Aihearkisto: LAMK Pro

Vegaaniruokavalio – ratkaisu kansantauteihin?

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kansantauteja voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Vegaaniruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Sen avulla on pystytty jopa estämään sepelvaltimotaudin eteneminen.

Kirjoittajat: Elina Koskiniemi ja Riitta Airola

Vegaaniruokavalio kansantautien ehkäisyssä

Kansantaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin syy kuolemiin. Vuosittain kansantauteihin menehtyy jopa 36 miljoonaa ihmistä, joista 14 miljoonaa ennenaikaisesti alle 70-vuotiaina. Kansantaudit ovat haitta myös kansantaloudelle aiheuttaen köyhyyttä erityisesti keski- ja pienituloisten keskuudessa. (WHO 2013.)

Koskiniemen (2019) opinnäytetyössä tarkasteltiin vegaaniruokavalion merkitystä kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. Kansantauteja voidaan tunnetusti sekä ennaltaehkäistä että hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Ruokavalion päätehtävänä kansantautien ehkäisyssä on ennaltaehkäistä lihavuutta ja sen mukanaan tuomia riskejä sairastua kansantauteihin. (THL 2019.)

Lihaa kuluttavilla henkilöillä oli jopa kaksinkertainen riski sairastua kakkostyypin diabetekseen verrattuna täysin vegaaniruokavaliota noudattaviin henkilöihin (Barnard, Levin & Trapp 2014). Vegaaniruokavalio oli myös tehokkaampi ruokavaliohoitomuoto kuin esimerkiksi Amerikan diabetesliiton suosittelema ruokavalio: 43% vegaaniruokavaliota noudattavista ja vain 26% Amerikan diabetesliiton suosittelemaa ruokavaliota noudattavista koehenkilöistä onnistuivat vähentämään diabeteslääkitystään ruokavalion ansiosta. (McMacken & Shah 2017.)

Tutkimukset ovat osoittaneet vegaaniruokavalion tehokkuuden myös sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Koko elämänsä vegaaniruokavaliota noudattaneilla oli tutkimuksen mukaan 57% vähemmän sydän- ja verisuonitauteja verrattuna lihaa kuluttavaan väestöön. (Appleby & Key 2015.) Lisäksi, esimerkiksi sepelvaltimotaudin eteneminen on onnistututtu pysäyttämään ja jopa kääntämään sairauden eteneminen parantumiseksi vegaaniruokavalion ansiosta. (Esselstyn ym. 2014.)

Vegaaniruokavaliolla on lisäksi tutkitusti vaikutusta myös syöpien hoidossa sekä ehkäisyssä. Vegaaniruokavaliota noudattavilla on esimerkiksi vähemmän kasvutekijöitä elimistössään, jotka edistävät syöpäsolujen lisääntymistä. (Allen ym. 2002.) Vegaaniruokavalioon ei kuulu punainen eikä prosessoitu liha, jotka on WHO:n mukaan julistettu karsinogeenisiksi ihmiselle. (WHO 2015.)

Vegaaniruokavalion koostaminen

Vegaaniruokavalio ei siis sisällä mitään eläinperäisiä tuotteita, toisin sanoen mitään liha- tai eläinperäisiä maitotuotteita, kalaa, kananmunia tai edes hunajaa. Sen sijaan vegaaniruokavalio koostetaan käyttämällä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, juureksia, sieniä, siemeniä, soijaa ja tofua sekä kasvipohjaisia maitotuotteita (kuva 1). Vegaaniruokavalio on oikein koostettuna täysipainoinen ruokavalio, vaikka tiettyjen kriittisten ravintoaineiden saannista tulee pitää huolta. Esimerkiksi rauta on kriittinen ravintoaine siksi, että se saattaa imeytyä huonommin kasvikunnan tuotteista verrattuna lihatuotteisiin. Monipuolisella koostamisella tämänkin kriittisen ravintoaineen riittävä saanti voidaan turvata ilman lihatuotteita tai lisäravinteita. Vegaaneille suositellaan kuitenkin käytettäväksi ravintolisänä D- ja B12-vitamiineja sekä jodilisää. (Pelkonen 2017.) Vaikka vegaaniruokavalion oikeaoppinen koostaminen vaatii aluksi hieman perehtymistä, ja sairauksien hoidon yhteydessä sekä pienten lasten kohdalla suositellaan ravitsemusterapeutin konsultointia, se on silti tutkimuksen mukaan helpoin ruokavalio omaksua. Tutkimuksen mukaan helppous perustui siihen, että verrattuna useimpiin muihin ruokavalioihin, vegaaniruokavalioon ei liity ruoka-aineiden rajoituksia, punnitsemista tai esimerkiksi hiilihydraattien laskemista. Se myös koettiin kokonaisvaltaiseksi muutokseksi, jonka ansiosta koehenkilöt saivat sairautensa sekä elämänsä hallintaan. (Esselstyn ym. 2014.)

Kuva 1. Vegaaninen ruokapyramidi (kuva: Vegaaniliitto 2017)

Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovat vegaaniruokavalion koostamisessa tärkeitä punaisia lankoja. Vegaaniruokavalion noudattaminen ei tarkoita normaaleista arkiruuista tai herkuista luopumista. Esimerkiksi makaronilaatikon voi valmistaa vegaanisena versiona korvaamalla eläinperäiset tuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja myös vegaaniruokailija voi syödä jäätelöä ja suklaata – vegaanisena versiona! Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva 2) on jaettu kolmeen osaan, joista yksi osa sisältää kasviperäisen proteiinilähteen, yksi osa hiilihydraattilähteen ja yksi osa sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia. Lisukkeena lautasmalliin kuuluu täysjyväleipä, kasvirasva, salaatinkastike sekä mieluinen juoma ruuan kanssa. Vegaaniruokailijoille suositellaan kuutta täysipainoista ateriaa päivässä säännöllisin väliajoin. (Pelkonen 2017.)

Kuva 2. Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva: Ravitsemusterapeuttien yhdistys)

Vegaaniruokailijoille on olemassa omia ruokasuosituksia sekä lautasmalleja ja ruokapyramideja. Niiden avulla vegaaniruokavalioon on helppo perehtyä ja niiden ansiosta se on myös helpompi omaksua. Nämä ruokasuositukset sekä mallit ovat hyviä työvälineitä terveydenhuollon ammattilaisille kansantautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Näitä välineitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi esimerkiksi terveydenhoitoalan opetuksen yhteydessä. Kansantautien tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hoidolla voidaan kansanterveyden lisäksi edistää myös kansantaloutta. Vegaaniruokavalio on tutkimusten mukaan oikein ja monipuolisesti koostettuna tehokkaasti terveyttä edistävä ruokavalio (Huttunen 2018).

Lähteet

Allen, N. E., Appleby, N. P., Davey, G. K., Kaaks, R., Rinaldi, S. & Key, T.J. 2002. The associations of diet with serum insulin-like growth factor I and its main binding proteins in 292 women meat-eaters, vegetarians, and vegans. Cancer epidemiology, biomarkers & prevention. Nro 11(11), 1441-1448. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://cebp.aacrjournals.org/content/11/11/1441

Appleby, N.P. & Key, T.J. 2015. The long-term health of vegetarians and vegans. Proceedings of the nutrition society. 2016. Vol. 75(3), 287-293. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1017/S0029665115004334

Barnard, N., Levin, S. & Trapp, C. 2014. Meat consumption as a risk factor for type 2 diabetes. Nutrients. Vol. 6(2), 897-910. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/nu6020897

Esselstyn, C.B.Jr., Gendy, G., Doyle, J., Golubic, M. & Roizen, M.F. 2014. A way to reverse CAD? Journal of family practice. Vol. 63(7), 356-364. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://link.galegroup.com/apps/doc/A376071870/AONE?u=googlescholar&sid=AONE&xid=ba657403

Huttunen, J. 2018. Terveellinen ruoka. Lääkärikirja Duodecim. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935#s2

Koskiniemi, E. 2019. Vegaaniruokavalion merkitys kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113858

McMacken, M. & Shah, S. 2017. A plant-based diet for the prevention and treatment of type 2 diabetes. Journal of Geriatric Cardiology. Vol. 14(5), 342-354. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.11909/j.issn.1671-5411.2017.05.009

Pelkonen, L. 2017. Ruokavalion koostaminen. Vegaaniliitto. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen

Ravitsemusterapeuttinen yhdistys ry. Vegaanin lautasmalli. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://rty.fi/wp-content/uploads/2013/09/vegaanin-lautasmalliiso.jpg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Yleistietoa kansantaudeista. [Viitattu 3.6.2019.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista

Vegaaniliitto. 2017. Vegaaninen ruokapyramidi. [Viitattu 30.9.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen

World Health Organization. 2013. Global action plan for the prevention and control of NCDs 2013-2020. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf;jsessionid=BE8BFBCFD0994D160CF7F0CFA1A8B077?sequence=1

World Health Organization. 2015. Monographs evaluate consumption of red meat and processed meat. International Agency for Research on Cancer. Press release Nro 240. [Viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: https://www.iarc.fr/wp-content/uploads/2018/07/pr240_E.pdf

Kirjoittajat

Elisa Koskiniemi on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.

Riitta Airola toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/912952 (CC0)

Julkaistu 30.9.2019

Viittausohje

Koskiniemi, E. & Airola, R. 2019. Vegaaniruokavalio – ratkaisu kansantauteihin? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/30/vegaaniruokavalio-–-ratkaisu-kansantauteihin?/

LAB: Boosting Startup and SME Ecosystems in the South Karelia and Päijät-Häme Regions

Articles in English, LAMK Pro, Yrittäjyys

Startups and SMEs are considered the backbone of any growing economy. As a collaborative entity, research-oriented universities (LUT) and polytechnic schools (LAMK & SAIMIA) can boost business ecosystems by providing fuel in the form of innovations.

Authors: Afnan Zafar and Marja Ahola

Why are startups and SMEs important for regional and national growth?

There is growing interest in innovations across the globe, irrespective of the size and origin of the country in question (Ghisetti et al. 2015). While multinational companies (MNCs) struggle to find innovative products (Jay 2013), the focal point has shifted toward startups and small and medium-sized enterprises (SMEs) (Rosenbusch et al. 2011). The freedom to explore new ideas in startups and SMEs is becoming ever more important. They are acting as drivers for regional and national innovation systems and leading to economic growth for emerged or emerging markets (Hessels & Parker 2013). After the 2007 economic crisis, most economies learned the important lesson of not relying solely on MNCs for economic growth (Helleiner 2011).

Countries have shifted their focus more towards promoting startups and SMEs to achieve longer and more stable economic growth (Ciravegna et al. 2014). There has also been a shift observed from industry-driven, incentive-based to regional and national economic policies with long-term planning (McCann & Ortega-Argilés 2013). Groupings of similar SMEs, strong funding bodies for innovation needs, single governing bodies and openness among firms to collaborate are the most important initiatives many countries have followed to achieve remarkable growth (Gunasekara 2005). Many countries have formed clusters of startups and SMEs at the regional level, referred to as ecosystems (Kanter 2012). These ecosystems have been proven to function as factories of new ideas and innovative products over the last decade (Triguero et al. 2013).

In Europe, it is evident that startups and SMEs are key players when it comes to their economic contribution at the national and EU level (Mrva & Stachová 2014). Finland is not an exception; after the well documented problems faced by Nokia, the need to expand startup and SME ecosystems both vertically and horizontally became apparent (Zafar 2018). Startups and SMEs produce approximately 60% of EU GDP, employ around 100 million people, generate about € 3,934 billion and are considered as an innovation powerhouse of the EU (Eurostat 2015). The main players in startup and SME ecosystems are Malta, Cyprus and Estonia (Eurostat 2015) while Finland, one of the world’s most innovative countries, lags behind (Filippetti & Archibugi 2011).

How can LAB boost development of startup and SME ecosystems?

Research-based educational institutes in any country are always considered the lifeline for innovative ideas (Bozeman et al. 2012). In Finland, institutes play a vital role in developing entrepreneurial competencies and have introduced many programs at bachelor and master levels to train future entrepreneurs. Due to changing dynamics, it is now time for institutes to merge and collaborate on a single agenda of economic growth with the help of startups and SMEs. LAB is now the flag bearer for such open innovation collaboration (Zafar & Ahola 2019). LAB is the result of the merger between LAMK and SAIMIA and will influence R&D in the South Karelia and Päijät-Häme regions and then later at the national level. These regions have great potential to develop, align and enhance startup and SME ecosystems (Ministry of Employment and the Economy 2019a & 2019b). As mentioned earlier, startups and SMEs have the natural ability to bring innovative products to the market. However, initially it is very difficult for them in this region (South Karelia/Päijät-Häme) to take the initiative alone. Here, LAB can play a key role in boosting the creation of startup and SME ecosystems by fueling them with initial research-based innovation and helping them to develop business plans.

Figure 1. LAB as a booster of business ecosystems (Figure: Afnan Zafar 2019).

At the backend, LAB can enable startup and SME ecosystems (Figure 1) to materialize product plans and service development and at a later stage market them (service/product) successfully. LAB can also play a role in post-market surveillance with firms for innovative products.

How can LAB be a game-changer at the national level?

It is evident from the literature that educational institutes are an important pillar in the growth of a country’s economy (Bozeman et al. 2012). They not only educate the nation but also play an important role in knowledge creation. When LAB successfully helps to develop the regional ecosystems in South Karelia and Päijät-Häme, which are just 150 km apart from each other and 90km from the Uusimaa region, it will start to emerge as a major national game-changer for the economy. LAB will act as an umbrella, under which regional strategic focus will be discussed, evolved, implemented and analyzed (Zafar & Ahola 2019). The well-aligned strategic focus will influence national policymaking and strategic focus and vice versa. However, as a bigger influencer in the future, more responsibility will fall on LAB’s shoulders to initiate, develop and execute R&D and business activities.

Startup and SME ecosystems are a win-win situation for all stakeholders

The level of knowledge and innovativeness is a key factor for the success of SME and startup ecosystems. The competitive advantage of such ecosystems is directly related to the role of each stakeholder (Gunasekara 2005). In this case, LAB (LAMK and SAIMIA) and the startups and SMEs themselves all are stakeholders. LAB has extensive experience related to entrepreneurship and innovations. It will play a lead role in future business ecosystems. Nevertheless, firms also have to respond positively to make this happen. LAB can learn the practical aspects of industry from firms, and firms can have initial R&D support from LAB. All growing economies have active collaborative ecosystems among various research institutes, startups, SMEs and MNCs (Kanter 2012). Responsible roles played by each stakeholder (LAB & firms) can lead to a win-win situation for all as the ecosystem will provide an open innovation environment so all stakeholders can learn from one another and grow together (Zafar 2019).

Conclusion

This article explores the possible future influence of LAB at the regional and national levels in Finland. The overall discussion shows that LAB can boost the creation of startups and SMEs due to its extensive collaboration with three main institutes. These three institutes have experienced RDI experts and extensive accomplishments in research. It is important to align the strategic focus of research with the needs of regional startups and SMEs. There should be set guidelines and SOPs before the actual collaboration starts to get the best results in the form of successful business ecosystems. The well-planned execution of LAB and its scope will definitely prove to be a game-changer for regional and national economic growth in the long run.

References

Bozeman, B., Fay, D. & Slade, C. 2012. Research collaboration in universities and academic entrepreneurship: the-state-of-the-art. The Journal of Technology Transfer. Vol. 38(1), 1-67. [Cited 6 Sep 2019]. Available at: https://doi.org/10.1007/s10961-012-9281-8

Ciravegna, L., Lopez, L. & Kundu, S. 2014. Country of origin and network effects on internationalization: A comparative study of SMEs from an emerging and developed economy. Journal of Business Research. Vol. 67 (5), 916-923.  [Cited 8 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0148296313002762

Eurostat. 2015. Small and medium-sized enterprises: an overview. [Cited 10 Sep 2019]. Available at: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20181119-1

Filippetti, A. & Archibugi, D. 2011. Innovation in times of crisis: National Systems of Innovation, structure, and demand. Research Policy. Vol.40 (2), 179-192. [Cited 9 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921800913001389

Ghisetti, C., Marzucchi, A. & Montresor, S., 2015. The open eco-innovation mode. An empirical investigation of eleven European countries. Research Policy. 44, 1080-1093. [Cited 10 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0048733314002194

Gunasekara, C. 2005. Reframing the Role of Universities in the Development of Regional Innovation Systems. The Journal of Technology Transfer. 31, 101-113. [Cited 10 Sep 2019]. Available at: https://eprints.qut.edu.au/1008/

Hessels, J. & Parker, S. 2013. Constraints, internationalization and growth: A cross-country analysis of European SMEs. Journal of World Business. Vol. 48 (1), 137-148.  [Cited 11 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S109095161200051X

Helleiner, E. 2011. Understanding the 2007–2008 Global Financial Crisis: Lessons for Scholars of International Political Economy. Annual Review of Political Science. 14, 67-87. [Cited 8 Sep 2019]. Available at: https://www.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-polisci-050409-112539

Jay, J. 2013. Navigating Paradox as a Mechanism of Change and Innovation in Hybrid Organizations. Academy of Management Journal. 56, 137-159. [Cited 9 Sep 2019]. Available at: https://journals.aom.org/doi/abs/10.5465/amj.2010.0772

Kanter, R. M. 2012. Enriching the Ecosystem. Harvard Business Review. Vol. 90 (3). [Cited 11 Sep 2019]. Available at: https://www.hbs.edu/faculty/Pages/item.aspx?num=42372

McCann, P. & Ortega-Argilés, R. 2013. Smart Specialization, Regional Growth and Applications to European Union Cohesion Policy. Regional Studies. Vol. 49 (8), 1291-1302. [Cited 9 Sep 2019]. Available at: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00343404.2013.799769

Mrva, M. & Stachová, P. 2014. Regional Development and Support of SMEs – How University Project can Help. Procedia – Social and Behavioral Sciences. 110, 617-626. [Cited 8 Sep 2019]. Available at: https://core.ac.uk/download/pdf/82362862.pdf

Ministry of Employment and the Economy. 2019a. South Karelia’s regional programme 2014−2017: South Karelia to be Finland’s most success region by 2030. [Cited 12 Sep 2019]. Available at: https://www.rakennerahastot.fi/web/en/south-karelia   

Ministry of Employment and the Economy. 2019b. Päijät-Häme regional programme 2017: Internationalisation and expertise networks. [Cited 12 Sep 2019]. Available at: https://www.rakennerahastot.fi/web/en/paijat-hame

Rosenbusch, N., Brinckmann, J. & Bausch, A. 2011. Is innovation always beneficial? A meta-analysis of the relationship between innovation and performance in SMEs. Journal of Business Venturing. Vol. 26 (4), 441-457. [Cited 13 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0883902609001232

Triguero, A., Moreno-Mondéjar, L. & Davia, M. 2013. Drivers of different types of eco-innovation in European SMEs. Ecological Economics. 92, 25-33. [Cited 12 Sep 2019]. Available at: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921800913001389

Zafar, A. 2018. Aivovuoto Suomessa – todellinen uhka vai myytti? Siirtolaisuus Migration 4/2018. Siirtolaisuusinstituutin julkaisu. [Cited 12 Sep 2019]. Available at: http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/siirtolaisuus-migration/sm4_2018.pdf

Zafar, A. & Ahola, M. 2019. Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation. LAMK Pro. [Cited 11 Sep 2019]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/mergingand-collaboration-of-educational-institutes:-new-dimension-of-open-innovation

Zafar, A. 2019. The Outsourcing Innovation Paradox: A Company’s Growth Option or a Risk to R&D Capabilities. Doctoral dissertation. University of Vaasa, School of Technology and innovations. Vaasa. Acta Wasaensia, 418. [Cited 8 Sep 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-853-5

Authors

Afnan Zafar, Ph.D., works as a research fellow at the University of Vaasa, Finland and as a private research consultant. His areas of expertise are innovative solutions, innovative product and service development, brain drain problems and its solutions in developed countries

Marja Ahola, MA, works as an RDI expert at Lahti University of Applied Sciences, as an expert in entrepreneurship education for highly educated immigrants (Kokoma ESF) and as a project manager in the Ossi 2 – Skills for a Work project

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1433463 (CC0)

Published 26.9.2019

Reference to this publication

Ahola, M. & Zafar, A. 2019. LAB: Boosting Startup and SME Ecosystems in the South Karelia and Päijät-Häme Regions. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/26/lab-boosting-startup-and-sme-ecosystems-in-the-south-karelia-and-paijat-hame-regions/

Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi?

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Tämän vuoden alussa perustettu sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK) on merkittävä muutos, jonka seurauksena taloyhtiöiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy taloyhtiöiltä Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena muun muassa paperiset osakekirjat poistuvat käytöstä, mikä helpottaa monen osakkeenomistajan arkea sekä isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien työtä.

Kirjoittajat: Laura Karvanen ja Tatu Saarinen

Sähköinen osakehuoneistorekisteri, tai huoneistotietojärjestelmä, otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2019, samalla kun laki huoneistotietojärjestelmästä (132/2018) astui voimaan. Tammikuusta eteenpäin kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt on perustettu ainoastaan sähköisesti, eli käytännössä siis asunto-osakekirjat ovat samalla tavalla sähköisessä muodossa, kun kaikki muutkin osakkeet, ja paperisia osakekirjoja ei paineta enää tulevaisuudessa ollenkaan. Uudistus koskee asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä. (Hienonen 2019, 14.) Suomessa on kaupparekisterin mukaan 88 517 asunto-osakeyhtiötä, joissa on noin 1,4 miljoonaa asuinhuoneistoa. Näitä asuinhuoneistoja omistaa arviolta noin 2 miljoonaa osakkeenomistajaa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2019; Eduskunta 2019). Uudistus tulee siis koskettamaan suurta osaa suomalaisista.

Sähköinen rekisteri parantaa osakehuoneistoja koskevien tietojen sekä omistajamerkintöjen saatavuutta, mutta etenkin näiden tietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin, ei yhtiön tarvitse enää huolehtia osakasluettelon ylläpidosta. (Isännöintiliitto 2019.)

Osakeluetteloiden siirto rekisteriin

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt ovat voineet aloittaa tietojensa siirron sähköiseen osakehuoneistorekisteriin toukokuusta alkaen. Päätöksen siirrosta tekee taloyhtiön hallitus ja sen jälkeen itse siirron voi tehdä joko taloyhtiön puheenjohtaja taikka isännöitsijä. Siirto tapahtuu niin, että taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon tiedot sekä tiedot yhtiöjärjestyksen lunastus- ja vaihdannanrajoituksista Maanmittauslaitokselle. Vanhojen taloyhtiöiden tulee siirtää omien osakeluetteloidensa ylläpito osakehuoneistorekisteriin viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen jälkeen taloyhtiö ilmoittaa osakkaille siirrosta. Ilmoitus tehdään samalla tavalla kuin yhtiökokouskutsun toimitus. (Maanmittauslaitos 2019a.)

Käytännössä moni vanha asunto-osakeyhtiö voi aloittaa osakeluettelon siirron huoneistotietojärjestelmään vuoden 2019 lopulla, koska taloyhtiöille tarjottava sähköinen siirtopalvelu otetaan käyttöön lokakuussa.

Osakeluetteloiden siirto edellyttää sitä, että taloyhtiöiden edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla. Myös osakeluetteloiden tiedot ja kaupparekisteritiedot tulisi olla ajan tasalla. Isännöitsijöiden tulee muistaa myös se, että isännöitsijäntodistukseen tulee merkitä tieto siitä, kuuluuko taloyhtiö ja osakeryhmä huoneistotietojärjestelmään vai ei.  Siirrosta ei peritä maksua, jos se tehdään määräajan sisällä, eli viimeistään 31. joulukuuta 2022 mennessä. (Maanmittauslaitos 2019b; Maanmittauslaitos 2019c.)

Osakeluettelon siirron jälkeen asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus osakeluetteloiden ylläpidosta sekä selvityksien tekeminen omistajanvaihdostilanteista päättyvät ja jatkossa niistä vastaa Maanmittauslaitos. Taloyhtiöillä on oikeus saada kaikki heidän yhtiötään koskevat tiedot osakehuoneistorekisteristeristä ilmaiseksi. Myös osakkailla on mahdollisuus tarkastella omia tietojaan rekisteristä maksutta. Osakehuoneistorekisteristä löytää tiedot taloyhtiön omistajavaihdoksista, osakeluettelosta, osakkaiden ilmoittamat yhteystiedot ja osakehuoneistoihin liittyvät tiedot (osakeryhmä, hallintakohteen perustiedot, omistuskirjaukset, panttioikeudet, vallintarajoitukset ja muut rajoitukset). (Maanmittauslaitos 2019b.)

Kuvio 1. Uudistuksen aikataulu (Hienonen 2019)

Omistusoikeuden rekisteröinti

Osakehuoneistorekisterin käyttöönotto ei aiheuta mitään välittömiä toimenpiteitä osakkeenomistajille: he voivat jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti, mutta vain siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron sähköiseen rekisteriin. Sen jälkeen osakkailla on mahdollisuus hakea omistuksen rekisteröintiä ja mitätöidä paperinen osakekirjansa Maanmittauslaitoksessa. Osakkeenomistajien tulee mitätöidä paperinen osakekirja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa taloyhtiön osakeluettelon siirron tekemisestä, eli vuoden 2032 loppuun mennessä. Omistuksen rekisteröintiä voi hakea joko osakehuoneiston omistaja itse tai hänen valtuuttama asiamies. (Maanmittauslaitos 2019d.) Rekisteröinnistä peritään 58 euron maksu. Hinta määräytyy Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista perusteella. Hinta on voimassa ainakin vuoden 2019 loppuun asti. (Hienonen 2019, 85.)

Omistuksen rekisteröinti tai osakekirjan mitätöinti siirron tekemisen jälkeen on pakollista tehdä kuitenkin aina ensimmäisen omistajavaihdoksen yhteydessä. (Maanmittauslaitos 2019d.) Sen, onko oma taloyhtiö siirtynyt jo käyttämään sähköistä osakehuoneistorekisteriä, voidaan tarkistaa joko Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä. (Maanmittauslaitos 2019e.)

Osakkeidenomistajien tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmän rekisterissä olevista mahdollisista poikkeavista yhteystiedoista tulee ilmoittaa Maanmittauslaitokselle. Osakkeenomistajien tulee itse ilmoittaa mahdolliset yhteystietomuutoksensa Maanmittauslaitokselle. Omistusoikeuden rekisteröinti on edellytys muun muassa yhtiökokoukseen osallistumiselle. (Maanmittauslaitos 2019d.)

Nykyinen osakkeen omistusoikeus ilmenee paperisesta osakekirjasta tai sähköisestä omistajamerkinnästä. Jos omistus on vielä paperisena osakekirjana, se tulee toimittaa alkuperäisenä uuden hakemuksen liitteeksi haettaessa sähköistä omistajamerkintää. Tällöin paperinen osakekirja voidaan mitätöidä samalla, kun uusi omistaja merkitään osakehuoneistorekisteriin. Jos omistusoikeus selviää jo sähköisestä omistajamerkinnästä, tulee tällöin toimittaa luovuttajan suostumus hakemuksen liitteeksi. Hakemuksen voi toimittaa Maanmittauslaitokselle joko postitse, sähköpostitse tai viemällä sen asiakaspalvelupisteeseen. (Maanmittauslaitos 2019e.) Paperisen osakekirjan voi myös saada itselleen muistoksi maksua vastaan. (Kiinteistölehti 2019.)

Lopuksi

Laura Karvanen (2019) on tehnyt osakehuoneistorekisteristä ja sen vaikutuksesta taloyhtiöiden arkeen Lahden ammattikorkeakoulussa julkaistun opinnäytetyön keväällä 2019. Työssä tutkitaan lakia huoneistotietojärjestelmästä ja osakehuoneistorekisteriä sekä siihen liittyviä käytännön asioita.

Opinnäytetyön tutkimusosuutta varten suoritettiin teemahaastattelut neljälle isännöitsijälle ja yhdelle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Haastatteluiden tuloksena voidaan todeta, että osakehuoneistorekisteri oli toistaiseksi vielä yllättävän tuntematon aihe haastateltaville. Haastatteluiden perusteella osakehuoneistorekisteri nähdään kuitenkin positiivisesti isännöitsijöiden työtä helpottavana uudistuksena, vaikka yksikään taloyhtiö ei vielä opinnäytetyön haastatteluita tehdessä ollut tehnyt päätöstä siitä, milloin rekisteriin aiotaan siirtyä. Isännöitsijöiden ei tarvitse muun muassa jatkossa selvitellä enää erilaisia saantoja, jotka saattavat joskus viedä hyvinkin paljon aikaa.

Lähteet

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599. Finlex. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Eduskunta. 2018. HE 127/2018 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi huoneistotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_127+2018.aspx

Hienonen, V. 2019. ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri. Opas taloyhtiöille. Helsinki: Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Isännöintiliitto. 2019. Osakehuoneistorekisteri (Asrek). [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto-vaikuttaa/toimintaymparistoon-vaikuttaminen/lainsaadannot-ja-normit/osakehuoneistorekisteri/

Karvanen, L. 2019. Osakehuoneistorekisterin vaikutukset taloyhtiöiden toimintaan. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013402

Kiinteistölehti. 2019. Paperiset asunto-osakekirjat historiaan. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.kiinteistolehti.fi/paperiset-asunto-osakekirjat-historiaan/

Maanmittauslaitos. 2019a. Osakeluettelon siirto ja hyväksyminen. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto-ja-hyvaksyminen

Maanmittauslaitos. 2019b. Osakeluettelon siirto. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto

Maanmittauslaitos. 2019c. Taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden asiointivaltuudet. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/taloyhtioiden-ja-isannoitsijoiden-asiointivaltuudet

Maanmittauslaitos. 2019d. Mitä muutos tarkoittaa asunnon omistajalle? [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/mita-muutos-tarkoittaa-asunnon-omistajalle-

Maanmittauslaitos. 2019e. Rekisteröi osakehuoneiston omistusoikeus. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/rekisteroi-huoneiston-omistusoikeus

Patentti- ja rekisterihallitus. 2019. Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä. [Viitattu 5.9.2019]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

Kirjoittajat

Laura Karvanen on valmistunut keväällä 2019 tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalta.

Tatu Saarinen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1041024 (CC0)

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Karvanen, L. & Saarinen, T. 2019. Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/taloyhtioiden-tietojen-siirto-sahkoiseen-osakehuoneistorekisteriin-alkaa—tiedatko,-miten-muutos-vaikuttaa-taloyhtioosi?/

Oman kuluttamisen muutoksen vaikutus ympäristöön

LAMK Pro, Muotoilu

Kaupunki Nuorten Palveluna- projektissa käyttäjätutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nuoret arvostavat luontoa ja ovat huolissaan sen tulevaisuudesta. Nuorten on kuitenkin vaikeaa nähdä, miten omilla tekemisillä voisi vaikuttaa. Muutamat projektin kokeilut liittyivätkin siihen, millaisia vaikutuksia oman kuluttamisen muutoksella on ympäristöön.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Tonni lähti -kokeilu

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.

Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttäjätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Lahden kaupungin ympäristötoimen järjestämällä ympäristöviikolla syyskuussa 2017 teemana oli Luonto – Luonnostaan hyvä. Ympäristöviikolla eri tahot järjestivät ympäristöaiheisia tapahtumia ja tempauksia, kuten luontoretkiä, kierrätystapahtumia, luentoja tai vaikkapa siivoustalkoita. Lahden päätapahtuma oli 23.9 järjestetty ympäristökylä. Idea projektin Tonni lähti -kokeilun toteuttamisesta Ympäristökylässä valittiin keskusteluissa Lahden kaupungin ympäristötoimen edustajia tavatessa.

Lahden kaupunki ja LAMK ovat kehittäneet yhteistyössä Tonni lähti- kampanjan, jossa tavoitteena on edistää ihmisten tietoisuutta materiaalijalanjäljestään. Se herättää miettimään, miten omat arjen kulutustottumukset ja valinnat vaikuttavat ympäristöön. Nettisivuilta www.tonnilahti.fi löytyy materiaalijalanjälkilaskuri ja vinkkejä tonnin tiputtamiseen.

Projektin käyttäjätutkimuksessa havaittiin, että nuorilla on huoli maailman tilasta. Nuorilla on myös halua vaikuttaa, mutta ei välttämättä tietoa siitä, miten voisi omalta osaltaan sitä tehdä.

Somessa asioiden jakaminen on tyypillinen osa nuorten viestintää. Muun muassa meemit ja huumori herättävät kiinnostusta viestinnän välineenä. Erilaiset sovellusten käyttö on kohderyhmälle luontevaa ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa pääasiassa mobiililaitteilla.

Kokeilussa haluttiin testata seuraavia ennakko-oletuksia:

  • Tonni lähti -mobiililaskuri madaltaa kohderyhmän kynnystä osallistua. Nuoret aktivoituvat kokeilemaan Tonni lähti -laskuria.
  • Meemit ja huumori herättävät nuorissa positiivista kiinnostusta ja saavat jakamaan myös tietoa Tonni lähti -laskurista ja www.tonnilahti.fi -sivuista.
Jalkautuminen kaupungille

Haluttiin, että Tonni lähti- laskurista kertovat ja sitä kokeiluttavat nuoret aikuiset itse ja ”agenteiksi” saatiin 26 ympäristöalan opiskelijaa. He osallistuivat myös kokeilun ympäristöaiheisten meemien valintaan.

Kuvat 1-2. Ympäristöalan opiskelijat analysoivat hyvän meemin kriteereitä ja valitsivat kokeilua varten ympäristöaiheisia meemejä (kuvat: Kati Kumpulainen)

Valitut meemit tulostettiin ja kiinnitettiin pahveihin. Meemien alla oli myös Tonni Lähti -mobiililaskurin osoite http://niisku.lamk.fi/~footprint/ sekä nettisivujen osoite http://www.tonnilahti.fi/. Tarkoituksena oli, että jos nuori ottaa kuvan ja jakaa meemiä, samalla myös tieto Tonni Lähti -kampanjasta leviäisi.

Opiskelijoiden kanssa jalkauduttiin Lahden Ympäristökylän tapahtumaan. Heillä oli myös oman kierrätysaiheisten pelien peluuttamista, joten noin puolet opiskelijoista jalkautui kaupungille. ”Agentit” kulkivat 2 henkilön ryhmissä kertoen laskurista ja testauttaen sitä. He kertoivat lisäksi keinoja, joilla materiaalijalanjälkeä voi tiputtaa. Lisäksi he esittelivät meemejä ja innostivat jakamaan niitä.

Kuvat 3-4. Opiskelijat keräsivät Ympäristöviikon tapahtumassa nuorten mielipiteitä Tonni lähti -laskuriin ja meemeihin liittyen. (kuvat: Kati Kumpulainen)

Meemejä ja omien kulutustottumusten miettimistä

Ympäristökylän lauantaina tavoitettiin 37 nuorta, joiden keski-ikä oli 24 vuotta. Tavoitetuista naisia oli hieman yli puolet. Meemit herättivät tasaista kiinnostusta. Neljäsosa tavoitetuista otti kuvan meemeistä, mutta varmuutta niiden jakamisesta ei pystytty todentamaan. Meemeistä eniten kiinnostusta herättivät aiheet, joissa oli eläimiä tai maapallo.

Laskuria kokeili lähes 30 henkilöä, lopuilla oli kiire tai he eivät olleet siitä kiinnostuneita. Ne, jotka laskuria kokeilivat, kokivat se pääasiassa kiinnostavana ja miellyttävänä käyttää. Suurin osa kokeilleista halusi myös kuulla vinkkejä, miten omaa materiaalijalanjälkeä voi pienentää. Kokeilleiden kanssa syntyi aiheesta hyvää keskustelua ja kysymyksiä sekä omien kulutustottumusten miettimistä: ”Mitkä kodinkoneet lasketaan? Entä jos pidän kerran viikossa kasvisruokapäivän? Jos mä vastaan lentokone, niin varmaan tulee kauhein tulos.”

Kuva 5. Tonni lähti -kysymysten tuloksena näki arjen kulutuksen vaikutukset omaan materiaalijalanjälkeen (kuvat: Kati Kumpulainen)

Kokeilussa syntyneitä havaintoja:
-Jos kokeilu toistettaisiin, meemien kannattaisi olla sähköisessä muodossa, jolloin niitä jaettaisiin varmasti enemmän. Nyt meemit piti erikseen kuvata.
– Meemit vaihtuvat nopeasti. Osa tavoitetuista koki valitut meemit kankeina. Nuoret olivat mukana valitsemassa meemejä, mutta nuoria voisi pyytää myös itse tekemään meemejä. Viestinnän on ehdottomasti oltava nuorilta nuorelle, muuten sisältö voi tuntua teennäisiltä. Oikeantyyppiset meemit ovat hyvä tapa osana viestintää tavoittaa kohderyhmää.
– 16-20- vuotiaat kotona asuvat eivät välttämättä ajattele kulutustottumuksiaan ja energian käyttöään niin aktiivisesti, 20-30- vuotiaille omassa taloudessa asuville Tonni lähti- kysymykset ovat ajankohtaisempia.

Osa vastaajista osasi arvioida kulutustaan, mutta oli myös niitä, jotka yllättyivät korkeasta tuloksesta. Mobiiliversio oli hyvä tapa saada nuoret kokeilemaan laskuria ja herättämään ajatuksia omien toimien vaikutuksesta ympäristöön.

Kuva 6. Kaupungilla kohdattiin niin lapsiperheitä kuin nuorten aikuisten pariskuntia (Kuvat: Kati Kumpulainen)

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Oman kuluttamisen muutoksen vaikutus ympäristöön. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/oman-kuluttamisen-muutoksen-vaikutus-ymparistoon/

Tila nuorille

LAMK Pro, Muotoilu

Kaupunki nuorten palveluna- projektin käyttäjätutkimuksessa havaittiin, että +16- vuotiaat nuoret kokevat, että heillä ei ole kaupungilla omaa tilaa, jossa olla. Nuorten omaan tilaan liittyvä kokeilu järjestettiin tyhjillään oleviin kaupungin tiloihin keväällä 2018.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttäjätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Miten nuoret haluavat viettää aikaa?

Projektin käyttäjätutkimuksessa ilmeni, että + 16 vuotiaat nuoret mieltävät nuorisotalot ala-ja yläasteelaisten kohtaamispaikoiksi. Tila nuorille- aiheen taustatyönä tavattiin marraskuussa 2017 koulutuskeskus Salpauksen nuoriso-ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoita, jotka suorittivat työharjoittelujaksoaan Lahden nuorisopalveluilla Sammonkadulla. He olivat iältään 17-22- vuotiaita.

Nuoria oli ennen tapaamista pyydetty kokoamaan kuvia ja ajatuksia mind mapiksi aiheena, millainen olisi sopiva ”Tila nuorille”. He olivat koonneet ajatukset kuvitteelliseen pohjapiirrokseen. Nuoret olivat keränneet runsaasti yksityiskohtaisia ideoita kuvina, sekä täydentäneet niitä sanallisesti. Esille nousseita asioita olivat:

  • tilan toivottiin jakautuvan pienemmiksi tiloiksi, koska yhtä isoa tilaa pidettiin rauhattomana ja hälyisenä
  • tunnelmallinen kahvila, jossa taustalla soi rauhallinen musiikki. Hintatason pitäisi olla edullinen ja tarjottavana olisi pirtelöä, kahvia, leipiä ja leivoksia.
  • kahvila voisi työllistää palkkatuella nuoren, koska koettiin, että samanikäistä henkilöä on helpompi lähestyä kuin ohjaajaa.
  • toivottiin myös hiljaista huonetta, jossa olisi mahdollista tehdä läksyjä tai vaikka neuloa
  • aktiviteeteiksi toivottiin bilis- ja pingispöytää, pleikkareita ja lautapelejä.
  • värimaailma ei saisi olla liian värikäs ja seinillä voisi olla nuorten tekemää taidetta
  • puhetta tuli myös nuokkumummosta, jonka kanssa voisi tehdä pullaa ja käsitöitä
  • kesäaikana terassi tai piha-alue toisi viihtyisyyttä
  • aukioloajoiksi ehdotettiin 12-20 ja ikärajaksi + 16
  • tilaa pitäisi mainostaa nuorille aikuisille, ei nuorisotilana
  • sijainniltaan tila saisi olla keskustassa, kuitenkin hieman rauhallisemmalla paikalla, esimerkiksi sisäpihalla. Myös ilmaisia parkkipaikkoja toivottiin.

Kuva 1. Tila nuorille. Nuorten kokoama moodboard (kuva: Kati Kumpulainen)

Ideoista kokeiluun

Saatuja ideoita hyödyntäen päätettiin järjestää kokeiluna tapahtuma lahtelaisille nuorille. Kokeilussa testattiin nuorille aikuisille suunnatun paikan sijaintia, tilaa ja sisältöä.
Palvelumuotoilun opiskelijat toteuttivat kurssityönään tapahtuman lahtelaisille nuorille teemana ”Kaupunki haltuun” tai ”Tila nuorille”. Käyttäjätutkimusta he tekivät havainnoimalla nuoria nuorisotalolla, kauppakeskuksessa ja kaupungilla. Lisäksi he tekivät Facebook-kyselyn sekä veivät ideointitauluja kauppakeskuksen nuorisotilaan ja lukiolle.

Tapahtumapaikaksi vuokrattiin tyhjillään olevaa tilaa muutaman sadan metrin päästä torilta. Tila sijaitsi 3. kerroksessa ja samassa kiinteistössä on myös Lahden nuorisopalveluiden pajatoimintaa ja 8-Sali, jossa järjestetään keikkoja ja tapahtumia. Tilassa yhdistyi varsin monia elementtejä, joita oli toivottu myös käyttäjätutkimuksessa. Kalusteet lainattiin tapahtumaa varten pääasiassa kierrätyskeskukselta sekä ammattikorkeakoulun kampuksen tiloista.

Kuva 2. Pop up- tapahtuma nuorille järjestettiin kaupungin tyhjillään olevissa tiloissa keskustassa (kuvat: Kati Kumpulainen)

Musiikkia, ruokaa, hengailua

Tapahtuma järjestettiin 5.1.2018 perjantaina klo 16-21 ja se oli osallistujille ilmainen. Tilassa oli useita erillisiä huoneita sekä yhteistä isompaa oleskelutilaa. Illan aikana DJ soitti musiikkia, Puolenkuun pelit tarjosivat mahdollisuuden kokeilla lautapelejä ja syötäväksi tarjottiin hodareita. Tarjolla oli myös tietoutta ja seksuaalivalistusta koulutetun ohjaajan opastuksella. Nuorilla oli myös mahdollisuus osallistua kaupunkisuunnitteluun rakentamalla unelmien kaupunkia ja opiskelija-asumista. Lisäksi oli mummola-huone, jossa oli mahdollisuus neuloa tai virkata. Tilassa oli paljon istuskelutilaa, joka mahdollisti pelkän oleskelun.

Tapahtumaa oli etukäteen mainostettu eri sosiaalisen media kanavissa, muun muassa Jodelissa. Kaupungille sekä lukioille ja muille kouluille oli jaettu ilmoituksia. Lisäksi tapahtuman aikana kierrettiin keskustan kauppakeskuksessa ja nuorisotiloilla kertomassa tapahtumasta. Tapahtumaan tulleet nuoret seurustelivat keskenään ja aterioivat. Yksi ryhmä nuoria katsoi puhelimestaan videota ja kuvasi omaa tekemistään. Vähemmän kiinnostusta oli tapahtumapisteille.

Kuvat 3-4. Pop up- tapahtumassa oli useita tapahtumapisteitä sekä vapaita oleskelutiloja (kuvat: Kati Kumpulainen)

Tapahtumassa vieraili illan aikana noin 10 nuorta. Määrää olisi toivottu suuremmaksi. Tapahtumapaikka oli nuorille entuudestaan tuntematon. Sijainti 3. kerroksessa saattoi hankaloittaa saavutettavuutta. Nuoret ovat arkoja lähtemään, jos eivät tiedä, ketä paikan päällä on tai mitä oikein tapahtuu. LAMK järjestäjänä oli nuorille outo, joten olisi voinut auttaa, jos nuorisopalvelut olisi ollut voimakkaammin mukana ja viestimässä tapahtumasta. Tapahtuman viestinnässä yritettiin tarjota ehkä liikaa kaikille kaikkea.
Tila oli käytössä vain yhden illan, joten tieto tapahtumasta ei varmasti tavoittanut kaikkia mahdollisia kiinnostuneita. Tilankäyttöä ei ollut mahdollista jatkaa illan jälkeen.
Jatkossa kokeiluaika kannattaisi olla pidempi, jolloin ensimmäisessä vaiheessa paikalle saapuneet voisivat markkinoida tilaa muille. Vaikka kokeilu ei tavoittanut nuoria niin laajasti kuin oli ajateltu, sen avulla saatiin kuitenkin kokeiltua eri toimintoja ja tilan toimivuutta nuorten tilana. Lisäksi saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä nuoret omalta tilalta toivovat ja miten vapaa-aikaa halutaan viettää.

Kuvat 5-6. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus osallistua kampusalueen suunnitteluun tai viettää aikaa mummolassa (kuvat: Kati Kumpulainen)

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Tila nuorille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/tila-nuorille/