeskusten muodossa. Samalla mietittiin sitä, miten voitaisiin nostaa Lahden, Forssan ja Riihimäen ympäristöosaamista vahvemmin vientituotteeksi, palveluiksi ja alueen vetovoimatekijäksi.

Opiskelijaprojektitiimin tehtävänä oli suunnitella, mallintaa ja tuotteistaa, miten alueen kiertotalouskohteita ja -osaamista voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, kohdennetummin ja tehokkaammin Hämeen aluemarkkinoinnissa.

Projektin toteutus

Projektia lähti työstämään neljä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaa. Projekti rajattiin koskemaan Päijät-Hämeen aluetta ja yritysmatkailua. Projektissa kartoitettiin ensiksi Päijät-Hämeen alueen yrityksiä, joissa toteutuu kiertotalouden näkökulma. Samalla koottiin tietoa ja teoriaa kestävästä matkailusta, kiertotaloudesta ja alueen ympäristöosaamisesta (materiaalitehokkuus, teolliset symbioosit, cleantech, luonto ja kestävä liikkuminen). Näiden tulosten pohjalta projektissa päädyttiin luomaan tuotekorttien tapaiset esitteet, jotka antavat kuvan, minkälaisia kohteita yritysvierailijoille mahdollisesti voisi kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita myös kansainvälisellä tasolla. Samalla kartoitettiin muita parannusehdotuksia Päijät-Hämeen alueen vetovoiman kasvattajiksi.

Projektin tulokset

Projektin tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen:

    • ”Kotipesä kuntoon” – paikallinen ylpeys esiin
    • Ympäristöosaamisen markkinoinnin parantamiskeinot Lahden matkailusivustoilla
    • Yritysmatkailutuotekortit

Kuvio 1. Projektin tulokset pyramidimuodostelmassa

”Kotipesä kuntoon”

Päijät-Häme, ja erityisesti Lahden seutu, on ympäristö- ja cleantech-osaamisen edelläkävijä. Alueelta löytyy monia kansainvälisestikin menestyneitä yrityksiä ja Lahti oli The European Green Capital -kisassa 10 finalistin joukossa (Helsinki EU Office 2017). Tämänkaltaisia saavutuksia pitäisi tuoda enemmän esille muun muassa paikallisessa mainonnassa.

Alueella asuville on itsestäänselvyys, että kierrätys pelaa ja kraanavesi on korkealuokkaista. Olisikin tärkeää, että myös paikalliset ihmiset saataisiin innostumaan alueellisista erityispiirteistä. Jokainen Päijät-Hämeessä asuva on potentiaalinen ympäristöosaamisen markkinoija. Laadimme neljä lyhyttä viestiä vieraallesi, jotka voi esimerkiksi kertoa alueella kyläileville sukulaisille tai ystäville:

  1. Jätteestä hyödynnetään 96 %
  2. Lahdessa on maailman paras vesi
  3. Me olemme ympäristöalan edelläkävijöitä
  4. I love Vesijärvi

Jos jokainen sisäistäisi nämä neljä viestiä ja kertoisi ne eteenpäin, saisi alueen ympäristöosaaminen hyvää näkyvyyttä. Viestit voisi julkaista ilmaisjakelulehdessä ympäristöviikolla. Niiden yhteyteen voisi myös kirjoittaa taustatietoja ja artikkeleita aiheesta. Meidän tulee tunnistaa alueelliset vahvuudet ja tuoda niitä rohkeammin esiin. Kun uskomme ensin itseemme, on helpompaa saada muut vakuuttuneiksi siitä, että me olemme maailman parhaita ympäristöosaajia.

Matkailusivustojen markkinointi kuntoon

Lahden seudun matkailusivustoilla tulisi paremmin markkinoida alueen ympäristöosaamista ja vahvuuksia. Luontoon, ympäristöosaamiseen ja cleantechiin liittyvät aiheet ja kohteet ovat sivustoilta löydettävissä, mutta monen mutkan kautta. Sivustoille tulisi tehdä selkeyttäviä muutoksia paremman käyttäjäkokemuksen luomiseksi.

Yritysmatkailutuotekortit

Yritysmatkailutuotekortit luotiin neljän teeman ympärille: materiaalitehokkuus ja teolliset symbioosit, cleantech, vesi sekä kestävä liikkuminen ja luonto. Näiden teemojen myötä luotiin tuotekortin tapaiset esitteet (kuva 2), jotka on kohdistettu yritysvierailijoille. Tuotekortit antavat kuvan siitä, minkälaisia kohteita voitaisiin yritysvierailijoille kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita kansainvälisellä tasolla. Tuotekortit ovat johdattelevia luonnoksia, joita paikalliset matkailuyritykset voivat halutessaan viedä eteenpäin omien toimintatapojensa mukaisesti. Varsinaisia kiertotalousteemaan liittyviä yritysmatkailupaketteja ei ole vielä Hämeen matkailutoimistojen kautta saatavilla, mutta tulevaisuudessa niille varmasti tulee löytymään kysyntää.

Kuva 2. Teemoista laaditut tuotekortit

Pohdintoja kehittämisprojektista

Yritysmatkailu on suuri sektori matkailualalla ja siihen yhdistettynä kiertotalousteema avaa Päijät-Hämeessä merkittäviä mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Yritysmatkailijat tuovat alueelle omaa osaamistaan ja nostavat Päijät-Hämeen aluetta, etenkin Lahtea, kansainvälisesti tunnetuksi. Matkailuala on sektorina yksi nopeimmin kehittyvä ja kasvava ala, joka ulottuu yhteiskunnan eri alueille (Visit Finland 2018). Se tekee siitä voimakkaan tekijän, mikä kykenee edistämään kestävää kehitystä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön puolesta.

Tästä kehittämisprojektista teki haasteellisen se, että hankkeella ei ollut selkeää, nimettyä toimeksiantajan vastuuhenkilöä, joten projektin kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin hyvin pitkälle opiskelijatiimin voimin. Tiimi tarttui kuitenkin haasteeseen ennakkoluulottomasti ja pystyi ainakin näin ohjaavan opettajan näkökulmasta toteuttamaan hyvin itsenäisesti mainion kokonaisuuden tämän tärkeän osa-alueen edistämiseksi kiertotalouden näkökulmasta.

Lähteet

Helsinki EU Office. 2017. Lahti valittu European Green Capital 2019 –kilpailun finalistiksi. Uutiskirje 20.4. [Viitattu 28.2.2018]. Saatavissa: http://myemail.constantcontact.com/Helsinki-EU-Officen-Uutiskirje-20-4-2017.html?soid=1112056540227&aid=rN9hvswfj8c#b

Visit Finland. 2018. Matkailu on kasvava toimiala. [Viitattu 6.4.2018]. Saatavissa: http://fi.vf.alpha.byroo.fi/tama-on-visit-finland/matkailu-on-kasvava-toimiala/

KUVA 1. Hämeen kauppakamari 2017.

Kirjoittajat

Saana Blåberg, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Seela-Anna Laakso, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Jenni Nieminen, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Teemu Ukkola, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja. Kiertotalousväylänvastaava.

Julkaistu 6.4.2018

Viittausohje

Blåberg, S., Laakso, S-A., Nieminen, J., Ukkola, T. & Haapea, P. 2018. Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/06/kiertotalouden-mahdollisuudet-aluemarkkinoinnissa-ja-matkailussa

Talousohjausjärjestelmän käyttöönoton toteutus

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Muut

2000-luvun taloushallinto on sähköisten prosessien muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa nopean ja luotettavan raportoinnin ulkoisen ja sisäisen laskennan osalta. Erilaiset sähköiset järjestelmät tuovat helpotusta taloushallinnon tehtävien suorittamiseen, mutta uuden järjestelmän käyttöönotto on yritykselle haastava ja työllistävä projekti. Mitä toimenpiteitä sujuva käyttöönotto yritykseltä edellyttää ja kuinka käyttöönottoprojektiin tulisi valmistautua?

Kirjoittajat: Anna-Kaisa Ikkala ja Sirpa Varajärvi

Sähköinen taloushallinto

Taloushallinnon sähköiset prosessit käsittävät esimerkiksi digitaalisen tietojen arkistoinnin, verkkolaskutusmahdollisuuden sekä erilaisia automaatiolla toimivia sähköisiä ratkaisuja. Merkittäviä muutoksia taloushallinnon työtehtävien toimintatapoihin on tuonut sähköisesti tapahtuva tietojen arkistointi. Toiminnon ansiosta aineistojen käsittely helpottuu sekä kahdenkertaisen tallennustyön mahdollisuus poistuu kokonaan. (Helanto, Kaisaniemi, Koskinen, Kuntola & Siivola 2013, 28.) Taloushallinto pystyy näin ollen toimimaan nykyaikaisten toimintojen ja järjestelmien avulla tehokkaasti sekä tuottamaan toiminnan kannalta tärkeille tahoille täsmällistä informaatiota.

Sähköinen taloushallinto perustuu siihen, että talousohjausjärjestelmään syötetyt tiedot linkittyvät muihin toimintoihin ja kirjanpitoon, minkä ansiosta tilinpäätöksen laatiminen automatisoituu. Luvut ovat näin ollen reaaliaikaisia ja virheiden mahdollisuus vähenee. Jotta sähköiseen taloushallintoon voidaan siirtyä sujuvasti, tulee selvittää yrityksen taloushallinnon prosessit sekä niihin kohdistuvat muutostarpeet. Tämän jälkeen määritellään perusteellinen suunnitelma jokaisesta muutoksen vaiheesta. (Rannisto 2016.)

Markkinoilla olevien talousohjausjärjestelmien valikoima on laaja, joten oikean valitseminen voi olla yllättävänkin haastavaa. Tunnettuja järjestelmiä ovat muun muassa Basware Financial Performance Management (FPM), SAP Business Planning and Consolidation (BPC), IBM Cognos Controller sekä Oraclen valmistama Hyperion Financial Management. Näiden järjestelmien yhtenä vahvuutena on se, että ne taipuvat myös konsernitilinpäätöksen laadintaan.

Basware Financial Performance Management (FPM) -järjestelmän käyttöönotto

Ikkalan (2017) opinnäytetyössä tutkittiin Isku-Yhtymä Oy:lle toteutetun Basware FPM-järjestelmän käyttöönottoa. Kyseessä on hyvin laaja ohjelmistokokonaisuus, joka käsittää niin ulkoista kuin sisäistä laskentaa. Tutkimuksessa keskityttiin konserniyrityksen tilinpäätösasiakirjojen tuottamiseen. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka järjestelmän käyttöönotto saadaan toteutettua mahdollisimman sujuvasti ja luotettavasti. Käyttöönottoprojekti toteutettiin yhteistyössä Baswaren järjestelmäkonsulttien kanssa, joten tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla niin Iskun kuin Baswaren työntekijöitä.

Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmat haasteet ilmenivät sisäisten erien täsmäytyksissä sekä FPM:n ja Microsoft Dynamics AX 2009 toiminnanohjausjärjestelmän tilikarttojen eroavaisuuksissa. FPM-järjestelmä täsmäytti tapahtumat vastakustannuspaikkatasolla. Tämä aiheutti paljon epäselviä tapahtumia, minkä seurauksena Baswareen tuli rakentaa raportti, joka täsmäytti tapahtumat vain yritystasolla. Tilikarttojen erilaisuus johti taas siihen, että uusia tilejä tuli lisätä AX 2009 järjestelmään sekä FPM:ään. Yhtenevät tilikartat mahdollistavat sen, että tapahtumat kohdistuvat oikein ja raportit saatiin tulostamaan oikeellista tietoa. Teknisten haasteiden lisäksi projektin etenemiseen vaikutti myös ajan puute, sillä Iskun työntekijöiden osalta projektia toteutettiin oman työn ohella. Myös historiadatan syöttämiseen kulutettiin ylimääräisiä tunteja, koska tallennus aloitettiin jo vuodesta 2014. Jälkeenpäin on kuitenkin huomattu, että kyseisen vuoden osalta tietojen käyttö on ollut hyvin vähäistä. (Ikkala 2017.)

Projektin aikana kohdatut haasteet viivästyttivät suunniteltua aikataulua, mutta ajan ylittymisellä ei ollut merkittävää vaikutusta projektin onnistumisen kannalta. Järjestelmän käyttöönotto edellytti vastaan tulleiden haasteiden ratkaisemisen lisäksi paljon erilaisten tietojen tallentamista sekä suunnitelmallista yhteistyötä Baswaren järjestelmäkonsulttien kanssa. FPM-järjestelmä mahdollisti myös ulkomaisten tytäryhtiöiden itsenäisen tietojen tallentamisen. Projektin aikana kuitenkin havaittiin tarvetta lisäkoulutukselle, koska ulkomaiset yhtiöt syöttivät tietoja maakohtaisista lakieroista johtuen emoyhtiöstä poikkeavalla tavalla. (Ikkala 2017.)

Lopuksi

Onnistuneen talousohjausjärjestelmän käyttöönotto vaatii projektijäseniltä erityistä sitoutumista sekä ammattitaitoisen järjestelmäkonsultin tukemaan projektin etenemistä. Täysin yrityksen tarpeita palvelevia ohjelmistokokonaisuuksia on vaikea löytää, koska järjestelmät rakennetaan siten, että niiden käytettävyys on mahdollisimman laaja. Perusominaisuuksien lisäksi järjestelmiä voidaan räätälöidä asiakastarpeita vastaaviksi, jolloin käyttöönotto edellyttää myös enemmän yritykseltä itseltään. Tilinpäätöstä laadittaessa havaittiinkin se, että Basware FPM-järjestelmän tilinpäätösasiakirjat olivat standardimuotoiset, joten niiden muokkaamiseen kului myös aikaa. Tämä tehdään kuitenkin vain kerran, jonka jälkeen tehdyn työn tulos näkyy erityisesti seuraavia tilinpäätöksiä laadittaessa: vain yhdellä napin painalluksella tiedot päivittyvät valmiille asiakirjapohjille automaattisesti. Toimiva talousohjausjärjestelmä tuo siis luotettavaa automaatiota taloushallinnon eri osa-alueilla. Se nopeuttaa raportointia ja tehostaa ajankäyttöä, joten voidaan todeta, että talousohjausjärjestelmän käyttöönotto on yritykselle kannattava projekti.

Lähteet

Helanto, L., Kaisaniemi, T., Koskinen, K., Kuntola, K. & Siivola, M. 2013. Taloushallinto NYT.  Espoo: ProCountor International Oy.

Ikkala, A-K. 2017. Basware FPM-järjestelmän käyttöönotto Case: Isku-Yhtymä Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 16.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922129

Rannisto, T. 2016. Sähköinen taloushallinto lisää kustannustehokkuutta. Businessopas Media Planet.  [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.businessopas.fi/talous/sahkoinen-taloushallinto-lisaa-kustannus-tehokkuutta

Kirjoittajat

Anna-Kaisa Ikkala on valmistunut tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017 ja työskentelee nyt Isku-Yhtymä Oy:n palveluksessa.

Sirpa Varajärvi toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Julkaistu 26.3.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/color-desktop-paper-society-3207345/ (CC0)

Viittausohje

Ilkkala, A-K. & Varajärvi, S. 2018. Talousohjausjärjestelmän käyttöönoton toteutus. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/26/talousohjausjarjestelman-kayttoonoton-toteutus

Show Buttons
Hide Buttons