Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Kun tietokoneen ruudun edus on lääkärin vastaanotto – Hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatio luo uusia palvelumuotoja

20.12.2017Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Digitalisaatio mullistaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkärin vastaanoton tilankäytön, ajanvarauksen sekä sähköisen potilaskertomuksen muodossa. Samalla digitalisaatio vauhdittaa sote-uudistuksen luomien tehostamis- sekä parannuspaineiden tavoittamisessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisoitumisen edistäminen on yksi parhaillaan käynnissä olevan Lahden ammattikorkeakoulun HYVÄ-hankkeen tavoitteista.

Kirjoittaja: Kari Malin

Digitalisaatio on keino hillitä kasvavia kuluja

Sosiaali- ja terveysala on lähitulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. Edellisinä vuosina tapahtunut vaikea talouskehitys sekä tulevaisuudessa paikkansa ottava väestön ikääntyminen luovat sosiaali- ja terveysalalla mittavia paineita kustannusten hillitsemisen kannalta. Samalla tarjottujen hyvinvointipalvelujen laatu tulisi edelleen pysyä korkeatasoisina. Laatu- ja tehokkuusvaatimusten kohtaamiseksi rakenteelliset uudistukset sekä uusien toimintamallien käyttöönotto ovatkin sosiaali- ja terveysalalla välttämättömiä.

Oman painonsa sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudenkuvalle luo myös paljon puhuttu sote-uudistus. Se tulee muuttamaan hyvinvointialan toimintaa sekä sen toimintakenttää. Erityisesti yksityiselle hyvinvointiliiketoiminnalle muodostuu uusia mahdollisuuksia. Päijät-Hämeen noin 2500 hyvinvointialan yrityksen määrä tuleekin tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä kasvamaan (Hypake 2015 dokumentissa HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).

Sähköisillä palveluilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistuksessa. Niiden kautta pyritään edistämään väestön terveyttä ja hyvinvointia, turvaamaan yhdenvertaiset palvelut sekä toteuttamaan kustannustehokasta palvelujen tuotantoa (STM & Suomen kuntaliitto 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Jo nyt esimerkiksi verkon kautta tapahtuva ajanvaraus on hyvinkin yleistä. Moni myös etsii verkosta terveyteen liittyvää neuvontaa. Samalla myös lääkärin tapaaminen tietokoneen välityksellä tai omien reseptien katselu verkossa on yhä useammalle potilaalle tuttu tapa asioida. (Hyppönen & Ilmarinen 2016.)

Suomalaiset ovat valmiita digitaalisten palveluiden lisääntymiseen

Digitaalisten palvelujen käyttöönoton tulevaisuus näyttäytyy Suomessa varsin hyvänä. Suomalaiset suhtautuvat sähköisten palvelujen käyttöönottoon keskimäärin myönteisesti (Jauhiainen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Samaan aikaan kansalaisten valmiudet digitalisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat melko hyvät; esimerkiksi vuonna 2014 internet oli käytössä 87 prosentilla ja pankkitunnukset 85 prosentilla väestöstä (Hyppönen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Myös lääkärit suhtautuvat digitalisaatioon myönteisesti, kaikista tyytyväisimpiä he ovat sähköisen reseptin toimivuuteen. Haasteita lääkärit puolestaan näkevät henkilötietorekistereiden suppeudessa. Perus- ja erikoissairaanhoidon sekä julkisen ja yksityisen sektorin erilliset rekisterit aiheuttavat tietohallinnollisia kuiluja. Tähän on pyritty vastaamaan esimerkiksi valtakunnallisen Kanta-arkiston keinoin.

Hyvinvointialan yrityksille digitalisaatio on kasvun mahdollistava tekijä. Kasvu perustuu muun muassa myynnin ja tunnettuuden lisääntymiseen, parempaan asiakaspalvelukokemukseen sekä jouhevampiin toimintatapoihin (Prior Konsultointi 2016). Yritysten digitaalisuuden aste on myös yksi selkeä menestystekijä, sillä pk-yritykset yleisesti arvioivat vuonna 2017 keskimäärin 17 prosenttia kasvusta tulleen digitaalisuuden ansiosta (Kauppinen & Kivikoski 2017). Samalla digitaalisesti suuntautuneiden yritysten suhdannekuva oli koko pk-sektoria selvästi valoisampi, sillä yli kolmannes yrityksistä odotti suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana. Terveys- ja sosiaalipalveluiden digitaalisuusasteessa on kuitenkin parantamisen varaa, vuonna 2016 se arvioitiin tasolle 61 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla. (Prior Konsultointi 2016.)

HYVÄSTÄ vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatioon

Vuoden 2017 toukokuussa lanseeratun Lahden Ammattikorkeakoulun järjestämän HYVÄ-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa hyvinvointialan kehittymistä Päijät-Hämeessä myös digitalisaation näkökulmasta. Tarkoituksena on, että pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia vahvistetaan ja sitä kautta myös hyvinvointialan toimijoiden kansainvälistymistä edistetään. Kahden ja puolen vuoden mittaista hanketta pyörittää kolme työntekijää, – yksi projektipäällikkö sekä kaksi asiantuntijaa.

Hankkeen taustalla on Päijät-Hämeen maakuntaohjelma vuodelta 2017. Se visioi Päijät-Hämeen hyvinvointiosaamisen maailman huipulle. Tähän tavoitteeseen kohdentuen HYVÄ-hankkeen tarkoituksena onkin muun muassa uusien, digitaalisia ratkaisua hyödyntävien hyvinvointipalveluiden innovointi, konseptointi ja pilotointi. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa 150 pk-yritystä Päijät-Hämeen osallistumaan sen toimintoihin. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).

HYVÄ-hanke pyrkii digitalisaation avulla kehittämään hyvinvointialan osaamiskeskittymän mallia Päijät-Hämeen alueelle. Vuoden 2017 toukokuussa käynnistyneen hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteena on tutustuttaa hyvinvointialan toimijoita ja verkostoja sekä käynnistää yhteiskehittäminen. Vuoden 2018 aikana etsitään uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa sekä haetaan kansainvälisyydestä tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana keskitytään asiakaslähtöisten tuote- ja palveluinnovaatioiden löytämiseen. Viimeisen neljän kuukauden aikana pyritään viemään hyvinvointialan ekosysteemiä kohti osaamiskeskittymää. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017.)

Lähteet

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

HYVÄ Hankesuunnitelma. 2017. HYVÄ – Hyvinvointialan osaamiskeskittymä Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan veturina.

Kauppinen, T. & Kivikoski, J. 2017. Polkeeko PK-yritysten digitaalisuus paikoillaan? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitaalisten työkalujen käytöstä. [Verkkodokumentti]. Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/suomalaisten_pk_yritysten_digitaalisuus_2017.pdf

Prior Konsultointi. 2016. Aitoa digitaalisuutta vai työsuhdekännyköitä? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitalisaation asteesta. [Verkkodokumentti]. Elisa, Suomen Yrittäjät, Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://materiaalit.elisa.fi/pk-digitalisaatiotutkimus

Kirjoittaja

Kari Malin

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

HYVÄ-hanke Lamkin verkkosivuilla: http://www.lamk.fi/projektit/hyva/Sivut/default.aspx

Julkaistu 20.12.2017

Viittausohje

Malin, K. 2017. Kun tietokoneen ruudun edus on lääkärin vastaanotto – Hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatio luo uusia palvelumuotoja. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/kun-tietokoneen-ruudun-edus-on-laakarin-vastaanotto-hyvinvointiliiketoiminnan-digitalisaatio-luo-uusia-palvelumuotoja

Open Digi Campus Technical Challenges

20.12.2017Articles in English, Kokeilut, protot ja demot, LAMK RDI JournalLAMKpub

The Open DigiCampus project (2017–2018), funded by the KIRA-digi programme, boosts the digitalisation of the built environment and construction sector by creating an open and interoperable information management ecosystem for the built environment. The KIRA-digi programme is the Government’s key programme involving ministries, municipalities and the KIRA forum. The project focuses on digitalisation of the new campus of the Lahti University of Applied Sciences and this article describes the technological challenges of the digicampus.

Authors: Timo Turunen, Satu Hyökki, Hannu Kaikonen & Minna Asplund

Introduction

Lahti University of Applied Sciences has been building a new campus, which is based strongly on future working needs in study, research and administrative work. One starting point is to enable an appropriate and flexible working environment, which is supported by digitalisation. One aim of this is to permit round-the-clock working in the rooms on campus by giving the students a possibility to obtain RFID tags for access to premises.

The Open DigiCampus (2017) project boosts the digitalisation of the new campus by creating an open and interoperable information management ecosystem for the new campus.

Operations on the new campus are concentrated mainly in two locations. The wide campus area and the number of the actions in there gives challenges to handle what happens and where. This makes it necessary to organise the user guidance in the facilities. There is also a need for knowing the utilisation degree of the resources and the locations of different groups and persons. For that reason, there has to be flexible ways to reserve and release the resources always according to the specific needs. It is also important in the future to be able to develop applications, that can make use of the resource and reservation statistics.

To achieve these goals sets technical challenges. Those challenges are presented next, starting from the sub-functions and approaching the big picture.

Architectural overview

First, the architectural overview of the Open Digi Campus Service Environment is presented in Figure 1. The environment is built around the Peppi Ecosystem and its integration parts, the Reservation Integration Point and the Open Data Portal. Then, there are the data source systems: Property Operator and Room Data IoT System. Lastly, there are the Common Digital services in the right part of the figure.

Figure 1. Open Digi Campus Service Environment – architectural overview.

The more detailed architecture is shown in Figure 2. This gives more technical information on the environment structure.

Peppi Ecosystem

Peppi Ecosystem is the core data warehouse of the Open Digi Campus Service Environment. The resource planning system of Lahti University of Applied Sciences has been implemented using Peppi. It is a common planning system of most Finnish educational organisations.

Peppi serves two interfaces for external services: the open data REST interface for getting data from Peppi and the private SOAP interface for bidirectional data transferring. The users of the interfaces are usually Peppi plugins or external service applications. An example of a Peppi plugin is the tilat.lamk.fi service, and an example of an external service application is the Property Operator Booking Service, which also handles other rooms than Open Digi Campus rooms.

The open data interface is an easy way to get data from Peppi. It is a modern RESTful service, which gives possibilities to use versatile queries for getting the reservation data. It is also a powerful protocol because it uses the internal fast data indexes of Peppi. Therefore, it is used in the tilat.lamk.fi service.

The private SOAP interface is more complex and even more versatile, but also more loading. It handles the data directly in the database of Peppi so it should be used carefully. The main challenge in using this interface is to take care of the integrity of the database. Therefore, it should be used for only very carefully designed and tested SOAP calls.

Room Data IoT System

Room Data IoT system is another data source for Open Digi Campus Service Environment. It collects information from the room sensors and transmits analysed data to the Reservation Integration Point service. This system is not yet defined very carefully, because it is being researched and piloted in the next few months.

The aim of this system is to get sensor data from the rooms. The data can be something like presence, temperature and concentration of carbon dioxide. The system collects the data from the sensors using embedded computers, which sends the data into the big data cloud service. (Yealamarthi, Aman & Abdelgawad 2017.)

Reservation Integration Point

Reservation Integration Point is the main connection node of the Open Digi Campus Service Environment. It serves interfaces for private bidirectional connections between the Peppi Ecosystem and common digital services like the Room Management service and Property Operator services.

This service gives a modern, safe and standardised RESTful interface instead of Peppi’s carefully used SOAP interface. It also handles the reservation conflicts and rights of the user services, which gives the main challenges for that point.

This service has been made and will be futher developed by the university’s own staff. In the future, the reservation information point can also include the commercial integration hub BizTalk.

Open Data Portal

Open Data Portal is a public connection node between the Peppi Ecosystem and Open Data services. It manages a public open data interface and portal web site. It also gets data from the external open data services and Property Operator data interface and relays them to the external users. Examples of these external open data services can be local weather information, bus schedules, restaurant menus and statistical information of the solar energy system. One challenge is to find a common definition for the RESTful service. It has not yet been defined, but it should be done before the Digital Signage service is implemented. If this service is not ready when it is needed, the Reservation Integration Point can temporarily handle these tasks. Both have the same kind of RESTful service.

Common Digital Services

Common Digital Services are applications that serve public web sites for people who need to see or make resource reservations. Digital Signage, Property Operator, Room Management, Study&Meet, tilat.lamk.fi and Office 365 Outlook are those services. There can also be more if new needs are found in the future. They can also be merged if it seems to be expedient.

All these services use common Reservation Integration Point to connect to the reservation database. Those services can poll availability of the resources and make new reservations if they have the right to do this and if there is free space for that. They can also even remove their own reservations or, if they have the rights, also remove other users’ reservations.

Digital Signage

One challenge on the real campus is to find places and people. The property surface area is so big and there are a lot of rooms and corridors, so people should be able to locate where they need to be and other people or groups they want to meet. The other challenge is to find places. For that, there is a digital Signage system that uses the Open Data Portal to get information that all groups need to know. Those groups can be students, lecturers, other staff and visitors.

One of the useful properties of the Digital Signage service is to show the way to the target place. Ten useful capabilities have been found (Penny 2012, 50-51) for interactive wayfinding:

Touchscreens
RFID
Barcode scanners
Multifloor/multiregion services
Conditional formatting
Customised views
Extra information
Emergency procedures
Easy updating
List management

The Digital Signage includes info TV’s, corridor signage displays and so on.

Property Operator

The Property Operator service is one externally administered application in the Open Digit Campus Service Environment. Besides their own external resources, it also handles some hired out campus rooms, such as big auditoriums. Those rooms should be reserved by both this service and the Peppi Ecosystem. This service should work so that it is possible to make a reservation if there is not already a reservation. Peppi has the main priority for those rooms.

This service has not yet been implemented. This will be based on the Study&Meet integration. The main challenges have been solved in that task. Reservation priorities must be handled well so the use of this service works fluently with the Peppi Ecosystem and the other reservations services.

Room Management

Perhaps the most important service of the new Open Digi Campus Service Environment is the Room Management service. This service has not yet been implemented, but it should handle the door displays outside the rooms, give the global web portal for making and viewing reservations and also include a mobile application for common mobile platforms like Android and IOS.

In the market, there are some possible existing applications. It is a challenge to define and choose or develop an appropriate application for this. At Ball State University, they had the same kinds of problems in choosing the best way to get a suitable application, and they chose to make it themselves. As they scanned the environment, they had a difficult time finding any scheduling software that met most of their needs. Instead, they found systems that were too expensive, too simple, too complex, ran on unsupported platforms, or used unsupported technologies. For these reasons, they decided to build the application they needed to manage their group study rooms. (Faust et al. 2010, 2.)

In the Open Digi Campus Service Environment, the result can be other than described above because the technology has been evolved since.

Study&Meet

The Study&Meet service already exists. It is the first external common digital service in the Open Digi Campus Service Environment. The integration of this service is the base of Reservation Integration Point. The first challenges of this integration point have been detected and solved in this development work.

The half-year future reservations and rooms dedicated for this service are polled once a day using the REST interface of the Reservation Integration Point. This is the main data synchronisation between this service and Peppi’s database. In the day views, the short-term reservations are polled, so the user view shows the live reservation situation. When this service needs to make new reservations, it polls this time window reservation three times to be sure that the space for this reservation is free. Secondly, when it needs to remove an existing reservation, it checks to verify that the reservation owner is this service.

Ultimately, the Reservation Integration Point accepts the creation or removal operations of the service. If the service tries to remove somebody else’s reservation, the integration point denies it.

Tilat.lamk.fi

Tilat.lamk.fi is the first-ever-made service for the Open Digi Campus Service Environment. It is made in the university’s own development staff. Because it is placed into the university’s own environment, it is called the Peppi plugin. This service uses Peppi’s open data interface. The interface has some restrictions, like missing persons in the reservation events. It has, however, been noted that it can live with those restrictions.

If, in the future, it seems necessary to have this now-restricted information, this service should be changed to use the Reservation Integration Point. The integration point can be programmed to handle almost all data fields in Peppi’s database. It can even process some operations that are not possible in Peppi’s native desktops.

This service has shown the principles of how to build interfaces and new services around the Peppi Ecosystem. Developing this service has presented several technical software challenges, but they have been solved and the service works quite well.

Figure 2. Open Digi Campus Service Environment – advanced architectural overview

Conclusion

There are many parts of the Open Digi Campus Service Environment that exist. However, some parts are still being developed, and to develop these parts sets many challenges, which still have to be solved. The main challenges are in the Room Management Service, the Digital Signage Service and the Room Data IoT System. It also has not yet been defined which information of the room data will be used in the informative resources.

First, the Room Management System should be defined and then ordered. The second priority is to get the Digital Signage Service. At the same time, the university students will develop the Room Data IoT System.

At any rate, the aim is to have the main parts of this environment working when the new campus is started. Secondary parts can be implemented when the campus is open.

References

Faust, B. D. & Hafner, A. W. & Seaton, R. L. 2010. OpenRoom: Making room reservation easy for students and faculty. Code4Lib Journal [Electronic journal]. 01 June 2010, Issue 10. [Cited 12 Sep 2017]. Available at: https://doaj.org/article/f03e86ee6ca54827a209798ccb3ba7e4

Open DigiCampus. 2017. KIRA-digi, Lahti University of University of Applied Sciences. [Cited 9 Dec 2017]. Available at: http://www.kiradigi.fi/en/3-experiments/ongoing-projects/open-digicampus.html

Penny, Janelle. 2012. Communicate campus-wide with digital signage: boost awareness and broadcast important messages with real-time sign updates. Buildings. Vol. 106 (5), (May 2012), 46-48, 50-51.

Yealamarthi, K. & Aman, Md.S. & Abdelgawad, A. 2017. An Application-Driven Modular IoT Architecture. Wireless Communications and Mobile Computing [Electronic journal]. Volume 2017, Article ID 1350929. [Cited 9 Dec 2017]. Available at: https://doi.org/10.1155/2017/1350929

About the authors

Timo Turunen, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Satu Hyökki, Project Director

Hannu Kaikonen, Project Manager

Minna Asplund, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Published 20.12.2017

Reference to this publication

Turunen, T., Hyökki, S., Kaikonen, H. & Asplund, M. 2017. Open Digi Campus Technical Challenges. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/open-digi-campus-technical-challenges

Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle

19.12.2017Kiertotalouden ratkaisut, Kokeilut, protot ja demot, LAMK ProLAMKpub

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän projektitiimi toteutti Koko Lahen Korjaamo -nimisen korjauspalvelupilotin syksyllä 2017. Korjauspalvelupilotin tavoitteena oli luoda ”yhden luukun” vaatteiden ja kenkien korjauspalvelukokeilu, joka olisi toiminnassa muutaman viikon. ”Yhdellä luukulla” tarkoitetaan palvelua, jossa tarjotaan kuluttajalle helposti saavutettava paikka, jonne korjattavat tavarat voi viedä ja josta ne voi noutaa. Projektin toimeksiantajana toimi LAMK:n Kiertoliike – Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudet -projekti.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen & Sakari Autio

1. Etsi motivoitunut, moniosaava tiimi

Projektityöntekijöitä kiinnosti korjauspalvelupilotin konkreettisuus sekä tietynlainen uutuus – tällaista palvelua ei ole ennen ollut, ja tiimiläisiä kiinnosti päästä kehittämään tätä konkreettista palvelua. Ottakaa sihteeri pankista – hänellä on vuosien asiakaspalvelu- ja tilannetajukokemus muun muassa yhteistyökumppaneiden kontaktipinnassa. Projektipäälliköksi on hyvä valita mukava, helposti lähestyttävä ja aina tavoitettavissa oleva nuori ja oppimisenjanoinen henkilö. Hyvät projektityöntekijät avaavat suunsa, sulkevat suunsa, kun muut puhuvat ja ottavat omatoimisesti vastuuta osaamisensa perusteella. Pakkaa on hyvä sekoittaa vielä yhdellä kiertotaloudelle omistautuneelle sparraajalle, joka maadoittaa ja tuo projektiin realiteetin, kun hätä on suurin.

Kuva 1. Projektitiimi löi päänsä yhteen ja rakensi korkeimman spagettitornin Kiertotalousväylän aluksi. Kuvaaja: Sakari Tojkander

2. Selvitä mihin toimivaltuutesi yltää

Ylimääräisen ja turhan työn välttämiseksi ota jo aluksi selvää, mikä on roolisi projektissa. Mikäli tehtävänannossa sinulle annetaan tehtäväksi ”toteutus”, selvitä toimeksiantajasi kanssa, mitä hän konkreettisesti haluaa tiimin tekevän, ja mihin kaikkeen tiimillä on esimerkiksi allekirjoitusoikeus.

3. Tee tuoterajaus

Tuoterajaukseen johtaa tuotteiden erilaiset kuljetus- varastointi- ja tietosuojatarpeet. Huomionarvoista on myös korjattavien tuotteiden yleisyys ja katerakenne. Tässä korjauspalvelupilotissa ei yritetty haukata liian isoa palaa kakusta, vaan korjattavat tuotteet rajattiin tekstiileihin ja kenkiin: helposti kuljetettavissa olevia pieniä tuotteita, joille Lahden ympäristökylän kyselyn mukaan löytyy korjauskysyntää.

4. Etsi luukulle helposti saavutettavissa oleva paikka

Hyvä lokaatio on ilmaisten parkkipaikkojen läheisyydessä yleisellä paikalla. Saavutettavuuteen vaikuttaa myös ”luukun” aukioloajat: työssäkäyvät arvostavat palvelua, jonne voi mennä iltapäiväneljän jälkeen. Sopiva aukioloaika voisi olla klo 12-20. Palvelun saavutettavuutta lisää keräyslaatikko, jonne asiakas voi käydä jättämässä tuotteensa aukioloaikojen ulkopuolella.

Kuva 2. Pilotin aikana toteutettu korjauspalvelupisteen ulkonäkö: ohjeita, tuotetietolomakkeita sekä keräyslaatikko. Kuvaaja: Tuukka Helminen

5. Löydä ammattitaitoiset yhteistyökumppanit

Tähän projektiin löydettiin ammattitaitoinen suutari ja ompelija, jotka olivat oikein mielissään projektista, ja heti valmiita mukaan. Luo aluksi yhteistyökumppaneihin fyysinen kontakti, ja pidä heidät ajan tasalla projektin etenemisestä. Mikäli tiimistäsi ei löydy visuaalista osaamista, sitä voi löytää ulkopuolelta – esimerkiksi muotoiluinstituutin, M-idean tai mediatekniikan opiskelijat. Vaihtoehtoja on, ja usein projekti tarvitsee visuaalisuutta jossain muodossa.

6. Maksuliikenne kuntoon

Liiketalouden opiskelijoista on tässä kohtaa hyötyä. Ota selvää, miten ”korjausluukulla” voidaan toimia – kaikki eivät välttämättä suostu käsittelemään käteiskassaa. On hyvä tiedostaa, että rahaliikenteen järjestäminen maksaa, ja käteinen on näistä kallein vaihtoehto. Yksinkertaisin tapa hoitaa maksuliikenne on hankkia kaikille korjaajille omat maksupäätteet, jolloin maksu siirtyy reaaliajassa suoraan korjaajan kirjanpitoon. Tässä pilotissa ei voitu järjestää maksuliikennettä tiimin tai LAMK:n kautta, eikä pilotti ollut voittoa tavoitteleva.

7. Logistiikka tarvitaan

Korjauspalvelupilotin liiketoimintasuunnitelma oli kerätä asiakkailta tuotteet yhdellä ”luukulla” ja toimittaa ne korjaajille korjattavaksi ja takaisin. Logistiikka tulee tässä kohtaa olennaiseksi toimivan palvelun takaamiseksi.

Palvelulla on voi olla kaksi toteutusvaihtoehtoa : Yksi toimintamalli korjauspalveluille voisi olla yhden ”luukun” korjauspalvelu, jossa kaikkien korjaajien liiketila sijaitsee saman katon alla eliminoiden ulkoisen kuljetustarpeen. Tällöin logistiikasta huolehditaan asiakkaiden ohjaamisella sekä riittävällä polkupyörä- ja ajoneuvoparkkipaikoilla. Toinen vaihtoehto olisi hakea korjattavat tuotteet asiakkaan kotoa. Nämä kaksi kehityshaaraa voidaan myös yhdistää, jolloin ”saman katon alla” -korjauspalvelu tarjoaa lisäpalveluna suurikokoisten tuotteiden kuljetuksen korjaukseen ja takaisin.

8. Suunnittele markkinointisi asiakkaan näkökulmasta

Korjauspalvelusi voi menestyä, kunhan mahdolliset asiakkaasi ovat tietoisia palvelusta. Hyvä ja toimiva palvelu ei välttämättä tarvitse jatkuvaa mainontaa, vaan hyvän palvelun luokse kyllä löydetään. Paras mainonta on suusta suuhun kulkeva tieto. Alkuun saatat tarvita jotain seuraavista palvelusi julkisuuteen tuomiseksi: facebook ja instagram -mainonta, kaupunkitempaus, lehdistötiedote, radiohaastattelu tai -mainos tai hyvin toteutettu printtimainonta. Alkuun mieti, millaisia tyypilliset asiakkaasi ovat, ja mistä saavutat heidät. Sanomalehti toimii vanhempaan väestöön, some saavuttaa nuorempaa kansaa. Lapsiperheet tavoitat päiväkodin ilmoitustaulun kautta.

Kuva 3. Projektin visuaalisen vahvistuksen suunnittelema flaijeri. Kuvaaja: Sakari Tojkander

9. Projektipäällikön rooli projektin hallinnassa

Projektipäällikkö tekee eniten työtä? – Väärin.

Projektipäällikön tärkein tehtävä on olla läsnä projektityöntekijöiden keskuudessa. Päällikkö kuuntelee ja organisoi tiimiläisiä, ja hänen tehtävänsä on olla kartalla projektin kulusta. Mitä enemmän tiimissä on jäseniä, sitä vähemmän päällikön on syytä tehdä muuta kuin hallita, organisoida ja valvoa projektia. Projektipäällikkö sopii tiimin pelisäännöt, huolehtii tapaamisissa asioiden käsittelystä ja ohjaa tiimiä päämäärään. Hyvä projektipäällikkö antaa tiimiläisille luovaa tilaa, tunnistaa tiimiläisten vahvuudet, tarpeet ja työpanoksen sekä antaa tästä tunnustusta.

10. Kritiikki ja ryhmädynamiikka

Tiimissä kaikki ovat olleet valmiita kehittymään ja vastaanottamaan kritiikkiä. Kenelläkään ei kuitenkaan ole syytä kuunnella aiheetonta kritiikkiä, tai pelkkää kritiikkiä ilman mahdollisuutta esittää omaa kantaansa rauhan keinoin. Erimielisyydet ovat normaali osa viestintää ja ihmisluonnetta. On parempi puhdistaa ilmaa, kuin padota pahaa oloaan, joka on voinut syntyä mitättömästäkin kommentista. Jos asioita ei käsitellä, koko projekti kärsii. Erilaisia mielipiteitä ei pidä pihdata ja parhaimmillaan erilaiset ajattelutavat toimivat tiimin hyväksi. Muistakaa avoimesti käsitellä ristiriita tilanteet heti niiden ilmaannuttua.

Nyt, mene ja opi omasta projektistasi!

Kirjoittajat

Opiskelijat Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen sekä Ympäristötekniikan lehtori Sakari Autio

Julkaistu 19.12.2017

Viittausohje

Tuominen, K., Töyräs, R., Alasippola, A., Tojkander, S., Helminen, T. & Autio, S. 2017. Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle. LAMK Pro [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/kokemuksia-vaatteiden-ja-kenkien-korjauspalvelupilotista-10-ohjetta-korjauspalveluiden-perustajalle

Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan!

19.12.2017Kiertotalouden ratkaisut, Kokeilut, protot ja demot, LAMK ProLAMKpub

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän ruokahävikkiprojekti selvitti tänä syksynä keinoja vähentää LAMKin ja Salpauksen Koo-Kuppiloiden ruokahävikkiä. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt roskiin tai biojätteeseen.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Yolanda Potrykus, Vilma Wathén & Sakari Autio

Ruokahävikki tuhlaa rahaa ja tuhoaa ympäristöä – turhaan. On arvioitu, että Suomessa kouluissa ruokahävikin mukana tuhlaantuu 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jokapäiväinen ruokamme aiheuttaa noin kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy sen alkutuotannossa. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on kaikki sen valmistukseen käytetty työ, energia ja raha sekä aiheutunut ympäristön kuormitus ollut turhaa. (Silvennoinen ym. 2012, 42 ; Hartikainen ym. 2015.)

Kuva 1. Projektiryhmä kokoontuneena FellmanniCampukselle. Kuvaaja: Linda Karlström

Huoli ruokahävikistä – kyselyssä hurjat vastausmäärät

Projektissamme loimme ruokahävikki -aiheisen kyselyn Lahden ammattikorkeakoulun sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille sekä henkilökunnalle. Kyselyllä halusimme kartoittaa muun muassa vastaajien ajatuksia ruokahävikistä, miksi he heittävät ruokaa roskiin ja ostaisivatko he kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin. Ruokahävikki selvästi koskettaa monia, sillä saimme kyselyymme ennätykselliset 696 vastausta! Vastauksista 580 tuli Lahden ammattikorkeakoulun puolelta ja 116 vastausta Koulutuskeskus Salpauksesta.

Kyselyiden avoimista vastauksista huokuu huoli ruokahävikkiä kohtaan. Huolesta huolimatta biojätettä syntyy lautastähteen kautta, joten halusimme kysyä, mistä syistä vastaajat heittävät kouluruokaa roskiin. LAMKilaisista 41 % ja salpauslaisista 31 % kertovat, että he eivät heitä kouluruokaa biojätteeseen. Molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin 16 % kertovat, että ruokaa on otettu liikaa lautaselle, eikä jaksettu syödä loppuun. Kaikki opiskelijat eivät myöskään olleet tietoisia, saavatko he käydä ottamassa lisää ruokaa. Tähän ongelmaan ratkaisuna on santsauksen mahdollisuuden korostaminen ruokailijoille. Ota aluksi vain sen verran minkä tiedät syöväsi, ja hae lisää ruokaa, jos siltä tuntuu – helppoa!

Opiskelijaravintoloissa on ollut vaihtelevasti ostettavissa ylijäänyttä lounasruokaa päivän päätteeksi kotiin mukaan. Mahdollisuutta ei juurikaan ole mainostettu, mahdollisesti tämän ajatellaan olevan negatiivista mainosta keittiölle, heidän arvioidessaan valmistettavan ruoan määrän yläkanttiin. Ylijäämäruoan myyntiin pitäisi kuitenkin suhtautua vain positiivisesti, sillä se viestii ravintoloiden vastuullisuudesta. Ravintola saa lisätienestiä ylijäämäruoan myynnistä ja samalla säästää jätekustannuksissa. Halusimme ruokahävikkikyselyssämme tiedustella, olisivatko vastaajat halukkaita ostamaan kouluruokaa päivän päätteeksi. Hieman odotetustikin LAMKilaisista 69 % ja salpauslaisista 51 % ostaisivat kouluruokaa kotiin. Kyselymme avoimeen vastauskenttään tuli ylivoimaisesti eniten kommentteja ylijäämäruoan myynnistä, ja kuinka oppilaat pitävät sitä erinomaisena ideana!

Kuva 2. ”Ostaisitko kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin”-ympyräkaavio LAMK/Salpaus. Tekijä: Linda Karlström

Hävikkidioilla lisää tietoisuutta

Projektiryhmä loi ytimekkään diasarjan ruokahävikkiin ja ruoan ympäristövaikutuksiin liittyen. Esitys havainnollistaa ruoan ja ruokahävikin vaikutuksia numeroin, valokuvin ja tekstein. Helposti lähestyttävien infodiojen avulla tieto ruoan ympäristövaikutuksista saavuttavat monet silmäparit. Toivottavasti sinäkin olet huomannut ne. Diojen avulla toivotaan ruokailijoiden heräämään ajattelemaan ruokahävikin vähentämistä, niin lounasravintoloissa, kuin kotonakin. Diasarja pyörii Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaravintoloiden kampustelevisioissa, ja mahdollisesti se tulee laajempaan levitykseen myös muihin Lahden alueen kouluihin.

Kuva 3. Hävikkidioilla haluttiin aktivoida katsojaa, ja kertoa, että hän voi vaikuttaa Kuvaaja/tekijä: Kaisa Tuominen

Voisivatko opiskelijat ilmoittaa, milloin tulevat syömään?

Suurin ruokahävikin aiheuttaja Koo-Kuppiloissa on se, että ruokailijamäärää on vaikea arvioida. Erityisesti LAMKissa projekti- ja verkko-opiskelu vaikuttavat päivittäisiin ruokailijamääriin arvaamattomasti. Ruokailijoiden määrä voi olla heittää sadoilla henkilöillä arvioihin nähden. Ratkaisuksi mietimme ilmoittautumisjärjestelmää, jolloin ruokailijamäärää olisi helpompi ennustaa. Kyselyn perusteella LAMK App olisi potentiaalisin väylä ilmoittautumiselle, sillä se on jo valmiiksi olemassa, jolloin esimerkiksi omaa erillistä appia ei tarvittaisi. LAMK Appin kehityspäällikkö Harri Kuuselan mukaan ilmoittautumisjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Ilmoittautumisjärjestelmää kannattaisi lähteä kehittämään jo nyt, sillä siirtyminen Mukkulan kampukselle syksyllä 2018 tarjoaisi hyvä ajankohta ilmoittautumisjärjestelmän pilotoinnille. Projektiryhmässä kävimme keskustelua, voisiko ilmoittautuminen olla opiskelijoille pakollista, vai perustua vapaaehtoisuuteen tai palkkioon. Harri Kuuselan mielestä ilmoittautumista ei voida asettaa pakolliseksi, mutta applikaation avulla voitaisiin saada tietoa, joka auttaa ruokailijamäärien ennustamisessa. Lisäksi koulujen lounasruokailu on Kela–avusteista, joten ruoan tarjoamatta jättäminen ilman ilmoittautumista saattaisi olla myös laitonta.

M19–kampukselle siirryttäessä ravintolapalveluiden tarjoaja vaihtuu LAMK:n nykyisestä uuteen. Uuden ravintolapalvelun hankinnassa voidaan painottaa ruokahävikin huomioimista tai esimerkiksi tehdä ylijääneen lounasruoan myynnistä tapa, josta kaikki opiskelijat ovat tietoisia. Uuden kampuksen ravintolaan voidaan suunnitella ohjetaulut, biojäteastian koko ja näkyvyys ynnä muut hävikin vähentämiskeinot alusta saakka. Tässä palveluiden tilaajan, eli LAMK:n, on syytä osoittaa vastuullista roolia: Ei ruokaa roskiin!

Lähteet

Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., Kahiluoto, H. 2015. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2 –hankkeen loppuraportti. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajakuuri, J-H., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti. [Viitattu 10.10.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kirjoittajat

Tyytyväinen ruokahävikki-projektiryhmä:

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija
Linda Karlström, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Yolanda Potrykus, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Vilma Wathén, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
sekä
Sakari Autio, energia- ja ympäristötekniikka, lehtori

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: https://www.flickr.com/photos/32123311@N00/502155430 (CC BY 2.0)

Viittausohje

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation

19.12.2017Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK RDI JournalLAMKpub

The article is based on the Trust Me – Training for Unique Skills and Techniques for Mentoring project (2015-2018) aiming to elaborate a training of future SME mentors in international cooperation. The project was funded by Erasmus+ programme, KA2 Cooperation for Innovation and the Exchange of Good Practices, Strategic partnerships for higher education. The project developed a sophisticated curriculum for mentors and started the development of networks of mentors with the long term objective to create national networks covering regions, countries and whole European regions. The Trust Me Business Mentor Skills Development Programme is aimed for those individuals who support SME owners and CEO’s to grasp business opportunities, solve problems and grow their business using mentoring skills in order to be effective and provide real added value.

Authors: Miika Kuusisto & Ulla Kotonen

Performance of SME sector

According to the SME Performance Review of the European Commission (2017e), SMEs are an important part of the non-financial business economy in Europe, also in Finland, France, Hungary and Romania, the partner countries of the Trust Me (2017) project.

Table 1. Basic facts of enterprises in Finland, France, Hungary and Romania (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

Enterprise birth rates in 2014 ranged, among these four countries, from 7.9 % to 10.2 %. The average employment size of newly born enterprises ranged from 1.0 persons to 2.2 persons. In 2013, enterprise death rates were particularly low, between 5.2 % and 11.5 %. The lowest numbers of all rates were in Finland and the highest in Romania. (European Commission 2017f.)

Table 2. Business demography in Finland, France, Hungary and Romania (European Statistics 2017f)

Based on the Small Business Act for Europe (SBA), the EU’s flagship policy initiative to support small and medium-sized enterprises, Finland’s SME sector has one of the most competitive profiles in the EU. The Finnish SME sector surpasses the EU average in seven out of nine SBA principle areas. (2016 SBA Fact Sheet – Finland.) France’s SBA profile is, in most areas, in balance with the EU average, whereas Romania’s SBA profile gives a mixed picture, and Hungary’s SBA profile contains many weaknesses (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d).

Figure 1. SBA profiles of Finland, France, Hungary and Romania compared with EU averages. (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

In entrepreneurship, Romania is above the EU average but in internationalisation, environment, and skills and innovation, far behind the EU average. Skills and innovation seems to be the most problematic, less than in other countries. The Hungarian SME sector trails the EU average in six principles.

It is recognised in most countries that SMEs need special help for their growth. Traditionally, help is offered by facilitating the external environment and developing entrepreneurial culture and environment as well as access to finance. Nowadays, strengthening the internal capabilities is often seen as an alternative or supplementary strategy for SME development, and training is recognised as an important tool for developing the internal capabilities of SMEs (Manimala & Kumar 2012).

Training practices in SMEs

Based on the last Continuing vocational training survey by Eurostat (2010), the ratio of training employees seems to increase with the growth of the companies. In Hungary, the training intensity differs significantly between the size-categories. There, small companies invest visibly less in the training of their employees than medium- and large-sized companies or Finnish or French small and medium-sized companies. However, the Hungarian training intensity is higher than Romania, where the training level is much lower than all the other three countries and the average of EU countries.

Table 3. Distribution of companies providing any forms of training to their employees (in % of all companies in 2010) in Finland, France, Hungary and Romania (Eurostat 2010).

In addition to the training of employees, also training and competence development of managers is important in the SMEs. The OECD (2002) has reported a positive correlation between the level of managers’ training and SMEs’ performance. The International Labour Organisation (2014) has assisted governments, employers’ and workers’ organisations, and other institutions in scaling up management training and establishing support systems to address the needs of SMEs. Over the years, development in expertise, networks and supporting organisations, especially for start-ups, micro and small entrepreneurs, has occurred. On the other hand, large companies have their own in-company training programmes, and they invest in the training of managers and leaders. The medium-sized companies and their managers seem to be in some kind of gap when it comes to their own development. The biggest reasons for differences between the training of SMEs and large companies are financial and time resources, as well as efficiency expectations (Doe 2017). First, fewer resources of SMEs typically means less funding for training and limited options to invests in development. Thus, it is also more important to show increased employee and company performance. The limited financial resources are also seen in the use of time and difficulties in balancing working time and training time. SME managers especially have difficulties in finding time for training.

Business mentoring

It is obvious that SME managers also need support and training. Coaching, and especially mentoring, are seen as cost-efficient and flexible training methods for SME managers’ training. Utrilla & Torraleja’s study (2013) established that mentoring is an important tool for family businesses too. Both coaching and mentoring are “activities of professional and personal development with focus on individuals (and teams) and relying on the client’s own resources to help them to see and test alternative ways for improvement of competence, decision making and enhancement of quality of life. A professional coach or mentor is an expert in establishing a relationship with people in a series of conversations with the purpose of serving the clients to improve their performance or enhance their personal development or both, choosing their own goals and ways of doing it.” (European Mentoring and Couching Council & al. 2011, 3) Coaching is more about facilitating the client’s learning process by using professional methods and techniques, whereas mentoring is more like a development process involving a transfer of skills and knowledge from a more-experienced to a less-experienced person through learning dialogue (European Mentoring and Couching Council & al. 2011). Thus, business mentors should always have professional business competencies and experiences not only the methodological know-how.

In practice, business mentoring services and programmes are offered by a number of different national and regional SME supporting organisations as a part of their services. The mentoring services and programmes offered by the regional organisations of the Federation of Finnish Enterprises, in Finland, the Institute of the Entrepreneurial Mentoring (IME) in France, the Association of Young Entrepreneurs’ (FIVOSZ) and the National Research, Development and Innovation Office in Hungary are examples of this kind of mentoring services. There are also specific non-profit national and international mentoring organisations, such as the Business Mentors Finland (Suomen Yrityskummit), which is the largest nationwide mentoring network (a non-profit association) of experienced entrepreneurs and business managers in Finland and a global mentoring network MicroMentor.

Some of the business mentoring services are sector specific (e.g. ICT specific mentoring by the ACE consortium in several European countries, social enterprise focused mentoring by NESsT and !GEN Social Innovation Agency in Hungary). Respective, some of mentoring programmes, such as the Women business leaders mentoring programme by Finland’s Chamber of Commerce, MentorNet – a network of female mentors by the Foundation for Small Enterprise Economic Development (SEED) in Hungary – are targeted at certain smaller groups. In addition to the free-of-charge mentoring services, there are a lot of different private consultancy companies, such as Berater SRL and Integra HR SRL in Romania, the Business Mentoring Network in the UK, and the Management Mentors Europe as a part of the worldwide Management Mentors, Inc.

Mentoring Training Programmes

If you are a good business manager, it does not necessarily mean that you are also a good business mentor. Respectively, the mentoring skills without business experience are not enough for acting as a business mentor. In general, there are a huge number of different mentoring training programmes in Europe but only part of them have focused on business mentoring, and even a few of them are accredited by the European Mentoring and Couching Council (EMCC). In August 2017, there were no accredited Finnish mentors in the EMCC European Individual Accreditation (EIA) Holders register (EMCC 2017a) or accredited Finnish mentoring programmes in the EMCC EQA Holders register (EMCC 2017b). At the same time, there were six accredited training programmes in France and two programmes in Hungary. In Romania, there were two individual EIA holders, but no accredited mentoring programmes. In Hungary, there were five EIA accredited and 46 in France.

Also, in Finland, several organisations, also some of the universities, organise/have organised non-accredited mentoring trainings. However, those trainings are not focused on business mentoring, but for example on the mentoring of teachers, students, young talents, immigrants, job-seekers etc. Also, different health care sector-focused mentoring trainings have become more common. One of the latest examples of business mentoring training programmes are Business Mentor –valmennus by Vocational Adult Education Sedu in 2009 and South Savo Vocational College together with regional enterprise organisations and the Finnish Business Mentors Association.

Business Mentors’ Competence Framework

The European Mentoring and Coaching Council (EMCC), which develops, promotes and sets the expectation of best practices in mentoring and coaching in Europe, is a key player in experience sharing of mentors. It has published a mentor’s competence framework in 2009 (EMCC 2015). The competence framework works as an assessment tool by providing a description of a mentor at four distinct levels of development (Foundation, Practitioner, Senior Practitioner, and Master practitioner). It helps mentors understand their level of development and training providers to evaluate the behaviours of a mentor, to categorise the level that the mentor and the level and effectiveness of mentor training programmes.

The competency framework (EMCC 2015) is suitable for all kinds of mentoring, including eight competence categories focusing on personal and interpersonal skills, as well as the mentoring process: 1) Understanding self, 2) Commitment to self-development, 3) Managing the contract, 4) Building the relationship, 5) Enabling insight and learning, 6) Outcome and action orientation, 7) Use of models and techniques, and 8) Evaluation. As a general competence framework for mentors, it does not include any business or professional specific competencies, which are mentioned for example by Clutterbuck (2005) and Clutterbuck & Lane (2005). Based on the above-mentioned competence frameworks of mentoring and the benchmarking of existing mentoring training programmes, a business mentoring competence framework was defined in the Trust Me project. The competence framework consists of 10 business skills, a mentoring process and four soft mentoring skills:

Can analyse business environment
Can analyse market demand and supply
Can analyse, manage and develop business strategies
Can analyse, manage and develop production
Can analyse, manage and develop financial management
Can analyse, manage and develop investments
Can analyse, manage and develop human resources
Can analyse, manage and develop marketing
Can analyse, manage and develop logistics
Can analyse, manage and develop research, development and innovation activities
Can manage the mentoring process
Has self-awareness and behavioural awareness
Is able to manage mentoring relationships and communicate with a mentee
Is committed to own learning and interested in helping others
Is able to identify ethical questions and behave ethically

Trust Me Business Mentoring Training Programmes

Based on the identified competence requirements, a business mentoring training programme was developed in the international cooperation. The trainings are targeted to SME managers and to the master degree students with business entrepreneurship/business experience. Depending on the trainees’ backgrounds and experiences, training stays between levels one (Foundation) and two (Practitioner) in the four-level mentoring accreditation scale. The aim of the mentoring training is to give an understanding of the practice of mentoring and the core skills of mentoring. After the training, the mentoring trainee should be able to work as an internal mentor and carry out small external mentoring processes. The training makes it also possible to increase business know-how. The training consists of three contact days supported by an e-learning package and business simulation game. In an optimal situation, the training will continue with a real business mentoring case.

The training programme was piloted in Finland, France, Hungary and Romania during autumn 2017. The basic structure of the training was same in all of the countries, but the exercises and details were based on national/regional circumstances and the differences of target groups. In Finland, the first mentoring training pilot was 5 ECTS credits; it was offered as an elective study course for master degree students of Lahti UAS but also to regional SME managers and entrepreneurs. The master degree students of the universities of applied sciences are a good target group, because most of them have a long working history. One of the project’s results was also the Trainers’ Handbook, which includes a total of 18 exercises for each phase of the mentoring process: five for the preparatory phase, six for the negotiating/contracting phase, four for facilitating mentorship, and three for closing the mentoring process.

Future of the Business Mentoring Training Programme

In the future, the project partners as the organisers of the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Quality Award (EQA), a quality standard for mentoring programmes, to make training more recognisable. Also, the mentors who completed the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Individual Accreditation (EIA), an accreditation system for individual mentors and coaches, after gaining mentoring experiences.

References

Clutterbuck, D. 2005. Establishing and maintaining mentoring relationships: An overview of mentor and mentee competencies. SA Journal of Human Resource Management, Vol. 3 (3), 2-9.

Clutterbuck, D. & Lane, G. 2005. The Situational Mentor: An International Review of Competences and Capabilities in Mentoring. London: Routledge.

Doe, K. 2017. Five key differences in small business training vs. big business training. Small Business Digest [Electronic magazine]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.2sbdigest.com/training-differences-between-small-businesses-corporations

European Commission. 2017a. 2016 SBA Fact Sheet Finland. [Online document]. [Cited 8.8.1017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017b. 2016 SBA Fact Sheet France. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017c. 2016 SBA Fact Sheet Hungary. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017d. 206 SBA Fact Sheet Romania. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017e. SME Performance Review. Annual Report on European SMEs 2015/2016. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review-2016_en

European Commission. 2017f. Structural business statistics overview. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Structural_business_statistics_overview

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2015. The EMCC Competence Framework V2. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/4aj8x6tmbt75ndn13sg3dauk8n6wxfxq

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2016. EMCC Guidelines for Supervision. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/d4ydyhryok7usj2zp06dgcdiuho22lx6

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017a. EMCC EIA Holders. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/vin9be1lljamrcjgxhkqmz3i4sibol8v

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017b. EMCC EQA Providers. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/jsqd9fxbrcc8nfnrmc8fsm5am0ivzo45

European Mentoring and Coaching Council, International Coach Federation, Association for Coaching & Société Francaice de Coaching. 2011. Professional Charter for coaching and mentoring. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. Available at: http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/142-private-act–2.pdf

Eurostat. 2010. Continuing vocational training survey 2010. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/eurostat/web/education-and-training/data/database

International Labour Organisation (ILO). 2014 Entrepreneurship and SME management training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—ed_emp/—emp_ent/—ifp_seed/documents/publication/wcms_175474.pdf

Manimala, M. J., & Kumar, S. 2012. Training needs of small and medium enterprises: Findings from an empirical investigation. IIM Kozhikode Society & Management Review, Vol. 1 (2), 97-110.

OECD. 2002. SMEs managers training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: https://www.oecd.org/cfe/smes/2492440.pdf

Trust Me –project. 2017. [Cited 15.12.2017]. Available at: https://www.trust-me-project.eu/index.php/en/

Utrilla, P. N. C., & Torraleja, F. Á. G. 2013. The importance of mentoring and coaching for family businesses. Journal of Management & Organization, Vol. 19 (4), 386-404.

About the authors

Kuusisto Miika, (Masters of BA), is a Senior Lecturer of logistics at Lahti University of Applied Sciences. He has been a project manager for Trust Me project, which developed a business mentor’s competence framework and training program in an international co-operation. His other competence areas are Supply web and business development, theses supervisions and RDI-activities.

Kotonen Ulla, DSc (Econ and Bus Adm), is an RDI Director of the Smart Business focus area at Lahti University of Applied Sciences. She has previously worked as an RDI Development Manager at Lahti University of Applied Sciences and FUAS – Federation of Universities of Applied Sciences, as well as a professor of accounting at Lappeenranta University of Technology’s School of Business.

Published: 19.12.2017

Illustration: https://www.flickr.com/photos/susanvg/3382838948 (CC BY-NC-SA)

Reference to this publication

Kuusisto, M. & Kotonen, U. 2017. Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/improving-performance-of-the-sme-sector-by-developing-business-mentoring-in-international-co-operation/