Aihearkisto: LAMK Pro

Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen

Kehittyvässä nykymaailmassa yritysten on yhä vaikeampi erottua kilpailijoistaan. Vielä vaikeampaa erottuminen on, jos kyseessä on pieni tai keskisuuri yritys. Kansainvälistyminen liiketoiminnan laajentamisen apuna antaa mahdollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille erottautua, kehittyä ja kasvaa.

Kirjoittajat: Linda Öhman ja Marja Viljanen

Kansainvälistymisen antamat mahdollisuudet

Nykymaailma kehittyy nopeasti ja ihmiset ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin. Tähän on syynä teknologian kehittyminen ja kulkuyhteyksien parantuminen. Nopea kehitys on helpottanut myös yritysten toimintaa ja mahdollistanut yrityksille uusia vaihtoehtoja toteuttaa liiketoimintaansa. Nopea kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia ja yhä useampi yritys on halukas kokeilemaan liiketoiminnan laajentamista lähtemällä kansainvälistymään. (Hollensen 2012, 10.)

Suomalaisille eri alojen yrityksille on monenlaisia syitä lähteä kansainvälistymään. Kotimarkkinoilla vallitseva tiukka kilpailutilanne työntää yrityksiä etsimään uusia kasvumahdollisuuksia, samaan aikaan kansainvälisten markkinoiden tarjoamat uudet mahdollisuudet kiehtovat yrityksiä. Kansainvälistyminen tarjoaa yritykselle mahdollisuuden päihittää kilpailijat erottuvuudella, kerätä uskottavuutta ja luoda uusia verkostoja. Kansainvälistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yritykselle: potentiaalisempia markkinoita sekä mahdollisuuden lisätä yrityksen liikevaihtoa. (Palomäki ym. 2017, 7.)

Haasteet pk-yritysten kansainvälistymisessä

Pienten ja keskisuurten yritysten, toisin sanoen pk-yritysten, kansainvälistyminen voi olla haastavampaa, kuin suurten pitkään kasvaneiden yritysten. Kun tutkitaan yritysten kansainvälistymistä, uusien ja pienten yritysten ajatellaan olevan epäedullisemmassa asemassa verrattuna isompiin yrityksiin. Tämän takia pk-yrityksillä uskotaan olevan suuremman riskin epäonnistua niiden lähtiessä kansainvälisille markkinoille. (Lee 2012, 2.)

Yrityksen kansainvälistymiseen liittyy aina riskejä, muun muassa taloudellisia riskejä. Erityisen suuria kansainvälistymiseen liittyvät taloudelliset riskit ovat pk-yrityksille. Rahan vähyys vaikuttaa pk-yrityksen mahdollisuuteen kansainvälistyä. Lisäksi rahan puute vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Pk-yritykset voivat kuitenkin menestyä isojen yritysten rinnalla, jos heillä on esimerkiksi uniikki tuote, palvelu tai idea. Pk-yritykset voivat kilpailla markkinoilla hyödyntämällä erityisosaamistaan. Raha ei siis aina ole ongelma. (Zucchella & Siano 2014, 23.)

Toimintasuunnitelmasta tukea kansainvälistymisen laajentamiseen

Kun pk-yritys lähtee kansainvälistymään, on yrityksen hyvä suunnitella tarkkaan, miten kansainvälistyminen toteutetaan. Öhman (2019) lähti tutkimaan kansainvälistymistapoja pienelle yritykselle opinnäytetyössään. Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää alustava toimintasuunnitelma pienelle yritykselle kansainvälistymisen laajentamista varten.

Opinnäytetyön teoriaosassa hyödynnettiin muun muassa Svend Hollensenin kansainvälistymisen viiden vaiheen päätösmallia.

KUVIO 1. Kansainvälistymisen viiden vaiheen päätösmalli (Hollensen 2012, 5)

Svend Hollensen jakaa kansainvälistymisen viiteen askelmaan. Ensimmäisenä yrityksen tulee pohtia sitä, lähteekö se ylipäätään kansainvälisille markkinoille, vai onko järkevämpää pysyä kotimarkkinoilla. Jos yritys päättää suunnata kansainvälisille markkinoille, on tehtävä päätös siitä, minne markkinoille mennään. Lisäksi yrityksen on päätettävä se, millä tavalla lähdetään kansainvälistymään, eli mikä on kussakin tilanteessa sopivin operaatiomalli. Lisäksi yrityksen on laadittava kansainvälinen markkinointisuunnitelma ja valmistauduttava toteuttamaan ja koordinoimaan suunnitelmaansa.   Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös muita kansainvälistymiseen liittyviä lähteitä. Lisäksi toimeksiantoyrityksen henkilöstöä haastateltiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kansainvälistymiseen liittyvää teoriaa sekä henkilöstön ajatuksia kansainvälistymisen laajentamiseen liittyen. Kerättyjen tietojen pohjalta kehitettiin toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä pitää miettiä monenlaisia kysymyksiä: Minkälaista osaamista yrityksellä täytyy olla? Minkälaisia resursseja kansainvälistyminen vaatii? Voiko yritys hyödyntää olemassa olevia suhteita kansainvälistymisen apuna? Mikä erottaa yrityksen muista kilpailijoista? Kysymyksiin vastaaminen auttaa rakentamaan mahdollisimman toimivan toimintasuunnitelman.

Kansainvälistyvän yrityksen henkilöstön ajatuksilla suurin painoarvo

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että henkilöstön sisällä voi olla monenlaisia eroavia ajatuksia koskien kansainvälistymistä. Mitä enemmän tutkitaan kansainvälistymiseen liittyviä teorioita sekä analysoidaan pienen yrityksen henkilöstön omia ajatuksia kansainvälistymiseen liittyen, sitä tarkempi toimintasuunnitelma on mahdollista tuottaa.

Henkilöstön ajatukset kansainvälistymiseen liittyen ovat tärkeintä tietoa alustavaa toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Kun kyseiseen kansainvälistyvään yritykseen ollaan yhteydessä jatkuvasti ja päästään selville henkilöstön ajatuksista, tulee toimintasuunnitelmasta kattavampi ja kohdeyritykselle merkittävä, ajankohtainen ja hyödyllinen. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on tarjota kansainvälistyvälle yritykselle alustavaa tietoa siitä, kuinka kansainvälistyminen kannattaa toteuttaa.

Ammattiosaaminen auttaa pk-yritystä kansainvälistymään

Harva pk-yritys lähtee yksinään kansainvälistymään onnistuneesti. Yleensä aina tarvitaan jonkun ulkopuolisen apua, jotta kansainvälistyminen osataan toteuttaa menestyksekkäästi. Suomesta löytyy paljon osaavia kontakteja kansainvälistymisen avuksi. Pk-yrityksen kansainvälistymisen aloittamisesta löytyy paljon kokemusta. Yritys voi osallistua esimerkiksi erilaisille messuille, joilta yritys saa kontakteja ja kokemusta niiden luomisesta. Kontaktien luomisella on hyvä aloittaa kansainvälistyminen. (Arstila 2004.)

Ammattilaisen apu kannattaa aina, vaikka se olisi maksullista. Pk-yrityksen kannattaa selvittää apua tarjoavan yrityksen taustat ennen sopimusten kirjoittamista. Pk-yrityksen täytyy myös löytää omaan kokoonsa nähden sopiva asiantuntija, jotta yhteistyö sujuisi ongelmitta. (Arstila 2004.)

Erilaiset kansainvälistymisen polut

Pk-yrityksellä, joka lähtee kansainvälistymään, ei ole yhtä oikeaa reittiä kansainvälistymisen saavuttamiseen. Eri yritykset löytävät itsensä hyvinkin erilaisista tilanteista. Lisäksi pk-yrityksen omat päätökset ja valinnat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymisprosessiin. Jokaisella pk-yrityksellä on erilaiset tavoitteet ja erilaiset resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälistymisen polulla tulee vastaan paljon erilaisia kysymyksiä, joihin kansainvälistyvän yrityksen pitää vastata. Kysymysten pohjalta pk-yritys pystyy kehittämään itseään ja toimintaansa, jotta kansainvälistyminen sujuisi mahdollisimman onnistuneesti.

Toimintasuunnitelma pk-yrityksen kansainvälistymisen apuna ohjaa yritystä oikeaan suuntaan. Vaikka pk-yrityksellä voi olla kansainvälistyessä enemmän haasteita isompaan yritykseen verrattuna, on sillä silti mahdollisuus menestyä isojen yritysten tavoin. Suuremmasta riskistä ja vähemmästä varallisuudesta huolimatta pk-yritysten kansainvälistyminen erilaisten polkujen kautta on mahdollisuus, jota kannattaa miettiä.

Lähteet

Arstila, A. 2004. 30 Pk-yrityksen kansainvälistyminen onnistuu rautaisella ammattiosaamisella. Kehittyvä Elintarvike & Elintarviketieteiden Seura r.y. [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/30-pk-yrityksen-kansainvalistyminen-onnistuu-rautaisella-ammattiosaamisella

Hollensen, S. 2012. Essentials of Global Marketing. 2. uudistettu painos. Englanti: Pearson Education Limited.

Lee, H., Kelley, D., Lee, J. & Lee, S. 2012. SME Survival: The Impact of Internationalization, Technology Resources, and Alliances. Journal of Small Business Management. 50(1). [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/j.1540-627X.2011.00341.x

Palomäki, K., Hakanen, T., Helander, N., Valkokari, K. & Vuori, V. 2017. Tarinoita kansainvälistymisen poluilta, Pk-yrityksen kansainvälistyminen – onnistumisia ja haasteita. Digital Open Access Repository of VTT.  [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/OA-Tarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf

Zucchella, A. & Siano, A. 2014. Internationalization and Innovation as Resources for SME Growth in Foreign Markets. International Studies of Management & Organization. 44:1, 21-41. [viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.2753/IMO0020-8825440102

Öhman, L. 2019. Suomalaisen pientrukkiyrityksen kansainvälistyminen: Case: Öhman Trukit Oy. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, kansainvälinen kauppa. Lahti. [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013417

Kirjoittajat

Linda Öhman valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi kansainvälisen kaupan  -koulutusohjelmasta vuonna 2019.

Marja Viljanen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/760381 (CC0)

Julkaistu 6.6.2019

Viittausohje

Öhman, L. & Viljanen, M. 2019. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen. LAMK RDI Journal. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/06/pienten-ja-keskisuurten-yritysten-kansainvalistyminen/


Palvelumuotoilu yhdistystoiminnan kehittämisessä

Kehittämistyö kuuluu tärkeänä osana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuuteen. Huhtikuussa valmistuneessa opinnäytetyössä kehitettiin palvelumuotoilua hyödyntäen Orimattilan hyväntekeväisyysyhdistyksen ruokajakelua. Palvelumuotoilussa asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat keskiössä ja prosessi tukee sosiaali- ja terveysalalla noudatettavia eettisiä periaatteita. Palvelumuotoilu mahdollistaa moniäänisyyden kuulemisen ja koonnin kehittämistyössä käyttäjälähtöisten menetelmien kautta.  

Kirjoittajat: Tarja Kempe-Hakkarainen ja Tiina Kuronen 

Käyttäjäkeskeistä kehittämistä yhteissuunnittelun keinoin 

Koko palvelumuotoiluajattelu pohjaa sille, että rakennetaan hyvä ymmärrys asiakkaasta ja palveluntuottajasta. Palvelu on olemassa siksi, että asiakas on olemassa ja hyvä palvelu pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. (Mäkinen 2018, 47.) Käyttäjätiedon vieminen palvelun kehittämiseen onnistuu, kun asiakas otetaan mukaan yhteissuunnitteluun eli asiakas osallistetaan palveluiden muotoiluun. Asiakkaiden osallisuus tulee näkyväksi esimerkiksi palvelukokemuksista kertomisen myötä. (Miettinen 2011, 21–23; Mäkinen 2018, 42.)  

Mattelmäen (2006, 41) mukaan käyttäjäkeskeisen menetelmän mahdollistama henkilökohtainen vuorovaikutus, on paras tapa rakentaa kontaktia ja empaattista ymmärrystä ihmisten kanssa. Ahonen (2017, 37) toteaa, että asiakasymmärrys on asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja unelmien ymmärtämistä, jonka avulla palvelulla pystytään luomaan lisäarvoa asiakkaalle. Käyttäjäorientoituja menetelmiä voidaan käyttää esimerkiksi etsittäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta se auttaa myös ymmärtämään mahdollisuuksia monialaisesti (Kälviäinen 2014, 31, 41). 

Palvelumuotoilua yhdistystoiminnassa 

Palvelumuotoilu taipuu moneen käyttöön, myös vapaaehtoistyön kentällä tapahtuvan toiminnan kehittämiseen ja tarkasteluun. Opinnäytetyössä (Kuronen 2019) kehitettiin Orimattilan Hyväntekeväisyysyhdistyksen toimintaa, etupäässä yhdistyksen tarjoamaa ruokajakelua yhteiskehittämisen keinoin. Yhteiskehittäminen on työtapa ja periaate, jota tehdään useimmiten työpajoissa (Tuulaniemi 2011, 118). Opinnäytetyössä työpajat pohjautuivat asiakasymmärrykseen, joka oli saavutettu haastatteluiden, havaintojen ja muotoiluluotaimien avulla.

 Orimattilan Hyväntekeväisyysyhdistyksen ruokajakelussa käy viikoittain noin sata ihmistä hakemassa ruokaa (Kuronen 2019, 37). Ruoka-avun kenttä on sensitiivinen, sillä ruoka-avun hakeminen on monelle viimeinen keino ja paikka saada apua (Ohisalo & Määttä 2014). Palvelumuotoilun menetelmät tarjosivat hyvän aasinsillan lähestyä asiakkaita ja huono-osaisuutta sekä lähteä kehittämään toimintaa tuomalla asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kokemus palvelusta yhteiseen tarkasteluun, sillä käyttäjäkeskeiset menetelmät tukevat ideoiden ilmaisemista (Mattelmäki & Vaajakallio 2011, 79). 

Yhteissuunnittelun valinta Orimattilan Hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen mahdollisti osallistavan työotteen. Palvelumuotoilun menetelmien käyttäminen vapaaehtoisuuteen perustuvan työn kehittämisessä antoi mahdollisuuden sivuuttaa liiketoimintaan liittyvät paineet ja keskittyä ruokajakelun asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden ymmärtämiseen palveluiden käyttäjinä ja tuottajina.  

Kuva 1. Ideointia asiakkaiden työpajassa (kuva: Tiina Kuronen)

Asiakkaiden työpajassa (kuva 1) paneuduttiin palvelupolun palvelutuokioihin pelillisyyden kautta tavoitteena tuottaa ruokajakeluun liittyen kehitysideoita, joita yhdistys voisi hyödyntää palvelun kehittämisessä (Kuronen 2019, 38). Mäkinen (2018, 25) kuvailee palvelutuokiota vuorovaikutustilanteena, jossa palvelun molemmille osapuolille muodostuu palvelukokemus. Asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden työpajojen pohjalta tehtiin kuvakäsikirjoituksia (kuvio 1) havainnollistamaan kehitysideoita (Kuronen 2019, 41). Tuulaniemen (2011, 115) mukaan visuaalisuus kommunikoinnissa on kirjoitettua sanaa vahvempi. Ideoita vietiin myös käytäntöön kokeiluina, kuten ilmoitustaulu, asiakaspalautelaatikko ja ruokareseptejä (Kuronen 2019, 41). 

Kuvio 1. Kuvakäsikirjoitus asiakkaiden työpajassa syntyneen idean pohjalta (kuva: Tiina Kuronen)

Palvelumuotoilu on väylä osallistavaan kehittämiseen 

Palvelumuotoilu on yhteinen kieli, joka mahdollistaa eri osaamisaloja kehittämään yhdessä palveluita. Palvelumuotoilu asettaa reunaehdot, jonka sisällä eri alojen osaajat tuovat prosessiin erilaista osaamista. (Tuulaniemi 2011, 58, 69.) Kolmannen sektorin toimijoiden käytössä olevat resurssit voivat olla hyvinkin niukat, etenkin pienillä toimijoilla, kenellä ei ole kattojärjestöjä tukena (Kuronen 2019, 51.) Palvelumuotoilun avulla voidaan valjastaa jo olemassa olevat resurssit palvelun kehittämiseen tuomalla palvelun eri osapuolien äänet kuuluville yhteissuunnittelun avulla.  

Vapaaehtoistyöntekijät ja asiakkaat tulevat erilaisista lähtökohdista ja tuovat mukanaan paljon tietoa, taitoa ja kokemusta. Tällaisen ”pääoman” tuominen palvelumuotoiluprosessiin onnistuu osallistavan työotteen kautta. (Kuronen 2019, 51.) Palvelumuotoiluprosessissa on tavoitteena sitouttaa kaikki palveluun liittyvät osapuolet siten, että heidän osallisuutensa alkaa heti suunnitteluvaiheessa (Tuulaniemi 2011, 28).  

Opinnäytetyö osoitti, kuinka palvelumuotoilu taipuu myös yhdistystoiminnan kehittämiseen. Työpajoista nousseet kehitysideat ovat päässeet yhdistyksessä ”tuotantoon” pitkin kevättä (Kuronen 2019, 47). Opinnäytetyö ja palvelumuotoilun menetelmät mahdollistivat myös huono-osaisten kokemusten ja ajatusten kuulemisen eli väylän osallisuuden äärelle. 

Lähteet 

Ahonen, T. 2017. Palvelumuotoilu sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Nummela: Tarja Ahonen. 

Kuronen, T. 2019. Orimattilan Hyväntekeväisyysyhdistys ry:n toiminnan kehittäminen käyttäjälähtöisesti yhteissuunnittelun keinoin. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 1.5.2019]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109211

Kälviäinen, M. 2014. Muotoiluajattelua vai muotoilutoimintaa? Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Muotoiluajattelu. Helsinki: Teknologiainfo Teknova, 30–47. 

Mattelmäki, T. Muotoiluluotaimet. 2006. Helsinki: Teknologiainfo Teknova. 

Mattelmäki, T & Vaajakallio, K. 2011. Yhteissuunnitelu ja palveluiden ideointi. Teoksessa Miettinen, S (toim.) Palvelumuotoilu. Uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.  

Miettinen, S. 2011. Palvelumuotoilu – yhteissuunnittelua, empatiaa ja osallistumista. Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu. Uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova, 20–41. 

Mäkinen, M. 2018. Palvelumuotoiluajattelemalla paremmaksi? Opas järjestö- ja yhdistystoimijoille. Helsinki: Changeagenta. 

Ohisalo, M. & Määttä, A. 2014. Viimeisen luukun jälkeen – ruoka-avussa käyvien paikka julkisessa palvelu- ja tulonsiirtoverkossa. Teoksessa Ohisalo, M. & Saari, J. (toim.) Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 42–58. 

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media. 

Kirjoittajat 

Tarja Kempe-Hakkarainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa.

Tiina Kuronen on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomiopiskelija.  

Artikkelikuva: Tiina Kuronen

Julkaistu 5.6.2019

Viittausohje

Kempe-Hakkarainen, T. & Kuronen, T. 2019. Palvelumuotoilu yhdistystoiminnan kehittämisessä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/05/palvelumuotoilu-yhdistystoiminnan-kehittamisessa/

Kuinka kuulisimme paremmin pieniä tulevaisuuden vaikuttajia?

Suomalaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä käy kuhina – ja hyvä niin. Jokaisella osallistujalla on omat lähtökohtansa, tarpeensa ja toiveensa toiminnalle. Erilaisiin harrastusryhmiin, sekä vanhempiensa mukana yhdistystoimintaan osallistuu myös paljon lapsia. Heistä jokaisella on oikeutensa osallistua toimintaan, mikä on pitkällä tähtäimellä katsottuna myös yhteiskunnan etu. Mutta minkälainen rooli lapsella on yhdistystoiminnassa? Osaammeko kuulla ja kuunnella osallistuvia lapsia ja heidän tarpeitaan?

Kirjoittajat: Sari Järvinen, Jenni Rajamäki ja Pipsa Murto

Lapset yhdistystoiminnassa

Yhdistystoimintaa pidetään keskeisenä ja myönteisenä osana suomalaista elämää (Rosengren ym. 2018, 9). Suomessa on yli 460 000 aktiivista yhdistystoimintaan osallistujaa (THL 2018a). Sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksiä on 8000 ja niiden toimintaa pyöritetään lähes täysin vapaaehtoisvoimin (SOSTE 2019a). Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa on mukana paljon lapsiperheitä.Järjestöissä toimiessaan ihminen synnyttää vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta sosiaalista pääomaa, ja lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös heille, joiden on vaikea saada oma äänensä kuulluksi. (THL 2018a.)

Heinosen ja Kuikan (2013, 198) mukaan toimiva ja hyvä yhteisö mahdollistaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön, jossa on yhteiset ja tasa-arvoiset tavoitteet ja oikeudet. Lapsi voi liittyä turvalliseen yhteisöön, kun hän on riittävän tietoinen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteisön jäsenenä. Kun lapsen oikeuksista ollaan tietoisia, sen hedelmällisempi on maaperä yhteisöllisyyden vahvistumiselle. Tulevaisuudessa arvostettu ja kunnioitettu lapsi välittää näitä periaatteita eteenpäin omissa yhteisöissään.

Järvinen ja Rajamäki (2019, 7, 32, 39, 44) selvittivät opinnäytetyönään jäsenkyselyllä vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen jäsenten ajatuksia ja toiveita toimintaan liittyen. Yhdistystoiminta, jonne lapset vanhempiensa kanssa olivat tervetulleita, osoittautui hyvin aikuislähtöiseksi. Lasten osallisuuteen ja toimijuuteen ei yhdistyksessä oltu osattu aktiivisesti kiinnittää riittävää huomiota. Kuitenkin lasten osallisuus, aloitteellisuus ja aktiivisuus korostuvat nykyisissä kasvatusnäkemyksissä (Turja 2017, 38). Jäsenet kokivat tärkeäksi kehittämiskohteeksi lasten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen yhdistystoiminnassa. Lapsille toivottiin myös järjestettävän enemmän ohjattua toimintaa, lasten ikärakenne huomioiden. Moni järjestö on jo huomioinut tapoja lasten ottamiseksi mukaan toimintaan ja vahvistaa näin lasten vaikutusmahdollisuuksia (Stenvall 2018, 26).

Lasten osallisuus kasvattaa tulevaisuuden vaikuttajia

Osallisuudella tarkoitetaan kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin osallistumalla yhteisöissään asioiden suunnitteluun, päätöksentekoon sekä toteutukseen. Osallisuuden tunne syntyy kokemuksista jäsenten välisestä arvostuksesta, tasavertaisuudesta ja luottamuksesta sekä mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa. Kokemus osallisuudesta toimii suojaavana tekijänä syrjäytymistä vastaan. (THL 2018b.)

Stenvallin (2018, 150) mukaan ”lasten osallisuus muodostuu arjen merkityksellisissä tilanteissa, yhteisöissä ja kokemuksissa.” Osallisuus ei aina näyttäydy aktiivisena tekemisenä. Ulkopuolelta on vaikea hahmottaa, kuka on osallinen ja kuka ei. Osallistumismahdollisuuksien määrän lisääminen ei välttämättä vaikuta siihen, syntyykö kokemus osallisuudesta. Merkityksellistä on, että lapsi kokee elämässään olevan asioita, joihin hän voi vaikuttaa. Kokemus itsessään on merkityksellinen, riippumatta yhteydestä, jossa kokemukset syntyvät. Esimerkiksi järjestötoiminnassa tai omissa arkisissa yhteisöissä syntyneet kokemukset ovat yhtä tärkeitä. (Stenvall 2018, 150 – 151.)

Osallisuus liittyy vahvasti yhteisöllisyyteen; jokaisella tulee olla mahdollisuus ilmaista omia mielipiteitään, mutta myös kuunnella toisten mielipiteitä. Nuorimpien lasten osallisuus toteutuu arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa (Turja 2017, 45 – 46). Aktiivisen osallistumisen ja vaikuttamisen kautta luodaan perusta demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Jotta tämä toteutuisi, tulee yksilöllä olla taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan ja hänen tulee luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. (SOSTE 2019b.)

Kuva 1: Lasten osallisuus syntyy arjen yhteisöissä ja toimii suojaavana tekijänä syrjäytymistä vastaan. (Kuva: Gerd Altmann)

Lapset vahvemmin osallisiksi yhdistystoimintaan

Järvisen ja Rajamäen (2019, 38) jäsenkyselyssä lasten osallisuutta ja toimijuutta käsitellessä nousivat esiin varhaiskasvatuksen periaatteet, joita voisi soveltaa järjestötoiminnassa lasten toiminnan suunnittelun lähtökohtana.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen toiminnassa pyritään edistämään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Osallisuuden kautta lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy. (Opetushallitus 2018, 26, 30.)

Lapsen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja tulee tukea, ja kannustaa lasta oma-aloitteisuuteen. Lasten näkemysten ja mielipiteiden arvostaminen edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen kehittämistä, lapsen ajatusten kuulemista ja hänen aloitteisiinsa vastaamista. Lasten kokemusta osallisuudesta vahvistaa sensitiivinen ja arvostava kohtaaminen sekä myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Osallistumisen ja vaikuttamisen kokemusten kautta kehittyvät myös lapsen käsitys itsestään, hänen itseluottamuksensa sekä yhteisöissä tarvittavat sosiaaliset taidot. (Opetushallitus 2018, 26 – 27, 30.)

Lasten osallisuuden lisäämiseksi lasten ja vanhempien yhteisessä toiminnassa kehitettiin lasten toiminnan vuosikello. Vuosikello koostuu varhaiskasvatuksen oppimisen alueiden sekä jäsenten toiveiden mukaisista, lapsille suunnatuista toimintaehdotuksista. Vuosikello ohjaa vahvistamaan lasten osallisuutta toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi siihen merkityillä lasten kokouksilla. (Järvinen & Rajamäki 2019, 40.)

Lasten vaikuttamismahdollisuudet kantavat pitkälle

Kun lapsuudessa saa kokemuksia hyväksytyksi tulemisesta ja vaikuttamisesta itselleen tärkeisiin asioihin, samoja kokemuksia on mahdollista tunnistaa myös uusissa yhteisöissä. Osallistuminen arkisissa yhteisöissä riittää lapsuudessa, mutta saattaa tulevaisuudessa johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen laajemmin. Kun lapsi osoittaa kiinnostusta toimia ja osallistua, tulee hänen toimijuutensa mahdollistaa. (Stenvall 2018, 152 – 153.) Lapsen asenteet yhteiskunnallista osallistumista kohtaan syntyvät hänen oman kokemusmaailmansa vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Kun lapsen osallisuus mahdollistetaan, saa hän varhaislapsuudessaan onnistuneita ja myönteisiä vaikuttamisen kokemuksia.

Lapsi voi saada yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavia kokemuksia useilla elämän eri osa-alueilla (Stenvall 2018, 141). Lasten rooli yhdistystoiminnassa voi kuitenkin jäädä pieneksi, etenkin jos yhdistyksen toiminta ei ole varsinaisesti suunnattu lapsille, vaan se on aikuislähtöistä. Vanhempien mukana yhdistystoimintaan osallistuville lapsille kyseessä voi kuitenkin olla merkittävä yhteisö, eikä lapsia tulisi unohtaa yhdistyksen toiminnan suunnittelussa. Lapset oppivat osallistumalla osana yhteiskuntaa ja rakentavat omaan tulevaisuuteensa myös ylisukupolvista hyvinvointia. On tärkeää mahdollistaa lapsille kokemuksia nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta yhdistystoiminnassa. Lasten saamat osallisuuden kokemukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Lähteet

Altmann, G. 2019. Pixabay. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/osallisuuden-ryhmä-puu-lapset-4025631/

Heinonen, H. & Kuikka, M. 2013. Lapsen oikeuksien toteutuminen nyky-yhteiskunnassa. Teoksessa: Marjanen, P., Marttila, M. & Varsa, M. (toim.) Pienten piirissä. Yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille. Jyväskylä: PS-kustannus, 197-227.

Järvinen, S. & Rajamäki, J. 2019. Jäsenkysely Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet Ry:lle – Yhdistyksen toiminnan kehittäminen ja lasten osallisuuden lisääminen Olohuone-toiminnassa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812878

LSYVP. 2018. Toimintakertomus. Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet Ry.

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. [Viitattu 7.5.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/195244_Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet19.12.2018.pdf

Rosengren, P., Törrönen, A. & Iso-Markku, P. 2018. Yhdistystoiminnan avaimet. [Viitattu
8.5.2019]. Saatavissa: https://www.ksl.fi/wpcontent/uploads/2018/06/Yhdistystoiminnanavaimet_verkkoversio_FINAL.pdf

SOSTE. 2019a. Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa. [Viitattu 7.5.2019]. Saatavissa: https://www.soste.fi/sote-jarjestot/sosiaali-ja-terveysjarjestot-suomessa/

SOSTE. 2019b. Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin. [Viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.soste.fi/kansalaisyhteiskunta/osallisuus-on-tunne-siita-etta-kuuluu-johonkin/

Stenvall, E. 2018. Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus. Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. Tampere: Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis 2407. [Viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0820-9

THL. 2018a. Järjestöt kunnassa. [Viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/jarjestot-kunnassa

THL. 2018b. Osallisuus. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

Turja, L. 2017. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 4. Uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 38-55.

Kirjoittajat

Pipsa Murto, päätoiminen tuntiopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu
Jenni Rajamäki, valmistuva Sosionomi AMK
Sari Järvinen, 4. vuoden sosionomiopiskelija

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/813508 (CC0)

Julkaistu 4.6.2019

Viittausohje

Järvinen, S., Murto, P. & Rajamäki, J. Kuinka kuulisimme paremmin pieniä tulevaisuuden vaikuttajia? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/04/kuinka-kuulisimme-paremmin-pienia-tulevaisuuden-vaikuttajia?/

Suomen kielen kielituki kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelussa

Kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille ohjatulla harjoittelulla on suuri merkitys myös suomen kielen oppimiseen. Harjoittelussa suomen kielen oppiminen tapahtuu aidoissa hoitotyön tilanteissa, jolloin opiskelija oppii käyttämään kieltä myös sensitiivisissä tilanteissa ja hoitotyön kirjaamisessa. Nämä ovat tilanteita, joissa opiskelijat kokevat eniten haasteita. Suomen kielen opettajan kielituella harjoittelussa voidaan käsitellä juuri kunkin opiskelijan yksilöllisiä kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Tästä tuesta on saatu Lahden ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on keskeinen osa koulutusta

Sairaanhoitajakoulutuksessa tutkinnon laajuudesta kolmasosa on harjoittelua asiakastilanteissa terveydenhuollon eri yksiköissä. Harjoittelu mahdollistaa ammatillisen oppimisen aitojen asiakkaiden parissa. Näissä aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa korostuu suomen kielen hallinnan tarve kansainvälisillä opiskelijoilla. Kansainväliset opiskelijat eivät harjoittelussa harjaannu vain hoitamisen taitojen osalta, vaan heille harjoittelut ovat yksi keskeinen osa suomen kielen oppimista.

Suomen kielen oppiminen kansainvälisessä hoitotyön koulutusohjelmassa

LAMKissa kansainväliseen sairaanhoitajien koulutusohjelmaan pyrkijöiltä edellytetään perustason suomen kielen taitoja eli eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa A2. Itse koulutusohjelmassa opiskelijoille tarjotaan 18 opintopistettä suomen kielen opetusta.

Suomen kielen opintojaksoilla harjoitellaan erilaisissa työtilanteissa toimimista, mutta koska suomen kielen käyttö on aina sidoksissa vuorovaikutukseen asiakkaan ja muun työyhteisön kanssa, tilanteesta riippumattomien mallien antaminen luokassa ei aina toimi. Luokkatilanteessa on kielenopettajan vaikea luoda hoitotyössä eteen tulevia kontekstisidonnaisia ja hienovaraisia kielellisiä tilanteita. Tästä syystä on ei ole mahdollista, että hoitajan työn edellyttämä kielitaito opittaisiin erillisillä opintojaksoilla. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Kelan ja Kompan (2011) tutkimuksen mukaan kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat kokivat kielellisesti haasteellisimmiksi osa-alueiksi kirjaamisen ja kirjallisten hoitosuunnitelmien laatimisen. Lisäksi haasteelliseksi koettiin tilanteet, joihin liittyi ennakoimattomuutta ja nopeaa kielen käyttöä esim. puhelinkeskustelut ja monenkeskiset vuorovaikutustilanteet. Opiskelijat kokivat myös haasteena oman ammatillisen identiteetin osoittamisen tilanteissa, joissa hoitajan on kyettävä osoittamaan ammattitaitonsa hienosyistä kieltä käyttäen esim. asiakkaiden perheiden kanssa kommunikoitaessa.

Suomen kielen kielituki harjoittelussa

Pelkkä työskentely ilman kielellistä tukea ei välttämättä kehitä kielitaitoa riittävästi, koska oppiminen vaatii mahdollisuuksia saada tukea ja palautetta kielen käytöstä (Strömmer 2017). Monesti opiskelijalle ei anneta mahdollisuuksia toimia suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan tavoin tai opiskelija suomen kielen hallinnan epävarmuuttaan välttelee joitain tehtäviä esim. puhelimeen vastaamista. Tällöin suomen kielen kehittyminen hidastuu ja opiskelijan on myös vaikea vakuuttaa asiakkaat ja ohjaajansa omasta ammatillisesti osaamisestaan. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Ulkomaalaistaustaisille sairaanhoitajille, sairaanhoidon opiskelijoille ja lääkäreille suunnattua suomen kielen oppimisen tukea työpaikoilla on kokeiltu hyvin tuloksin Urareitti- ja MULTI-TRAIN – hankkeissa. Urareitti -hankkeen yhteydessä kokeiltiin ohjattuun työharjoitteluun liitettävää suomen kielen oppimisen tukea Laurea ja Turku AMKissa. MULTI-TRAIN- hankkeessa Hatanpään sairaalassa työskenteleville maahanmuuttajataustaisille lääkäreillä järjestettiin suomen kielen koulutusta, jossa tuettiin potilaskertomusten kirjoittamista (Vartiainen & Pitkänen 2017). Jyväskylän AMKssa suomen kielen opettaja käy kansainvälisen sairaanhoitajaryhmän harjoittelupaikoissa ohjaamassa opiskelijoita suomen kielen osalta (Mustonen & Tuisku 2018).

Kokemuksia OSSI2- hankkeessa toteutetusta kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kielituesta harjoittelussa

OSSI2 – Osaajat töihin hanke on ERS-rahoitteinen hanke, jonka yhtenä osatavoitteena on tukea ammattikorkeakoulussa opiskelevien maahanmuuttajien ammatillisen suomen kielen oppimista. Hankkeessa on kokeiltu suomen kielen opettajan tukea harjoittelun aikana. Kokeilussa oli mukana 15 opiskelijaa. Suomen kielen opettaja vieraili opiskelijoiden harjoittelupaikoilla 2-4 kertaa harjoittelun aikana ja paneutui opiskelijan tarpeista lähteviin suomen kielen kysymyksiin.

Kokeilun jälkeen opiskelijat kertoivat hyötyneensä tuesta. He kokivat hyödylliseksi, että opettajan oli mahdollista paneutua opiskelijan suomen kielen haasteisiin autenttisissa olosuhteissa. Myös harjoittelupaikoilta tuli hyvää palautetta. Ohjaaja sairaalassa pystyi keskittymään hoitotaitojen ohjaamiseen, kun opiskelija sai tukea suomen kielen kysymyksiin opettajalta.

Suomen kielen kielituesta opittua

Kokeilussa huomattiin, että osastojen perehdyttäminen suomen kielen opettajan rooliin on tärkeää yhteistyön ja luottamuksen kannalta, sillä kielituen vieminen osaksi harjoittelua edellyttää luottamuksen rakentamista sekä opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen suhteen. Myös opiskelijoille oli tärkeää selventää, ettei kysymys ollut arvioinnista, vaan suomen kielen oppimisen tukemisesta. Nämä samat asiat tulivat esiin myös Laureassa toteutetussa kokeilussa (Kuparinen 2017).

Kokeilussa tuli esiin myös kielen oppimisen työelämään suuntautumisen tärkeys. Opiskelijat pystyivät kiinnittämään oppimiaan kielen rakenteita kielituen avulla paremmin käytännön tilanteisiin kuin luokkaopetuksen aikana. Kielen funktionaalisen oppimisen näkökulma korostui.

Entä sitten – miten eteenpäin?

OSSI2- hankkeessa toteutetusta kokeilusta saatujen tulosten perusteella toiminta on vakinaistettu osaksi LAMKin opiskelijoiden harjoittelua. Tällä pyritään tukemaan opiskelijoiden integroitumista ja tutkintoaan vastaavaa työllistymistä. Yksi keskeinen integroitumista auttava tekijä on työympäristön kielellinen haltuun ottaminen (Virtanen 2017). Kansainvälisissä tutkimuksissa integroitumisen esteeksi tai hidasteeksi on nimetty mm. kieli- ja viestintäongelmat, riittämätön työyhteisön ja esimiesten tuki (Vartiainen ym. 2018). Jatkossa haasteena Päijät- Hämeessä on juuri työyhteisöjen valmentaminen vastaanottamaan toisesta kulttuurista tulevia työntekijöitä ja näkemään kulttuurinen monimuotoisuus mahdollisuutena kaksisuuntaiseen integraatioon.

Lähteet

Kela, M. & Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli, 31 (4), 173-192.

Kuparinen, K. 2017. Mikä muuttui, kun sairaanhoitajien kielikoulutus siirtyi luokasta työpaikalle? Teoksessa Lindström, A. & Kuparinen, K. (toim.) Yhdessä enemmän – oppimisen paikkoja suuntia. Laurea julkaisut 87. Helsinki: Laurea ammattikorkeakoulu, 94-102.

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieliverkosto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Mustonen, A. & Tuisku, S. 2018. Monikulttuurisuus haastaa hoitoalan. Hyviä käytänteitä ja kokemuksia englanninkielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden S2-opetuksessa. Esitys Kielten ja viestinnän päiväillä Mikkelissä 4.10.2018.

Srömmer, M. 2017. Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä. Jyväskylä Studies in Humanities 336. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. 2018. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus 15 (2), 148- 162.

Vartiainen, P. & Pitkänen, P. 2017. Hatanpään sairaala kaksisuuntaisen oppimisen ympäristönä. Teoksessa Pitkänen, P., Keisala, K. & Niiranen, V. (toim.) Tavoitteen sujuva arki Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press, 37-76.

Virtanen, A. 2017. Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553711 (CC0)

Julkaistu 4.6.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Suomen kielen kielituki kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelussa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/04/suomen-kielen-kielituki-kansainvalisille-sairaanhoitajaopiskelijoille-harjoittelussa/

Aktiivilietteen mikroskopoinnilla puhtaampaa vettä

Vaikka Suomessa jätevesien sisältämät haitalliset yhdisteet saadaankin pääosin poistettua, uusien tekniikoiden ja velvoitteiden myötä jätevedenpuhdistuksen vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti pakottaen puhdistamot kehittämään prosessejaan. Harva meistä tulee ajatelleeksi lukuisia tekniikoita, joilla taataan prosessien mahdollisimman tehokas toiminta sekä menetelmiä, joilla prosesseja seurataan. Biologisessa jäteveden käsittelyssä yksi varteenotettava seurantamenetelmä on aktiivilietteen mikroskopointi. Mikroskopoinnin avulla prosessin häiriötilanteet voidaan havaita ja korjata jo ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa puhdistamon toimintaan.

Kirjoittajat: Taru Manninen ja Pia Haapea

Jätevedenpuhdistuksesta yleisesti

Jätevedenpuhdistuksen tarkoituksena on purkuvesistöjen suojeleminen jäteveden sisältämiltä lika-aineilta sekä niiden aiheuttamilta haittavaikutuksilta. Tärkeimpiin jätevedestä poistettaviin aineisiin kuuluvat orgaaninen aine, fosfori ja typpi. Jäteveden puhdistusprosessissa saadaan poistettua myös jäteveden sisältämät muut haitalliset yhdisteet, kuten mikro-organismit ja raskasmetallit. Orgaanisen aineen poistoon puhdistamoilla käytetään yleisimmin biologista aktiivilieteprosessia, fosforin poistoon kemiallista saostusta ja typen poistoon nitrifikaatio-denitrifikaatio –prosessia. (Karttunen 2004, 492, 517.)

Kuva 1. Ripsieläin ja siimaeläimiä aktiivilietteessä, 400x suurennos (Manninen 2019)

Aktiivilieteprosessi

Aktiivilieteprosessissa erilaiset mikrobit puhdistavat jätevettä käyttämällä sen lika-aineita ravintonaan. Prosessin toiminnan kannalta tärkeässä osassa on myös näiden mikrobien kyky muodostavaa vettä painavampia flokkeja eli hiutalemaisia muodostelmia, joiden ansiosta muodostunut liete erottuu puhdistetusta vedestä jälkiselkeytyksessä. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastusaltaasta ja selkeytysaltaasta. Ilmastusaltaassa tapahtuu varsinainen puhdistusprosessi, jossa osa mikrobien ravinnokseen käyttämästä lika-aineksesta sitoutuu lietteen mikrobimassaan ja osa hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Ilmastusaltaasta liete johdetaan selkeytykseen, jossa sen annetaan laskeutua painovoimaisesti altaan pohjalle. Puhdistunut vesi johdetaan ylivuotona pois prosessista. Osa laskeutuneesta lietteestä johdetaan takaisin ilmastusaltaaseen, jotta prosessin lietepitoisuus pysyy vakiona, ja osa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä. (Hakala 1995; Karttunen 2004, 517 – 518.)

Aktiivilietteen mikrobilajistolla on tärkeä merkitys prosessin toimivuuden kannalta. Lietteeseen valikoituva mikrobilajisto määrittää muodostuvan flokin rakenteen ja sen myötä myös lietteen laskeutuvuuden selkeytyksessä. Laskeutuvuuden heikentyessä liete voi karata selkeytyksestä poistuvan veden mukana, jolloin ongelmia aiheuttavat vesistökuormituksen kasvu sekä prosessin lietemäärän lasku. (Hakala ym. 1998.)

Flokit koostuvat erilaisista bakteereista, joista tärkeimpiä ovat flokki- ja rihmamaiset bakteerit. Lisäksi flokit sisältävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä flokkibakteerien muodostamaa biopolymeeriä. Tämä biopolymeeri on flokkibakteerien vararavintoa, ja se sitoo flokin osasia yhteen. Flokkibakteerien lisäksi rihmamaiset bakteerit ovat tärkeitä flokinmuodostuksen kannalta, sillä ne tarjoavat flokille tukirangan, jonka ympärille muodostua. Kun flokki- ja rihmamaisten bakteerien määrät ovat tasapainossa keskenään, liete muodostaa tiiviitä, pysyviä ja hyvin laskeutuvia flokkeja. (Hakala ym. 1998; Hakala 1995; Koivuranta 2016.)

Kuva 2. Suctoria aktiivilietteessä, 400x suurennos (Manninen 2019)

Aktiivilietteen mikroskopointi

Jokaisella aktiivilietteen mikrobilla on omat vaatimuksensa kasvuympäristön olosuhteille. Tärkeimpiä mikrobien elämään vaikuttavia tekijöitä ovat pH, lämpötila, happipitoisuus, lieteikä ja tulevan jäteveden tarjoamat ravinteet. (Karttunen 2004, 169 – 171). Aktiivilieteprosessin olosuhteiden muutokset vaikuttavat suoraan lietteen mikrobilajistoon, jota voidaan havainnoida mikroskopoimalla. Säännöllisellä mikroskopoinnilla on mahdollista päästä kiinni prosessin häiriötilanteisiin jo ennen kuin ne vaikuttavat puhdistamon toimintaan. Jos häiriötilanne johtuu jonkin tietyn eliön liikakasvusta lietteessä, voidaan häiriötilanne poistaa muuttamalla prosessin olosuhteita sen kasvulle epäedullisiksi. (Manninen 2019.)

Huomioitavia asioita aktiivilietteestä ovat muun muassa flokin koko ja muoto, rihmamaisten bakteerien ja alkueläinten määrät sekä näiden muutokset. Flokin koosta ja muodosta voidaan päätellä lietteen laskeutuvuus selkeytyksessä. Veden pintajännitys hidastaa suurten ja repaleisten flokkien laskeutumista, ja vastaavasti liian pienet flokit eivät ole tarpeeksi raskaita laskeutuakseen. Parhaiten laskeutuvaksi on havaittu tasainen, tiivis, pallomainen flokki. Liian suuret flokit voivat johtua rihmamaisten bakteerien liiallisesta kasvusta, jolloin ne sitovat flokkeja yhteen suuriksi ja ilmaviksi muodostelmiksi. Liian pienet flokit taas voivat johtua rihmamaisten bakteerien vähäisestä määrästä tai flokkibakteerien muodostamien biopolymeerien puutteesta. (Hakala ym. 1998; Hakala 1995.)

Alkueläinten suhteen hyvinvoivaa lietettä indikoivat erilaiset ripsieläimet (kuva 1) sekä rotiferat, nematodat ja suctoriat (kuva 2). Häiriötilanteessa nämä alkueläimet katoavat lietteestä ensimmäisinä, sillä ne ovat hyvin herkkiä olosuhteiden heilahteluille. Siimaeläimet kilpailevat normaalisti samasta ravinnosta ripsieläinten kanssa, mutta ripsieläinten kasvun jostain syystä estyessä ne voivat päästä valloilleen lietteessä. Toinen häiriötilannetta indikoiva alkueläinryhmä on amebat, joiden määrä lietteessä saattaa lisääntyä esimerkiksi laitoksen kuormituksen muuttuessa äkillisesti. Alkueläimillä on oma tärkeä roolinsa aktiivilietteessä, sillä ne syövät lietteen irrallisia bakteereita pienentäen näin lähtevän veden kiintoainepitoisuutta. Lisäksi ne syövät bakteereita flokkien pinnalta, ja estävät näin flokkeja kasvamasta liian suuriksi. (Hakala 1995.)

Johtopäätökset

Aktiivilieteprosessin toiminta riippuu sen sisältämästä mikrobilajistosta, joka taas riippuu prosessin tarjoamista elinolosuhteista. Mikrobilajistoa ja sen muutoksia tarkkaillaan yllättävän vähän mikroskopoimalla, vaikka, kuten tehdyn opinnäytetyönkin aikana havaittiin, se on suhteellisen yksinkertainen ja nopea keino prosessin toiminnan havainnoimiseen. Bakteeri- ja alkueläinlajeja tunnistamalla ja niiden määriä tarkkailemalla voidaan tehdä päätelmiä prosessin olosuhteista ja tilasta, ja myös prosessin häiriötilanteet voidaan usein havaita lietteen eliöstön ja flokkirakenteen muutoksista. Tässä artikkelissa kuvattiin tärkeimpiä havaintoja, joita ympäristöinsinööri Taru Manninen teki opinnäytetyössään ”Mikroskopointi aktiivilieteprosessin toiminnan tarkkailussa”. Opinnäytetyössään Manninen (2019) selvitti mikroskopoinnin lisäksi myös prosessin ajoittaista vaahtoamista aiheuttavia tekijöitä sekä tapoja sen poistamiseen ja ehkäisyyn. Työ on erinomainen esimerkki kehittävästä tutkimuksesta, ja sen tuloksia tullaankin hyödyntämään Nokian uuden jätevesilaitoksen käyttötarkkailussa.

Lähteet

Hakala, I. 1995. Aktiivilietteen mikroskopointiopas. Turku: Turun vesilaitos.

Hakala, I., Myllymäki, J. & Saarinen, R. 1998. Rihmaopas. Turku: Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys.

Karttunen, E. 2004. Vesihuolto II. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto ry.

Koivuranta, E. 2016. Optical Monitoring of Flocks and Filaments in the Activated Sludge Process. Väitöskirja. University of Oulu, Faculty of Technology. Oulu. Acta Universitatis Ouluensis, C Technica 566.

Manninen, T. 2019. Mikroskopointi aktiivilieteprosessin toiminnan tarkkailussa. AMK-Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. [viitattu 24.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411724

Kirjoittajat

Taru Manninen, Energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija, joka on tehnyt opintojensa ohella töitä Nokian Veden puhdistamolla vuodesta 2018.

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan opettaja Lahden ammattikorkeakoulussa, joka on tehnyt erilaisia vesitutkimuksia jo 1990-luvulla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1454695 (CC0)

Julkaistu 31.5.2019

Viittausohje

Manninen, T. & Haapea, P. 2019. Aktiivilietteen mikroskopoinnilla puhtaampaa vettä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/31/aktiivilietteen-mikroskopoinnilla-puhtaampaa-vetta/