Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Suomen kielen kielituki kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelussa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille ohjatulla harjoittelulla on suuri merkitys myös suomen kielen oppimiseen. Harjoittelussa suomen kielen oppiminen tapahtuu aidoissa hoitotyön tilanteissa, jolloin opiskelija oppii käyttämään kieltä myös sensitiivisissä tilanteissa ja hoitotyön kirjaamisessa. Nämä ovat tilanteita, joissa opiskelijat kokevat eniten haasteita. Suomen kielen opettajan kielituella harjoittelussa voidaan käsitellä juuri kunkin opiskelijan yksilöllisiä kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Tästä tuesta on saatu Lahden ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on keskeinen osa koulutusta

Sairaanhoitajakoulutuksessa tutkinnon laajuudesta kolmasosa on harjoittelua asiakastilanteissa terveydenhuollon eri yksiköissä. Harjoittelu mahdollistaa ammatillisen oppimisen aitojen asiakkaiden parissa. Näissä aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa korostuu suomen kielen hallinnan tarve kansainvälisillä opiskelijoilla. Kansainväliset opiskelijat eivät harjoittelussa harjaannu vain hoitamisen taitojen osalta, vaan heille harjoittelut ovat yksi keskeinen osa suomen kielen oppimista.

Suomen kielen oppiminen kansainvälisessä hoitotyön koulutusohjelmassa

LAMKissa kansainväliseen sairaanhoitajien koulutusohjelmaan pyrkijöiltä edellytetään perustason suomen kielen taitoja eli eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa A2. Itse koulutusohjelmassa opiskelijoille tarjotaan 18 opintopistettä suomen kielen opetusta.

Suomen kielen opintojaksoilla harjoitellaan erilaisissa työtilanteissa toimimista, mutta koska suomen kielen käyttö on aina sidoksissa vuorovaikutukseen asiakkaan ja muun työyhteisön kanssa, tilanteesta riippumattomien mallien antaminen luokassa ei aina toimi. Luokkatilanteessa on kielenopettajan vaikea luoda hoitotyössä eteen tulevia kontekstisidonnaisia ja hienovaraisia kielellisiä tilanteita. Tästä syystä on ei ole mahdollista, että hoitajan työn edellyttämä kielitaito opittaisiin erillisillä opintojaksoilla. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Kelan ja Kompan (2011) tutkimuksen mukaan kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat kokivat kielellisesti haasteellisimmiksi osa-alueiksi kirjaamisen ja kirjallisten hoitosuunnitelmien laatimisen. Lisäksi haasteelliseksi koettiin tilanteet, joihin liittyi ennakoimattomuutta ja nopeaa kielen käyttöä esim. puhelinkeskustelut ja monenkeskiset vuorovaikutustilanteet. Opiskelijat kokivat myös haasteena oman ammatillisen identiteetin osoittamisen tilanteissa, joissa hoitajan on kyettävä osoittamaan ammattitaitonsa hienosyistä kieltä käyttäen esim. asiakkaiden perheiden kanssa kommunikoitaessa.

Suomen kielen kielituki harjoittelussa

Pelkkä työskentely ilman kielellistä tukea ei välttämättä kehitä kielitaitoa riittävästi, koska oppiminen vaatii mahdollisuuksia saada tukea ja palautetta kielen käytöstä (Strömmer 2017). Monesti opiskelijalle ei anneta mahdollisuuksia toimia suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan tavoin tai opiskelija suomen kielen hallinnan epävarmuuttaan välttelee joitain tehtäviä esim. puhelimeen vastaamista. Tällöin suomen kielen kehittyminen hidastuu ja opiskelijan on myös vaikea vakuuttaa asiakkaat ja ohjaajansa omasta ammatillisesti osaamisestaan. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Ulkomaalaistaustaisille sairaanhoitajille, sairaanhoidon opiskelijoille ja lääkäreille suunnattua suomen kielen oppimisen tukea työpaikoilla on kokeiltu hyvin tuloksin Urareitti- ja MULTI-TRAIN – hankkeissa. Urareitti -hankkeen yhteydessä kokeiltiin ohjattuun työharjoitteluun liitettävää suomen kielen oppimisen tukea Laurea ja Turku AMKissa. MULTI-TRAIN- hankkeessa Hatanpään sairaalassa työskenteleville maahanmuuttajataustaisille lääkäreillä järjestettiin suomen kielen koulutusta, jossa tuettiin potilaskertomusten kirjoittamista (Vartiainen & Pitkänen 2017). Jyväskylän AMKssa suomen kielen opettaja käy kansainvälisen sairaanhoitajaryhmän harjoittelupaikoissa ohjaamassa opiskelijoita suomen kielen osalta (Mustonen & Tuisku 2018).

Kokemuksia OSSI2- hankkeessa toteutetusta kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kielituesta harjoittelussa

OSSI2 – Osaajat töihin hanke on ERS-rahoitteinen hanke, jonka yhtenä osatavoitteena on tukea ammattikorkeakoulussa opiskelevien maahanmuuttajien ammatillisen suomen kielen oppimista. Hankkeessa on kokeiltu suomen kielen opettajan tukea harjoittelun aikana. Kokeilussa oli mukana 15 opiskelijaa. Suomen kielen opettaja vieraili opiskelijoiden harjoittelupaikoilla 2-4 kertaa harjoittelun aikana ja paneutui opiskelijan tarpeista lähteviin suomen kielen kysymyksiin.

Kokeilun jälkeen opiskelijat kertoivat hyötyneensä tuesta. He kokivat hyödylliseksi, että opettajan oli mahdollista paneutua opiskelijan suomen kielen haasteisiin autenttisissa olosuhteissa. Myös harjoittelupaikoilta tuli hyvää palautetta. Ohjaaja sairaalassa pystyi keskittymään hoitotaitojen ohjaamiseen, kun opiskelija sai tukea suomen kielen kysymyksiin opettajalta.

Suomen kielen kielituesta opittua

Kokeilussa huomattiin, että osastojen perehdyttäminen suomen kielen opettajan rooliin on tärkeää yhteistyön ja luottamuksen kannalta, sillä kielituen vieminen osaksi harjoittelua edellyttää luottamuksen rakentamista sekä opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen suhteen. Myös opiskelijoille oli tärkeää selventää, ettei kysymys ollut arvioinnista, vaan suomen kielen oppimisen tukemisesta. Nämä samat asiat tulivat esiin myös Laureassa toteutetussa kokeilussa (Kuparinen 2017).

Kokeilussa tuli esiin myös kielen oppimisen työelämään suuntautumisen tärkeys. Opiskelijat pystyivät kiinnittämään oppimiaan kielen rakenteita kielituen avulla paremmin käytännön tilanteisiin kuin luokkaopetuksen aikana. Kielen funktionaalisen oppimisen näkökulma korostui.

Entä sitten – miten eteenpäin?

OSSI2- hankkeessa toteutetusta kokeilusta saatujen tulosten perusteella toiminta on vakinaistettu osaksi LAMKin opiskelijoiden harjoittelua. Tällä pyritään tukemaan opiskelijoiden integroitumista ja tutkintoaan vastaavaa työllistymistä. Yksi keskeinen integroitumista auttava tekijä on työympäristön kielellinen haltuun ottaminen (Virtanen 2017). Kansainvälisissä tutkimuksissa integroitumisen esteeksi tai hidasteeksi on nimetty mm. kieli- ja viestintäongelmat, riittämätön työyhteisön ja esimiesten tuki (Vartiainen ym. 2018). Jatkossa haasteena Päijät- Hämeessä on juuri työyhteisöjen valmentaminen vastaanottamaan toisesta kulttuurista tulevia työntekijöitä ja näkemään kulttuurinen monimuotoisuus mahdollisuutena kaksisuuntaiseen integraatioon.

Lähteet

Kela, M. & Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli, 31 (4), 173-192.

Kuparinen, K. 2017. Mikä muuttui, kun sairaanhoitajien kielikoulutus siirtyi luokasta työpaikalle? Teoksessa Lindström, A. & Kuparinen, K. (toim.) Yhdessä enemmän – oppimisen paikkoja suuntia. Laurea julkaisut 87. Helsinki: Laurea ammattikorkeakoulu, 94-102.

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieliverkosto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Mustonen, A. & Tuisku, S. 2018. Monikulttuurisuus haastaa hoitoalan. Hyviä käytänteitä ja kokemuksia englanninkielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden S2-opetuksessa. Esitys Kielten ja viestinnän päiväillä Mikkelissä 4.10.2018.

Srömmer, M. 2017. Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä. Jyväskylä Studies in Humanities 336. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. 2018. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus 15 (2), 148- 162.

Vartiainen, P. & Pitkänen, P. 2017. Hatanpään sairaala kaksisuuntaisen oppimisen ympäristönä. Teoksessa Pitkänen, P., Keisala, K. & Niiranen, V. (toim.) Tavoitteen sujuva arki Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press, 37-76.

Virtanen, A. 2017. Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553711 (CC0)

Julkaistu 4.6.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Suomen kielen kielituki kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelussa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/04/suomen-kielen-kielituki-kansainvalisille-sairaanhoitajaopiskelijoille-harjoittelussa/

Aktiivilietteen mikroskopoinnilla puhtaampaa vettä

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Vaikka Suomessa jätevesien sisältämät haitalliset yhdisteet saadaankin pääosin poistettua, uusien tekniikoiden ja velvoitteiden myötä jätevedenpuhdistuksen vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti pakottaen puhdistamot kehittämään prosessejaan. Harva meistä tulee ajatelleeksi lukuisia tekniikoita, joilla taataan prosessien mahdollisimman tehokas toiminta sekä menetelmiä, joilla prosesseja seurataan. Biologisessa jäteveden käsittelyssä yksi varteenotettava seurantamenetelmä on aktiivilietteen mikroskopointi. Mikroskopoinnin avulla prosessin häiriötilanteet voidaan havaita ja korjata jo ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa puhdistamon toimintaan.

Kirjoittajat: Taru Manninen ja Pia Haapea

Jätevedenpuhdistuksesta yleisesti

Jätevedenpuhdistuksen tarkoituksena on purkuvesistöjen suojeleminen jäteveden sisältämiltä lika-aineilta sekä niiden aiheuttamilta haittavaikutuksilta. Tärkeimpiin jätevedestä poistettaviin aineisiin kuuluvat orgaaninen aine, fosfori ja typpi. Jäteveden puhdistusprosessissa saadaan poistettua myös jäteveden sisältämät muut haitalliset yhdisteet, kuten mikro-organismit ja raskasmetallit. Orgaanisen aineen poistoon puhdistamoilla käytetään yleisimmin biologista aktiivilieteprosessia, fosforin poistoon kemiallista saostusta ja typen poistoon nitrifikaatio-denitrifikaatio –prosessia. (Karttunen 2004, 492, 517.)

Kuva 1. Ripsieläin ja siimaeläimiä aktiivilietteessä, 400x suurennos (Manninen 2019)

Aktiivilieteprosessi

Aktiivilieteprosessissa erilaiset mikrobit puhdistavat jätevettä käyttämällä sen lika-aineita ravintonaan. Prosessin toiminnan kannalta tärkeässä osassa on myös näiden mikrobien kyky muodostavaa vettä painavampia flokkeja eli hiutalemaisia muodostelmia, joiden ansiosta muodostunut liete erottuu puhdistetusta vedestä jälkiselkeytyksessä. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastusaltaasta ja selkeytysaltaasta. Ilmastusaltaassa tapahtuu varsinainen puhdistusprosessi, jossa osa mikrobien ravinnokseen käyttämästä lika-aineksesta sitoutuu lietteen mikrobimassaan ja osa hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Ilmastusaltaasta liete johdetaan selkeytykseen, jossa sen annetaan laskeutua painovoimaisesti altaan pohjalle. Puhdistunut vesi johdetaan ylivuotona pois prosessista. Osa laskeutuneesta lietteestä johdetaan takaisin ilmastusaltaaseen, jotta prosessin lietepitoisuus pysyy vakiona, ja osa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä. (Hakala 1995; Karttunen 2004, 517 – 518.)

Aktiivilietteen mikrobilajistolla on tärkeä merkitys prosessin toimivuuden kannalta. Lietteeseen valikoituva mikrobilajisto määrittää muodostuvan flokin rakenteen ja sen myötä myös lietteen laskeutuvuuden selkeytyksessä. Laskeutuvuuden heikentyessä liete voi karata selkeytyksestä poistuvan veden mukana, jolloin ongelmia aiheuttavat vesistökuormituksen kasvu sekä prosessin lietemäärän lasku. (Hakala ym. 1998.)

Flokit koostuvat erilaisista bakteereista, joista tärkeimpiä ovat flokki- ja rihmamaiset bakteerit. Lisäksi flokit sisältävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä flokkibakteerien muodostamaa biopolymeeriä. Tämä biopolymeeri on flokkibakteerien vararavintoa, ja se sitoo flokin osasia yhteen. Flokkibakteerien lisäksi rihmamaiset bakteerit ovat tärkeitä flokinmuodostuksen kannalta, sillä ne tarjoavat flokille tukirangan, jonka ympärille muodostua. Kun flokki- ja rihmamaisten bakteerien määrät ovat tasapainossa keskenään, liete muodostaa tiiviitä, pysyviä ja hyvin laskeutuvia flokkeja. (Hakala ym. 1998; Hakala 1995; Koivuranta 2016.)

Kuva 2. Suctoria aktiivilietteessä, 400x suurennos (Manninen 2019)

Aktiivilietteen mikroskopointi

Jokaisella aktiivilietteen mikrobilla on omat vaatimuksensa kasvuympäristön olosuhteille. Tärkeimpiä mikrobien elämään vaikuttavia tekijöitä ovat pH, lämpötila, happipitoisuus, lieteikä ja tulevan jäteveden tarjoamat ravinteet. (Karttunen 2004, 169 – 171). Aktiivilieteprosessin olosuhteiden muutokset vaikuttavat suoraan lietteen mikrobilajistoon, jota voidaan havainnoida mikroskopoimalla. Säännöllisellä mikroskopoinnilla on mahdollista päästä kiinni prosessin häiriötilanteisiin jo ennen kuin ne vaikuttavat puhdistamon toimintaan. Jos häiriötilanne johtuu jonkin tietyn eliön liikakasvusta lietteessä, voidaan häiriötilanne poistaa muuttamalla prosessin olosuhteita sen kasvulle epäedullisiksi. (Manninen 2019.)

Huomioitavia asioita aktiivilietteestä ovat muun muassa flokin koko ja muoto, rihmamaisten bakteerien ja alkueläinten määrät sekä näiden muutokset. Flokin koosta ja muodosta voidaan päätellä lietteen laskeutuvuus selkeytyksessä. Veden pintajännitys hidastaa suurten ja repaleisten flokkien laskeutumista, ja vastaavasti liian pienet flokit eivät ole tarpeeksi raskaita laskeutuakseen. Parhaiten laskeutuvaksi on havaittu tasainen, tiivis, pallomainen flokki. Liian suuret flokit voivat johtua rihmamaisten bakteerien liiallisesta kasvusta, jolloin ne sitovat flokkeja yhteen suuriksi ja ilmaviksi muodostelmiksi. Liian pienet flokit taas voivat johtua rihmamaisten bakteerien vähäisestä määrästä tai flokkibakteerien muodostamien biopolymeerien puutteesta. (Hakala ym. 1998; Hakala 1995.)

Alkueläinten suhteen hyvinvoivaa lietettä indikoivat erilaiset ripsieläimet (kuva 1) sekä rotiferat, nematodat ja suctoriat (kuva 2). Häiriötilanteessa nämä alkueläimet katoavat lietteestä ensimmäisinä, sillä ne ovat hyvin herkkiä olosuhteiden heilahteluille. Siimaeläimet kilpailevat normaalisti samasta ravinnosta ripsieläinten kanssa, mutta ripsieläinten kasvun jostain syystä estyessä ne voivat päästä valloilleen lietteessä. Toinen häiriötilannetta indikoiva alkueläinryhmä on amebat, joiden määrä lietteessä saattaa lisääntyä esimerkiksi laitoksen kuormituksen muuttuessa äkillisesti. Alkueläimillä on oma tärkeä roolinsa aktiivilietteessä, sillä ne syövät lietteen irrallisia bakteereita pienentäen näin lähtevän veden kiintoainepitoisuutta. Lisäksi ne syövät bakteereita flokkien pinnalta, ja estävät näin flokkeja kasvamasta liian suuriksi. (Hakala 1995.)

Johtopäätökset

Aktiivilieteprosessin toiminta riippuu sen sisältämästä mikrobilajistosta, joka taas riippuu prosessin tarjoamista elinolosuhteista. Mikrobilajistoa ja sen muutoksia tarkkaillaan yllättävän vähän mikroskopoimalla, vaikka, kuten tehdyn opinnäytetyönkin aikana havaittiin, se on suhteellisen yksinkertainen ja nopea keino prosessin toiminnan havainnoimiseen. Bakteeri- ja alkueläinlajeja tunnistamalla ja niiden määriä tarkkailemalla voidaan tehdä päätelmiä prosessin olosuhteista ja tilasta, ja myös prosessin häiriötilanteet voidaan usein havaita lietteen eliöstön ja flokkirakenteen muutoksista. Tässä artikkelissa kuvattiin tärkeimpiä havaintoja, joita ympäristöinsinööri Taru Manninen teki opinnäytetyössään ”Mikroskopointi aktiivilieteprosessin toiminnan tarkkailussa”. Opinnäytetyössään Manninen (2019) selvitti mikroskopoinnin lisäksi myös prosessin ajoittaista vaahtoamista aiheuttavia tekijöitä sekä tapoja sen poistamiseen ja ehkäisyyn. Työ on erinomainen esimerkki kehittävästä tutkimuksesta, ja sen tuloksia tullaankin hyödyntämään Nokian uuden jätevesilaitoksen käyttötarkkailussa.

Lähteet

Hakala, I. 1995. Aktiivilietteen mikroskopointiopas. Turku: Turun vesilaitos.

Hakala, I., Myllymäki, J. & Saarinen, R. 1998. Rihmaopas. Turku: Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys.

Karttunen, E. 2004. Vesihuolto II. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto ry.

Koivuranta, E. 2016. Optical Monitoring of Flocks and Filaments in the Activated Sludge Process. Väitöskirja. University of Oulu, Faculty of Technology. Oulu. Acta Universitatis Ouluensis, C Technica 566.

Manninen, T. 2019. Mikroskopointi aktiivilieteprosessin toiminnan tarkkailussa. AMK-Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. [viitattu 24.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411724

Kirjoittajat

Taru Manninen, Energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija, joka on tehnyt opintojensa ohella töitä Nokian Veden puhdistamolla vuodesta 2018.

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan opettaja Lahden ammattikorkeakoulussa, joka on tehnyt erilaisia vesitutkimuksia jo 1990-luvulla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1454695 (CC0)

Julkaistu 31.5.2019

Viittausohje

Manninen, T. & Haapea, P. 2019. Aktiivilietteen mikroskopoinnilla puhtaampaa vettä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/31/aktiivilietteen-mikroskopoinnilla-puhtaampaa-vetta/

Osallistava markkinointiviestintä ja brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Markkinointi on muuttunut entistä enemmän tietotekniikkaa hyödyntäväksi. Kuluttajat viettävät aikaansa enenevässä määrin älylaitteiden äärellä ja haluavat olla aktiivisesti mukana keskusteluissa joko tuottaen sisältöä tai hyödyntäen sitä.  Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen sekä yrityksille että kuluttajille. Osallistava markkinointiviestintä rohkaisee kuluttajia tuottamaan omaa sisältöä brandiyhteisöissä, jotka kokoavat tuotemerkkiin sitoutuneita ihmisiä keskusteluun keskenään.

Kirjoittajat: Joonas Liimatainen, Viivi Pekkonen ja Ritva Kinnunen

Osallistava markkinointiviestintä

Osallistavassa markkinointiviestinnässä kuluttajat tuottavat sisältöä tuotteista ja yrityksistä blogien, keskustelupalstojen, wikien, yritysten luomien sivustojen ja muiden sosiaalisen median alustojen kautta. Näiden keskustelujen kautta kuluttajien on havaittu sitoutuvan tuotemerkkeihin. Sitoutuminen voi edetä yhteisestä sisällöntuotannosta (UGC User-generated Content) yhteistuottamiseen (Collaborative Co-Creation). Ensimmäisestä esimerkkeinä ovat arvioinnit, keskustelut ja näiden jakaminen. Jälkimmäisessä sitoutumisen vaiheessa kuluttajat ideoivat mainoksia, tuotteita ja jopa osallistuvat organisaatioiden kehittämiseen. (Chaffey & Smith 2017, 143- 146)

Vuorisen (2009, 37) tekemän tutkimuksen mukaan yksi keskeisistä syitä, miksi asiakkaat osallistuvat markkinointiin, on ihmisten sisällöntuotannon halu. Sosiaalisen median käytön yleistyessä yritysten on pystyttävä tavoittamaan nämä asiakkaat osallistavasti uusia markkinointikanavia hyödyntäen.

Virtuaaliset brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa

Erkkolan (2008, 83) mukaan sosiaalinen media määritellään teknologiasidonnaiseksi ja rakenteiseksi prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentava yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais‐ ja käyttötuotannon kautta.

Sosiaalisessa mediassa ylläpidettävä brandiyhteisö muodostuu yrityksen käyttämästä sosiaalisen median alustasta ja sen ympärille muodostuneesta yhteisöstä.  Käytettävissä olevia alustoja ovat muun muassa blogit, valokuvien ja videoiden jakamiseen suunnitellut palvelut, sosiaaliseen verkottumiseen suunnitellut sivustot ja wikit. Tällaisia ovat esimerkiksi Blogger, Instagram, YouTube, Facebook, Twitter ja Wikipedia. Yhteisö muodostuu, kun tuotemerkkiin eli brandiin sitoutuneita ihmisiä liittyy merkin online-yhteisöön. Yhteisöön liitytään erilaisista syistä. Näitä ovat halu auttaa muita kuluttajia tai yritystä, sosiaalinen arvostus ja tietoon liittyvä vallan käytön tunne. Toisaalta voidaan ostotapahtuman jälkeen etsiä neuvoja tuotteen käytön suhteen, hakea hyväksyntää, ilmaista myönteisiä tunteita merkkiä kohtaan tai toisaalta purkaa kielteisiä kokemuksia.  (Kamboj & Rahman 2016; Zheng ym. 2015)

Brandiyhteisössä syntyy sitoutumista ja merkkiuskollisuutta

Yhteisön jäsenten aktiivinen osallistuminen keskusteluun lisää sitoutumista tuotemerkkiin. Tuotteista ja palveluista kirjoittavat aktiiviset tuotemerkkien käyttäjät tai kannattajat, ja lukijat jakavat edelleen hyväksi kokemiaan kirjoituksia. Aktiivisten sisältöä tuottavien jäsenten ohella yhteisöissä on jäseninä passiivisia osallistujia eli seurailijoita tai niin sanottuja vapaamatkustajia, jotka käyvät lukemassa aktiivisten kirjoittajien näkemyksiä ja hyödyntämässä niistä saamaansa tietoa. Sosiaalisessa mediassa tai verkkosivustolla toimivan brandiyhteisön suosiota mitataankin usein vapaamatkustajien määrällä, sillä he tuottavat suurimman osan klikkauksista ja verkkosivujen kävijämääristä. Vaikkakaan nämä kävijät eivät tuota omaa sisältöä, on hyvä miettiä miten heidät saisi innostettua mukaan tuottamaan sisältöä ja siten lisäämään yhteisön kiinnostavuutta.  (Kamboj & Rahman 2016.) Sisällöntuotantoon innostamisen keinoina on käytetty perinteisiä mainoksia sekä kilpailuja, joissa kehotetaan kertomaan kokemuksistaan tuotteesta. (Malthouse ym. 2016.) Alla olevassa (kuva 1) Finnairin jakamassa äitienpäivän Facebook päivityksessä on saatu asiakkaat kertomaan muistojaan yhteisistä matkakokemuksista äidin kanssa.

Kuva 1. Sisällöntuotantoon kehottava päivitys Finnairin Facebook sivulla (Facebook 2019a)

Joissain yrityksissä pelätään brandinhallinnan menettämistä, ja sitä että käyttäjät tuottavat negatiivista sisältöä yhteisöjen sivustoille. Tämä on myös hyväksyttävä ja varauduttava kommentoimaan kirjoituksia. (Kamboj & Rahman 2016; Zheng ym. 2015.) Alla olevassa kuvakaappauksessa (kuva 2) on esimerkki Gilletten toiminnasta negatiivisen palautteen tapauksessa. 

Kuva 2. Gilletten vastine negatiiviseen sisältöön (Facebook 2019b)

Osallistavan viestinnän hyödyntäminen on koettu kuitenkin enimmäkseen tehokkaaksi työkaluksi tuoda omaa brandia esiin ja keskustelujen kohteeksi.

Facebookin käyttäjät kohderyhminä

Facebookin käyttäjistä on löydetty neljä erilaista ryhmää, joita ovat huomion tavoittelijat, uskolliset Facebookin käyttäjät, kontaktien etsijät ja viihteen etsijät. Hodis ym. (2015) ovat esitellet tutkimustensa pohjalta näihin neljään kohderyhmään pohjautuvan markkinointistrategian mallin Facebook mainontaan. Heidän mukaansa sosiaalisen median voimaa ei voi määritellä ostokäyttäytymisen tai demograafisten ominaisuuksien pojalta. Tästä syystä sosiaalisen median voimaa Word-of-Mouth viestinnän hyödyntämiseen ei ole kunnolla kyetty vapauttamaan digitaalisissa medioissa (eWOM, electronic word-of-mouth). Heidän mallissaan huomion tavoittelijat ovat ensisijaisia eWOM:in luojia, jotka ovat Facebook yhteisönsä tosielämän tähtiä, ja joiden julkaisuja seurataan. Tästä syystä brandien pääsy näiden kirjoittajien julkaisuihin on tärkeää. Tähän ryhmään kuuluvat eivät yleensä osallistu brandien tuottamien sivustojen keskusteluihin, vaan haluavat omana itsenään tuoda näkemyksiään esiin. Kontaktien etsijät ovat enimmäkseen eWOM:in kuluttajia, jotka saattavat muodostaa brandin yhteisösivujen keskeisemmän vierailijaryhmän. He reagoivat brandiviesteihin ja jakavat niitä eteenpäin. Uskolliset Facebookin käyttäjät viettävät paljon aikaa sivustoilla. He luovat uutta sisältöä ja myös hyödyntävät toisten tuottamaa sisältöä. Tätä ryhmää voi kutsua ideaaliksi brandilähettiläiden joukoksi.  Neljäs ryhmä viihteenetsijät eivät sitoudu brandeihin juurikaan, eivätkä ole valmiita uhraamaan aikaa sivustoilla vierailuihin, ellei siellä ole jotain todella heitä kiinnostavaa. Tätä ryhmää kiinnostaa erityisesti videot, kilpailut, arvonnat ja palkinnot.

Alla olevassa kuviossa (kuvio 1) on esitetty Hodis ym. (2015) esittämä strategiakehikko perustuen Facebookin käyttäjien kohderyhmiin. Huomion tavoittelijoita ja uskollisia Facebookin käyttäjiä kannattaa pyrkiä sitouttamaan merkkiin esimerkiksi erilaisten etujen avulla.  Tavoitteena on löytää heidät ja vahvistaa heidän toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Viihteen etsijöille kannattaa tarjota esimerkiksi arvontoja ja palkintoja. Kontaktien etsijöille sopivia markkinointikeinoja voivat olla erilaiset tapahtumat, joissa he saavat olla yhteydessä muhin yhteisön jäseniin. Näitä kahta ryhmää yrityksen kannattaa palvella ja hoitaa erilaisin tempauksin.

Kuvio 1. Facebookin käyttäjät kohderyhminä (mukaillen Hodis ym. 2015)

Kohderyhmien tunnistaminen auttaa yritystä muokkaamaan viestintästrategiaansa paremmin kohdentuvaksi. Yrityksille jatkuva ajantasaisen, innostavan ja asiakkaalle arvoa tuottavan sisällön tuotanto on haasteellista. Kohdennettu osallistava markkinointiviestintä auttaa yrityksiä pysymään tietoisena asiakkaita kiinnostavista teemoista sekä auttaa asiakastuntemuksen kehittymisessä.

Lähteet

Chaffey, D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Erkkola, J‐P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Taideteollinen korkeakoulu. Helsinki. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12480

Facebook 2019a. Finnair. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/finnairsuomi/

Facebook 2019b. Gillette. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/gillette/

Hodis, M., Sriramachandramurthy, R. & Sashittal, H. 2015. Interact with me on my terms: a four segment Facebook engagement framework for marketers. Journal of Marketing Management, Vol. 31, Nos. 11 – 12. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2015.1012535

Kamboj, S., & Rahman, Z. 2016. The influence of user participation in social media-based brand communities on brand loyalty: Age and gender as moderators. Journal of Brand Management, Vol. 23(6), pp. 679-700. [Viitattu 17.05.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1057/s41262-016-0002-8

Malthouse E. C., Bobby C. J., Kim S. J. & Vandenbosch M. 2016. Evidence that user-generated content that produces engagement increases purchase behaviours. Journal of Marketing Management, Vol. 32:5-6, pp.427-444. [Viitattu 17.5.2019].  Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2016.1148066

Vuorinen, A‐E. 2009. Osallistava markkinointiviestintä sosiaalisessa mediassa. Kandidaatin tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lappeenranta. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: http://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/52589/nbnfi-fe201001211152.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Zheng, X, Cheung, C. M. K., Matthew L. & Liang, L. 2015. Building brand loyalty through user engagement in online brand communities in social networking sites. Information Technology & People. Vol. 28, Iss. 1, pp. 90-106. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa:  http://dx.doi.org/10.1108/ITP-08-2013-0144

Kirjoittajat

Joonas Liimatainen on liiketalouden YAMK-opiskelija ja työskentelee hankekehittäjänä Lahden kaupungin työllisyyspalveluiden Vauhdittamo ESR-hankkeessa.

Viivi Pekkonen on liiketalouden YAMK-opiskelija sekä työskentelee asiantuntijatehtävissä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lisäksi Viivi on toiminut yrittäjänä 5 vuotta.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/553609 (CCO)

Julkaistu 31.5.2019

Viittausohje

Liimatainen, J., Pekkonen, V. & Kinnunen, R. 2019. Osallistava markkinointiviestintä ja brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/31/osallistava-markkinointiviestinta-ja-brandiyhteisot-sosiaalisessa-mediassa/

A Culturally Diverse Workforce: Is it really worth it?

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

What does cultural diversity mean and why are people so concerned about it currently? This article discusses the benefits of a culturally diverse workforce. Additionally, the article explores ways for organizations to increase workforce diversity. It is written for individuals interested in cultural diversity and matters related to it. The article is also relevant for organizations wishing to learn about workforce diversity and potentially integrating it into their corporate culture.

Authors: Isabella Härkönen & Tarja Ahonen

Theoretical Background

Cultural diversity can be defined as “the variety of human societies or cultures in a specific region, or in the world as a whole” (Kerwin 2010, vii). Because of the broadness of the concept, the study and the article applies a narrow category-based definition, which limits the concept to cover only cultural background.

Cultural diversity can bring many benefits to an organization’s workforce. From the organizational perspective it can improve the organization’s image as an employer and expand the applicant pool. (Leopold & Harris 2009, 129-132.) It also suggests that an organization is socially responsible and provides equal opportunities for all current and future employees (Hofhuis et al. 2013, 180). Moreover, with a diverse workforce organizations can learn more about different markets and potentially increase product awareness (Leopold & Harris 2009, 129-132). Workforce diversity has also been proven to add new perspectives to the problems at hand, increase innovativeness and problem-solving skills (Adler & Gundersen 2008, 102-104; Galinsky et al. 2015, 742).

Increasing workforce diversity can be challenging, but extremely beneficial for organizations in the long run. Theory suggests that the key for increasing workforce diversity is taking advantage of the gap between the number of personnel leaving and the number of new hires. Generally, like any workers, diverse employees can only be retained when there are vacancies in an organization, leading to a slow process. However, a speedy increase can be applied if organizations enter a stage of growth and need to employ additional workforce. (O’Brien et al. 2015, 11-12.)

Key Findings

The study was done in collaboration with Lahti University of Applied Sciences (LAMK). Twelve people working and studying at LAMK were presented questions related to cultural diversity and the case company. (Härkönen 2019, 22, 25.) The answers of interviewees were expected to be very general and noncommittal, but surprisingly interesting perspectives were gained. Revelations were made on different aspects related to the university that were not know beforehand. Sadly, many of them could not be used in the study, because they were slightly off topic.

The study revealed that 50 percent of the participating interviewees felt that LAMK’s workforce is not culturally diverse, 33,3 percent of interviewees answered that LAMK’s workforce is to some extent culturally diverse, and 16,7 percent stated that the workforce is culturally diverse (Härkönen 2019, 26). The results for this part were not as expected. It is clear that workforce diversity is very low at LAMK, yet some find that the workforce is culturally diverse. Reasons behind the answers of the participants who perceive LAMK’s workforce as culturally diverse could be due to the large amount of diverse students, foreign guest lecturers or foreign visitors at the university.

The majority of employees affirmed that a culturally diverse workforce is especially important for organizations nowadays. Moreover, most of the students felt increasing the amount of culturally diverse teachers would be beneficial and could help them learn more about different cultures. (Härkönen 2019, 26-28.) From a student’s perspective, having a diversified teacher base would make the learning environment more interesting. It would bring new teaching styles to the classrooms that do not rely only on PowerPoint presentations. Additionally, having more teachers who speak English as their native language would help students get a custom with the different dialects of the language. This is especially important in business studies, because you will come across several different styles of English during your career.

Various benefits were expressed in the study concerning a culturally diverse LAMK. It would be a competitive advantage against other Finnish universities of applied sciences and increase the amount of foreign students applying to LAMK. Additionally, foreign students would be able to get better support from teachers who have been in the same situation and it could increase the amount of foreign students staying in Finland after their studies. (Härkönen 2019, 28-29.) Other mentioned benefits were very similar to the collected theory, which was a disappointment for the study results. The research could have been more interesting if more new views on the benefits would have been gained.

Two concrete ways were suggested for increasing LAMK’s workforce diversity: Changing LAMK’s official working language to English and increasing the amount of teacher exchange. First, even though being a big undertaking for LAMK, changing the working language to English would be a positive investment for its future. It would increase its competitiveness and increase the amount of foreign students and employees wanting to be a part of the organization. Second, increasing the amount of teacher exchange would be an easy way to gain different perspectives and increase the amount of diversity in many aspects. Teachers going abroad would gain international knowledge and potentially new teaching styles. At the same time, LAMK’s students and employees would benefit from interacting with foreign teachers working at the university. (Härkönen 2019, 31, 35-36.) At the moment, the Universities of Applied Sciences in Finland are not very culturally diverse. This is why it is especially important for LAMK to take advantage of this gap and use it to their advantage. When performing the interviews, very little was known on the ways LAMK could increase its workforce diversity. The results were pleasantly surprising. Such concrete suggestions were not predicted beforehand. It is rewarding to see that the study provided real recommendations that the university can potentially use in the future.

Last word

To answer the opening questions, the concept of cultural diversity is an integral part of tomorrow’s business. Organizations must adapt to the changes brought by globalization and embrace cultural diversity. A culturally diversified workforce has been proven to be beneficial for organizations, making it a major trend in business. Therefore, future organizational focus should be on creating efficient diverse working environments and not playing it safe with a fully homogenous workforce.

References

Adler, N. & Gundersen, A. 2008. International Dimensions of Organizational Behavior. 5th ed. Mason: Thomson South-Western.

Galinsky, A., Todd, A., Homan, A., Phillips K., Apfelbaum, E., Sasaki, S., Richeson, J., Olayon, J. & Maddux, W. 2015. Maximizing the Gains and Minimizing the Pains od Diversity: a Policy Perspective. Perspectives on Psychological Science. 10(6). [Cited 6 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1177%2F1745691615598513

Hofhuis, J., Zee, K. & Otten, S. 2013. Measuring employee perception on the effects of cultural diversity at work: development of the Benefits and Threats of Diversity Scale. Quality & Quantity. 49(1). [Cited 6 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1007/s11135-013-9981-7

Härkönen, I. 2019. Culturally Diversified Workforce: A Benefit or a Challenge? Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 21 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812395

Kerwin, L. 2010. Cultural Diversity: Issues, Challenges and Perspectives. New York: Nova Science Publishers.

Leopold, J. & Harris, L. 2009. The Strategic Managing of Human Resources. 2nd ed. Harlow: Pearson Education Limited.

O’Brien, K., Scheffer, M., Nes, E. & Lee, R. 2015. How to Break the Cycle of Low Workforce Diversity: A Model for Change. PLoS ONE. 10(7). [Cited 8 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0133208

Authors

Härkönen, Isabella. 2019. Fourth-year International Business student. Lahti University of Applied Sciences. Finland.

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/1436885 (CC0)

Published: 29.5.2019

Reference to this publication

Härkönen, I. & Ahonen, T. 2019. A Culturally Diverse Workforce: Is it really worth it? LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/05/29/a-culturally-diverse-workforce-is-it-really-worth-it/

Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Havainnointi on mielletty tieteellisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi, mutta ilman tieteen sitovia normeja sitä voidaan monipuolisesti hyödyntää työelämän, oppimisympäristöjen tai jopa yksilöiden kehittämisessä. Olennaisinta havaintojen hyödynnettävyydessä on aito kiinnostus havainnoitavaa asiaa tai ilmiötä kohtaan sekä havaintojen avoin pohtiminen yhdessä vertaisten kanssa.

Kirjoittajat: Tiina Koivuniemi ja Sari Suominen

Havainnointia tieteessä ja arjessa

Havainnointi eli observointi on tieteellinen aineistonkeruumenetelmä, jota hyödynnetään erityisesti laadullisissa tutkimuksissa. Yleensä havainnointia suositellaan käytettäväksi, kun tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä tiedetään hyvin vähän, mutta sitä voidaan myös suunnitelmallisesti toteuttaa jo entuudestaan tutusta kohteesta. Havainnointiin voidaan käyttää kaikkia aisteja ja näin ollen havainnoitavasta voidaan verbaalisen ilmaisun lisäksi havainnoida kehonkieltä, ilmeitä ja liikehdintää, mikäli havainnointi kohdistuu ihmisiin. Havainnointitilanteessa ympäristö on yhtä lailla havainnoinnin kohteena. Havainnoimalla saadaan siis kerättyä kohteesta monipuolista tietoa. Tieteellisenä tutkimusmenetelmänä havainnointia suoritetaan systemaattisesti ja kontrolloidusti. Tutkijan on havainnoitava ja tehtävä tulkintoja mahdollisimman objektiivisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93; Vilkka 2006, 9, 38; Tuomi 2007, 19.)

Voidaan sanoa, että havainnointi on osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Teemme tiedostamattomia havaintoja jatkuvasti ja annamme niille omien arvojemme ja aikaisempien kokemustemme määrittämiä merkityksiä (Vilkka 2006, 8). Jokainen meistä osaa siis teoriassa havainnoida ja etenkin kiinnostavat kohteet kiinnittävät huomiota ja aktivoivat pohdintaa. Parhaimmillaan havainnointi lähtee sisäisestä motivaatiosta, jolloin ihminen kokee saavansa havainnoinnista itselleen vastinetta. Myös havainnoinnin kohteen kiinnostavuus edistää havainnoista saatavien oivallusten määrää. Havainnointia voidaan suorittaa jäsennellysti ja siihen voidaan motivoida ulkopuolelta, mutta osa oivalluksista saattaa tässä tilanteessa kiinnostuksen puutteen johdosta jäädä syntymättä. (Lonka 2015, 169.)  

Havainnointia käytännön työelämässä

Havainnointia voidaan hyödyntää myös käytännönläheisempänä menetelmänä, jolloin tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia ei tarvitse tarkkaan noudattaa. Lahden ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2017 Työelämäsafari-nimisen hankkeen, jossa havainnointi oli suuressa roolissa. Hankkeen ideana oli pääasiassa edistää Päijät-Hämeen alueen pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointia oman alan ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutettiin kolme niin kutsuttua safarikiertuetta, joille osallistuneet, eri toimialoja edustaneet yritykset vierailivat vuoron perään toistensa luona ja havainnoimalla sekä vertaisryhmissä keskustelemalla etsivät ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämiseen. (Lahden ammattikorkeakoulu 2019.)

Havainnointia pohjustettiin Työelämäsafarin osallistujille hieman ennen yritysvierailuja, mutta menetelmän tieteellisiin edellytyksiin ei pureuduttu. Havainnointi oli melko vapaamuotoista ja ainoana työkaluna käytettiin Mankan ja Mankan (2016, 120) kehittämää työhyvinvoinnin tikkataulumallia, jonka pohjalta havainnoijat pystyivät pohtimaan työhyvinvoinnin eri osa-alueita.

Kuten Koivuniemen (2019) YAMK-opinnäytetyöstä käy ilmi, osallistujat saivat ja toteuttivat konkreettisia ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseen jo safarikiertueiden aikana. Omien kokemusten vertailu yrityksissä havaittuihin asioihin toi keskusteluihin erilaisia näkökulmia ja osallistujien kiinnostus toistensa yrityksiä ja ajatuksia kohtaan loi innostavan ja avoimen ilmapiirin. Osallistujien motivaatio työhyvinvoinnin kehittämiseen mahdollisti hyvät lähtökohdat havainnoinnille. Havainnoinnin ei siis tarvitse olla tieteellisellä tarkkuudella suoritettua tutkimusta johtaakseen tuloksiin, vaan myös subjektiivista havainnointia voidaan hyödyntää etenkin kehittämistehtävissä.

Havainnointia ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoululakiin (14.11.2014/932) on kirjattu ammattikorkeakoulujen tehtävä muun muassa työelämään ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvana koulutuksena. Lisäksi tehtävää suorittaessa AMK:n tulee olla etenkin omalla alueellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitoksilla ja niiden opiskelijoilla on monenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää havainnointia yritysyhteistyössä suoritettavissa opinnoissa, mutta myös esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Oppimisympäristöt voivat tukea oppimista niin fyysisellä, virtuaalisella kuin sosiaalisella ulottuvuudella. Oppimisympäristöä tulisi suunnitella osallistavalla prosessilla ja koska tilat ovat käyttäjiään varten, käyttäjät ovat prosessiin myös parhaita suunnittelijoita. Kehittämiseen löytyvä motivaatio kumpuaa ennen kaikkea sen myötä saatavasta hyödystä kehittäjälle itselleen. (Lonka 2015, 117–118.) Esimerkiksi erilaisia oppimisympäristöjä havainnoimalla voidaan saada ideoita myös omien tilojen kehittämiseen. Lisäksi havainnoinnilla voidaan kehittää yhteisöllisyyttä, kun havainnoinnin jälkeen kokemuksia ja näkökulmia jaetaan vertaisryhmissä.

Työelämäsafarin tulokset osoittavat, että vertaisryhmien rooli havaintojen ja omien kokemusten jakamisessa on merkittävä. Vertaisryhmissä keskustelu antaa yksilöille mahdollisuuden peilata omia havaintojaan, näkökulmiaan ja kokemuksiaan muiden ryhmän jäsenten vastaaviin. Yksilöt voivat ryhmän tukiessa kyseenalaistaa omia näkökulmia tai toimintatapoja ja kehittyä. (Vehviläinen 2014, 23; Kupias & Salo 2014, 160.) Havainnoimalla voidaan siis kehittää myös yksilöitä, jos he ovat valmiita kyseenalaistamaan omia ajattelumallejaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia.

Ammattikorkeakouluissa opiskelijat voisivat toteuttaa havainnointia eri koulutusalojen kampuksilla tai toisten ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu, joka yhdistää Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun, tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteiseen kehittämiseen havainnoinnin kautta. Koska LAB-ammattikorkeakoulussa pyritään ennen kaikkea yritysyhteistyöhön (Tolpo 2019), opiskelijat voivat tarjota omia havainnoinnin perusteella muodostettuja kehittämisehdotuksia yrityksille monista aihealueista, kuten työhyvinvoinnista.

Sekä yritysten että oppilaitosten tulisi siis tunnistaa havainnoinnin tarjoama potentiaali erilaisissa kehittämistoimenpiteissä. Havainnoinnin avulla voidaan kehittää niin prosesseja kuin yksilöiden hyvinvointia. Havainnoinnin ei tarvitse aina olla tiukkojen normien mukaista suorittamista, vaan se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä, ajatusten vaihtamista ja sitä kautta kehittymistä.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Finlex. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Koivuniemi, T. 2019. Havainnointi ja vertaisoppiminen pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja uudistava johtaminen. Lahti. [viitattu 7.5.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139525

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2019. Työelämäsafari. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.lamk.fi/fi/hanke/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. 2. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.

Tolpo. A. 2019. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu suosii tekemisen kautta oppimista. YLE. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10724868

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Vehviläinen, S. 2014. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. Teoksessa: Heroja, T., Koski, A., Seppälä, P., Säntti, R. & Wallin, A. Parempaa työelämää tekemässä – tutkiva ote työnohjaukseen. Tallinna: United Press Global. 19–37.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. 1.-2.painos. Vaajakoski: Tammi.

Kirjoittajat

Tiina Koivuniemi on Lahden ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja uudistava johtaminen –koulutusohjelmasta 05/2019 valmistunut tradenomi YAMK.

Sari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/784912 (CC0)

Julkaistu 21.5.2019

Viittausohje

Koivuniemi, T. & Suominen, S. 2019. Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/21/havainnointia-tutkimuksessa-tyoelamassa-ja-oppimisymparistoissa/