Aihearkisto: LAMK Pro

Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Perehdytys on edellytys uuden työntekijän sujuvan arjen takaamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla perehdytyksessä on erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida. Kaksisuuntainen maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytys lisää työyhteisön monikulttuurisuusvalmiuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Perehdytyksen tavoitteena on mahdollisimman hyvin sujuva arki. Tämä tarkoittaa myös uuden työntekijän sujuvan sosiaalisaatioprosessin tavoittelemista uuteen työyhteisöön. Organisaatioon ja työyhteisöön sosiaalistumiseen liittyvät tarpeet painottuvat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla, koska heidän lähtömaissaan työyhteisön sosiaaliset käytännöt voivat olla hyvinkin erilaiset kuin Suomessa. Nämä erilaiset käytännöt liittyvät esim. työn tekemisen tapoihin, työmoraaliin ja henkilöstön jäsenten rooleihin.  Myös hoitokulttuuri on erilaista eri maissa. Esimerkiksi palvelevaan hoitokulttuuriin (esim. Aasian maat) tottuneilla voi olla haasteita sopeutua kuntouttavaan hoitokulttuuriin. (Sippola 2016.)  Monesti myös ns. toisen polven maahanmuuttajat edustavat vahvasti omaa kulttuuriaan, jolloin myös heille suomalaisen työelämän ja työyhteisön käytännöt voivat olla vieraita.

Perehdytys voi olla myös kaksisuuntainen prosessi. Uusi työntekijä saa tietoa työyhteisöstä ja toimintavoista työyhteisössä, mutta myös työyhteisö voi oppia uutta ja saa mahdollisuuden kyseenalaistaa omia toimintatapojaan. (Sippola 2016.) Kaksisuuntainen perehtymisprosessi korostuu kulttuurisesti monimuotoisissa työyhteisöissä, sillä käytännön tilanteissa kulttuurien välinen kohtaaminen aiheuttaa kitkaa. Esimiehen onkin hyvä tunnistaa, mitä tekijät työyhteisössä vähentävät ja mitkä lisäävät kitkaa. Monet näistä kitkatekijöistä voidaan poistaa tiedon avulla. Esimerkiksi työntekijöiden kohteleminen stereotyyppisenä kulttuurinsa edustajan aiheuttaa monesti kitkaa. Tämä voidaan estää sisällyttämällä perehdytykseen tilanne, jossa uusi työntekijä voi itse kertoa työyhteisölle suhteestaan omaan kulttuuriryhmäänsä, sen edustamiin arvoihin ja ns. harmittomiin puheenaiheisiin hänen kulttuurissaan.

Asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö pystyy kohtaamaan hyvin kulttuurisesti monimuotoiset asiakkaat ja potilaat. Kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö on rikkaus – vaikka se saattaa arjessa haastaa!

Kaikkiaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttäminen vie tavallista enemmän aikaa. Arviolta aikaa kuluu noin 1,5 kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisen työntekijän perehdyttämiseen. (Työterveyslaitos 2019.) Seuraavaan on koottu joitain maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytyksessä huomioitavia seikkoja.

Työtehtäviin perehdyttäminen

Työpaikalla tulisi olla perehdytysmateriaalia ja -käytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet esimerkiksi kielen osalta. Suullisen kuvauksen rinnalla työtehtävistä olisi hyvä olla selkeästi tuotettua kirjallista perehdytysmateriaalia ja ohjeita. Maahanmuuttajataustainen työntekijä on useimmin epävarma selviytymisestään työtehtävistä. Siksi myönteisen henkilökohtaisen palautteen saaminen työtehtävistä on hänelle merkityksellistä työmotivaation kannalta (Pusa ym. 2017).

Työpaikan pelisäännöt ja toimintatavat

Perehdytys on hyvä aloittaa työntekijän vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien selventämisellä. Suomalaiseen työelämään liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, kuten työajat, työsuhteen ehdot, päivittäiset tauot, vaitiolovelvollisuus ja poissaolojen hyväksyttävät syyt voivat olla muualta tulleille vieraita. Myös esimiehen ja työntekijän rooleja on hyvä selkeyttää: mitä työntekijältä odotetaan, mistä asioista tulee selviytyä itsenäisesti ja missä asioissa käännytään työkaverin ja missä esimiehen puoleen. Tämä tarkoittaa myös ns. oma-aloitteisuuden käsitteen selventämistä –  mitä asioita työntekijän odotetaan ratkaisevan itse ja missä asioissa kääntyvän työkavereiden / esimiehen puoleen. Työpaikalla tulisi myös olla toimintaohjeet syrjintä- ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseen ja niiden ratkaisuun (Työterveyslaitos 2019). Perehdytyksessä on hyvä korostaa esimiehen roolia mahdollisten syrjintä- ja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa.

Kielitaito ja viestintä

Työpaikan sisäisen viestinnän tulisi olla ymmärrettävää myös niille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea – kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä selkeän viestinnän merkitys korostuu.  Perehdytyksessä onkin hyvä varmistaa perehdytettävän kielitaito ja miettiä yhdessä, miten häntä voidaan tukea työpaikan viestinnän ymmärtämisessä. Perehdyttäjän tulisi varmistaa viestinsä tulleen ymmärretyksi avoimilla kysymyksillä. Monessa kulttuurissa ei voi vastata kieltävästi esimiehen tai muutoin auktoriteettiasemassa olevan henkilön (esim. kokenut kollega) kysymykseen – tämän vuoksi kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei, tulisi välttää. Hyvä malli ymmärtämisen varmistamiseksi on myös käyttää mallia: neuvo – pyydä kertomaan omin sanoin neuvon sisältö – ja jos mahdollista niin pyydä tekemään neuvon mukaan (Pusa ym 2017). On hyvä muistaa, että maahanmuuttaja voi olla arka kysymään asioita – monessa kulttuurissa kysyminen tarkoittaa tietämättömyyttä.

Korjaavan palautteen vastaanottaminen tai antaminen voi olla vaikeaa yhteisöllisistä kulttuureista tulevalle. Lisäksi hän ei ole tottunut itse oman toimintansa arvioimiseen. Kollektiivisissa kulttuureissa pyritään säilyttämään harmonia ja varomaan ristiriitoja. Vaikeneminen voi olla kieltämisen merkki. Tämän vuoksi muiden työntekijöiden kuullen annettu korjaava palaute voi olla maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle raskaampaa kuin suomalaiselle. Hän saattaa kokea oman työyhteisönsä edessä ns. kasvojensa menettämisen.  Perehdytyksessä tulisikin keskustella avoimesti työpaikan tavoista antaa palautetta.

Työpaikan sosiaaliset suhteet ja ns. kirjoittamattomat säännöt

Perehdyttämiseen tulisi sisältää myös arkipäivän toimintaan liittyvistä kirjoittamattomista säännöistä kertominen, kuten esim. kahvi- ja ruokataukokäyttäytymiseen liittyvät toimintatavat. Maahanmuuttajataustainen työntekijä olisikin hyvä ns. saattaa työyhteisön jäseneksi.

Työyhteisön jäseneksi pääseminen edellyttää toimintakykyä sosiaalisissa tilanteissa. Maahanmuuttajataustaisen työntekijän ei ole helppoa päästä mukaan vapaamuotoisiin keskusteluihin monien puhuessa yhtä aikaa ja nopeatempoisesti tai kulttuurisidonnaisen viestinnän vuoksi (esim. murresanat tai työpaikan oma ”slangi”) (Sippola 2016). Maahanmuuttajataustaisen oma-aloitteista keskustelun aloittamista vaikeuttaa myös epävarmuus ns. harmittomista keskusteluaiheista työpaikalla. Perehdytyksessä tulisikin opastaa myös käyttäytymiseen työpaikan sosiaalisissa tilanteissa.

Lähteet

Pusa, M-L., Lampinen, M. & Ryynänen-Jussila, S. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen.  [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1

Sippola, A. 2016. Perehdytys monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/tutkimushankkeet/multitrain/tutkimustulokset/tulokset/perehdytys_monikulttuurisessa_sosiaali_ja_terveysalan_tyoyhteisossa.pdf

Työterveyslaitos. 2019. Monikulttuurinen työelämä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina, minkä lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle. Teksti on tuotettu OSSI2-hankkeessa (Osaajat töihin, ERS-rahoitteinen hanke).

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1452799 (CC0)

Julkaistu 12.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kulttuurisen-monimuotoisuuden-huomioiminen-perehdytyksessa-terveysalalla

Kasvatuskumppanuudella tukea mediavanhemmuuteen

LAMK Pro, Muut

Ihmisten arjessa media ja sen merkitykset ovat lisääntyneet. Jo varhaiskasvatusikäiset lapset kasvavat mediakulttuuriin, joka muodostuu erilaisista välineistä, mediasisällöistä ja ilmiöistä. Digitaalisuus on läsnä lasten arjessa jo pienestä pitäen, tehden oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja kokemuksista entistä mediavälitteisempiä. Mediataitojen kehittyminen ja lapsen ohjaaminen sekä tukeminen mediankäytössä ovat vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteisiä tehtäviä ja tärkeä osa kasvatuskumppanuutta.

Kirjoittajat: Jenni Kaapu, Petra Kuokkanen & Pipsa Murto

Mediavanhemmuus haasteineen

Elämän digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia perheille ja lapsille, mutta se aiheuttaa myös haasteita vanhemmille. Mediankäyttöön kuluvan ajan lisäksi vanhempia mietityttävät median haitalliset sisällöt sekä sen tuomat turvallisuusuhat. Älylaitteisiin on saatavilla paljon erilaisia estoja ja rajoituksia, mutta niiden ohella aikuisen mukana olo lasten mediahetkissä on erittäin tärkeää. (Irisvik & Utriainen 2017, 83.) Pieni lapsi ei osaa itse rajata ruutuaikaansa ja mediankäyttöään, ja hän tarvitsee tähän vanhemmalta tukea, läsnäoloa ja ohjausta. (Lonka & Moisala 2019, 15.) Tärkeää on huomioida, että lapsen kanssa toimivien aikuisten oma mediasuhde heijastuu lapsen omaksumiin mediatottumuksiin (Kamenetz 2019, 235).

Mediankäyttö voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutukseen perheenjäsenten välillä. Peleistä tai netistä siirtyminen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen voi aiheuttaa vaikeuksia lapsille, sekä aikuisillekin ja näin vaikeuttaa vuorovaikutuksen ja arjen sujuvuutta. (Huhtanen 2016, 22.) Digimaailmaan uppoutuminen saattaa verottaa kanssakäymisen määrää ja laatua vanhemman ja lapsen välillä, kun taas median käyttö yhdessä voi tiivistää suhdetta. Pienet lapset tarvitsevat hyvinvointinsa ja kasvunsa turvaamiseen riittävästi vanhempien läsnäoloa. (Kamenetz 243-244, 247.)

Lasten mediankäyttö huolestuttaa vanhempia monissa perheissä. Taustalla voi olla epävarmuuden ja oman osaamattomuuden tunne, joka voi johtaa jatkuvaan riitelyyn ja jankutukseen. (Johansson 2019, 20.) Sopivien sekä ikätasoisten mediasisältöjen valitseminen lapselle koetaan usein hankalaksi, eikä vanhemmilla aina ole valmiuksia etsiä tietoa sopivista medioista. Monilla vanhemmilla ei myöskään ole tarpeeksi tietoa jatkuvan älylaitteiden käytön vaikutuksista lapsen kehitykseen. (Lonka & Moisala 2019, 15.)

Yhdessä tutustuen mediamaailmaan

Ymmärtääkseen lapsen mediamaailmaa paremmin, tulisi lapsen kanssa yhdessä tutustua lapsen käyttämiin mediasisältöihin. Yhteinen puuhastelu median parissa esimerkiksi lukuhetket, pelailu ja kameran käytön opettelu osoittavat lapselle aikuisen olevan kiinnostunut lapselle tärkeitä asioita kohtaan, sekä mahdollistaa samalla monipuolista keskustelua mediasisällöistä ja perheen yhteisistä mediankäytön säännöistä. (Huhtanen 2016, 22.) Yhteiset pelihetket lapsen kanssa jättävät lapselle yhdessäolosta myönteisen muiston lisäksi tunteen, että aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsen mediamaailmasta. (Helenius & Rahja 2019, 32).

Mediakasvatuksesta on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta yhtenäistä ohjeistusta ei voida antaa, vaan jokaisen on itse laadittava omat mediankäytön sääntönsä, jotka sopivat parhaiten omalle lapselle ja tuntuvat hyviltä kuhunkin perheeseen ja elämäntilanteeseen. (Kamenetz 2018, 187.) Mediataitojen kehitykselle on olennaista, että lapsi saa keskustella median sisällöistä aikuisen kanssa ja aikuisella on aikaa kuunnella ja olla läsnä (Niinistö & Ruhala 2006, 22).

Myös varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia turvalliseen ja monipuoliseen median käyttöön, oppimista tukevalla ympäristöllä ja aikuisen mallilla. (OPH 2018, 33.) Varhaiskasvatuksessa median käyttö välittyy lasten käytöksestä ja leikeistä. Lasten puheissa ja roolileikeissä esiintyy älylaitteiden käyttöä ja digitaalisten pelien pelaamista. Media välittää tietoa ja sen elementit voivat rikastaa leikkejä, mutta joillakin lapsilla median käyttö voi näkyä esimerkiksi levottomuutena. Lapset prosessoivat pelejä leikeissä, ja varsinkin väkivaltapelit näkyvät leikeissä ampumisena ja tappamisena. (Kaapu & Kuokkanen, 2019, 27.) Jos lasta on jäänyt mietityttämään jokin mediasta noussut asia, myös varhaiskasvatuksessa henkilökunnan on hyvä olla tietoinen siitä. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulisikin yhdessä keskustella lapsen mediankäyttöön liittyvistä asioista osana kasvatuskumppanuutta. (Niinistö & Ruhala 2006, 22.)

Mediaopas kasvatuskumppanuuden tueksi varhaiskasvatukseen

Kaapu ja Kuokkanen (2019) laativat opinnäytetyönään varhaiskasvatusikäisten lasten mediankäytön vaikutuksista kertovan oppaan, tukemaan vanhempien ja varhaiskasvattajien vuorovaikutusta ja kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta on merkityksellistä lisätä vanhempien tietoa median käytön vaikutuksista lasten kehitykseen, ymmärtääkseen omat mahdollisuutensa kehityksen tukemisessa. Oppiakseen käyttämään mediaa, on lapsella oltava sen mahdollistavia välineitä saatavillaan. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteisenä tehtävänä on suojata lasta median haitalliselta sisällöltä ja ohjata lasta laadukkaan median pariin sekä keskustella näistä hänen kanssaan. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28-30.)

Opas sisältää tietoa mediankäytön vaikutuksista lapsen kehitykseen, sekä käytännön vinkkejä varhaiskasvatusikäisille lapsille sopivista sovelluksista ja peleistä. Oppaaseen on koottu myös lukuvinkkejä aiheesta enemmän tietoa haluaville vanhemmille. Vanhemmat voivat löytää uusia ideoita perheen yhdessäoloon median tuomista mahdollisuuksista. Opasta voidaan käyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välisissä keskusteluissa, jolloin se toimii keskustelun herättelijänä ja usein vaikeaksikin koettu aihe on helpompi ottaa puheeksi. Oppaassa on vanhempia ja lasta osallistavaa sisältöä, sekä kysymyksiä, jotka herättelevät vanhempia pohtimaan omaa älylaitteiden käyttöään. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 30, 33.)

Muuttuva mediakulttuuri haastaa niin vanhempia kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöäkin kehittämään omaa kasvatusajatteluaan. Mediakasvatus ei voi perustua henkilökohtaiseen kiinnostukseen, vaan sen rooli lasten arjessa on tunnistettava ja tiedostettava. (Mertala & Salomaa 2016, 173.) Kasvattajien haasteena on pysyä ajan tasalla saatavilla olevista keinoista ja välineistä, voidakseen tarttua niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin lasten oppimisen ja kehittymisen edistämiseksi (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28).

Lähteet

Helenius, J. & Rahja, R. 2019. Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä. Teoksessa Pelikasvattajan käsikirja 2. [Helsinki]: [Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus]. 31-43.

Huhtanen, E. (toim.) 2016. Mediakasvatusseuran julkaisuja 5/2016. Lasten mediamaailma pähkinänkuoressa. [Viitattu 28.8.2019] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/06/Lasten-mediamaailma-pahkinankuoressa-1.pdf

Irisvik, S. & Utriainen, J. 2017. Kuinka kasvattaa diginatiivi. Helsinki: S&S.

Johansson, T. 2019. Meidän perheen pelisäännöt? Ohjeita median käyttöön perheissä. Teoksessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Lapset & media- Kasvattajan opas. [Viitattu 28.8.2019]. Saatavissa: https://kavi.fi/sites/default/files/documents/lapset_ja_media.pdf

Kaapu, J. & Kuokkanen, P. 2019. Mediankäytön vaikutukset ja lapsen suojeleminen median haitoilta: Opas varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille ja päiväkodin työntekijöille. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090918302

Kamenetz, A. 2018. Sopiva ruutu- aika. Löydä tasapaino digitaalisen ja todellisen elämän välillä. Helsinki: Viisas elämä.

Lonka, K. & Moisala, M. 2019. Älylaitteet ja aivojen kehitys: Aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teoksessa Kosola, S., Moisala, M., Ruokoniemi, P. (toim.) Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Helsinki: Duodecim.

Mertala, P. & Salomaa, S. 2016. Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakas-vatukseen. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/296329429

Niinistö, H. & Ruhala, N. 2006. (toim.) Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.

OPH 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Kirjoittajat

Jenni Kaapu on valmistuva sosionomiopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.

Petra Kuokkanen on Lahden ammattikorkeakoulusta 2019 valmistunut sosionomi AMK.

Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-lapsi-vauva-poika-2564425/ (CC0)

Julkaistu 12.11.2019

Viittausohje

Kaapu, J., Kuokkanen, P. & Murto, P. 2019. Kasvatuskumppanuudella tukea mediavanhemmuuteen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kasvatuskumppanuudella-tukea-mediavanhemmuuteen/

How to lead innovative teams: learnings from the game industry

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

In September the city of Helsinki hosted the first European conference dedicated to leadership in the game industry. Speaker track of the Leadership day consisted of seven game industry professionals sharing their views and ideology around leadership and company culture. This article and it’s examples are based on the My D.N.A handbook for Teams (Do Not Assume -guide for teams), talk by Sophie Vo.

Author: Ria Gynther

Leadership day by IGDA Finland

The capital region is the heart of Finnish game industry: 46% of the Finnish game companies are located in the area, this means there are about 80 different companies, 1600 employees and an annual turnover of 1,7 billion euros (Neogames 2019). So it is no wonder that IGDA Finland chose this as the location for the very first Leadership day. IGDA Finland is a local chapter of the International Game Developers Association and they have 13 hubs around the country. Newest hub was established in the spring of 2019 to Lahti.

Image 1. Sophie Vo shared her experiences and expertise with the audience of the Leadership day. (Image: Ria Gynther)

D.N.A of a successful game team

Sophie Vo from German mobile game company Voodoo talked about the D.N.A handbook she has gathered from the learning during her career. Vo has worked over a decade with F2P mobile games in different European companies, including Rovio, and her passion and expertise is in building high-performing creative teams. In the beginning of her talk, and the handbook, Vo shared her learnings with others on how innovative and successful teams design games. Vo’s presentation included practical tips on how to use data, how to listen the players, how to iterate game ideas, when to create new and when to reuse. Vo also shared in detail what she has learned about building and supporting a world class game development teams.

Leading a diverse team

It is shown in different studies that diverse teams act and think differently than teams that are homogenous. Working in a diverse team is not always a picnic and working with people who are different from yourself can feel more laborious than working with people familiar to you. This is partly true, when you work with different viewpoints you have to work harder, take more time to weigh different opinions and make better arguments. When you work harder you might also make better decisions, and there are clear indicators that diverse teams get better results and actually work more effectively than homogeneous teams. (Rock et al. 2016.)

Image 2. Diversity is not always easy, but it can lead to success. (Image: Pixabay (CC0))

In the game industry teams are formed of people with different skills, genders, races, cultural backgrounds and ways of thinking. In Finland 27% of workforce come from abroad and 20% are women (Neogames 2019). Vo has also noticed this in her work and she strongly believes that this is one key factor that enables radical innovation but it’s also a factor a leader needs to take into account when building the team dynamic. Differences might also lead into conflicts, not all conflicts are bad but when conflicts are about differences in values rather than opinions there are bigger problems at hand (Rock et al. 2016).

According to Vo, to avoid this you need to know each other and also have trust; you need to trust yourself and you need your team to trust you. Trust is usually build by time and according to Vo’s own experience it is important to spend time with new team, get to know each other and even have fun together. Once the trust is build and you know each other you can move to the real work and achieve the big goals. Studies strongly support Vo’s statement, it seems that diversity is only an asset when there is also a good team spirit and the feeling of inclusion present (Rock et al. 2016).

Trust, respect and care

One important role of a leader is also to clearly communicate what is expected of the team and what are the values, mission and ways of working. You need to know where you are heading but it’s also important to share common vision on how this is achieved. Vo believes that key to good team dynamics is in respecting each other, knowing each other and in caring about each other. When these are combined with trust your team has good spirit and even the difficult decisions and talks are, if not easier, more manageable. In a healthy team it is okay to ask why and respectfully talk about different viewpoints, to challenges others and itself and in the end achieve something that just might be the next big hit.

Meeting, do we really need them?

Vo also shared her visions and everyday examples on how to lead teams and how important it is to value clarity, structural thinking and communication over processes. One example of this, is that Vo does not want her team to spend their time in useless meetings so at Voodo they have minimum amount of them. Before any meeting is scheduled the need for it is always evaluated beforehand: is it possible to solve the issue in some other way, do we really need more than two people to fix this and if yes, who really needs to take part in it.

Image 3. No phones, clear agenda, right people in the right place and a clear timebox for the meeting is the way to run successful meeting. (Image: Pixabay (CC0))

During the meeting everyone are expected to be focused, engaged and no one has their mobile phones with them. Meetings are also always timeboxed to 30 minutes and they have clear agenda that has been distributed to the participants beforehand. If the issue on hand needs more time it’s always possible to prolong it, but according to Vo 30 minutes of well-prepared meeting is more than enough most of the time.

References

Neogames. 2019. The Game industry of Finland report 2018. Neogames Finland ry. [Cited 30.10.2019]. Available at: http://www.neogames.fi/fgir2018/

IGDA Finland. 2019. What is IGDA Finland? [Cited 30.10.2019]. Available at: https://www.igda.fi/about-us

Rock, D., Grant, H. & Grey, J. 2016. Diverse Teams Feel Less Comfortable — and That’s Why They Perform Better. Harvard Business Review. [Cited 30.10.2019]. Available at: https://hbr.org/2016/09/diverse-teams-feel-less-comfortable-and-thats-why-they-perform-better

Vo, S. 2019. My D.N.A. handbook for teams (Do Not Assume -guide). A recording from the Leadership Day 2019 by IGDA Finland. [Cited 30.10.2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=buDxw4yO474&list=PL1QxaXPHmkvjnWOJc42Ooy3RIBaxizp4a&index=2

Author

Ria Gynther works as a project coordinator in GameChangers project that aims to increase diversity in the Finnish game industry by empowering more women to enter the field. GameChangers is funded by European Social Fund and run by LAMK. Ria is also a IGDA volunteer and acts as a local hub lead in Lahti.

Image 2: https://pixabay.com/fi/photos/joukkue-ty%C3%B6-rakennus-toimisto-4200837/ (CC0)

Image 3: https://pixabay.com/fi/photos/toiminta-afrikkalainen-amerikkalainen-3641202/ (CC0)  

Cover image: Ria Gynther

Published 11.11.2019

Reference to this publication

Gymther, R. 2019. How to lead innovative teams: learnings from the game industry. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/11/11/how-to-lead-innovative-teams-learnings-from-the-game-industry/

Customer-driven marketing penetration strategies for Nordic-Baltic eight academic segment

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

This article concerns proposing B2B customer-driven marketing strategies for a software company, Statzon, to penetrate Nordic-Baltic Eight (NB8) countries’ academic segments following the subscription business model. In a more in-depth perspective, the study discusses the search engine optimization tactics regarding marketing strategies.

Authors: Shima Edalatkhah and Tiina Pernanen

To examine customer-driven B2B marketing strategies for Statzon, as market data and forecast provider, the research aims to enhance the number of subscribed users by figuring out:

  • Statzon service Key Performance Indicators (KPIs) for NB8
  • The potential competitive advantages that Statzon can provide
  • NB8 penetration process
  • Suitable pricing policy for NB8
  • Marketing promotional strategies for Statzon
Research Methodology and Data Collection

After an Economical, Social, and Technological analysis of NB8 (table 1), a ten-question questionnaire was emailed to 273 subjects to fulfill the study goals. The survey subjects were library directors, vice directors, and the head librarians of NB8 universities as the authentic source for data collection. The collected result presents the demanded data categories in the NB8 academic segment, the KPIs of data service platform, the decision-making process, and pricing indications from NB8 academic users’ point of view. (Edalatkhah 2019)

Table 1. NB8 Economical, Social & Technological Analysis (adapted from WorldBank 2019)

Key Findings

According to the study results, Statzon’s biggest potential markets among NB8 countries are Sweden, Denmark, and Finland considering population, the number of academic centers, and the Research and Development (R&D) share of Gross Domestic Product (GDP) as shown in figure 1. (Edalatkhah 2019)

Figure 1. NB8 biggest Academic Markets

The research results indicate that the principle faculties in the target market are Business and Hospitality as well as Social Sciences and Technology. Based on survey results, the most popular data categories are Education, Finance, Health-Social work, and Manufacturing. The essential features of data service in NB8 academic users’ point of view are the variety of data categories, regular data updates, and downloadable visual data. Thus, it is recommended to Statzon to specify its core concentration on mentioned above countries, faculties, in-depth data categories, and the service feature at preliminary steps of market penetration phase. (Edalatkhah 2019)

The potential competitive advantages of Statzon

Amadeo (2019) believes, competitive advantages do not root only in more competitive price, quality, and speed of responsiveness, the role of innovative and high-tech service is very sensible in the current technology age. Statzon already benefits from competitive advantages, including modern, user-friendly, and engaging design, downloadable and printable visual data, regular updates, and market forecasts for all industries (Statzon 2019.) Study outcomes indicate that Statzon content needs to be revised by more detailed niche data classification, also the applied technology of Statzon needs to be automated (figure 2).

Figure 2. Statzon Potential Competitive Advantages for NB8 Academic Segment

Penetration Process to NB8 Academic Segment

To penetrate in NB8 academic segment, Statzon should reflect on the decision-making process. According to the study results, decision making in the NB8 academic segment, highly (70 %), depends on students’ feedback. The dominant decision-makers are library managers who decide about data service; however, in less than half (40 %) of academic centers, the university’s managing team decides about the data service. The study recommends Statzon does not confine targeting library managers to contact. The figure 3 declares how to convince the academic segment, Statzon first needs to build awareness among university teachers and research staff, before giving trial access to the university. In this way students as dominant end-users, would engage more efficiently in trying Statzon service, and then by providing feedback, they will influence the decision-making process. (Edalatkhah 2019)

Figure 3. Penetration Process to NB8 Academic Segment

Pricing Strategy for NB8 academic Segment

The study results imply that there is a correlation between GDP and R&D expenditure share of GDP of the NB8 members with academic users’ price consciousness. The study outcome shows while the average data service fee in NB8 is €5,194, fair annual subscription fee in the Nordics is considered to be €5,000-7,500, while in the Baltics users had more diversified anticipations (€2,000-10,000). (Edalatkhah 2019)

Recommended Strategies for Statzon in NB8

First, Statzon needs crystal clear goals as pillars of its marketing campaigns and content. The selected and filtered content should be adjusted based on customers’ demanded data categories. The second determining step is lead nurturing by creating a branched content funnel to drive leads toward fitting content, targeted video ads, engaging market data quiz, and communicating with leads in a friendly and innovative way. The third tactic is increasing visibility by other people’s networks (OPN), including academic experts and prominent influencers. The fourth step for Statzon to penetrate the educational segment of NB8 is setting barriers for the competitors and taking the market leader role. To do so, Statzon needs to create a big gap with competitors with its leading technology, massive academic niche data scale and ongoing innovation.

By limiting the access of trail users to all data categories, Statzon will have more professional and niche data provider image; likewise, as subscription bonus, Statzon can offer further access to more detailed data class, subcategories, or relevant data categories during the limited time with specific price bid to meet the needs of different academic users by setting Budget, Premium and Customized tiers. 

Tactics to avoid penalizing by Google Panda

As Search Engine Optimization (SEO) profoundly matters for the data service provider’s credibility, it also is crucial to be aware of the content types for which Google Panda algorithm penalizes the websites. Many websites after being penalized fail to retrieve their previous ranking. Panda updates are a big surprise to SEO and webmasters. Statzon should consider Google Panda sensitive hints including thin content, duplicated pages, lots of advertisements, unintuitive or poor navigation, automatically generated content, squeeze pages, doorway pages and meta-refresh technology which are respectively explained in figure 4. (Google Support 2019)

Figure 4. Tactics to avoid Google’s Panda Penalization (adapted from Google Support 2019)

Final Remarks

This study highly recommends Statzon to build a relationship with its subscribers by offering unique loyalty programs and having a “Honey Pot” service plan (Morris 2015), which leaves no excuse for potential users not to subscribe. The “Honey Pot “service package of Statzon should contain limited yet tailored niche data classifications, with the price range the target users consider fair. While Statzon is applying the suggested strategies toward increasing its credibility and visibility, it should be cautious about Google Panda content-sensitive guidelines.

References

Amadeo, K. 2019. What Is Competitive Advantage? Three Strategies That Work. Blog [Cited 25 Jun 2019]. Available at: https://www.thebalance.com/what-is-competitive-advantage-3-strategies-that-work-3305828

Edalatkhah, S. 2019. Customer-driven B2B Marketing Strategies for a Software Company. Case: Statzon. Lahti University of Applied Sciences. Thesis [Cited 30 Oct 2019].  Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101419940

Google Support. 2015. Thin content with little or no added value. [Cited 9 Oct 2019]. Available at: https://support.google.com/webmasters/answer/9044175?hl=en&visit_id=637054460074608101-2546530961&rd=2#thin-content

Morris, J. 2015. The Right Way to Launch a Subscription Business [Cited 19 Jun 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=qdWT7WA4aFk&t=534s

Statzon. 2019. What Is Statzon? [Cited 20 Jun 2019]. Available at: https://statzon.com/what

Worldbank. 2019. United Nations Comtrade Database Through the WITS Platform [Cited 28 Jun 2019]. Available at: https://data.worldbank.org/indicator/TX.VAL.TECH.CD

Authors

Shima Edalatkhah, International Business Student at Lahti UAS

Tiina Pernanen, Lecturer at Lahti UAS

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1431185

Published: 6.11.2019

Reference to this publication

Edalatkhah, S. & Pernanen, T. 2019. Customer-driven marketing penetration strategies for Nordic-Baltic eight academic segment. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/11/06/customer-driven-marketing-penetration-strategies-for-nordic-baltic-eight-academic-segment/

ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ

LAMK Pro, Muut

Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset ja aikuisiän heikompi terveys liittyvät vahvasti toisiinsa. Ymmärrys tästä on lisääntynyt ACE-tutkimusten (Adverse Childhood Experiences) kautta, ja aihe on kasvavan kiinnostuksen kohteena maailmalla. Suomen ensimmäinen ACE-konferenssi oli lokakuussa 2019.

Kirjoittajat: Minna Kuvajainen ja Johanna Linner Matikka

ACE-tutkimukset

Ihminen kantaa kehossaan jälkiä kaikesta elämän aikana tapahtuneesta. Jäljet eivät välttämättä näy päällepäin vaan ne ovat hermostollisia tapoja reagoida eri tilanteissa. Osa reagointitavoista on synnynnäisiä ja osa opittuja. Terveydelle edulliset hermoston reagointitavat sisältävät paljon joustavuutta ja palauttavat kehon turvan tilaan suhteellisen nopeasti stressaavan tilanteen jälkeen.

Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset (ACE eli Adverse Childhood Experiences) näkyvät aikuisen ihmisen terveydessä vielä pitkään kokemusten jälkeen. Monen yleisen sairauden juurisyy saattaakin tutkimusten mukaan olla lapsuuden haitallisissa kokemuksissa, joten turvatulla lapsuudella on suuri kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kokemukset ovat tutkimusten mukaan yllättävän yleisiä: yli puolet väestöstä on kokenut vähintään yhdentyyppisen haitallisen kokemuksen ja joka kymmenes ihminen neljä tai enemmän. (Felitti & Anda 1998; Burke Harris 2019; 2014; CDC 2019.)

Haitallisia kokemuksia (ACE-pisteitä) ovat vaikeat ja traumaattiset lapsuusajan kokemukset, kuten fyysinen pahoinpitely (lyöminen tai muu kovakourainen kohtelu), fyysinen laiminlyönti (esim. riittämätön ravinto, huolenpito ja ohjaus), henkinen pahoinpitely (nöyryytys, alistaminen, loukkaaminen), henkinen laiminlyönti (kylmä ja välinpitämätön suhtautuminen), seksuaaliväkivalta ja hyväksikäyttö, vanhempien ero tai vanhemman menetys, perheympäristö, jossa lapsi näkee väkivaltaa, jossa käytetään huumeita tai jossa jollakin perheenjäsenellä on alkoholiongelma tai vaikea mielenterveysongelma tai joku perheenjäsen on vankilassa. Myös vaikea köyhyys ja pitkään jatkuva koulukiusaaminen sekä yksittäiset voimakkaat traumaattiset tapahtumat luetaan näihin kokemuksiin, vaikkei niitä aina kysytäkään kaikissa ACE-testeissä.

Jos lapsi elää haitallisten kokemusten keskellä, hänen kehonsa stressitaso on jatkuvasti koholla eli lapsi on jatkuvassa säikähtämisen ja liiallisen valppauden tilassa. Pelko tai valppaus on ihmiselle hyödyllinen, kun vaaran ilmaantuessa pitää tehdä nopea päätös siitä, paetako vai taistella vai jähmettyä paikalleen, mikäli muuta mahdollisuutta ei ole. Kun stressitila jatkuu pitkään, keho ei pääse palautumaan normaaliin turvan tilaan, jolloin stressi muuttuu myrkylliseksi ja alkaa vähitellen vaurioittaa lapsen kehittymässä olevaa stressisäätelyjärjestelmää vaikeuttaen oppimista ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Lopulta aikuiseksi kasvanut lapsi kantaa kehossaan edelleen hermostollisia jälkiä haitallisista lapsuudenaikaisista kokemuksistaan.

Ensimmäiseen ACE-tutkimukseen osallistui 17 400 ihmistä (Felitti & Anda ym. 1998). Tuo tutkimus ja sen jälkeen tehdyt muut tutkimukset ovat osoittaneet ACE-pisteiden olevan yhteydessä eliniän lyhenemiseen noin 20 vuodella, riskikäyttäytymiseen ja tapaturmiin ja itsemurhiin sekä lisäävän riskiä sairastua moneen sairauteen (esim. diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, masennus, ahdistushäiriöt, syövät, aivohalvaus, autoimmuunisairaudet, kiputilat). Tutkimuksissa käytetään usein asetelmaa, jossa lasketaan tilastollisesti riski saada jokin sairaus, ja verrataan niitä yksilöitä, joilla ei ole ACE-pisteitä, niihin ihmisiin, joiden ACE-pisteet ovat 4 tai enemmän (kymmenestä). ACE-tutkimuksia eri sairauksiin liittyen kokoaa yhteen muun muassa Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriön alainen sairauksien ennaltaehkäisyn yksikkö (CDC 2019).

ACE-konferenssi Hanasaaressa 7.10.2019

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Lastensuojelun keskusliitto järjestivät yhdessä Hanasaaren kanssa Suomen ensimmäisen ACE-konferenssin, jossa kuultiin huippuluennoitsijoita Walesista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.

Kuva 1. ACE-konferenssi Hanasaaressa 7.10.2019 (kuva: Minna Kuvajainen)

Karen Hughes (Public Health Wales) kuvasi puheenvuorossaan tekemättä jättämisen hintaa. On laskettu, että ACE-kokemukset ovat syynä 27 % masennuksista, 11 % syövistä ja 25 % alkoholismista. Kokonaisuudessaan ACE maksaa Euroopassa joka vuosi 530 miljardia euroa. Apulaisprofessori Steven Lucas Uppsalan yliopistosta puolestaan kuvasi, miten Ruotsissa kehitetään lapsiperhepalveluiden parissa lasten haitallisten kokemusten tunnistamista. Lääkäri ja professori Anna Luise Kirkengen (Norwegian University of Science and Technology) kuvasi potilastarinoiden avulla sitä, miten kaltoinkohdelluista lapsista tulee monisairaita aikuisia kenenkään kysymättä lapsuuden kokemuksista pitkän potilashistorian aikana.

Kuva 2. ACE:n kustannukset (kuvakaappaus esityksestä, Karen Hughes, Hanasaari 7.10.2019)

Traumainformoitu työ

ACE-tutkimukset ja niiden tuottaman tiedon soveltaminen ns. traumainformoituun orientaatioon sosiaali- ja terveysalalla ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena maailmalla. Facebookin sivustolla ”Traumainformoitu sote ja ope” on tällä hetkellä noin 4000 seuraajaa. Sivustoa ylläpitää itseorganisoitunut sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen verkosto.

Traumainformoitu työ ei ole posttraumaattisen stressireaktion hoitomuoto vaan se merkitsee työyhteisön muuttamista traumainformoiduksi (Trauma-Informed Care and Practices). Traumainformoidun työotteen keskiössä on turvan lisääminen ja vahvistaminen eri tasoilla. Traumainformoitu organisaatio auttaa asiakkaita tulemaan kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä, joka 1) tietää trauman yleisyydestä väestön tasolla 2) tunnistaa trauman merkit ja oireet 3) osaa toimia traumatietoisesti tavallisissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja 4) ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä. Traumainformoidun työn kulmakivi on näkökulman vaihto, jossa ajatus “Mikä sinussa on vikana?” muutetaan muotoon “Mitä sinulle on tapahtunut?”. (Ginsberg & Willits 2016.)

Skotlanti ja Wales tuottavat omissa kansallisissa ohjelmissaan loistavia videoita sosiaali-, terveys- ja opetusalan käyttöön. Yksi parhaimmista on video, jossa muutamassa minuutissa käy selville, mitä ACE-kokemukset ovat, miten ne vaikuttavat ihmiseen aikuisiällä, miten asiakas voi jättäytyä palveluiden ulkopuolelle, jos palvelut laukaisevat hänessä uudelleen lapsuuden turvattomuuden kokemukset, ja miten sosiaali- ja terveystoimen ohjaus voi toimia ennaltaehkäistäkseen tämän.

Traumainformoitu työyhteisö on turvallinen myös työntekijöille. Yhteisössä on osaamista tunnistaa turvattomuuden kokemus ja keinoja palauttaa turvallisuudentunne takaisin. Traumainformoituja työyhteisöjä on jo kehitetty Suomessa. Esimerkiksi Hollolassa sijaitseva Perhekeskus Viisikko on kouluttautunut huomioimaan turvan ja sen puuttumisen työkäytännöissään. Koulutuksissa on käsitelty muun muassa vakauttavaa työotetta ja vireyden sietoikkunaa (Karkkunen ym. 2017). Polyvagaalinen teoria stressistä auttaa ymmärtämään turvan palauttamisen käytännön merkitystä (Leikola ym. 2016).

Mahdollisesti pisimmällä traumainformoidun työn edistämisessä ollaan Skotlannissa. Siellä on laadittu kansallinen Skotlannin valtion tukema ohjelma traumainformoidusta yhteiskunnasta. Tavoitteena on kouluttaa koko työvoima traumatietoiseksi. (NHS 2019; NHS Education for Scotland 2017.)

Lähteet

Burke Harris, N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Suomentanut Juha Kuvajainen. Helsinki: Basam Books.

Burke Harris, N. 2014. How childhood trauma affects health across a lifetime. TED-talks. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.ted.com/talks/nadine_burke_harris_how_childhood_trauma_affects_health_across_a_lifetime

CDC 2019. The Centers for Disease Control and Prevention’s. U.S. Department of Health & Human Services. USA.gov. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.cdc.gov/violenceprevention/childabuseandneglect/acestudy/journal.html

Felitti, V. J., Anda, R. F. et al. 1998. Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of the Leading Causes of Death in Adults. The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. American Journal of Preventive Medicine. Vol 14 (4), 245–258. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/S0749-3797(98)00017-8

Ginsberg, J. & Angela Willits, A. 2016. Trauma-Informed Social Work Supervision. School of Social Work. University of Wisconsin Madison. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=wDMTlQRQ1nw&fbclid=IwAR1u7SEPuDu4q4Lyc-OGatmzhhXxH7AT0db2Wf-bDKKwQKEvHgwlHCmNPIo

Karkkunen, A., Litsilä, R. ja Miettinen, A. 2017. Kuinka voin parantaa tietoisuustaitojani lastensuojelutyössä? Talentia-lehti. 3.7.2017. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.talentia-lehti.fi/kuinka-voin-parantaa-tietoisuustaitojani-lastensuojelutyossa/

Leikola, A., Mäkelä, J. ja Punkanen, M. 2016. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2016;132(1):55-61. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910

NHS 2019. National Trauma Training Framework. Public healthcare service Scotland. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.nes.scot.nhs.uk/education-and-training/by-discipline/psychology/multiprofessional-psychology/national-trauma-training-framework.aspx

NHS Education for Scotland 2017. Transforming Psychological trauma: A Knowledge and Skills Framework for the Scottish Workforce. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.nes.scot.nhs.uk/media/3971582/nationaltraumatrainingframework.pdf

Kirjoittajat

Minna Kuvajainen (KM) toimii lehtorina sosionomikoulutuksessa Lahden ammattikorkeakoulussa ja kouluttaa muun muassa itsetuntemus- ja tietoisuustaitoja.

Johanna Linner Matikka (YTM) toimii asiantuntijana Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimissä Ensi- ja turvakotien liitossa.

Artikkelikuva: Minna Kuvajainen

Julkaistu 5.11.2019

Viittausohje

Kuvajainen, M. & Linner Matikka, J. 2019. ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ . LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/