Aihearkisto: LAMK Pro

How to raise brand awareness using Inbound Marketing

10.6.2019Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK ProLAMKpub

Living in a period of constant and inevitable changes we can’t help but observe how fast new trends replace each other. Most companies used to think that the message had to be pushed in order to attract customers and make them want to buy their products. This very approach is called “outbound” marketing. However, shopping habits have changed, and the outbound approach has become no longer effective for the purpose of building brand awareness. Instead, a new “inbound” approach took over a place and transformed the holistic thinking of how marketing activities should be performed.

Authors: Elizaveta Popova and Marja Viljanen

Inbound marketing approach

The term Inbound Marketing was introduced by the developer of software products for marketing, HubSpot, and was defined as a method of attracting, engaging and delighting buyers to make the business grow and build customer loyalty. (HubSpot 2019.) The inbound marketing approach can be shown through a set of stages which forms an inbound marketing methodology. According to this methodology, before a buyer makes a purchase, they should go through certain phases from being random strangers towards becoming brand´s promoters. (Bezovski 2015.)

Figure 1. Inbound marketing methodology (Hubspot 2019)

The inbound methodology includes four stages: “attract”, “convert”, “close” and “delight”. At the “attract” stage a company makes the first impression on its website to turn a sudden stranger into a regular visitor. To reach this goal, a company has to be active in social media, incorporate ads and content marketing to be able to demonstrate value to a visitor. At the next, “convert” stage, the visitor turns into a lead. This is particularly important for the B2B business as at this stage the company collects customer data to perform a lead analysis. At this phase, a company has to make sure that the website works well, and all landing pages are optimized according to SEO parameters. The lead then turns into a customer at the “close” stage. This stage defines the level of potentiality of the lead. It is essential to use lead scoring tools to identify the quality of the lead and decide whether it is worth taking over this lead or not. The final and the most important phase is ”delight” as there is an opportunity to get more out of the deal. By enforcing more targeted social media and newsletters campaigns, and actively engaging with customers, the company provides additional value and makes customers delighted enough to be willing to share their experience with others. (Lam 2018.)

Besides high cost-efficiency, sophisticated algorithms used in inbound marketing help to process better customer data and discover the proper type of advertising and make targeting process much easier. In the long run, the pull approach facilitates raising brand awareness and increasing the company’s sales by building a long-term inbound marketing strategy. (Expert journal of Marketing 2015.)

How to apply inbound marketing for B2B sales in Russia?

Russian market presents a rich export area with high consumer demand for foreign products. In order to understand what inbound marketing tools a B2B company could apply to this market, the case company research was conducted. The company under research was a Finnish company operating in several export markets including Russia. The study involved interviews with the company’s employees in the Russian offices. It turned out that basic tools used in inbound marketing would present a solution for the company´s business in Russia. The staff expressed the need to optimize SEO and integrate CRM tools to manage customer data. All interviewers also agreed that active social media presence is highly needed. Based on the statement that most of their customers mainly use Facebook and Instagram, it was rational to assume that starting points would be putting the efforts on starting social media campaigns on these platforms. (Popova 2019.)

In terms of Internet usage, Russia occupies seventh place in the ranking of Internet usage with almost 110 million online users (Viunova 2018). Based on these numbers it can be concluded that the Internet is a good platform for marketers to demonstrate and sell companies’ products and services. Pulling B2B customers in, of course, presents a challenge as they are more demanding and selective about how they are willing to engage with companies. (Chaffey & Smith 2017, 9.) However, by keeping up with the latest consumer trends, a business can stay at the front line. Speaking of Russia, it is important to follow the common trends and also adjust to country specifics. To name some trends, video content takes 75% traffic on the Russian Internet arena thus it can be a handy tool for B2B company to showcase their products. Face-to-face communication is also highly important that is why combining offline/online marketing is necessary. Language is another factor that influences customer decision. It is essential to keep the conversation and provide online content in the Russian language. (Viunova 2018.)

Since inbound marketing does not focus only on digital activities it is important to remember that standard sales procedures play an important part at each stage of the inbound approach. Combining them all would facilitate the sales work and increase brand awareness by not only offering good service but also engaging with a customer even in the post-deal period. The best way to implement inbound marketing is to build an easily-integrated plan which would involve the combination of online and physical marketing activities. By these means, the company will attract more quality leads, trigger a sales growth and raise overall brand awareness on the market.

References

Bezovski, Z. 2015. Inbound marketing-a new concept in digital business. SELTH 2015 – International Scientific Conference of the Romanian-German University of Sibiu. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/291833697_Inbound_Marketing_-_A_New_Concept_in_Digital_Business

Chaffey, D. & Smith P. 2017. Digital marketing excellence. 5^th edition. New York: Routledge.

Expert journal of marketing 2015. A new development in online marketing: introducing digital inbound marketing. [cited 13 Feb 2019]. Available at: http://marketing.expertjournals.com/23446773-305/

Hubspot 2019. What is inbound marketing? [cited 14 Feb 2019]. Available at: https://www.hubspot.com/inbound-marketing

Lam, A. 2018. What does inbound mean? A comprehensive guide to the inbound marketing funnel. Responsify. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.responsify.com/what-does-inbound-mean-inbound-marketing-funnel/

Popova, E. 2019. Raising brand awareness through inbound marketing in b2b sales on the Russian market. Bachelor Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. Lahti. [cited 26 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414796

Viunova, O. 2018. Marketing trends in Russia and abroad. Young scientist. [cited 12 Mar 2019]. Available at: https://moluch.ru/archive/209/51258/

Authors

Elizaveta Popova graduated from the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and received a BBA degree in International Business on June 20, 2019.

Marja Viljanen is a senior lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/758989 (CC0)

Published 10.6.2019

Reference to this publication

Popova, E. & Viljanen, M. 2019. How to raise brand awareness using Inbound Marketing. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/how-to-raise-brand-awareness-using-inbound-marketing/

Markkinoinnin automaatio – asiakaskokemus toiminnan ohjaajana

10.6.2019Älykäs liiketoiminta, LAMK ProLAMKpub

Automaation avulla asiakaskokemusta voidaan hallita uudella tavalla. Riittävällä asiakasdatalla voidaan tunnistaa yksittäisten asiakkaiden tarpeita, jolloin voidaan rakentaa yksilöllisiä asiakaspolkuja.

Kirjoittajat: Erika Vanhala, Malla Haaparanta ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs pieniä yrityksiä kiinnostava aihe on markkinoinnin automaatio, koska sen uskotaan vapauttavan resursseja. Usein automaation vaikutus on hyvin toisenlainen. Se ei vapauta resursseja, mutta se parantaa markkinoinnin toimivuutta.

Digitalisoitumisen myötä asiakkaiden ostopolut ovat kehittyneet. Kun asiakkaalla on mahdollisuuksia valita, positiiviset kokemukset nousevat helposti tekijäksi, joka nousee esimerkiksi alimman hinnan yli ostospäätöstä tehtäessä.

Onnistunut asiakaskokemus on tunne tai kokemus, joka saa asiakkaan palaamaan uudestaan sekä kertomaan positiivisesta kokemuksestaan muille. Se syntyy, kun asiakasta huomioidaan, asiakasta kuunnellaan ja tavoitellaan ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja tarpeista, asiakkaaseen ollaan yhteydessä ja hänen kysymyksiin ja toiveisiin vastataan mahdollisimman nopeasti. (Fischer ja Vainio 2014, 9.)

Gartnerin tutkimuksen mukaan 81 prosenttia yritysten vastuussa olevista markkinoijista odottaa jatkossa kilpailevansa enimmäkseen tai kokonaan nimenomaan asiakaskokemuksella (Pemberton 2018). Asiakaskokemuksen vakavasti ottavat organisaatiot erottuvat kilpailussa ja voittavat uskollisia asiakkaita (Sorofman 2014). Esimerkiksi verkkokenkäkauppa Zappos panostaa nimenomaan asiakaspalveluunsa menemällä jopa niin pitkälle, että he tarjoavat kaikille ensimmäisen rekrytointikierroksen läpäisseille hakijoille rahaa, jos he päättävät jättää prosessin kesken. (ZapposInsights 2018)

Kuva 1. CX-pyramidi Gartneria mukaillen (Pemberton 2018).

Gartnerin customer experience (CX) -pyramidi (Kuva 1) on kehys sille, mikä erottaa parhaaksi koetun asiakaspalvelun. Jokainen taso alhaalta ylöspäin määrittelee asteittain vahvemman tavan muodostaa suhteita organisaation brändin ja asiakkaiden välillä. Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaan perustarpeet on tyydytetty tarjoamalla tarpeellista informaatiota esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla. Toisessa vaiheessa ongelmaan tarjotaan ratkaisua asiakaspalvelulla, joka ei ratkaise ongelmaa asiakkaan, vaan yrityksen näkökulmasta, kun asiakas on saatu pois esimerkiksi puhelimesta tai valittamasta Twitterissä. Kolmannessa vaiheessa asiakkaan tarpeisiin vastataan jo ennen kuin he kysyvät palkiten siten asiakkaiden sitoutumista ja lojaalisuutta. Neljännessä vaiheessa yritys kykenee jo ratkaisemaan asiakkaan ongelmia, joista asiakas itse ei ole tullut ajatelleeksi. (Ray 2015.)

Asiakaskokemuksen luominen edellyttää syvempää tietoa asiakkaasta sekä tehokkaita prosesseja kokemusten toteuttamiseksi (Pemberton 2018). Pyramidin yläosa kuvaa poikkeuksellisia asiakaskokemuskäytäntöjä, jotka määrittelevät pohjimmiltaan asiakaskokemuksen ja millaisiksi asiakkaat voivat tulla tuotteen tai palvelun käytön seurauksena. (Ray 2015.)

Markkinoinnin automaatio kilpailutekijänä

Asiakastietojärjestelmien ja digitaalisuuden suurimpia hyötyjä ovat reaaliaikaisen ja personoidun dialogin mahdollistaminen asiakkaan kanssa eri kosketuspisteissä ja kanavissa. Pystyäkseen tarjoamaan asiakkaalle juuri oikeanlaista palvelua, tulee yrityksen käytössä olla riittävästi tietoa asiakkaasta. (Filenius 2015, 58-59.)

Asiakkaan käyttäytymisestä internetissä kerätään valtavasti dataa, jonka avulla pystytään luomaan pohja markkinoinnin automaatiolle (Heimbach ym. 2015, 129-133). Automaatioratkaisun valinnassa on tärkeää, että se integroituu tiiviisti asiakkuudenhallintajärjestelmään (CRM). Siten voidaan mahdollistaa asiakasdatan maksimaalinen hyödyntäminen automaatiota varten.

Tätä kutsutaan dataohjatuksi markkinoinniksi – asiakkaasta kerätään dataa eri kanavissa, yhdistetään ne ja tiedon avulla pyritään tavoittamaan asiakas oikeissa kanavissa oikeanlaisilla viesteillä (Tuutti 2019, 17). Asiakkaan toiminta näissä kanavissa toimii laukaisevana tekijänä ”komennoille” (Kuva 2), joita automaatiojärjestelmään on luotu. Asiakaskokemus saadaan automaation avulla personoiduksi ja kohdennettua oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle. (Heimbach ym. 2015, 129-133.)

Kuva 2. Esimerkki automaatiosta ClickDimensions –markkinoinnin automaatiojärjestelmässä.

Personointia voidaan Fileniuksen (2015, 59) mukaan toteuttaa kolmella tasolla:

Rajaamalla viestin jakelu halutulle kohderyhmälle
Muokkaamalla viestiä tunnistetun kohderyhmän mukaan
Yhdistämällä molemmat yllä olevat

Riittävällä määrällä tietoa asiakkaasta viestin sisältö voidaan myös tehdä osin hyvin henkilökohtaiseksi esimerkiksi valitsemalla henkilökohtaisesta ostohistoriasta suosituksia.

Markkinointiautomaation edut

Markkinointiautomaatiolla on monia liiketoiminnallisia etuja. Sen avulla voidaan säästää aikaa, laskea markkinointi- ja myyntiponnistuksia ja se tarjoaa mahdollisuuden sijoitetun pääoman tuoton (ROI) parempaan mittaamiseen. Jotta parhaat tulokset saadaan saavutettua, tulee varmistaa, että markkinoinnin automaatiostrategia vastaa asiakkaiden ostopolkua. Kun oikea sisältö näytetään oikeaan aikaan, auttaa se asiakasta tekemään ostopäätöksiä. (Flynn Meyer 2017.)

Suurin osa markkinoijista käyttää automaatiota juuri ennen ja jälkeen myyntitapahtumaa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisäarvoa asiakkaalle tarjoaa viestit, joissa heiltä ei vaadita mitään, vaan heille toimitetaan heitä hyödyttävää sisältöä. (Kohler 2018.) Tällaisia viestejä ovat esimerkiksi ne, joissa asiakkaalle tarjotaan aiempaan ostokseen soveltuvaa lisäpalvelua tai lisäarvoa tuottavaa tietoa ostokseen tai kiinnostavaan aihealueeseen liittyen. Se, miten asiakas itse kokee saavansa palvelun, on yrityksen toiminnan kannalta usein tärkeimpiä selvitettäviä asioita.

Automaatio vaatii yksilötyötä

Markkinoinnin automaation käyttöönotossa on otettava huomioon, että prosessi vie aikaa organisaatiolta ja ihmisiltä. Automaatiohanke ei ole koskaan nopea ja lyhyt. Prosessien on oltava kunnossa ennen automaation käyttöönottoa ja on huomioitava, ettei automaation tehtävä ole korjata prosesseja. Automaation hankinnassa on tärkeää varmistaa, että yrityksen johto on sitoutunut automaation tuomaan visioon, jotta ymmärretään, että hankkeessa on kyse kokonaisvaltaisesta muutoksesta eikä vain teknologiahankinnasta. (Wood 2015, 251-254.)

Markkinoinnin automaatio ja CRM työkalut ovat vaikuttavia lisäominaisuuksia liiketoiminnalle, mutta ne eivät tee kaikkea työtä yrityksen puolesta. Työkalut siirtävät markkinoinnin ponnistelut hienostuneeseen ja tietoturvalliseen järjestelmään, mikä on suurimmassa osassa organisaatioita tarpeellista. Teknologia sen sijaan itsessään ei korvaa aivotyöskentelyä, jota yksilöt tiimeissä tuottavat. (Kramer 2017.)

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. Docendo Oy. Jyväskylä.

Fischer, M. & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.

Flynn Meyer, E. 2017. Six Steps to Ensure Your Marketing Automation Strategy Aligns with The Buyers’ Journey. Forbes Agency Council. [viitattu: 8.2.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesagencycouncil/2017/12/12/six-steps-to-ensure-yourmarketing-automation-strategy-aligns-with-the-buyers-journey/#19979bdd5b29/

Heimbach, I., Kostyra, D & Hinz, O. 2015. Marketing automation. Business & Information Systems Engineering. Vol.57(2),129-133. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s12599-015-0370-8

Kohler, N. 2018. How to Develop a Successful Marketing Automation Strategy. CXL. [viitattu 4.2.2019]. Saatavissa: https://conversionxl.com/blog/marketing-automation-strategy/

Kramer, S. 2017. Want Customer Acquisition? Make Marketing Automation Part of Your Game Plan. The Marketing Scope. [viitattu: 15.2.2019]. Saatavissa: https://www.themarketingscope.com/customer-acquisition-marketing-automation-game-plan/

Pemberton, C. 2018. Key Findings From the Gartner Customer Experience Survey. [viitattu: 28.2.2019]. Saatavissa: https://www.gartner.com/smarterwithgartner/key-findingsfrom-the-gartner-customer-experience-survey/

Ray, A. 2015. The CX Pyramid: Why Most Customer Experience Efforts Fail. [viitattu: 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.experiencetheblog.com/2015/03/the-cx-pyramid-whymost-customer.html

Sorofman, S. 2014. Gartner Surveys Confirm Customer Experience Is the New Battlefield. [viitattu: 28.2.2019]. Saatavissa: https://blogs.gartner.com/jake-sorofman/gartner-surveysconfirm-customer-experience-new-battlefield/

Tuutti, J. 2019. Vierailijasta asiakkaaksi – Dataohjattu B2B markkinointi tuo lisää myyntiä ja mitattavia tuloksia. Omakustanne. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: http://www.jarmotuutti.fi/?smd_process_download=1&download_id=1890

Wood, C. 2015. Marketing automation: Lessons learnt so far… Journal of Direct, Data & Digital Marketing Practise. Vol.16(4), 251. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1057%2Fdddmp.2015.31

ZapposInsights. 2018. Zappos 10 Core Values. [viitattu 19.3.2019]. Saatavissa: https://www.zapposinsights.com/about/core-values

Kirjoittajat

Erika Vanhala työskentelee Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ssä vastaten verkkopalveluiden kehittämisestä ja markkinoinnin automaatiosta sekä opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa Lahden ammattikorkeakoulussa.

Malla Haaparanta on opintovapaalla markkinoinnin ja viestinnän tehtävistä. Opintovapaalla hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa digitaalisten ratkaisujen parissa.

Aki Vainio työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimii mukana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa #digiLAHTI ja VENLA.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/450236 (CC0)

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Vanhala, E., Haaparanta, M. & Vainio, A. 2019. Markkinoinnin automaatio – asiakaskokemus toiminnan ohjaajana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/markkinoinnin-automaatio-asiakaskokemus-toiminnan-ohjaajana/

Mitä tietoa sinusta Internetin välityksellä kerätään, mitä varten ja pystytkö vaikuttamaan asiaan?

10.6.2019Älykäs liiketoiminta, LAMK ProLAMKpub

Tiedon hakeminen Internetistä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että käyttäjä jättää itsestään tietoa vierailemilleen sivustoille ja sitä kautta näiden sivustojen yhteistyökumppaneille. Yksittäisten käyttäjien toimintaa voidaan seurata laajemmin evästeiden ja digitaalisen sormenjäljen avulla.

Kirjoittajat: Mikko Janhonen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs esiin nouseva aihe on analytiikka, mutta analytiikan mahdollisuuksia esiteltäessä nousee esiin aiheen toinen puoli: Jos minulla on mahdollisuus saada näin paljon tietoa, mitä kaikkea tietoa minusta on saatavilla?

Verkkoselailu tapahtuu selaimen kautta tehtävien pyyntöjen avulla. Selain lähettää sivuston sisältävälle palvelimelle pyynnön, joka sisältää erinäisiä tietoja, jotta palvelin osaa palauttaa oikeaan paikkaan oikealla tavalla muotoiltua sisältöä. Kuva 1 esittää http-pyyntöä, joka paljastaa paljon tietoa käyttäjästä, kuten esimerkiksi toivotun kielen ja sijainnin. Pyyntöön liittyy myös aina IP-osoite.

Kuva 1: Esimerkki HTTP Requestista Wikipedian Hypertext Transfer Protocol -sivulle

Internet-sivustot keräävät Mayerin ja Mitchellin (2012) mukaan tietoa kahdella eri tavalla: tietokoneelle tallennettuna evästeinä (cookie) ja digitaalisen sormenjälkitunnistuksen avulla, missä vierailija tunnistetaan oman laitteen ja sen asetusten perusteella. Tietoa tallennetaan erilaisiin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan esimerkiksi yrittää selvittää ongelmatilanteita, mikäli palvelimeen kohdistuu hyökkäys tai on tapahtunut käyttäjävirhe, tunnistaa ongelmia ohjelmiston kanssa tai tarkkailla olemassa olevan laitteiston riittävyyttä. Jotkut sivustot kehittävät myös käyttöliittymiään seuraamalla käyttäjien hiirten liikettä ja reaktioaikoja.

Evästeet ja niiden toiminta

Eväste on selaimien työkalu, jonka avulla sivustot voivat tallentaa tietoa selaimeen. Näiden alkuperäinen tarkoitus oli mahdollistaa käyttäjän sisäänkirjautumisen eri järjestelmiin. Niihin voidaan myös tallentaa sivustoon liittyviä asetuksia. Monet sivustot tallentavat evästeisiin paljon erilaista tietoa, jota selaimen käyttäjä ei välttämättä pääse lukemaan. (Mazel ym. 2017; Jyrhämä 2018)

Evästeiden tallentamisen selaimeen voi estää ja olemassa olevat evästeet voi tuhota, mutta tämä tarkoittaa usein, että merkittävä osa sivujen toiminnallisuudesta ei ole käytössä. Vastaavasti voit käyttää selaimen yksityistilaa, mutta sen mahdollistama yksityisyys on hyvin rajoitettua. Se voi ainoastaan estää historian tallentumisen selaimen profiiliin, mutta se ei voi esimerkiksi estää tietojen tallentamista palvelimelle. (Mazel ym. 2017; Jyrhämä 2018)

Suurin osa seurannasta ja mainonnan kohdennuksesta tapahtuu evästeiden avulla. Evästeeseen liittyy numeerinen tunniste, joita tallennetaan sivuilla vierailtaessa. Evästeeseen tallennetaan usein tietoa siitä, mitä sivuilla on tehty, mutta sama tieto tallennetaan myös palvelimelle. Aiemmin kerätty tieto voidaan yhdistää käyttäjään uudelleen, mikäli hänet voidaan tunnistaa jollain muulla tapaa. (Rigatelli 2017; Brain 2007)

Evästeen voi lukea ainoastaan sen lähettänyt verkkopalvelu tai palvelin. Evästeen asettaja ei ole kuitenkaan aina se Internetsivusto jolla vieraillaan, vaan sivuston eri sisällöt voivat olla peräisin myös toisilta palvelimilta. Sivuilla on usein monia evästeitä eri lähteistä. Lisäksi, ei ole mitään teknistä estettä sille, että palveluntarjoaja jakaa keräämiään tietoja muiden kanssa. (Rigatelli 2017; Brain 2007)

On myös olemassa menetelmiä, joilla normaalievästeiden rajoituksia pyritään kiertämään. Tietoja tallennetaan selaimen oman profiilin ulkopuolelle, jolloin niiden poistaminen vaikeutuu, eikä kokenutkaan käyttäjä ole välttämättä tietoinen niiden olemassaolosta. (Braun 2018)

Digitaalinen sormenjälkitunnistus

Http-pyynnöt sisältävät paljon informaatiota, jonka avulla on mahdollista liittää käyttäjä aiempaan selailuun eli ne toimivat digitaalisena sormenjälkenä. Tämä ei ole aina pitkällä aikavälillä mahdollista, koska laitteet vaihtuvat, selaimia päivitetään ja sijainti ei ole aina sama. On kuitenkin mahdollista käyttää erilaisia käyttäjän itsestään antamia tietoja, kuten esimerkiksi sivuille kirjautumiset, vanhan digitaalisen sormenjäljen liittämiseen uuteen.

On tarjolla palveluita, jotka auttavat selvittämään minkälaisia tietoja selain luovuttaa (esim. Linus, Am I Unique?). Lisäksi on erilaisia ohjelmistoja tai ohjelmistojen lisäosia, jotka auttavat selaimen antamien tietojen rajoittamisessa. Tämä tapahtuu usein esimerkiksi siten, että selain suodattaa pois sivuilla olevia seuraamiseen käytettäviä kolmansien osapuolien ohjelmakoodeja, jolloin nämä kolmannet osapuolet eivät pysty seuraamaan käyttäjän toimintaa (esim. AdBlock Plus 2015), tai siirtää tiedot välityspalvelimien kautta, jolloin IP-osoite paljastuu vain kyseiselle välityspalvelimelle, ei palvelimelle, josta ladattava sivu pyydetään (esim. Hide My IP 2019). (Brain 2007; Helenius 2018, 18.)

Kuva 2. Digitaalinen sormenjälki Am I Unique? –sivuston mukaan

Vuonna 2018 ranskalaisella Internet-sivustolla tehdyn tutkimuksen mukaan yli kahdesta miljoonasta kerätystä digitaalisesta sormenjäljestä tietokoneiden käyttäjistä 35,7% ja mobiililaitteiden käyttäjistä 18,5% oli ainutlaatuisia käyttäjäryhmän sisällä (Gómez-Boix ym. 2018). Tämän tuloksen yleistettävyys ei ole kuitenkaan selvää, koska vertailtavien kohteiden määrä vaikuttaa samanlaisten sormenjälkien määrään ja sivuston kieli rajaa kohderyhmää.

Miksi seurantaa tehdään?

Seurannan avulla mainontaa voidaan kohdistaa. Jo pelkkä sijainnin tunnistaminen auttaa rajaamaan merkittävästi sitä, mitä mainoksia kävijälle kannattaa näyttää. Yritykset tekevät seurantaa myös, koska se on tarkkaa, nopeaa ja toiminta voidaan helposti automatisoida. (Mayer & Mitchell 2012, 2)

Tutkimustulosten mukaan kohdistamattomaan Internet-mainontaan nähden kohdistetun mainonnan tuotto on 2,68 kertainen, koska se palvelee myös käyttäjiä. Seuranta mahdollistaa monen Internet-palvelun toiminnan, koska ne rahoitetaan usein mainostuotoilla. (Beales 2010)

Lopuksi

Big Datan yleistyessä kerätään tietoa käyttäjistä yhä enemmän. Usein tiedot ovat harmittomia, mutta tietojen harkitsematon käyttö on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa anonyymina toimivien henkilöllisyys on paljastunut syistä, jotka eivät ole olleet heidän hallinnassaan. Esimerkiksi Facebook käyttää löytämiään yhteystietoja käyttäjiensä yhdistämiseen, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että prostituoitujen henkilöllisyys on paljastunut heidän asiakkailleen (Hill 2017).

Yksityisyyttään voi verkossa varjella, mutta se ei ole helppoa tai vaatii uhrauksia sivustojen käytettävyydessä. Tarkoitukseen on olemassa erilaisia apuvälineitä, mutta myös ne keräävät usein dataa käyttäjistään myydäkseen sitä eteenpäin tai käyttääkseen sitä muihin tarkoituksiin.

Lähteet

Adblock Plus. 2015. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://adblockplus.org/en/about

Am I Unique? [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://amiunique.org/fp

Beales, H. 2010. The Value of Behavioral Targeting. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/265266107_The_Value_of_Behavioral_Targeting

Brain, M. 2007. How internet cookies work. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: http://jjconline.net/747Files/Google_Privacy/Howstuffworks_Internet_Cookies.pdf

Braun, A. 2018. What are Supercookies, Zombie Cookies, and Evercookies, and Are They Threat? [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://www.maketecheasier.com/supercookies-zombie-cookies-evercookies/

Gómez-Boix, A., Laperdrix, P. & Baudry, B., 2018. Hiding in the Crows: an Analysis of the Effectiveness of Browser Fingerprinting at Large Scale. WWW2018 – TheWebConf 2018: 27th International World Wide Web Conference, Apr 2018, Lyon, Ranska, Sivut 1-10. [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://hal.inria.fr/hal-01718234v2/document

Helenius, T. 2018. Käyttäjien seuraaminen verkossa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Luonnontieteiden tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma. Tampere. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313072

Hide My IP. 2019. [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://www.hide-my-ip.com/

Hill, K. 2017. How Facebook Outs Sex Workers. Gizmodo. [Viitattu 7.3.2019]. Saatavissa: https://gizmodo.com/how-facebook-outs-sex-workers-1818861596

Jyrhämä, T. 2018. Mitä internet tietää minusta? [Viitattu 31.1.2019]. Saatavilla: https://www.turre.com/mita-internet-tietaa-minusta/

Linus, R. What every browser knows about you. [Viitattu 31.1.2019]. Saatavilla: http://webkay.robinlinus.com/

Mayer, J. & Mitchell, J. 2012. Third Party Web Tracking: Policy and Technology. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavissa: https://jonathanmayer.org/publications/trackingsurvey12.pdf

Mazel, J., Garnier, R. & Fukuda, K. 2017. A comparison of web privacy protection techniques. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavilla: https://arxiv.org/pdf/1712.06850.pdf

Rigatelli, S. 2017. Kännykkäsi vuotaa tietosi mainostajille -mitä voit tehdä? 4 hyötyä, 4 riskiä ja 7 vinkkiä. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-9906380

Kirjoittajat

Mikko Janhonen opiskelee Lahden Ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa Liiketoiminta ja uudistava johtaminen

Aki Vainio työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimii asiantuntijana #digiLAHTI ja VENLA –hankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1437977 (CC0)

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Janhonen, M. & Vainio, A. 2019. Mitä tietoa sinusta internetin välityksellä kerätään, mitä varten ja pystytkö vaikuttamaan asiaan? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/mita-tietoa-sinusta-internetin-valityksella-kerataan-mita-varten-ja-pystytko-vaikuttamaan-asiaan/

Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi?

7.6.2019Älykäs liiketoiminta, LAMK ProLAMKpub

Lohkoketjuteknologia ja hajautetut tilikirjat ovat viime aikoina herättäneet paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista on keskusteltu paljon eri aloilla. Monet ovat verranneet lohkoketjuteknologian merkitystä internettiin. Yrityksiä puoleensa lohkoketjuteknologiassa vetää erityisesti sen hajautettu, muuntumaton ja läpinäkyvä tietokantamalli sekä älykkäiden sopimusten tuomat mahdollisuudet. Tämä näkyy pankkien ja teknologiayritysten miljardi-investointeina lohkoketjuteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kirjoittajat: Pyry Pikkupeura ja Leea Kouhia

Lohkoketjun ominaisuudet

Lohkoketju on tietokantatyyppi, jolla on useita merkittäviä normaaleista datarakenteista poikkeavia ominaisuuksia. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa uudenlaisen tiedon säilyttämisen ja jakamisen, jossa nimensä mukaisesti tieto on säilötty lohkoihin, jotka muodostavat ketjun. Lohkoketjuilla voidaan toteuttaa turvallinen ja laajasti hajautettu tietokanta. Ne mahdollistavat myös suurien tietomäärien säilyttämisen ja varastoinnin ilman keskitettyjä palvelimia. Keskeisin ominaisuus lohkoketjulla on se, että tietoja ei voi takautuvasti muokata tai poistaa. Lohkoketjun voi ajatella palapelinä, jossa pienikin lohkon sisällä olevan tiedon muutos muuttaa palan muodon. Kun yhden palan muuttaa, niin seuraavat palat eivät enää olekaan yhteensopiva. Lohkoketjuissa hyödynnetty kryptografia ja konsensus mekanismit tekevät palapelin uudelleenrakentamisesta käytännössä mahdottoman tehtävän.

Lohkoketjuteknologian perusperiaatteet ovat seuraavat:

Hajautettu tilikirja Lohkoketju on kuin hajautettu tilikirja, jossa tieto päivitetään samanaikaisesti kaikkiin verkossa oleviin tilikirjoihin. Tämän mahdollistaa kaikille pääsyn identtiseen tietoon.
Konsensus Ennen tiedon lisäämistä lohkoketjuun käy se läpi konsensus -prosessin, jossa sen paikkaansa pitävyys varmistetaan. Tämä mahdollistaa luottamuksen tiedon oikeellisuuteen, vaikka keskushallinto puuttuu.
Muuntumattomuus Vain vahvistettu tieto lisätään lohkoketjuun. Lohkoketjuun kerran tallennettua tietoa on ilman oikeuksia mahdoton muuttaa. Myös oikeutetuista muutoksista jää jälki.
Älykkäät sopimukset Lohkoketjuteknologia mahdollistaa itsensä toteuttavien digitaalisten sopimusten luomisen. Älykäs sopimus pitää sisällään ennalta määrätyt toimet, jotka se suorittaa automaattisesti edellytysten täyttyessä. (Swan 2015, 24-28)

Koko talous perustuu valtavaan määrään erilaisia sopimuksia, joista monet ovat vielä kirjallisia ja niiden toteutumista täytyy valvoa. Lohkoketjuteknologia ja älykkäät sopimukset mahdollistavat sopimusten automatisoinnin ja voivat siten mullistaa talouden toiminnan.

Lohkoketjuteknologia finanssialalla

Monet pankkien selvitysjärjestelmistä olivat ensimmäisiä maailmanlaajuisia viestintäjärjestelmiä, joita käytetään maksuliikenteen, arvopapereiden sekä muiden talouden transaktioiden määrittämiseen. Verrattuna teknologian ja internetin nopeaan kehitykseen, perinteiset selvitysjärjestelmät ovat kehittyneet suhteellisen vähän. (Pikkupeura 2019.)

Lohkoketjuteknologian hyödyntämistä finanssialalla tutkittiin Pyry Pikkupeuran (2019) opinnäytetyössä Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. Opinnäytetyössä suoritettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin finanssialalla lohkoketjuteknologian parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tutkimustuloksista selvisi, että lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää usealla finanssialan eri osa-alueella ja se voi viedä alan kokonaan uudelle aikakaudelle. Merkittävimmät hyödyt finanssialalle koituvat erilaisten prosessien automatisoinnin ja kustannussäästöjen kautta. Merkittävää on myös se, että lohkoketjuun tallennettu tieto voi olla sekä aineellista että aineetonta pääomaa. Tämä mahdollistaa uusien digitaalisten omaisuusluokkien syntymisen, mikä puolestaan voi laajentaa finanssialan toimintaa.

Osa-alueita, missä lohkoketjuteknologiaa voidaan finanssialalla hyödyntää, ovat muun muassa arvopaperi- ja johdannaiskauppa, maksuliikenne sekä vakuutusliiketoiminta. Vaikka perinteinen arvopaperikauppa on pitkälti automatisoitua, niin siihen kuuluu ostajan ja myyjän lisäksi useita välikäsiä, minkä takia tällä hetkellä kaupan selvitysprosessi vie kaksi pankkipäivää. Nasdaq, Australian Securities Exchange ja monet muut toimijat ovat kehittäneet lohkoketjuteknologiaan pohjautuvia kaupankäyntialustoja, joiden on määrä tulla markkinoille lähivuosina. Uusien järjestelmien on määrä toteuttaa kaupat reaaliajassa. (Pikkupeura 2019.) Myös Euroopan keskuspankki uskoo lohkoketjuteknologian olevan ratkaisu sen vetämälle TARGET2-Securities hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää yksi yhteinen laitealusta arvopaperien jälkikauppaan ja poistaa kansalliset rajat EU:n alueelta (European Central Bank 2017).

Maksuliikenteen puolella suurpankit kuten Goldman Sachs, J.P. Morgan ja Morgan Stanley ovat implementoineet lohkoketjuteknologiaa osaksi omia sisäisiä maksuliikennejärjestelmiä, joilla ne parantavat rahan likviditeettiä, tehokkuutta ja vähentävät riskiä (CLS Group 2018; J.P. Morgan 2019). Vakuutusliiketoiminnan puolella lohkoketjuteknologialla on puolestaan mahdollista esimerkiksi automatisoida entistä enemmän vakuutuskorvauspäätöksiä ja pienentää vakuutuspetosten määrää (Pikkupeura 2019).

Lohkoketjuteknologian tulevaisuus?

Konkreettisia käytännön lohkoketjusovelluksia ei vielä markkinoilla ole montaa ja teknologian lupaukset ovat pitkälti lunastamatta. Suomessa vuoden 2018 joulukuussa kuitenkin tehtiin ensimmäiset sähköiset asuntokaupat lohkoketjuteknologian avulla. Tulevaisuudessa voikin odottaa asuntokauppojen onnistuvan suoraan kotisohvalta. Sähköinen asunto-osakerekisteri helpottaa asuntokaupan tekoa merkittävästi, mutta se myös parantaa tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta sekä luotettavuutta.

Lohkoketjuteknologia on verrattain uusi teknologia ja uusiin teknologioihin on tapana kohdistua suuret odotukset, jotka eivät välttämättä toteudu sellaisenaan. Nykyisten järjestelmien kehittyminen on myös mahdollista, jolloin lohkoketjuteknologian tuoma lisäarvo jää vähäiseksi. Esimerkiksi lähiaikoina EU:n alueella käyttöön tuleva SEPA pikasiirto -palvelu mahdollistaa tilisiirrot reaaliajassa. Nähtäväksi siis jää, kuinka lohkoketjuteknologian implementoi osaksi nykyisiä järjestelmiä onnistuu tulevaisuudessa ja miten hyvin se pystyy vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin.

Lähteet

CLS Group. 2018. CLS’s DLT payment netting service goes live with Goldman Sachs and Morgan Stanley. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.cls-group.com/news/cls-s -dlt-payment-netting-service-goes-live-with-goldman-sachs-and-morgan-stanley/

European Central Bank. 2017. The potential impact of DLTs on securities post-trading harmonisation and on the wider EU financial market integration. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.ecb.europa.eu/paym/intro/governance/shared/pdf/201709_dlt_impact_on_harmonisation_and_integration.pdf

J.P. Morgan. 2019. J.P. Morgan creates a digital coin for payments. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.jpmorgan.com/global/news/digital-coin-payments

Pikkupeura, P. 2019. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013542

Swan, M. 2015. Blockchain: Blueprint for a new economy. Kalifornia: O’Reilly Media, Inc.

Kirjoittajat

Pyry Pikkupeura on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja työskentelee finanssialalla.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.https://pxhere.com/en/photo/1553955

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553955 (CC0)

Julkaistu 7.6.2019

Viittausohje

Pikkupeura, P. & Kouhia, L. 2019. Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/07/lohkoketjuteknologia,-finanssialan-uusi-aikakausi?/

Henkilökohtainen budjetti mahdollistaa sosiaalihuollon asiakkaille yksilölliset, omaan elämäntilanteeseen sopivat palveluratkaisut

6.6.2019Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Henkilökohtainen budjetti on toimintamalli, joka lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja päätösvaltaa suhteessa omiin sosiaalipalveluihin. Toimintamalli on Suomessa kokeiluasteella ja sen laajamittaisempaa käyttöönottoa suunnitellaan osana valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää valinnanvapauslakia. Tähän mennessä toteutuneiden henkilökohtaisen budjetin kokeilujen kautta on osoitettu, että toimintamalli lisää asiakkaiden osallisuutta ja muokkaa palveluiden suunnittelua aikaisempaa tarvelähtöisemmäksi.

Kirjoittajat: Freya Hägglund ja Jaana Mantela

Kohti parempia sosiaalipalveluita valinnanvapautta ja yksilöllisyyttä lisäämällä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinannanvapauden lisääminen on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viimeisten vuosien aikana. Valinnanvapauden tematiikka on ollut keskeisessä osassa Juha Sipilän hallituksen valmistelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden valinnanmahdollisuuksien kehittäminen on laajemminkin Euroopan maissa nähtävissä oleva ilmiö (Junnila, Hietapakka & Whellams 2016, 226). Valinnanvapaus on noussut yhdeksi 2010-luvun sosiaalipolitiikan keskeiseksi käsitteeksi osallisuuden, yksilöllisyyden, asiakaskeskeisyyden ja käyttäjälähtöisyyden rinnalle. Universaalista, tasa-arvoisesta palvelujärjestelmästä halutaan siirtyä yksilöllisyyttä, valinnanvapautta ja kansalaisten omaa toimijuutta korostavaan palvelujärjestelmään. (Palola 2011, 283, 305.)

Palveluiden henkilökohtaistaminen liittyy valinnanvapauden ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen pyrkivään sosiaalihuollon uudistamistrendiin (Kirjavainen 2016, 75-76). Valinnanvapautta ja palveluiden henkilökohtaistamista perustellaan palvelunkäyttäjän päätösvallan ja tätä kautta osallisuuden lisääntymisellä, sekä mahdollisuudella järjestää palvelut yksilöllisesti, palvelunkäyttäjän henkilökohtaiset tarpeet ja näkemykset huomioiden. Tässä ajattelussa palvelunkäyttäjän rooli aktiivisena toimijana korostuu. (Rajavaara 2014, 142; Palola 2011, 286-287, 304-307.) Aktiivisen toimijuuden korostuminen suosii paljon voimavaroja omaavia henkilöitä, riskinä on, että tämänkaltainen kehitys lisää palvelunkäyttäjien eriarvoistumista (Lehtonen ym. 2018; Palola 2011, 287). Henkilökohtaistamisen riskeistä huolimatta ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä tarjoamaan palveluita kaikille samalla muotilla. Palveluiden henkilökohtaistaminen vastaa individualistisen yhteiskunnan tarpeisiin. Se mahdollistaa erilaisten elämäntilanteiden ja palveluntarpeiden huomioimisen. (Rajavaara 2014, 160.)

Henkilökohtainen budjetti osaksi suomalaista palvelujärjestelmää

Henkilökohtainen budjetti on tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jossa keskiössä on palvelunkäyttäjän mahdollisuus määritellä minkälaiset palvelut ja tukitoimet auttaisivat häntä parhaiten. (Rajalahti & Duffy 2018, 5.) Toimintamallissa asiakas saa tietyn rahasumman käytettäväkseen omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Tällä rahalla hän voi järjestää tarvitsemansa palvelut yksilöllisesti ja joustavasti omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. (Rajalahti & Duffy 2018, 5; Patronen ym. 2012, 9).

Henkilökohtainen budjetti on ollut käytössä eri puolilla maailmaa 1990-luvulta lähtien (Arksey & Baxter 2012, 148; Lehto 2010). Suomessa on 2010-luvulla toteutettu tai on parhaillaan menossa useita kokeiluja, joissa on kehitetty suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään soveltuvaa henkilökohtaisen budjetin mallia. Valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslain luonnoksessa säädetään henkilökohtaisen budjetin ottamisesta yhdeksi palveluiden järjestämisen vaihtoehdoksi vanhus- ja vammaispalveluiden asiakkaille tai muille jatkuvaa ja laaja-alaista tuen tarvetta omaaville asiakasryhmille (Hallituksen esitys 16/2018 vp, 99, 251).

Henkilökohtainen budjetti monipuolistaa palveluita, kehittämistarpeita nousee esiin liittyen soveltamisohjeisiin ja sähköisiin työkaluihin

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä on mukana Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa. Keski-Uudenmaan kokeilussa henkilökohtaista budjettia on kokeiltu eri asiakasryhmillä (Keski-Uudenmaan sote 2017). Sosiaalialan YAMK opinnäytetyössä Freya Hägglund (2019) tutki henkilökohtaisen budjetin kokeilua lapsiperheiden kotipalveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden kokemuksia toimintamallista sekä nostaa esiin toimintamalliin liittyviä kehittämistarpeita.

Henkilökohtaisen budjetin on todettu monipuolistavan palveluvalikkoa (STM 2019, 12; Arksey & Baxter 2012, 160; Juntunen 2010), tämä edesauttaa sosiaalihuollon asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden huomioimista. Hägglundin opinnäytetyöhön osallistuneiden perhepalveluiden työntekijöiden kokemus on, että henkilökohtainen budjetti lisää ammattilaisten mahdollisuuksia asiakkaiden tilanteiden kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Asiakkaiden kokemuksissa nousi esiin, että toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden valita joustavasti omalle perheelle ja omaan elämäntilanteeseen sopivia palveluita. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella, joita tukevat Eksote -kuntayhtymän kokemukset, lapsiperheiden kotipalveluissa henkilökohtaisen budjetin hyödyiksi nousee erityisesti lastenhoitopalveluiden joustavuuden lisääntyminen ja kotisiivouspalveluiden käytön mahdollistuminen aikaisempaa laajamittaisemmin (Hägglund 2019, 45-46; Hakoma 2018, 44).

Palveluiden järjestäminen henkilökohtaisen budjetin kautta on asiakkaiden näkökulmasta sujuvaa. Sen sijaan ammattilaiset kaipaavat lisää selkeyttä henkilökohtaisen budjetin soveltamisohjeisiin sekä sen määrittelyyn kenelle ja minkälaisiin asiakastilanteisiin henkilökohtainen budjetti soveltuu. Huolta herättää asiakkaiden eriarvoistuminen, sillä ilman riittävää tukea henkilökohtaisen budjetin hyödyt eivät ole heikoimmassa asemassa olevien käytettävissä. (Hägglund 2019, 51; STM 2019, 9,12.) Eriarvoistumisen riskiä voidaan kaventaa kehittämällä palveluohjauksen prosesseja ja lisäämällä ammattilaisten osaamista valinnanvapauden tukemiseen liittyen (STM 2019, 12; Kirjavainen 2016, 78-79; Rajalahti & Duffy 2016,11; Valokivi 2008, 79-80).

Sähköisten työkalujen toimivuus on keskeinen tekijä henkilökohtaisen budjetin käytettävyyden kannalta. Henkilökohtaiseen budjettiin liittyy paljon hallinnollista työtä liittyen palvelutarpeen arviointiin, budjetin laskentaan ja seurantaan. (Rousu 2018, 13.) Sekä työntekijöiden että asiakkaiden käyttämiä sähköisiä työkaluja on tarpeen kehittää. Työntekijöiden näkökulmasta päällekkäistä kirjaamista eri tietojärjestelmiin tulee vähentää (Hägglund 2019, 51). Asiakkaiden osalta kehittämistarpeita ilmenee liittyen oman budjetin seurannan mahdollisuuksiin sekä palveluiden löydettävyyteen ja vertailtavuuteen (Hägglund 2019, 48-50; Pääskylä 2018, 109; Junnila ym. 2016, 118).

Lähteet

Arksey, H. & Baxter, K. 2012. Exploring the Temporal Aspects of Direct Payments. British Journal of Social Work Vol.42(1), 147–164. [Viitattu 3.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1093/bjsw/bcr039

Hakoma, R. 2018. Eksoten kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista. Teoksessa: Rousu, S. (toim.). Henkilökohtainen budjetointi – yksilöllinen ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi – hankkeen ensimmäisen toiminta- vuoden kokemuksia ja havaintoja. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. 43-45. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-142-4

Hallituksen esitys 16/ 2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (valinnanvapauslaki). [Viitattu 17.12.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_16+2018.aspx

Hägglund, F. 2019. Henkilökohtainen budjetti lapsiperheiden kotipalveluissa. Kehittämisehdotuksia Keski-Uudenmaan kokeiluun pohjautuen. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903173251

Junnila M., Hietapakka L. & Whellams A. (toim.) 2016. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa. THL. Raportti 11/2016. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-681-0

Juntunen, E. (toim.) 2010. Hollannin malli: henkilökohtainen budjetti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 37. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/hollannin-malli-henkilokohtainen-budjetti-sosiaali-ja-terveyspalveluissa/

Keski-Uudenmaan sote 2017. Henkilökohtaisen budjetin kokeilu. Kokeilun ehdot ja periaatteet. [Viitattu 6.9.2018]. Saatavissa: https://www.hyvinkaa.fi/globalas- sets/ku-sote/seminaariaineisto/ku-sote-valinnanvapauskokeilu_henkilokohtaisen-budjetin- saantokirja.pdf

Kirjavainen, M. 2016. Henkilökohtaistaminen Ison-Britannian aikuisten sosiaalihuollossa vuosina 2007-2014 – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatintyö. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Lehto, T. 2010. Henkilökohtainen budjetointi – Esimerkkejä ja kokemuksia maailmalta. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.

Lehtonen, L., Hiilamo, H., Erhola, M. Arajärvi, P., Huttunen, J., Kananoja A., Kekomäki, M., Pohjala, A., Tainio H., Lillrank, P., Saxell, T., Silander, K. & Vartiainen, P. 2018. Valinnanvapaus SOTE-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Vol.55(1), 78-87. [Viitattu 3.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.23990/sa.69227

Palola E. 2011. Valinnanvapauden problematiikasta sosiaalipolitiikassa. Teoksessa: Palola, E. & Karjalainen V. Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: THL. 283-309. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085374

Patronen M., Melin T., Tuominen-Thuesen M., Juntunen E., Laaksonen S. & Karikko W. 2012. Henkilökohtainen budjetti. Asiakaslähtoinen toimintamalli omaishoidossa. Helsinki: Sitra. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/23232444/sitra298.pdf

Pääskylä, E. 2018. Henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) digialusta voi sovittaa yhteen asiakkaan, palveluntuottajan sekä palvelujen järjestäjän intressit. Teoksessa: Rousu, S. (toim.). Henkilökohtainen budjetointi – yksilöllinen ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi – hankkeen ensimmäisen toimintavuoden kokemuksia ja havaintoja. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu.108-128. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-142-4

Rajalahti, A. & Duffy, S. 2016. Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämistyöstä. Tampere: Kehitysvammaisten palvelusäätiö.

Rajavaara M. 2014. Yksilöllisestä henkilökohtaiseksi? Henkilökohtaistaminen hyvinvointipolitiikan uudistamisideana. Julkaisussa: Haverinen R, Kuronen M & Pösö T (toim.). Suomalaisen sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino. 140-160.

Rousu, S. 2018. Henkilökohtainen budjetointi – yksilöllinen ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hankkeen ensimmäisen toiminta- vuoden kokemuksia ja havaintoja. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-142-4

STM 2019. Henkilökohtaisen budjetin kokeilujen arviointi. Palvelusetelikokeilu. Sosiaali- ja terveysministeriö 1/2019. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/2013549/Hb-arviointiv%C3%A4liraportti_final_1_2018.pdf/8cb35f25-3836-f812-9f47-17213acc3e86/Hb-arviointiv%C3%A4liraportti_final_1_2018.pdf.pdf

Valokivi, H. 2008. Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7181-0

Kirjoittajat

Freya Hägglund on maaliskuussa 2019 valmistuva sosionomi (YAMK) -opiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.

Jaana Mantela toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/828663 (CC0)

Julkaistu 6.6.2019

Viittausohje: Hägglund, F. & Mantalam, J. 2019. Henkilökohtainen budjetti mahdollistaa sosiaaalihuollon asiakkaille yksilölliset, omaan elämäntilanteeseen sopivat palveluratkaisut. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/06/henkilokohtainen-budjetti-mahdollistaa-sosiaaalihuollon-asiakkaille-yksilolliset-omaan-elamantilanteeseen-sopivat-palveluratkaisut/