Aihearkisto: LAMK Pro

Sukupolvien kohtaamisia palvelukokeilussa: opiskelijat ja Martat

LAMK Pro, Muotoilu

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa nousi esiin teemoina nuorten kiinnostus perinteisiin kädentaitoihin sekä puutteellinen osaaminen arjen askareissa. Aiheesta toteutettiin palvelukokokeiluja kevään 2018 aikana yhdessä Itä- Hämeen Marttojen kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Pop Up -kässäkahvila

Itä-Hämeen kässämartoilla on kerran kuussa oma kässäkahvila, joihin kuka vaan voi mennä tekemään matalalla kynnyksellä pieniä käsitöitä tietyn vaihtuvan teeman mukaan. Järjestön ulkopuolisten on kuitenkin hankala löytää tätä mahdollisuutta.

Itä-Hämeen kässämartat oli luonteva kumppani perinteisiin kädentaitoihin ja arjen askareisiin liittyviin kokeiluihin, koska heillä on aktiivista toimintaa koti- ja käsitöiden tekemiseen ja niiden arvostuksen kasvattamiseen liittyen. Martat olivat mukana myös #Pystyn2018 -kampanjassa, jonka tavoitteena oli kannustaa suomalaisia opettamaan nuorille arjen taitoja. Halu yhteistyöhön oli aidosti molemminpuolista, koska Martoilla on myös halua oman toimintansa kehittämiseen ja nuorentamiseen.

Kokeilun tarkoituksena oli luoda matalan kynnyksen mahdollisuus päästä oppimaan uusia taitoja yhdessä ja Marttojen opastuksella. Haluttiin kokeilla, innostuvatko nuoret tulemaan tällaiseen tapahtumaan. Pop Up -kässäkahvilakokeilu kohdennettiin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Aiemmin kevään aikana opiskelijoille järjestettyjen työpajojen yhteydessä selvitettiin, millaisia taitoja nuoret haluaisivat Martoilta oppia. Toistuvina teemoina nousi esiin muun muassa virkkaus, neulonta, mattojen kudonta sekä erilaiset kasvien kasvatukseen, luonnonkosmetiikkaan ja materiaalien uusiokäyttöön liittyvät aiheet.

Marttojen kanssa järjestetyissä tapaamisissa suunniteltiin sisältöä nuorilta nousseiden teemojen mukaan. Päädyttiin kolmeen tapahtumakertaan maaliskuun 2018 aikana. Tapahtumasta tiedotettiin sisäisissä tiedotuskanavissa sekä eri kampuksille levitettiin tapahtuman julisteita. Tapahtumat kestivät kaksi tuntia, ne eivät vaatineet ennakkoilmoittautumista ja olivat opiskelijoille ilmaisia. Osallistujille tarjottiin kahvit.

Kuva 1. Kässäkahvilan juliste (suunnittelu: Minttu Kettunen)

Uusien asioiden kokeilua yhdessä

Ensimmäisen maaliskuun alussa pidetyn kässäkahvilan teemana oli virkkaus. Virkkaamalla oli mahdollista valmistaa pieniä puhdistuslappuja sekä paksummasta kuteesta sisustuskoreja. Tapahtumaan osallistui 12 henkilöä. Osallistujat olivat eritasoisia virkkaajia, mutta suurimmalle osalle edellisestä virkkauksesta oli aikaa. Positiiviset Martat ohjasivat ja opastivat tarvittaessa kädestä pitäen oikean tekniikan löytämiseksi. Tapahtuma koettiin erittäin positiivisena. Oman tekemisen konkreettinen näkeminen oli palkitsevaa. Toteutetut työt olivat riittävän pieniä, jotta ne sai helposti valmiiksi ja ehti tekemään useammankin pienen lapun.

Kuva 2. Martat opastivat opiskelijoita virkkaamaan (kuva: Kati Kumpulainen)

Toisessa kässäkahvilassa oli teemana mehiläisvahasta luonnonmukaisen elmukelmu korvikkeen valmistaminen. Osallistujia oli saman verran kuin ensimmäisessä kässäkahvilassa. Kelmun valmistaminen oli helppoa ja osallistujat tekivätkin useamman kelmun. Martoilla oli mukana myös virkkausvälineitä ja useampi kävijä innostui myös virkkaamaan. Tähän kässäkahvilaan osallistujista suurin osa oli vaihto-oppilaita ja tapahtumassa vallitsi iloinen kansainvälinen tunnelma.

Kuva 3. Värikkäistä kierrätyskankaista ja mehiläisvahasta valmistettiin silittämällä ekologista elmukelmua (kuva: Kati Kumpulainen)

Kolmannen kässäkahvilan teemana oli vanhojen farkkujen uusiokäyttö. Martat toivat mukanaan runsaasti erilaisia malleja laukuista, patalapuista  sekä pussukoista. Niitä pääsi valmistamaan farkkukankaasta. Lisäksi oli iso kasa kierrätysfarkkuja, joista osallistujat löysivät itseään miellyttävät värit ja kuosit. Osallistujia oli noin kymmenen. Käytössä oli kaksi ompelukonetta, joka hetkittäin aiheutti pientä odottelua, mutta kaikki halukkaat pääsivät tekemään omat tuotteensa. Myös tällä kertaa oli mahdollista kokeilla virkkaamista.

Kuva 4. Laajasta farkkuvalikoimasta löytyi jokaiselle osallistujalle mieleinen kangas (kuva: Kati Kumpulainen)

Onnistunut kokeilu – palvelulle on tilausta

Kokonaisuutena kokeilu oli oikein onnistunut. Martat olivat todella motivoituneita ja hyvin valmistautuneita. Aiheet olivat kiinnostavia ja tuotteet sopivia lyhyessä ajassa valmistettaviksi. Virkkaus oli hyvä aihe myös muissakin kuin vain ensimmäisessä kässäkahvilassa. Rento, katutasossa oleva keskeinen paikka oli helposti löydettävissä. Osallistujien ei tarvinnut erikseen tulla johonkin suljettuun tilaan, vaan he pystyivät poikkeamaan paikalle, vaikka lyhyen tauon ajaksi. Yhdessä tekeminen oli mukavaa. Myös tapahtumien esillepano ja ulkoinen ilme koettiin houkuttelevaksi. Pienellä panostuksella ja oikealla paikan valinnalla saatiin aikaan innostava kokonaisuus.

Markkinointina toimi parhaiten kaverilta toiselle kulkenut viesti. Paikalle löydettiin myös Yammerin ja julisteiden kautta, mutta suurin osa oli kuullut tapahtumasta kaverilta. Muutamat  kävijät osallistuivat kaikkiin kahviloihin, mutta suurin osa kävi vain yhdessä tai kahdessa. Osallistujina oli sekä naisia että miehiä. Toistuvasti järjestettynä tapahtuma toi paremman mahdollisuuden osallistua. Myös markkinoinnilla oli paremmin aikaa tavoittaa opiskelijat.


Kuva 5. Tapahtumapaikka oli keskeisellä paikalla ja helppo löytää (kuva: Kati Kumpulainen)

Kuva 6. Käsitöiden aiheet olivat sopivan pieniä ja ne sai samalla kertaa mukaan (kuva:Kati Kumpulainen)

Osallistujilta kerätystä palautteesta nousivat esiin mm.

  • Mielenkiinto, halu oppia jotain uutta.
  • Käsillä tekemisen ilo. Mahdollisuus tutustua ihmisiin.
  • Hengähdyshetki arkeen. Tapaamaan muita ihmisiä, olemaan sosiaalinen.
  • Fantastinen, todella mukavaa, meditatiivista.
  • Kiva tilaisuus, hyvin valmisteltu. Helppo jutustella käsitöiden äärellä.
  • Oikein kiva. Martat tosi mukavia.

Aiheet koettiin kiinnostavina. Etenkin mehiläisvahakelmu- ja farkkuaihe koettiin mielenkiintoisiksi, koska ne eivät olleet monelle aiheina tuttuja. Kerätyissä palautteissa nousi esiin muina kiinnostavina aiheina muutkin kierrätykseen ja uusiokäyttöön liittyvät teemat. Luonnonkosmetiikka ja kasvien kasvatus nousi myös esiin. Ne voisivat olla seuraavia kokeilemisen arvoisia aiheita.

Vastaavan toiminnan jatkoa ajatellen Martat olisi luontevin kumppani, koska heillä on jo valmiiksi vastaavaa toimintaa. Pieni osallistumismaksu ei olisi osallistumisen este. Marttojen omissa kässäkahviloissa osallistumismaksu on 2€ per kerta, sisältäen opastuksen, materiaalikustannukset ja pientä syötävää.

Tärkeää on, että tapahtumat järjestetään lähellä nuoria, helposti saavutettavassa paikassa. Voisiko Lahdessa esimerkiksi ammattikorkeakoulun uudelta Mukkulan kampukselta tarjota Martoille tilaa, joissa järjestää kässäkahviloita säännöllisesti? Mahdollista yhteistyötä voisi avata myös muiden järjestöjen, kuten partio, urheiluseurat tai seurakunnan nuorisotyö kanssa. Toiminnan lomassa on helppo tutustua myös uusiin ihmisiin.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 9.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Sukupolvien kohtaamisia palvelukokeilussa: opiskelijat ja Martat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/sukupolvien-kohtaamisia-palvelukokeilussa:-opiskelijat-ja-martat/

Kierrätystä ja arjen vinkkejä opiskelijoille Martoilta

LAMK Pro, Muotoilu

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa nousi esiin teemoina muun muassa nuorten huoli maailman tilasta sekä puutteellinen osaaminen arjen askareissa. Teemat yhdistävä palvelukokeilu toteutettiin syksyn 2018 aikana yhdessä Itä- Hämeen Marttojen kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Palvelukokeiluja oikeisiin tarpeisiin pohjautuen

Projektin eksploratiivisen tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nuoret sekä arvostavat luontoa, että ovat huolissaan sen tulevaisuudesta ja samalla omasta tulevaisuudestaan kriisiytyvästä maailmasta. Nuorten on vaikeaa nähdä, miten omilla tekemisillä voisi vaikuttaa tai että niillä olisi merkitystä positiivisen tulevaisuuden kannalta. Todettiin myös, että kierrättämiseen suhtaudutaan positiivisesti ja lainaamista pidetään vaihtoehtona tavaran ostamiselle.

Kun nuori saa opiskelupaikan, opinnot vievät usein uudelle paikkakunnalle.  Tällöin muutetaan ensimmäistä kertaa pois kotoa. Edessä on oman asunnon vuokraaminen, taloudesta huolehtiminen ja uusien kavereiden löytäminen ja oman arjen hallinta. Kokeilua suunniteltaessa pohdittiin, mitä nuoren arkea helpottavia asioita esimerkiksi uuteen kaupunkiin muuttaville nuorille voisi tarjota.

Jatkoa Lahti Survival Packille

Vuosina 2015 ja 2016 Lahden yrittäjät, Lahden kaupunki, Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC ja LAMK kokosivat ammattikorkeakoulussa aloittaneille opiskelijoille Lahti Survival Packin (Lahti Business Region, 2015). Sillä toivotettiin tervetulleiksi uudet kaupunkiin muuttaneet opiskelijat. Pakettiin oli koottu kaupungin ja yritysten lahjoittamia tuotteita ja se sai aikan myös kansainvälistä huomiota ilmestyessään. Lahti Survival Packia järjestäneiltä tahoilta kuultiin, että vaikka Survival Pack oli ollut menestys, sellaisenaan sitä ei haluttu jatkaa. Tuotetta haluttiin kehittää esimerkiksi enemmän palveluiden suuntaan. Ideoina mietittiin esimerkiksi“kaupunkiäitiä” tai “campusmummoa”, joka voisi jakaa tietoa ja kuunnella omaan arkeen liittyvissä haasteissa.

Uusia Alkuja -tapahtuma

Luonnollinen yhteistyökumppani oman kodin ja talouden sekä arjenhallinnan vinkkeihin oli Martat, joiden kanssa oli tehty yhteistyötä jo aiemmin keväällä 2018 Pop Up- kässäkahvilan merkeissä. Martat jakavat tietoa ja materiaalia sekä pitävät myös räätälöityjä kursseja esimerkiksi oman kodin puhtauteen ja ruoanlaittoon liittyen. Marttoja tavatessa saatiin kuulla, että osana Marttailuviikkoa Martat järjestäisivät 10-16.9.2018 kansallisia Uusia alkuja- tapahtumia. Kyseessä oli kierrätystapahtuma opiskelijoille ja omaan kotiin muuttaneille. Tapahtumissa Martoilta ja yksityishenkilöiltä lahjoituksena saadut astiat ja keittiötarvikkeet saivat uuden alun uudessa omistuksessa.  Nuoret saivat valita tarvitsemiaan astioita ilmaiseksi kotiinsa.

Kaupunki nuorten palveluna- projekti oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Lahden osuutta. Tapahtuma toteutettiin 15.9.2018 FellmanniCampuksella Lahdessa.

Kuva 1. Martat olivat keränneet kierrätettyjä keittiötarvikkeita opiskelijoille

Kohtaamisia ja kierrätystä

Uusia alkuja- tapahtumassa vieraili useita satoja opiskelijoita hakemassa kierrätettyjä keittiötarvikkeita opiskelija-asuntoonsa. Kävijöinä oli pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita, jotka juuri akuuteimmin tarvitsevatkin täydennystä asuntoonsa. Kauppansa tekivät tarvikkeet laidasta laitaan: mukit, lautaset, leivontavälineet, kahvinkeittimet ja aterimet. Osa astioista katettiin pöytiin pop up- kattauksiin, joista opiskelijat saivat valita mukaan tarvitsemansa.

Kuva 2. Tapahtumassa oli laaja valikoima astioita kotiin viemiseksi

Tapahtumassa jaettiin myös vinkkejä kierrätykseen ja oman kodin askareisiin liittyen. Opiskelijat olivat iloisen yllättyneitä siitä, että kodintarvikkeet olivat ilmaisia. Samalla syntyi luontevia eri ikäisten välisiä kohtaamisia. Sekä Martat että opiskelijat nauttivat päivästä. Tavaroita ei jäänyt paljoa ja loput tavaroista toimitettiin kierrätykseen. Tapahtuma otettiin innostuneena vastaan ja vastaavanlaista kierrätystapahtumaa toivottiin myös jatkossa uudelle kampukselle.


Kuva 3. Myös useita vaihto-opiskelijoita vieraili tapahtumassa

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Lähteet

Lahti Business Region. 2015. Mikä ihmeen Lahti Survival Pack? [Viitattu 5.8.2019]. Saatavissa: http://lahtibusinessregion.fi/survivalpack/

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna -projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Kuvat ja artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 6.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Kierrätystä ja arjen vinkkejä opiskelijoille Martoilta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/06/kierratysta-ja-arjen-vinkkeja-opiskelijoille-martoilta

How to digitalize spare part business

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

How to digitalize spare part business As the world is moving more and more towards digitalization around us, the common question which raises in Business as well is: how can we also turn our processes to digitalized ones? One interesting area is digitalization of spare parts business. This article is concentrating on spare part business in the perspective of Small and Medium size Enterprise (SME) and to be even more precise, complex parts made from metal.  

Authors: Janne Kousa and Brett Fifield  

Problem space explained

Imagine that your company is in process industry manufacturing with regularly spare parts sales to end customers. These parts have low volume, and relatively low turnover but long lead time.  

Because of this, one must decide on keeping several items in stock or produce the parts in made to order basis. For a small company large inventory is not cost-effective solution and on the other hand, delivery time for single made to order part may be several weeks.  

The interesting aspect is part is criticality, it may even stop the production and create huge costs when the process is not running. In this case, the price for single spare part may become neglectable instead of delivery time that can be promised to the customer.  

So the key questions are:  

– How to offer good spare part delivery times for several products while maintaining cost-effectivity?  

– How to provide spare parts in an emergency situation?  

– How to handle inventories in long term  

Solution proposal by 3D printing  

Let’s assume the following happens:  

1. Customer sends request for emergency spare part and states that their production has stopped causing 10 000€ /day direct loss until they get the needed spare part  

2. Your company finds the correct spare part item and sends an emergency order to selected 3D printing supplier near the customer  

3. 3D printing provider receives 3D file of the part with necessary instructions and is able to start the manufacturing process within 2 hours time  

4. Spare part is 3D printed overnight, packed and shipped with expedited method to end customer who receives it in 24 hours and loses only one day’s production instead of having to wait for one-week express manufacturing and delivery by traditional methods  

Naturally this emergency process generates more costs than traditional manufacturing, but if the part is critical due to the end customer’s process, doubling or tripling the part cost may be neglectable compared to costs when processes are stopped. (Kousa 2019)  

According to Kousa (2019), the digitalization of spare parts business can reduce money tied up to spare part inventory drastically. If the manufacturing is done either near OEM or near the customer by on- demand basis, the delivery times can be reached to good level without keeping any parts in stock.  

Figure 1. Delivery time reduction explained by distributed 3D printing process (Kousa 2019)  

Main findings  

Digital spare parts process requires that all the necessary data is in 3D- file format, as first requirement. The next requirement is to create the manufacturing process for 3D printing. Easiest way to get started is to find a suitable partner who has enough knowledge about printing possibilities and cost structure to see which are parts are suitable for printing in general. (Kousa 2019)  

Part screening process (finding printable parts) is usually the first step which the company faces when thinking about 3D printing. Not all parts are directly suitable for 3D printing and there may very well be some obstacles ahead when finding spare parts that are both mechanically and businesswise suitable. (Kousa 2019)  

At first it may seem that there is very limited amount of printable parts, but it is clear that 3D printing technology is evolving all the time, costs are coming down and new methods are introduced so what might not work today, does not mean that could not work in the future. (Kousa 2019)  

The important message is that without trying 3D printing as new alternative manufacturing process, it is impossible see the possibilities that this technology may provide now and in the future.  

Possibilities for new business concepts  

Previously mentioned partnering option for digital manufacturing chain offers a possibility for companies to enter 3D printing business as operators. This kind of operation can be at first local small-scale business but is scalable to global operating model as well. The distributed model can be seen as combined local and global concept.  

Solution could be that a partner starts to offer first local service to printing only, then begin handling also the file processing, and in the end moving to fully digital manufacturing chain so that the OEM only forwards the order to an operator who delivers the part to the end user. This model could be even expanded into franchising model where service owner offers client base and local entrepreneurs handle the business branches by their own private companies.  

Most extreme step is the OEM only selling user rights to data, practically allowing access to online spare part repository that the end user (or partner) utilizes to print their spare parts. By this, the whole transaction can happen in seconds creating revenue in a fraction of time compared to traditional order-delivery process.  

If OEM would one day move to offering production capacity as service, on time spare parts would be in key role to keep uptimes high. In this case 3D printing could be used as a tool for critical part manufacturing.  

Future research  

Upon the findings of this article the most interesting research question businesswise would be:  

– Data integrity when moving to completely digital spare parts process, including possibilities of Blockchain for example to protect IPR  

– Outsourcing whole spare parts concept to 3rd party – digitalizing the whole sales to order- workflow so that the OEM only sells rights to use the digital spare parts data  

– Spare part repository concept in general, OEM’s centralized database for spare part data or distributed accessible data which is then protected by user rights (such as Spotify or Netflix) and charged by royalty fees  

– Spare part concepts and their feasibility businesswise, comparing partnering in part manufacturing, complete equipment leasing with service functions and turn-key offering of production capacity including labor  

For small companies the above questions may be still quite far ahead, but for larger companies they may offer new possibilities to enhance the spare parts business towards completely digital one and by that to streamline processes, reduce single transaction costs and offer new kind of customer experience for ordering spare parts.  

References  

Kousa J. 2019. How to digitalize spare parts business. Master’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Masters Degree Program in International Business Management. Lahti. [Cited 15 May 2019]. Available at: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510050  

Authors

Janne Kousa has completed a master’s in International Business Management Degree program in 2019.

Mr. Fifield has been actively involved in developing Business Schools for the Finnish Universities of Applied Sciences since 1994. Most recently he has been responsible courses in Futures and Strategies, Innovation and Creativity, Digital Services and Leadership and Management of Projects in Distributed Organizations. 

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/1323787 (CC0)

Published 2.9.2019

Reference to this publication

Kousa, J. & Fifield, B. 2019. How to digitalize spare part business. LAMK Pro.
LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/02/how-to-digitalize-spare-part-business/

Synnytyskomplikaatiot kotisynnytyksen riskinä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kotisynnytykset ovat nousseet trendiksi viime vuosina. Vuonna 2014 kotisynnytyksiä ilmoitettiin 29, kun vuonna 2017 luku oli jo 59. Edelleen suurin osa synnytyksistä tapahtuu kuitenkin sairaaloissa. Kotona synnyttämisessä on hyötyjäkin, kuten infektioiden vähäisyys, äidin itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja äidin vähäisempi stressi. Synnytyksissä tapahtuvia komplikaatioita on silti vaikea ennustaa ja komplikaation ilmetessä on usein jo kiire. Vakavat komplikaatiot voivat aiheuttaa lapsen vammautumisen tai jopa lapsen, äidin tai molempien menehtymisen.

Kirjoittajat: Sanna Kuosa, Sini Kovasiipi ja Riitta Airola

Kotisynnytys mielenkiinnon kohteena

Suomessa kotisynnytys on ollut puheenaiheena vuosia ja se kiinnostaa monia. Päätös synnyttää kotona liittyy haluun hallita synnytysprosessia ja synnytyksen aikana tehtäviä päätöksiä. (Uutispalvelu Duodecim 2005.) 

Suomessa perheen valitessa kotisynnytyksen tulee heidän itse järjestää tarvittava välineistö kotiinsa sekä avustava lääkäri tai kätilö, sillä kotisynnytys ei Suomessa kuulu viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Kotisynnytyksistä on kuitenkin viralliset suositukset. Suositusten mukaan naisen, joka suunnittelee kotisynnytystä, tulisi olla terve ja aiemmin ilman ongelmia synnyttänyt. (Jouhki ym. 2017.) 

Synnytyksistä suurin osa, vuonna 2017 99,5%, tapahtui sairaaloissa. Kotisynnytykset ovat kuitenkin yleistyneet.  Vuonna 2014 suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 29, kun vuonna 2017 niitä oli jo 59. (THL 2017.)

Kotona synnyttämisen etuja ovat mm. synnytystoimenpiteiden sekä vakavien infektioiden vähäisyys. Kotisynnytyksen hyötyinä koetaan kotiympäristö, perheen läsnäolo ja itsemääräämisoikeus. (Jouhki ym. 2017) Nämä tekijät ovat tutkitusti todistettu nopeuttavan synnytystä sekä vähentävän kipulääkityksen tarvetta, tällöin myös komplikaatioiden riski pienenee (Pallasmaa & Gissler 2016, 1862). 

Synnytykseen liittyy silti aina riski komplikaatioista. Synnyttäjän on hyvä tietää sekä komplikaatioihin altistavista riskitekijöistä ja komplikaatioista että sairaalan keinoista hoitaa ja ehkäistä yleisimpiä komplikaatioita.

Artikkelin pohjana toimii Lahden ammattikorkeakoulussa toteutettu opinnäytetyö, joka koski synnytyskomplikaatioita sekä niiden hoitoa liittyen synnytyspaikkaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tuotiin esiin yleisimmät synnytyskomplikaatiot, niiden hoito sekä niihin altistavat riskitekijät. (Kuosa & Kovasiipi 2019)

Synnytyskomplikaatioille altistavat tekijät

Synnytys voi olla matalanriskin synnytys, jolloin synnytys etenee normaalisti ja raskaus on täysiaikainen.  Raskaus voi kuitenkin muuttua riskiraskaudeksi niin äidin, istukan kuin sikiönkin johdosta (Tekay ym. 2017). Tällöin riski synnytyskomplikaatioille kasvaa eikä kotisynnytystä enää suositella.

Riskiraskaudentekijöitä ovat tietyt äidin olemassa oleva sairaudet sekä äidin paino, ikä ja päihteiden käyttö (VSSHP 2017.) Sikiöön liittyviä tekijöitä ovat kehityshäiriöt, infektiot tai sikiön asettuminen perätilaan. Myös sikiön poikkeuksellinen koko altistaa sikiön synnytyksen aikaiselle hapenpuutteelle. (Timonen & Erkkola 2004.) Riskitekijöistä äidin korkea ikä sekä ylipaino ovat olleet selkeässä kasvussa. Nämä muutokset liittyvät vahvasti yhteiskunnan muutoksiin.

Yleisimmät synnytyskomplikaatiot ja niiden hoidon haasteet

Yleisimpiä synnytyksessä tapahtuvia komplikaatioita ovat synnytysrepeämät, joista ensimmäisen ja toisen asteen repeämät ovat melko yleisiä ja näihin liittyviä infektioita esiintyy harvoin. Kolmannen ja neljännen asteen repeämät ovat vakavampia ja ne altistavat infektioille. Suomessa vakavampia repeämiä esiintyy noin 1,1% synnyttäjistä, kun taas muissa Pohjoismaissa esiintyvyys on noin 7-16% synnytyksistä. (Pallasmaa ym. 2016.) Synnytysrepeämässä haitta kohdistuu äidin terveyteen ja hyvinvointiin eikä lapsen turvallisuus ole uhattuna välittömästi.

Synnytyksen aikaisessa verenvuodossa, eli obstetrisessa verenvuodossa, sekä äidin että sikiön terveys ovat uhattuina. Synnytyksen yhteydessä verenvuoto on normaalia, mikäli se on alatiesynnytyksessä enintään 500ml ja keisarileikkauksessa 1000ml. Tilanteeseen, jossa nämä määrät ylittyvät ja massiivinen hoito on aloitettava, voidaan synnytyksessä joutua 15 minuutin kuluessa synnytyksestä. (Ahonen ym. 2008) Obstetrisen vuodon riskitekijät liittyvät istukan kiinnittymiseen, kohtuun sekä synnytyksen etenemiseen. (Ahonen ym. 2008.) Obstetrista verenvuotoa on vaikea ennustaa, ja sitä esiintyy myös aikaisemmin täysin terveillä synnyttäjillä. (Jahkola ym. 2012)

Vuodon hoidossa oleellisena osana on verivolyymin korvaus ja fibrinolyysin esto. Tätä hoidetaan verivalmistein, lääkkein sekä esimerkiksi tamponaation avulla. Kotisynnytyksessä haasteena on välineistön puute ja hoitomuotojen toteuttaminen aseptisesti. (Ahonen & Stefanovic 2013, 346.)

Synnytysverenvuodon yhteydessä voi myös ilmetä disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio (DIC) eli yleistynyt suonensisäinen hyytyminen. Tällöin hyytymistekijöitä ei enää riitä hyydyttämään synnytysverenvuotoa. Hyytymistekijävajetta tulee korvata jääplasmalla ja tarvittaessa antaa K-vitamiinia. (Luukkainen & Rautiainen 2019.)

Komplikaationa voi esiintyä myös asfyksiaa, joka tarkoittaa sikiön hengitys- ja happivajausta (Duodecim sanakirja). Tämä voi johtaa sikiön neurologiseen vaurioitumiseen. Riskitekijöitä asfyksiaan ovat ensisynnyttäjyys, äidin sairaudet, päihteidenkäyttö, raskauden aikainen verenvuoto ja lapsettomuushoidot. Hätätilanteita, joissa asfyksia voi ilmetä nopeasti ovat istukan ennenaikainen irtoaminen, kohdun repeäminen ja napanuorakomplikaatiot. (Timonen & Erkkola 2004.)

Sairaalassa sikiön tilannetta seurataan monitoroinnin kautta ja löydetään sikiöt, jotka ovat vaarassa joutua asfyksiaan. Tarvittaessa hapenpuutteen vuoksi synnytys suoritetaan imukuppiavusteisesti tai keisarileikkauksena. (Pallasmaa ym. 2016.) Asfyksian vaikea havaitseminen mahdollistaa sen huomaamatta jäämisen kotisynnytyksessä.

Yhteenveto

Tulosten perusteella voidaan todeta, että synnytys kotona ja sairaalassa on yhtä turvallista niin kauan kuin kaikki menee suunnitelmien mukaan. Komplikaatiot ovat kuitenkin usein täysin yllättäviä, etenkin voimakasta verenvuotoa ja sikiön hapenpuutetta on vaikea ennustaa. Vakavan komplikaation ilmetessä on sairaalahoito välttämätön vaativine toimenpiteineen, lääkehoitoineen ja leikkaussaliolosuhteineen. Näitä on mahdoton hoitaa kotona.  

Lähteet

Ahonen, J. Sainio & S. Pakarinen, P. 2008. Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 124(1), 41-49. [Viitattu 18.3.2019]. Saatavissa: https://www-duodecimlehti-fi.aineistot.lamk.fi/lehti/2008/1/duo96964

Ahonen, J. & Stefanovic, V. 2013. Obstetrisen verenvuodon hoito. Finnanest. Vol. 46 (4), 346-353. [Viitattu 18.3.2019]. Saatavissa: www.finnanest.fi/files/ahonen_stefanovic_obstetrisen_verenvuodon_hoito.pdf

Jahkola, M., Lång, E. & Tuominen, T. 2012.  Synnytysverenvuodot TAYS:ssa vuosina 2003, 2006 ja 2009. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö. Tampere. [Viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23235

Jouhki, M-R., Suominen, T. & Åstedt -Kurki, P. 2017. Kotisynnytys Suomessa. Kätilölehti. 4/2017, 24-25.

Kuosa, S. & Kovasiipi, S. 2019. Synnytyskomplikaatiot kotisynnytyksen riskinä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 28.6.2019]. Saatavissa:  http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159999

Luukkainen, P. & Rautiainen, P. 2019. Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio (DIC- oireyhtymä). Vastasyntyneiden akuuttihoito. Terveysportti. [Viitattu 6.4.2019]. Saatavissa: https://www-terveysportti-fi.aineistot.lamk.fi/dtk/aho/koti?p_haku=Disseminoitunut%20intravaskulaarinen%20koagulaatio

Pallasmaa, N. & Gissler, M. 2016. Synnytysten trendejä Suomessa. Suomen lääkärilehti. Vol. 7 (25-32), 1860-1866. [Viitattu 5.3.2019]. Saatavissa: https://www-laakarilehti-fi.aineistot.lamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/synnytysten-trendeja-suomessa/

Tekay, A. Nuutila, M. & Heinonen, S. 2017. Voidaanko synnytysturvallisuutta parantaa? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 133(3), 235-236.

THL. 2017. Perinataalitilastot 2017.  Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset vuosina 2007-2017. [Viitattu 3.4.2019]. Saatavissa:  https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet

Timonen S. & Erkkola, R. 2004. Sikiön asfyksia synnytyksen aikana. Lääketieteellinen Aika- kauskirja Duodecim. Vol. 120 (20), 2415-2422.

Uutispalvelu Duodecim. 2005. Kotisynnytys voi peitota sairaalaolot. Duodecim Terveyskirjasto. [Viitattu 6.4.2019]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=uut&p_artikkeli=uut07247

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiiri. 2017. Riskiraskaudet. [Viitattu 24.1.2019]. Saatavissa: www.vsshp.fi/fi/hoito-ja-tutkimukset/Sivut/riskiraskaudet.aspx

Kirjoittajat 

Sanna Kuosa ja Sini Kovasiipi ovat Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita. 

Riitta Airola toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/875437 (CC0)

Julkaistu 27.8.2019

Viittausohje

Kuosa, S., Kovasiipi, S. & Airola, R. 2019. Synnytyskomplikaatiot kotisynnytyksen riskinä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/08/27/synnytyskomplikaatiot-kotisynnytyksen-riskina/

Opiskelu, ohjaus ja vuorovaikutus verkossa

LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Verkossa opettamista tai ohjaamista opitaan vain harjoittelemalla, kokeilemalla ja kuvittelemalla, millä tavalla itse haluaisi kohdata vieraan ihmisen verkon kautta. Tässä artikkelissa tarjotaan opettajille työkaluja verkkokurssien suunnitteluun erityisesti toimivan vuorovaikutuksen ja ryhmäytymisen näkökulmasta.

Kirjoittaja: Anita Hartikainen

Vuorovaikutus

Liian usein verkko-opetus käsitetään niin, että opiskelijat opiskelevat itsenäisesti verkon välityksellä ja tekevät yksin kirjoitustehtäviä. Tekstejä korjaava ja palautteita kirjoittava opettaja hukkuu työtaakkaan, eivätkä opiskelijat koe oppivansa tällä menetelmällä hyvin. Verkostoituminen toisten opiskelijoiden kanssa jää puolitiehen, jos pienryhmät eivät tee ryhmätöitä aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Aidolla vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä läsnäoloa, jolloin verkko-opiskelusta tulee osittain aikaan, mutta ei koskaan paikkaan sidottua. Juuri tämä on verkko-opiskelun hiomaton timantti! Opiskelijat voivat opiskella mistä tahansa, jos on aikataulu, ohjeet, verkkoyhteys ja laite, joka mahdollistaa opetukseen ja tapaamisiin osallistumisen.

Ryhmäytyminen verkkoon

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät LAB-ammattikorkeakouluksi tammikuussa 2020. Korkeakoulujen yhdistymisen jälkeen LABin kampus sijaitsee Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Ammattikorkeakoulut ovat osa LUT-konsernia, johon kuuluu LABin lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

Yhteistyötä tullaan tekemään yhä enemmän etänä. Kursseja voi olla järkevää yhdistellä yli alueellisten rajojen. Opetus ei kuitenkaan siirry verkkoon sormia napsauttamalla, kaikki vanhat oppikirjat skannaamalla pdf:ksi ja lähettämällä Moodleen word-pohja, johon vastaukset voi kirjoittaa. Tarvitaan opettajia, jotka voivat tukea ja ohjata opiskelijan oppimista verkossa. Näin opiskelijan toimijuus (Koivuluhta & Puhakka 2015) vahvistuu ja opinnot sujuvat motivaation kasvaessa. Verkko-opiskelu on vielä toistaiseksi monelle uusi opiskelutaito, jota täytyy harjoitella, kuten tenttiin lukemista ja esseen kirjoittamista.

Välineitä ei tule hankkia välineiden ja digihuuman vuoksi. Verkkotyökalut ovat työkaluja, eivät ikinä itseisarvo. Ilman kunnollista perehdyttämistä, täydennyskoulutuksia ja muutoksen huolellista johtamista ollaan samassa tilanteessa kuin peruskoulut olivat digiloikkatranssissa vuonna 2015: hankitaan kaikille oppilaille iPad ilman, että kukaan tietää, mitä sillä pitäisi tehdä. Vuoden päätteeksi oppilaat olivat oppineet katsomaan YouTubea ja NetFlixiä oppitunneilla.

Tulevaisuudessa muodostuu yhä enemmän opiskelijaryhmiä, jotka kokoontuvat vain verkossa. Opettajan tai ohjaajan rooli on fasilitoida opiskelua verkkoympäristössä eli tehdä verkkoympäristössä navigointi opiskelijoille mahdollisimman helpoksi, panostaa alussa ryhmäytymiseen (Repo-Kaarento 2007) sekä muotoilla tehtävät ja tehtävänannot niin, että ryhmätyöskentely tai itsenäinen työskentely käynnistyvät. Luokkahuone onkin chat tai web-luokka, videoneuvottelutila. Aikataulut tehtävineen rakennetaan klikkailtavina polkuina verkkoalustoille, joita voivat olla esimerkiksi blogi, Moodle, Skype, LinkedIn tai WhatsApp. Opettajan kannattaa valita ryhmäytymistä ja viestimistä varten väline, joka tukee parhaiten koulutuksen tarkoitusta ja opiskelijaryhmän tarpeita. Ilman pikaviestintämahdollisuutta verkkokurssista tulee kankea ja hidas.

Opettaja vuorovaikutuksen ohjaajana verkossa

Kommunikaatio ja strukturoitu keskustelu vauhdittavat oppimista. Kun verkko-opetuksessa vähennetään palautettavien kirjoitustehtävien määrää ja lisätään ohjattuja kokoontumisia tai esimerkiksi opettajan alustamia vertaiskokoontumisia verkossa, kokemukset oppimisesta ja verkostoitumisesta vahvistuvat.

Seuraavaa mallia voi hyödyntää oman verkko-opetuksen ja vuorovaikutuksen suunnittelussa:

Kuva 1: Näin sovellan Computational thinking –teoriaa (Wing 2012) koulutuksen suunnittelussa.

Vuorovaikutuksessa täytyy panostaa turvallisen ja välittömän ilmapiirin luomiseen (Guttorm ym. 2017, 43-55). Toimiva tapa voi olla esimerkiksi juoda leppoisasti kahvia, puhua säästä tai vitsailla siitä, miten opettaa tänään villasukat jalassa (”ilman housuja” -vitsi toimii myös, jos opettaja tuntee ryhmän jo hyvin). Sen lisäksi, että opettajan pitäisi oppia tuomaan välittömyyttä ja lempeää huumoria verkko-opetukseen, hänen pitää myös jakaa puheenvuoroja tasa-arvoisesti. Kysyä nimeltä ja sanoa kiitos silloin, kun yksittäinen opiskelija on vienyt jo riittävästi yhteistä aikaa. Keskustelevuuden ydin on se, että opettaja oppii kysymään oikeat kysymykset. Muuten käy niin, että yhteisessä webinaarissa opettaja puhuu yksin ja opiskelijat tylsistyvät ja alkavat lähetellä toisilleen meemejä WhatsAppissa.

Opettaja oppii kysymään oikeita kysymyksiä kehittämällä omaa ohjausta pedagogisena prosessina (ks. esim. Vehviäinen 2014, 25-28). Opettaja on aina myös ohjaaja, vaikka sitä ei kerrota usein opettajan pedagogisissa opinnoissa.

Opettajan uudet taidot ja vanhasta pois oppiminen

Verkko-opettaminen kulkee käsi kädessä “21st Century Skills” -teorian kanssa (Kereluik ym. 2014). Digitaalinen lukutaito, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat myös verkko-opiskelun avainkäsitteitä. Monelle opettajalle ajatus seminaarimuotoisen keskustelevan webinaarin ohjaamisesta tuntuu epämukavalta. Miten puhutaan opiskelijamassalle, kun fyysinen keho ei ole auttamassa kommunikaatiossa? Miten ohjataan verkon kautta, kun ei nähdä opiskelija kokonaan?

Verkkokurssien opettaminen vaatii opettajalta uudenlaisia taitoja. Opetuskokonaisuuksien suunnittelussa tarvitaan hajota ja hallitse -tyyppistä ajattelua (Wing 2012). Sisällöt ja  tavoitteet hajotetaan ja rakennetaan uudelleen osaamistavoitteiksi, joista kasataan verkossa toimiva kokonaisuus (Heyner 2007) niin, että opiskelija ymmärtää silmäilemällä ruutua, missä opettaja on, kenen kanssa työskennellään ja mitä täytyy tehdä. Se mikä toimii luokkahuoneessa ei usein toimi verkossa. Sen sijaan yleensä se mikä toimii verkossa, toimii missä vain.  

Uusien haasteiden äärellä

Korkeakoulujen välistä yhteistyötä voi kehittää verkko-opetuksen suunnittelussa työstämällä seuraavia prosesseja:

  • Opettajien välinen tiimityöskentely etänä.
  • Kurssien tavoitteet läpinäkyväksi ja tehtävien rakentaminen verkkoon.
  • Ohjausprosessin tarkka suunnittelu. Ohjaus alkaa ennen kurssia, sillä opiskelijoiden täytyy löytää oikeaan paikkaan verkossa.
  • Esiintymistaitojen uudelleen oppiminen. Minkälaista opetusta sinä jaksaisit kuunnella ja katsella verkossa?
  • Koulutusta opettajille. Kukaan ei osaa ohjata mielenkiintoista ja sujuvaa webinaaria, ennen kuin tietää, miten web-luokka toimii ja minkälaisia menetelmiä kannattaa käyttää.

Tärkein asia verkko-opettamisessa on rauhallisena pysyminen. Tekniikan käyttäminen opetuksessa on stressaavaa alussa. Vaikka tietokone kaatuisi, ääni ei kuuluisi, kuva ei näkyisi, netti ei toimisi ja materiaalit katoaisivat, kaikki on silti ihan hyvin. Uudelleenkäynnistys yleensä auttaa. Kotonaan istuva aikuinen opiskelija ei saa traumoja, jos kurssi keskeytyy pariksi minuutiksi teknisen ongelman takia.

Lähteet

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K.,Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.). 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki 38/2017. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa:  http://www.oamk.fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja/

Hevner, A. R. 2007. A Three Cycle View of Design Science Research. Scandinavian Journal of Information Systems. Vol. 19(2), 87-92. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://aisel.aisnet.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1017&context=sjis

Kereluik, K., Mishra, P., Fahnoe, C. & Terry, L. 2014. What Knowledge Is of Most Worth. Journal of digital learning and teacher education. Vol. 29(4), 127-140. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1010753.pdf

Koivuluhta, M. & Puhakka, H. 2015. Ryhmänohjaus opiskelijoiden toimijuuden edellytysten kehittäjänä. Teoksessa: Kauppila, P.A., Silvonen, J.  & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim). Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Toimijuuden tuki: koulutus- ja työsiirtymät, toimijuus ja ohjaus -hanke. [Viitattu 9.8.2019] Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1747-8/urn_isbn_978-952-61-1747-8.pdf

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Wing, J. M. 2006. Computational Thinking. Microsoft Asia Faculty Summit. 26 October 2012. Tianjin, China. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/en-us/research/wp-content/uploads/2012/08/Jeannette_Wing.pdf

Kirjoittaja

Anita Hartikainen on LAMKin uutena TKI-asiantuntijana ja KOKOMA-hankkeen projektipäällikkönä innostunut vuorovaikutuksen kehittämisestä LAMKin ja tulevaisuuden LABin verkkokoulutuksissa. KOKOMA-hankkeessa mallinnetaan kielitietoinen yrittäjyyskoulutus verkkokurssina korkeakoulutetuille maahanmuuttajille.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1557987 (CC0)

Julkaistu 16.8.2019

Viittausohje

Hartikainen, A. 2019. Opiskelu, ohjaus ja vuorovaikutus verkossa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/08/16/opiskelu,-ohjaus-ja-vuorovaikutus-verkossa/