Aihearkisto: LAMK RDI Journal

Muutoksen johtaminen liiketoiminnan ulkoistamisessa

Älykäs liiketoiminta, LAMK RDI Journal

Liiketoiminnan ulkoistaminen on monivaiheinen prosessi, joka aiheuttaa muutoksen niin ulkoistavassa kuin vastaanottavassakin yrityksessä. Tämä artikkeli käsittelee liiketoiminnan ulkoistamisprosessia ja siihen liittyvää muutoksen johtamista. Artikkelissa kuvataan ulkoistavassa yrityksessä tehdyn kehittämishankkeen yhteydessä saatuja kokemuksia.

Kirjoittajat: Noora Pussinen ja Marja Leena Kukkurainen

Ulkoistaminen ja muutos

Ulkoistaminen on palvelujen ostamista ulkopuoliselta yritykseltä (Golhar & Desphande 2009, 42). Tällöin yksi tai useampi prosessi siirretään palvelujen tuottajalle, joka ottaa vastuun palvelujen hallinnoimisesta ja tuottamisesta ennalta määriteltyjen ja mitattavien kriteerien mukaisesti (Duan, Grover, Roberts & Balakrishnan 2014).

Ulkoistamista perustellaan monista eri lähtökohdista käsin. Tarkoituksena on yleensä yrityksen toiminnan tuottavuuden parantaminen sekä halu keskittyä yrityksen ydintoimintoihin. Lisäksi yritykset odottavat ulkoistetun palvelun osalta pitkän aikavälin tuloksia. Palvelun tuottajan odotetaan kehittävän toimintoja ja tuottavan entistä parempaa palvelua. (Järvinen, Kyytsönen & Olkkola 2011, 61–68; Lacity & Willcocks 2014.)

Kustannustekijöiden lisäksi ulkoistamisen syynä voi olla liiketoimintaan liittyvien riskien vähentäminen, ja mahdollisuus saada kilpailuetua ulkoisen toimittajan erityisosaamisen kautta.  Lisäksi ulkoistamisella tavoitellaan joustavuutta ja halutaan välttää investointeja. (Sridarran & Fernando 2016.)

Ulkoistamisen ja muutoksen suunnittelu

Ulkoistaminen on myös muutosprosessi, joka kulkee käsi kädessä ulkoistamiseen liittyvien vaiheiden kanssa (kuvio 1). Kuviossa 1 on käsitteellinen malli, jossa Sridarran ja Fernando (2016) ovat yhdistäneet muutosjohtamisen Ramanthan (2008) mukaan sekä ulkoistamisen Brownin ja Wilsonin (2005) mukaan.

Kuvio 1. Muutosjohtamisen ja ulkoistamisen rinnakkaiset prosessit (mukaillen Sridarran & Fernando 2016)

Ulkoistamisen ensimmäisessä vaiheessa tulee tehdä tarvittavat strategiset valinnat ja analysoida sekä sisäiset että ulkoiset tekijät muutoksen johtamista ohjaamaan ja osoittamaan muutoksen välttämättömyys. Strategisessa vaiheessa käytettävissä on erilaiset strategisen johtamisen työkalut (kuvio 1).

Seuraavassa vaiheessa tulee ulkoistavan yrityksen arvioida ja suunnitella yksityiskohtaisesti osaamisensa ja voimavaransa. Tähän vaiheeseen kuuluvat keskeiset osa-alueet ja niiden tehtäväsisällöt ovat Sridarran ja Fernandon (2016) mukaan seuraavat:

  1. Toimeenpanosuunnitelman laatiminen
    1. Tietojen keruu
    2. Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja varaaminen
    3. Menettelytavoista päättäminen
    4. Suunnitelman valmistelu
  2. Henkilökunnan koulutus
    1. Koulutus niillä toiminta-alueilla, joissa työskennellään palvelujen toimittajan henkilökunnan kanssa yhdessä
  3. Vastuiden määrittely
    1. Vastuuhierarkian ja keinojen määrittely ulkoistettavan henkilökunnan vastuullisuuden vahvistamiseksi
  4. Ammatilliset voimavarat
    1. Palvelujen tuottajien ammatillisten voimavarojen sopivuuden arviointi ja varmistaminen
Toimeenpanovaihe

Sekä muutoksen että ulkoistamisen johtamisessa keskeinen vaihe on toimeenpano eli implementaatio, jota kutsutaan myös transitioksi. Kuviossa 2 on kuvattu implementaatiovaiheen keskeiset tehtävät ja niiden sisällöt (kuvio 2). Toimeenpanovaiheessa siirretään ulkoistuksen kohteena olevat toiminnot palveluntuottajalle ja muodostetaan uudet toimintamallit niin ulkoistavassa kuin vastaanottavassa organisaatiossa (Beulen, Tiwari & van Heck 2011, 205-206).

Kuvio 2. Toimeenpanovaiheen tehtävät (mukaillen Sridarra & Fernando 2016)

Projektihallinnon tulee kantaa vastuu toimeenpanovaiheessa tavoitteiden saavuttamisesta toimivan viestinnän ja säännöllisen seurannan avulla, sekä hoitaa eteen tulevat ennalta arvaamattomat tilanteet. Tiedonsiirto ja projektihallinto vaativat yhteistä panostusta sekä toimittajan, että ulkoistavan yrityksen projektitiimiltä. Yhteisen panostuksen puuttuminen voi aiheuttaa kitkaa tiimien välille ja vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. (Beulen, Tiwari & van Heck 2011, 221.)

Koska ulkoistamisella tavoitellaan pitkän aikavälin hyötyjä, tulee toimittaja nähdä yhteistyökumppanina. Yhteistyö ja suunnittelu palveluntuottajan kanssa vaikuttavat onnistuneeseen palvelujen siirtoon.  Suunnitelmassa tulee olla määriteltynä molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet, ja siinä tulee kuvata toimitukset ja tavoitteet selvästi. Myös avoimuus osapuolten välillä on tärkeää toimivan projektin aikaansaamiseksi.

Muutoksen juurruttaminen ja päättäminen

Toimeenpanovaiheen jälkeen tulee muutosta ja ulkoistamista johtaa aktiivisesti, jotta saadaan aikaan onnistunut muutos. Koska ulkoistamisella on monia kulttuuriin, kommunikaatioon, työtapoihin ja työn ymmärrykseen liittyviä seurauksia (Sridarran & Fernando 2016), ovat vaikutukset henkilöstöön ja toimintatapoihin välttämättömiä (Järvinen, Kyytsönen & Olkkola 2011, 146). Kulttuurien yhteensopivuus tulee arvioida jo toimeenpanovaiheessa (kuvio 2) ja johtaa muutosta aktiivisesti, jotta normit ja johtajuus muuttuvat vaadittavalla tavalla.

Päätösvaiheessa tuloksena voidaan onnistuneesta ulkoistamisen ja muutoksen johtamisesta odottaa vähemmän konflikteja ja todeta ulkoistamisen tuloksellisuus, käyttäytymismuutokset ja vakaa toimittaja-asiakas suhde (Sridarran & Fernando 2016).

Muutosjohtamisen merkitys liiketoiminnan ulkoistamisessa on suuri onnistuneen hankeen läpiviennissä. Hyvin toteutetulla muutosjohtamisella mahdollistetaan toimintojen sujuva siirto ulkoiselle palvelun tuottajalle sekä uuden toimintamallin muodostaminen.   Muutosprosessin onnistumisen taustalla tulee olla organisaation vahva näkemys siitä, mihin suuntaan organisaatiota ollaan viemässä sekä mikä on muutoksen perustarkoitus (Purmonen & Makkonen 2001, 25).

Esimiestyö ja viestintä avainasemassa muutoksen johtamisessa

Hyvä muutoksen johtaminen edellyttää osaamisen johtamista ja huomion kohdentamista muutoksen piirissä oleviin ihmisiin. Olennaista muutoksen onnistuneessa johtamisessa on, että kaikki sen piirissä olevat ihmiset tietävät, mikä muuttuu ja mitä heiltä odotetaan. Esimiestoiminnassa tulee kiinnittää huomiota ihmisten johtamiseen ja ohjaamiseen muutoksessa, ei ainoastaan muutokseen liittyvien asioiden koordinointiin. Riittävä tieto ja tunne vaikuttavasta osallistumisesta luovat hyvän perustan positiivisen muutoksen aikaansaamiselle. (Luomala 2008, 16, 23 – 24.)

Muutoksen johtamisen näkökulmasta esimiehen rooli on merkittävä. Jos esimies on motivoitunut muutoksen läpivientiin ja viestii sen myös työntekijöilleen puheellaan, käyttäytymisellään ja toiminnallaan, muutoksen läpiviennistä tulee myös helpompaa. Tehokkaalla muutosviestinnällä luodaan yhteinen ymmärrys muutoksen tavoitteista ja prioriteeteista ja sen avulla voidaan myös lisätä eri sidosryhmien sitoutuneisuutta ja vastuunkantoa muutoksen läpiviennissä (Pirinen 2014, 132). Olennaista on myös tiedottamisen oikea-aikaisuus (Luomala 2008, 10).

Avoimella viestinnällä ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisella voidaan parantaa henkilöstön jaksamista muutoksen keskellä. Panostaminen muutosjohtamisen suunnitteluun ja sen toteutuksen seuraaminen ovat tärkeitä. Henkilöstön osallistaminen muutokseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vahvistaa muutosviestin ymmärtämistä henkilöstön parissa.  Muutosprosessin edetessä on myös tärkeää valtuuttaa henkilöstö muutoksen mukaiseen toimintaan, jotta mahdolliset esteet saadaan poistettua ja ihmiset voivat tehdä parhaansa työssään.

Menetelmät ja aineiston keruu

Tutkimus- ja kehittämishanke toteutettiin finanssialan yrityksessä. Tutkimuksessa selvitettiin esimiesten ja projektipäälliköiden kokemuksia ulkoistamis- ja muutosprosessin johtamisesta, kehittämistarpeista sekä kokemuksia tekijöistä, jotka tukevat jatkuvassa muutoksessa. Hankkeen empiirisen aineiston keruun menetelminä oli päiväkirja, haastattelu, työpajat ja havainnointi. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jossa eri tutkimusmenetelmien aineisto käsiteltiin erikseen ja ryhmiteltiin teemoittain kokonaisuuksiksi. (Pussinen 2017.)

Kehittämishankkeessa saatuja kokemuksia

Ulkoistamishankkeen visio ja tavoitteet koettiin selkeiksi kohdeorganisaatiossa. Viestintä projektitiimin ja projektipäälliköiden välillä koettiin toimivaksi ja päivittäiset lyhyet palaverit hyödyttivät asioiden läpikäyntiä ja helpottivat projektin hallintaa. Kohdeorganisaation projektipäälliköiden mielestä toimeenpanosuunnitelma olisi pitänyt tehdä tiiviimmässä yhteistyössä toimittajan ja ulkoistavan yrityksen kanssa. Ulkoistamiseen varattuja resurssit koettiin riittämättömiksi ja projektin aikana esiintyi päällekkäisiä tehtäviä. Ulkoistamiseen liittyviä alaprojektien (HR, tiedonsiirto, IT, uuden toimintamallin suunnittelu) suunnitelmia ei oltu riittävästi yhteen sovitettu, joten eri alaprojekteissa tehtiin päällekkäisiä asioita. Yhteinen dokumentointimalli ulkoistavan yrityksen ja toimittajan välillä puuttui. Sekä toimittaja että kohdeorganisaatio tekivät oman dokumentaation prosessin aikana, jonka vuoksi yhteinen näkemys sovituista asioita jäi epäselväksi.  Organisaatiokulttuurien erilaisuus vaikutti yhteistyöhön. Muun muassa yhteisen kielen puute (ammatilliset käsitteet), toimintamalli sekä erilaiset päätöksentekovaltuudet projektiryhmätasolla aiheuttivat väärinymmärryksiä. Kohdeyrityksessä toteutetun kehittämishankkeen tulokset ulkoistamisen ja muutoksen johtamisesta esimiesten ja projektipäälliköiden kokemana on kuvattu kuviossa 3.

Kuvio 3. Kokemukset ulkoistamisen ja muutoksen johtamisesta

Viestintä koettiin muutosjohtamisen kannalta tärkeimmäksi elementiksi. Muita muutosta tukevia tekijöitä koettiin olevan luottamus, avoin ilmapiiri ja suunnitelmallisuus. Hankkeen aikana tuli esille, ettei kohdeorganisaatiossa ole olemassa muutosjohtamisen mallia eikä se ole osa projektinmallia, vaan muutosjohtamisen vastuu on linjaesimiehillä. Esimiehet kokivat tarvitsevansa enemmän tukea omilta esimiehiltään muutoksen ymmärtämiseen sekä työkaluja (viestintämalli, muutosvalmennus, syvempi ymmärrys muutoksesta) muutoksen johtamiseen.

Esimiesten suhtautuminen jatkuvaan muutokseen vaihteli, mutta se koettiin osaksi nykypäivän toimintaa. Jatkuvan muutoksen käsittelemiseen kaivattiin aikaa ja tukea ylemmältä johdolta. Muutoksen hyväksymistä pidettiin tärkeimpänä asiana muutoksen sietämisessä. Myös muutoksen selkeä rakenne helpottaa muutoksessa elämistä. (Pussinen 2017.)

Pohdinta

Tämän hankkeen tulosten perusteella ulkoistamis- ja muutosprosessien onnistumisen tärkein elementti on suunnitelma. Puutteellinen suunnitelmallisuus vaikeuttaa toimeenpanovaiheen sujuvuutta. Huono projektihallinta näkyy ulospäin muutoksen keskellä oleville henkilöille. Ongelmat toimeenpanovaiheessa vähentävät ihmisten luottamusta ja uskoa tavoitteiden saavuttamiseen, joka voi näkyä muutosvastarintana. Muutossuunnitelman laatiminen osana projektia ja projektin antama tuki esimiehille muutoksen johtamisessa on tarpeellista onnistuneen muutosprosessin toteuttamiseksi.

Liiketoiminnan ulkoistamiseen liittyvässä muutoksen johtamisessa tulee ottaa huomioon ihmisten erilaisuus ja antaa mahdollisuus kysymysten esittämiselle sekä muutoksen käsittelylle. Muutoksen johtamisessa tärkeimpiä elementtejä ovat viestintä, luottamus, avoin ilmapiiri ja suunnitelmallisuus. Luottamuksen rakentaminen henkilöstöön päin on tärkeää onnistuneen muutoksen läpiviennille ja sen perustana toimii rehellinen ja avoin viestintä. Osallistaminen muutoksen läpivientiin ja jatkuva viestintä auttavat henkilöstöä ymmärtämään muutosta ja muokkaamaan omaa toimintaansa muutoksen mukaiseksi.

Ulkoistamisprosessin ymmärtäminen, projektihallinta ja muutoksen johtaminen ovat tärkeitä osa-alueita liiketoiminnan ulkoistamisen onnistumisen kannalta. Projektihallinta tuo ulkoistamisprosessiin selkeyttä ja muutoksen johtamisen näkökulma auttaa uusien toimintamallien implementoinnissa ja muutoksen kohtaamisessa. Ulkoistaminen on myös organisaatiolle suuri muutos ja se on usein pitkä prosessi, joten asteittain etenevä prosessi ja hallintamalli tekevät ulkoistamisprosessista strukturoidumman ja helpommin seurattavan. Vahva projektihallinta yhdistettynä ulkoistamisprosessiin mahdollistaa sujuvan toimintojen ulkoistamisen.

Lähteet

Beulen, E. Tiwari, V. & van Heck, E. 2011. Understanding transition performance during offshore IT outsourcing. Strategic Outsourcing: An International Journal. Vol. 4 (3), 204-227. [Viitattu 30.3.2017]. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com.aineistot.lamk.fi/doi/full/10.1108/17538291111185449

Duan, C. Grover, V., Roberts, N. & Balakrishnan, N. 2014. Firm valuation effects of the decision to adopt relationally governed business process outsourcing arrangements. International Journal of Production Research. Vol. 52 (15), 4673–4694. [Viitattu 19.2.2017]. Saatavissa: https://aineistot.lamk.fi/login?url=http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=97015270&site=ehost-live

Golhar, D.Y. & Deshpande S. T. 2009. Outsourcing for financial success? An exploratory study. Advances in Competitiveness Research. Vol. 17 (1/2), 42-52. [Viitattu 30.3.2017]. Saatavissa: http://search.proquest.com.aineistot.lamk.fi/docview/211423831

Järvinen, T., Kyytsönen, M. & Olkkola, J. 2011. Ulkoistaminen ja yhteistoiminta. Luottamuspääoma liikkeenluovutuksen menestystekijänä. Helsinki: Talentum.

Lacity, M. & Willcocks, L.2014. Business process outsourcing and dynamic innovation. Strategic Outsourcing: An international Journal. Vol. 7 (1), 66-92. [Viitattu 28.12.2016]. Saatavissa: http://search.proquest.com.aineistot.lamk.fi/docview/1510650288?accountid=16407

Luomala, A. 2008. Muutosjohtamisen ABC. Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. [Viitattu 27.8.2016]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/muutoskirja.pdf

Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum.

Purmonen, P. & Makkonen, R. 2011. Muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen ja esimiestyö yhteys- ja palvelukeskusalalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:42. Joensuu: Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu.

Pussinen, N. 2017. Muutosjohtaminen liiketoiminnan ulkoistamisessa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi AMK. Lahti. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712822

Sridarran, P. & Fernando, N. G. 2016. Change management framework to enable sustainable outsourcing of facilities management services. Built Environment Project and Asset Management. Vol. 6 (3), 317-331. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/1797880768/fulltextPDF/9847D5CADF46418EPQ/1?accountid=16407

Kirjoittajat

Noora Pussinen, tradenomi YAMK, Senior Business Developer.

Marja Leena Kukkurainen, TtT, tuntiopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala.

Julkaistu 30.11.2017

Viittausohje

Pussinen, N. & Kukkurainen, M.L. 2017. Muutoksen johtaminen liiketoiminnan ulkoistamisessa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/30/muutoksen-johtaminen-liiketoiminnan-ulkoistamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Artikkelikuva: http://maxpixel.freegreatpicture.com/photo-1697898 (CC0)

Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Älykäs liiketoiminta, LAMK RDI Journal

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten mikro- ja pienyrittäjät hyödyntävät tällä hetkellä digitaalista markkinointia Suomessa. Aluksi artikkelissa avataan sitä, mitä digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan. Sen jälkeen luodaan katsaus siihen, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen. Lopuksi käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen vähän yli vuoden mittainen hanke (Naiset, yrittäjyys, teknologia) voi omalta osaltaan vastata digitalisaation haasteeseen paikallistasolla kouluttamalla naisyrittäjiä ja törmäyttämällä heitä ICT-alan naisopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anna Mäkelä ja Helena Salakka

Mitä on digitaalinen markkinointi?

Suomessa on 283 805 yritystä, jos maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä ei lasketa mukaan. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia kaikista yrityksistä. Näitä alle 10 hengen yrityksiä kutsutaan mikroyrityksiksi ja alle 50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi. Alle 250 työntekijän yritykset ovat pk-yrityksiä ja vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä. (Suomen Yrittäjät 2017, Tilastokeskus 2017.)

Jo vuonna 2006 Merisavo, Raulas, Vesanen ja Virtanen toteavat kirjassaan Digitaalinen markkinointi, että digitaalisuus on keskeinen osa yritysten markkinointia ja liiketoimintaa. Tuolloin digitaalisella markkinoinnilla käsitettiin esimerkiksi verkkosivujen hyödyntämistä, verkkomainontaa, sähköpostimarkkinointia ja mobiilimarkkinointia. (Merisavo ym. 2006, 15.)

Merisavon ym. (2006, 27, 183 – 184, 196) mukaan digitaalinen markkinointi kehittyy jatkossa niin, että rutiinikaupankäynti ja -asiointi siirtyvät toden teolla verkkoon, internet nousee merkittäväksi tiedonhaun ja jakamisen kanavaksi ja digikanavat nousevat asiakasviestinnän kanaviksi: vuorovaikutteisia asiakaskohtaisia palveluja kehitetään. He ennustivat, että internet on kehittymässä yritysten tuottaman sisällön selailusta vuorovaikutteiseksi julkaisukanavaksi ja yhteistyöalustaksi, jota alettiin kutsua nimellä Web 2.0. Olennaista tässä muutoksessa heidän mukaansa on, että koska kuluttajien tavat muuttuvat, myös markkinoijien tulee panostaa tulevaisuudessa verkkosisällöntuotannon ohella käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon, verkottumisen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Karjaluoto (2010, 13 – 14) puolestaan sanoo, että digitaaliselle markkinointiviestinnälle ei ole yhtä yksittäistä määritelmää. Sen sijaan hän viittaa digitaalisella markkinointiviestinnällä (englanniksi DMC) kaikkeen digitaalisessa muodossa tai mediassa tehtyyn markkinointiviestintään eli siihen, että kaikkia digitaalisia markkinointiviestinnän muotoja ja medioita, kuten internetiä, mobiilimediaa ja vuorovaikutteisia kanavia hyödynnetään markkinointiviestinnässä. Tunnetuimpia näistä ovat sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti ja mobiili), internetmainonta (mm. yritysten verkkosivut ja hakukonemarkkinointi) sekä viraalimarkkinointi, mainospelit ja sosiaalinen media.

Digimarkkinointi muuttuu nopeasti ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Netin jatkuvan yhteisöllistymisen ymmärtäminen on erityisen olennaista pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden tulee Leinon (2012, 10) mukaan ymmärtää toimintatapoja ja -kanavia, joiden avulla kuluttajat ovat verkottuneet toisiinsa ja sitä, miten he suosittelevat ja jakavat mielipiteitä. Yritysten tulee keskittyä sisältöihin ja tekoihin, joiden avulla asiakkaista pidetään kiinni, saadaan heidät suosittelemaan yritystä eteenpäin ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.

Miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen?

Elisa ja Suomen Yrittäjät teettivät elo-syyskuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten suhdetta digitaalisuuteen ja sitä, millä tavoin erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotka työllistävät yhdestä viiteenkymmeneen henkeä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuutta ajavat tekijät ovat yrityksen kasvuhakuisuus sekä yrittäjän oma kiinnostus ja suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin. (Elisa 2017.)

Tutkimuksen mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua – digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaan nuorten teknologia-alan startup-yritysten asia. Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. (Elisa 2017.)

Menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista. Huolestuttavaa on myös se, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. (Elisa 2017.)

Suurimpana haasteena mikroyrityksillä on, ettei ymmärretä digitaalista markkinointia tai sosiaalista mediaa yrityskäytössä, niiden prosesseja tai osata analysoida dataa hyödyllisellä tavalla. Digitaalinen markkinointi ja etenkin sosiaalinen media ovat kaksisuuntaista viestintää, verkostoitumista. Verkostoituminen ja sitouttaminen digitaalisessa maailmassa voi jäädä pintapuoleiseksi, eikä ole tällöin yhtä tuottavaa. Väärinymmärrykset ja huonosti tuotettu viestintä ovat yleisiä haasteita, jotka pahimmillaan uhkaavat yrityksen julkisuuskuvaa. Lisäksi yrityksillä ei ole taitoja tai tietoja hyödyntää annettuja työkaluja ja ei nähdä digitaalisen markkinoinnin potentiaalia tai sen luomia mahdollisuuksia. Digitaalisessa markkinoinnissa (etenkin sosiaalisessa mediassa) uudistumisen ja sisällöntuotannon tarve on jatkuva ja joskus se pitää tehdä nopeasti. Mikroyrityksellä tai –yrittäjällä ei välttämättä ole taitoja tai aikaa perehtyä jatkuvaan muutokseen, eikä ole sijoittaa pääomaa konsulttipalveluun. (Schaffer 2013, 3, 5; Lipiäinen 2014, 61.)

Yksi huomioitava seikka on tietoturvariskit ja niiden välttäminen. Lisäksi alati muuttuva digitaalinen maailma ja sen mukana pysyminen tuottaa haastetta. Digitaalinen markkinointi voi myös haavoittaa yritystä esimerkiksi virusten tai kaappausten takia. Mainokset, kotisivut tai some-kanavat voivat kaatua ja tekniikka voi pettää. (Sandilands 2017.)

Nämä haasteet toistuvat myös Kronbergin (2017) mikroyrittäjille toteuttaman teemahaastattelun tuloksissa. Merkittävin haastattelussa ilmennyt haaste oli kuitenkin teoriasta poiketen yrittäjän aika. Sitä ei ollut ylimääräiseen etenkään, jos yrittäjä oli yrityksen ainoa työntekijä. Lisäksi yrityksiä vaivasi resurssipula osaavista tekijöistä ja tietotaidosta. Yritysten keinot oikean kohderyhmän tavoittamiseen edullisesti tai ilmaiseksi olivat myös ongelmana. Haastateltavat pohtivat myös sitä, kuinka monta kanavaa on hyödyllistä ylläpitää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tietyillä olemassa olevilla resursseilla. Yksi suuri haaste yrityksillä oli analysointityökalujen käyttö ja tiedon konkreettinen hyödyntäminen jatkossa. Asiat koettiin epäselviksi, vaikeiksi ja epämääräisiksi, koska ei ollut ollut aikaa perehtyä asiaan. Haastatelluilla oli kaikilla kuitenkin halu oppia ja saada lisää tietoa konkreettisesta sosiaalisen median käytöstä markkinointityökaluna yrityksessä.

Yrittäjät kertoivat näistä em. haasteista muun muassa seuraavasti (Kronberg 2017):

Meillä lähinnä ajanpuute tuottaa ongelmia. Apua kaipaisi nopeuttaakseen omaa julkaisujen luontia ja selkeän suunnitelman kasaamiseen.

Haastavaa on tehdä oikeanlainen vaikutus juuri oikean kohderyhmän oikeaan henkilöön, somesta häntä saattaa olla vaikea tavoittaa ja tässä tarvitaan apua, jottei hukata resursseja.

Häpeän tunnustaa, mut tässä on käyny nyt niin että markkinointi on jäänyt kokonaisuudessaan lapsenkenkiin ja apua tarvitaan kokonaisvaltaisesti. Itse voisi tietenkin ottaa selvää, opiskella ja tehdä mutta ei ole aikaa. Tarvitsen konkreettista apua alusta alkaen, esimerkiksi miten saan laitettua äitienpäivä- tai kesätarjouksen nähtäville.

Osa haastatelluista ei kokenut digitaalista markkinointia tarpeellisena markkinointikanavana, kun asiakaskunta oli jo olemassa, eikä uusasiakashankintaa ollut tarkoitus tehdä. Asiakaskontaktit tulivat puskaradion ja suosittelijoiden kautta. Lisäksi yrittäjien oli vaikea hahmottaa mistä uudet asiakkaat (eli liidit) tulivat (nettisivuilta, somesta, yrityksen fyysisen sijainnin vuoksi, puskaradion kautta, ja niin edelleen). (Kronberg 2017.)

Muita ongelmia ja haasteita yrityksillä olivat lainsäädännölliset asiat, tietoturva ja B2B-markkinoinnin yhdistäminen digitaaliseen markkinointiin. B2B-yritysten tavoittaminen koettiin haasteelliseksi, kun ei tiedetty, mistä kanavasta ja miten niitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan. Tiivistettynä apua tarvittiin ruohonjuuritasolta alkaen. Kytkös oman yrityksen ja digitaalisen markkinoinnin välillä oli ohut, vaikka erilaiset viestintäkanavat olivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä. (Kronberg 2017.)

Teemahaastattelu-tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, missä digitaalisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrittäjiä oli yhdeksän. Taustaksi selvitettiin haastateltavien yritysten toimialat, yrittäjien iät ja yritysten koot. Yritykset valittiin eri aloilta ja ikäryhmistä, koska haluttiin kokonaisvaltainen otanta digitaalisen markkinoinnin käytöstä mikroyrityksissä. Lopputuloksena saatiin tietoa mikroyrittäjien digitaalisesta markkinoinnista yrityksessä ja sen tuottamista haasteista ja ongelmista. (Kronberg 2017.)

NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Miten lisätä yrittäjien digitaalisen markkinoinnin taitoja ja ICT-osaamista? Lahden ammattikorkeakoulu on vastannut haasteeseen NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys ja teknologia), joka ajoittuu aikavälille 1.9.2016 – 31.12.2017. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjien osaamista ICT-teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella kasvualalla ja sitä kautta edistää tulevien naisyrittäjien kasvuhalukkuutta. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Käytännössä Lahden seudun naisyrittäjille on järjestetty alkukesästä 2017 lähtien ICT-alan täydennyskoulutusta, jonka päämääränä on kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Täydennyskoulutuksessa on pureuduttu muun muassa tulevaisuuden e-palveluihin, palvelumuotoiluun, sosiaaliseen mediaan yrityksen markkinoinnissa sekä siihen, miten käsitellä kuvia niin, että niistä tulee houkuttelevia pienyrittäjän käyttämissä digitaalisen markkinoinnin kanavissa. Kouluttajina täydennyskoulutuksessa ovat toimineet Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan asiantuntijat yhdessä heidän opiskelijoidensa kanssa.

Olennaista NYT-hankkeessa on nimenomaan törmäyttää ICT-alaa korkeakoulussa opiskelevia naisia sekä paikallisia naisyrittäjiä. Yksi foorumi tälle on näiden kahden ryhmän yhteinen yritysleiri. Sen tavoitteena on yhdistää yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Keskiössä on kehittää yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Erityistä tässä yritysleirissä on nimenomaan se, että naisopiskelijoille ja -yrittäjille halutaan konseptoida oma yritysleiri. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Lähteet

Elisa Oyj. 2016. Tutkimus: Digitaalisuudella on merkittävä yhteys pk-yritysten menestymiseen. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Helsinki: WSOYpro.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa: Sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Viitattu 16.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033

Leino, A. 2012.  Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet. Helsinki: Infor.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing [Verkkodokumentti]. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.  Jyväskylä. Studies in business and economics. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44602/978-951-39-5930-2_vaitos14112014.pdf?sequence=1

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16 – 18.

Merisavo, M., Raulas M., Vesanen J. & Virtanen V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

NYT!-hankesuunnitelma 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja. Helsinki: Docendo.

Sandilands, T. 2017. Advantages and Disadvantages of Social Media Marketing. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/advantages-disadvantages-social-media-marketing-21890.html

Schaffer, V. 2013. Overcoming Social Media Barriers for Small Businesses. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://seaanz.org/sites/seaanz/documents/2013SEAANZConference/SEAANZ-2013-Schaffer2.pdf

Suomen Yrittäjät. 2017. Yrittäjyys Suomessa. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Tilastokeskus. 2017. Käsitteet. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?M

Kirjoittajat

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. https://www.linkedin.com/in/makelananna/

Helena Salakka, FM, opinto- ja uraohjaaja
Helena Salakka on taustaltaan pedagogi ja viestintäalan ammattilainen, joka on työskennellyt niin toimittajana kuin muissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän toimi  NYT!-projektin projektipäällikkönä syksyyn 2017 saakka ennen kuin siirtyi uraohjauksen tehtäviin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/digital-marketing-internet-marketing-1792474/ (CCo)

Julkaistu 24.11.2017

Viittausohje

Mäkelä, A. & Salakka, H. & 2017. Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/24/miten-hyodyntaa-digitaalista-markkinointia-pienyrittajana-nyt-hanke-ict-teknologisen-osaamisen-mahdollistajana-paikallisille-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

 

 

 

YAMK-opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta TKI-projektissa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK RDI Journal, Uudistava oppiminen

Lahden ammattikorkeakoulun pedagogisen ohjelman mukaisesti uudistava oppiminen on kivijalka, jonka huomioon ottaminen opintojakson toteutuksessa edellyttää mahdollisuutta oppia käytännön tilanteissa. Opintojakson toteutuksessa tulee rakentaa olosuhteita, joissa on mahdollisuus oppia tekemällä, reflektoida omia näkökulmiaan kriittisesti ja keskustella niistä. Aikuisopiskelijoilla on takanaan usein erilaista työkokemusta, jota vasten uuden oppimista tulee voida peilata sekä yhdistää opittava uusi teoreettinen aines käytännön tilanteisiin. Tässä artikkelissa kuvataan ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia oppimisesta käytännön projektissa.

Kirjoittaja: Marja Leena Kukkurainen

Käytännön oppiminen uudistavan oppimisen ja asiantuntijuuden kehittämisessä

 Uudistavaa oppimista käytännön projekteissa

Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016-2018 (LAMK 2016) perustuu uudistavan oppimisen elementteihin. Ohjelman mukaan uudistavassa oppimisessa luodaan perusta elinikäiselle oppimiselle, joka on myös lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932). Tuloksena uudistavasta oppimisesta odotetaan syntyvän aitoa, käytännönläheistä osaamista ja vahva ammatti-identiteetti (LAMK 2017). Uudistavan oppimisen elementit sisältävät kriittisen reflektion (mm. tietoisuus omista näkökulmista ja ennakko-oletuksista), keskustelun ja pohdinnan (ovatko uudet ajatukset tosia ja toteutettavia) ja toiminnan (esim. tekemällä oppiminen).

Tekemällä oppiminen edellyttää sitä, että oppiminen viedään teoriaopetuksen lisäksi tilanteisiin, joissa ”tekeminen” todentuu. Tämä puolestaan vaatii oppimisen siirtämistä enenevästi työelämälähtöiseksi. Tekemällä oppiminen vaatii uusia toimintamalleja ja rakenteita, joiden avulla voidaan madaltaa olemassa olevaa kuilua työelämän ja oppilaitosinstituutioiden välillä elinikäisen oppimisen turvaamiseksi (ks. Svensson & Randle 2006). Mikäli opiskelu tapahtuu enenevästi työelämän kehittämisen kautta, tulee se haastamaan myös pedagogiikkaa ja opettajuutta (Häggman-Laitila & Rekola 2011).

Opiskelijaprojektit ovat työelämäoppimisen ydinasia, jolla on oppimisessa eräänlainen rajafunktio. Projekti toimii sillanrakentajana, jolla sillalla kohtaavat ja yhdistyvät työelämän ja koulutusorganisaation rajapinnat.   Tällä yhteisellä raja-alueella on mahdollista synnyttää dialogi koulumaailman ja työelämän todellisuuksien näkökulmista. (Algers, Lindström & Svensson 2016.)Uudistavan oppimisen näkökulmasta tällä alueella voi liikkua ja reflektoida vapaasti.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opetuksessa on työelämälähtöistä oppimista toteutettu mm. työhyvinvoinnin johtamisen opintojaksolla, joka lukuvuonna 2014–2015 integroitiin TKI-hankkeeseen. Opiskelijoiden palautteen mukaan työhyvinvoinnin johtamisen opintojakso soveltui hyvin toteutettavaksi ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen kautta todellisissa työelämätilanteissa. Opiskelijapalautteen perusteella työelämälähtöinen opiskelu antoi mahdollisuuden yhdistää teoriaa käytäntöön ja opiskelijat kokivat myös yhteistyöyrityksen hyötyvän yhteistyöstä. Kokeilusta on raportoitu kahdessa eri julkaisussa (Kukkurainen &Tuominen 2015, Kukkurainen, Laisi & Tuominen 2016).

Asiantuntijuutta teorian ja käytännön yhdistämisestä

Asiantuntijuus syntyy teorian ja käytännön yhdistämisestä käytännön tilanteissa. Projektioppimisen pedagoginen idea on juuri teorian ja käytännön integrointi työelämän käytännön ongelmien ratkaisuun. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että työelämän käytännön ongelmat tuodaan lähemmäksi opiskelijoita. (Tynjälä, Välimaa & Sarja 2003.) Käytännön oppimistilanteet ja työskentely TKI-projekteissa auttavat asiantuntijuuden kehittymisessä ja Kantolan ja Kettusen (2012) mukaan myös vähentää keskeytyksiä, lyhentää opiskeluaikoja ja lisää työllistymismahdollisuuksia.

Kun opetus integroidaan TKI-hankkeisiin on haasteena teorian ja käytännön yhdistäminen. Tällöin tulee ymmärtää, miten oppiminen tapahtuu ja millaista oppimista työelämän tilanteet tuottavat, ja mitkä tekijät sitä edistävät ja ehkäisevät. YAMK-opiskelijat ovat aikuisopiskelijoita, jotka haluavat Beckmannin ja Birneyn (2012) mukaan soveltaa teorian heti käytäntöön, eikä niinkään koota tietoa myöhempää käyttöä varten. Lisäksi aikuisopiskelijat haluavat ratkaista ongelmia mieluummin kuin opiskella oppimisen itsensä vuoksi. Tämä edellyttää sitä, että sekä sisältö että oppimisympäristö ovat asianmukaisia, jotta ne motivoisivat ja saisivat aikuisopiskelijat sitoutumaan. Tämä on mahdollista tosielämän tilanteissa, joissa teoria ja käytäntö yhdistyvät samanaikaisesti.

Käytännön projekteissa tulee ottaa huomioon, miten ja missä vaiheessa opintojaksoa teoria tuodaan opetukseen mukaan, jotta asiantuntijuus voisi perustua teoriaan. Teorian ja käytännön rooli voi olla erilaista. Teoria ja käytäntö voidaan nähdä jatkumona, jossa teoria muodostaa perustan työlle, jossa vuorostaan opitaan lisää. Käytäntö voi myös tuoda lisää tai korvata teorian työssä opittujen asioiden kautta. Kolmas näkökulma integroi teorian ja käytännön. Tämän mukaan työssä vaadittu asiantuntijuus edellyttää sekä työn teoreettista että käytännön tietoa, eikä niitä voida erottaa. (Collin & Tynjälä 2003.)

Falk, Falk ja Jakobssonin (2016) mukaan teorian paras paikka oli jatkumo –ajattelun mukainen. Sairaanhoidon opiskelijoiden mielestä ennen kliinistä työskentelyä, mutta opiskelijat kuitenkin joustavasti sopeutuivat eri tilanteisiin. Tulee ratkaista mikä on teorian paras paikka, jotta oppimisessa yhdistyy optimaalisesti sekä teoria että käytäntö.  Ammatillinen käytäntö perustuu taitoihin ja sen taustalla olevaan teoriaan. Kun teoria sovelletaan suoraan käytäntöön se samanaikaisesti demonstroi sitä, miten teoria toimii käytännössä. Käytännön tilanteissa oppiminen lisää opiskelijoiden luottamusta siihen, että he pystyvät ratkaisemaan ongelmia. Lisäksi käytännön tilanteissa opitaan ammattiin liittyviä eettisiä asioita ja käytännön työhön sisältyviä koodeja (Juliff 2006).

Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ylempää ammattikorkeakoulu (YAMK) -tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokemuksia työelämälähtöisestä oppimisesta sekä oppimista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Tutkimustehtävänä on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  1. Millaisia oppimisen oivalluksia projektin käytännön oppiminen tuottaa
  2. Millaiset tekijät edistävät ja ehkäisevät oppimista
  3. Miten teoreettinen tieto ja käytännön opiskelu tulisi järjestää
  4. Millainen on ihanteellinen käytännön oppimistilanne

Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ylemmän ammattikorkeakoulun opetusta ja oppimista työelämälähtöisissä TKI-hankkeissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä opetussuunnitelman kehittämisessä, että tukea opettajia uudistuvan pedagogiikan edellyttämissä muutoksissa.

Aineiston keruu ja analyysi

Aineisto koottiin työhyvinvoinnin johtamisen opintojaksoon osallistuneilta YAMK-opiskelijoilta, jotka toteuttivat opintojaksoon kuuluvan käytännön projektin yhteensä 12 yrityksessä (4 yksilötehtävinä, 8 pienryhmätehtävinä). Osa projekteista toteutettiin Hyvän työelämän ääni -hankkeessa, joka on Lahden ammattikorkeakoulun vetämä ja Hämeen ammattikorkeakoulun osatoteuttama pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanke (Hyvän työelämän ääni 2015). Kokonaisuudessaan Hyvän työelämän ääni -hankkeessa toteutettiin 85 erilaista pienyritysten ja muiden pienten työyhteisöjen sekä yksinyrittäjien työhyvinvointiin ja tuottavuuteen tähtäävää kehittämisprojektia, joista viisi on tämän artikkelin kohderyhmässä mukana.  Lupa aineiston keruuseen saatiin Lahden ammattikorkeakoulusta.

Aineisto koottiin sähköisesti Webropol-työkalun avulla. Kyselyn saate, tiedote sekä linkki kyselyyn lähetettiin 28.11.2016 – 12.4.2017 siinä vaiheessa kun kukin opiskelija oli suorittanut kurssin teoreettisen ja käytännön projektin ja laatinut raportin. Linkki lähetettiin yhteensä 32 opiskelijalle, joista kyselyyn vastasi 7 opiskelijaa (22 %). Kaikki vastaajat olivat naisia, joista kahdella oli työkokemusta 6-10 vuotta, kahdella 11-15 vuotta ja kolmella yli 20 vuotta. Vastaajista kolme opiskeli työn ohessa ja kolme täysipäiväisesti. Yksi vastaajista opiskeli lasten hoidon ohella.

Kyselyssä oli taustatietojen (ikä, työkokemus vuosina, opiskelun osa-/kokoaikaisuus) lisäksi kahdeksan avointa kysymystä. Tässä artikkelissa raportoidaan käytännön oppimistilanteen oivallukset, henkilökohtaiset sekä käytännön tilanteessa esiin tulleet oppimisen haasteet ja oppimista edistävät tekijät, sekä kuvataan ihanteellinen käytännön oppimistilanne.  Kaksi kysymystä, jotka koskivat yrityksen saamia hyötyjä tehdystä projektista sekä työelämälähtöisen oppimisen edistämisen keinoja on raportoitu erikseen (Kukkurainen & Niemi 2017). Laadullinen aineisto tiivistettiin ja analysoitiin teemoittelemalla aineistolähtöisesti (Kananen 2012).

Tulokset

Käytännön projektin tuottamat oivallukset

Kyselyn yksi keskeisin tiedonintressi oli saada tietoa käytännön oppimiseen liittyvistä oivalluksista. Vastaajilta kysyttiin kokemuksia, joissa he oivalsivat jotain uutta itsestään ja oppimisesta ja kokivat ennakko-oletustensa muuttuvan. Oppiminen itsessään koettiin matkana. Oppimistilanteissa tehdyt havainnot liittyivät oppimiseen projektissa, oppimiseen ryhmässä, teoreettisen tiedon tarpeeseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Lisäksi projektissa opittu koettiin olevan siirrettävissä muihin työkonteksteihin. Yhteenveto keskeisistä oivalluksista on kuvattu kuviossa 1.

KUVIO 1. Opiskelijoiden oivalluksia oppimisesta TKI-projektissa

Oppimista kuvattiin matkana, jolle lähdettäessä tilanne saattoi olla sekava ja käynnisti tarpeen hankkia tietoa ja osaamista. Oppiminen tapahtui matkan varrella kaiken aikaa eri menetelmin yksin ja yhdessä ja toi varmuutta selvitä tehtävästä

Matkan varrella oivalluksia oli lukuisia ja varmuus tehtävän suorittamisesta kasvoi. (Vastaaja 4.)

Oppiminen tuli matkan varrella …Ihan kaikessa koko matkan ajan. (Vastaaja 5.)

Oppiminen koettiin merkittävänä juuri sen käytännön tarpeen ja merkityksen vuoksi. Yrityksen koettiin saaneen konkreettista hyötyä opiskelijoiden toiminnasta. Konkretia myös innosti ja oli palkitsevaa.

Se, että oppiminen tapahtui oikeassa projektissa josta oli selkeästi tarvetta ja apua toimeksiantajalle oli erittäin avartavaa ja myös kannusti tiedon hankintaan/oppimiseen. Oli konkreettinen syy/tavoite asiaan. (Vastaaja 6)

 Oli haastavaa, innostavaa ja palkitsevaa olla mukana oppimassa projektin kautta. Parasta oli konkreettinen case yritys. Oppiminen tapahtui siellä paikanpäällä, itseopiskellen, työparin kanssa tietoa vaihtaen ja suunnitellen. (Vastaaja 5.)

Teoreettisen tiedon tarve nousi käytännöstä ja siten toi sekä motivaatiota että vastuuta hankkia tietoa. Mahdollisuus soveltaa tietoa suoraan käytäntöön teki tiedosta hyödyllistä ja antoi varmuutta jatkaa tehtävässä. Tiedon hankkimisen tarve nousi sekä projektin vaatimasta tietoperustasta että pienryhmässä työskentelemiseen liittyvistä haasteista.

Mitä enemmän asiaan liittyvistä asioista opiskeli, sitä helpompi tehtävässä oli jatkaa.(Vastaaja 4)

Olisi ollut aivan eri asia opiskella teoreettisesti, nyt oli erilainen ”vastuu” opiskella ja omaksua. (Vastaaja 6.)

Tehtävänantoa ja käytännön toteutusta miettiessä tuli halu lukea myös teoriaa erilaisista asioista ja erityisesti ryhmädynamiikkaan liittyviä asioita tuli miettineeksi paljon, peilaten niitä käytäntöön ja teoriaan. (Vastaaja 7.)

Projektiin liittyvä tehtävä toteutettiin pienryhmässä tai pareittain. Kaikilla ei ollut ennakkoon kokemusta opiskella pienryhmässä, jolloin yllättävää saattoi olla ryhmän sitoutuminen yhteiseen tehtävään, ryhmältä saatu tuki sekä se, miten paljon erilaisia asioita voi oppia pienryhmän muilta jäseniltä.

Aikaisemmissa opinnoissa en juuri koskaan tehnyt ryhmätöitä. Olen opiskellut niin kauan aikaa sitten, että tuolloin ei juurikaan ryhmätöitä tunnettu. En siis oikein tiennyt, mitä odottaa ryhmätyöskentelyltä. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt, miten ryhmäläiset sitoutuivat yhteiseen tekemiseen. Yllätyin siitä, miten paljon toisilta voi oppia! Ei pelkästään asiaan liittyvää teoriaa, vaan erilaisia työskentely- ja opiskelutapoja.(Vastaaja 3)

Projektiryhmän muiden jäsenten tuki oli ensisijaisen tärkeää. Myös oppimisen kannalta toisten tapa tehdä työtä, tietotaito ja erilainen ammatillinen tausta auttoi oppimisessa. (Vastaaja 6.)

Pienryhmässä voi oppia myös ryhmän haasteellisista tilanteista tunnistamalla sekä omia että muiden käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä työn aikana. Pienryhmässä opiskelu ei ole kuitenkaan kaikkien mieleen ja haasteita ryhmätehtäviin aiheuttavat mm. yhteistyövaikeudet, aikuisopiskelijoiden erilaiset tavoitteet ja elämäntilanteet, mm. työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen.

Ennakko-oletukseni projektin läpiviennistä muuttuivat kovasti, enkä voinut uskoa, miten projektin etenemiseen vaikutti työryhmän koko, mielipiteet toteutuksesta sekä toisten arvostelu, mikä vei paljon energiaa turhaan.  Opin paljon työryhmäläisten käyttäytymisestä paineen alla ja siitä, miten kenties toisten kadehtiminen ja kilpailu voi tuoda haasteita projektin tekoon. (Vastaaja 7.)

Oman osaamisen ja taitojen tunnistaminen tuli esiin useiden vastaajien kohdalla. Vahvuudet tulivat esiin sekä omien vahvuuksien tunnistamisessa, hyvin valmistellun suunnittelun seurauksena, haasteista selviytymisenä ja pitkän työkokemuksen antamien valmiuksien kautta.

Työpajan toteuttamisessa huomasin, että omat kyvyt riittää ja ryhmänä hyvin valmisteltu toteutus toimi (Vastaaja 2)

Käsitykseni vahvuuksistani ihmisten kanssa työskentelystä, ohjaamisesta ja koulutustilanteista vahvistui. Sitä haluan isona tehdä (Vastaaja 2)

Itse työpaja tilanteet olivat niin haastavia kuin todella antoisiakin. Niissä viimeistään ennakko-oletukset karisivat ja huomasi, kuinka pystyy auttamaan toisia. Tilanteessa helpotti, että kohderyhmä oli hyvin mukana ja heitä oli ilo ohjata.(Vastaaja 4.)

Oli erittäin opettavaista huomata omia vahvuuksiaan pitkän työkokemuksen kautta projektin loppuunsaattamisessa ja itsensä likoon laittamisessa ja siinä, että kyseenalaistaa myös toimintatapoja. (Vastaaja 7.)

Opitun yleistäminen tuli esiin yhden vastaajan kohdalla ja hän koki saavansa paljon oppia erilaisista kokemuksistaan, joita voi siirtää työhön.

Projektin erilaisista kokemuksista ja ihmisten käyttäytymisestä sain paljon oppia myös henkilöstön rekrytointeihin, minkä koen erittäin tärkeäksi opiksi itselleni. (Vastaaja 7.)

Oppimista haastavat ja edistävät tekijät

Vastaajat kokivat hyvin samankaltaisia tekijöitä haasteina ja vahvuuksina käytännön projektissa oppimisessa kuin aikaisemmissakin toteutuksissamme (Kukkurainen, Laisi & Tuominen 2015).  Vastaajat kokivat heillä olevan runsaammin henkilökohtaisia, oppimista edistäviä tekijöitä kuin oppimista haastavia tekijöitä. Oppimista haastavia tekijöitä olivat sekä tietojen että taitojen puute, esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvän teoreettisen tiedon ja aikaisemman kokemuksen ja koulutuksen vähyys. Tosin yhden vastaajan mielestä se oli ”selvitettävissä tiedonhankinnalla ja oppimalla uutta”.  Myös sähköisten projektityökalujen hallinta ja tietoteknisten sovellusten käyttö oli haasteellista nopealla aikataululla.  Samankaltaisia kokemuksia saatiin aikaisemmissa tutkimuksissa (Kukkurainen & Tuominen 2015).

Vastaajat tunnistivat runsaasti henkilökohtaisia valmiuksiaan, jotka edistivät oppimista. Projektin hallinta- ja johtamistaidot, työkalujen, kuten toiminnallisten menetelmien hallinta, työkokemus, erilaiset yhteistyötaidot ja kyky tuottaa tietoa projektissa koettiin henkilökohtaisina valmiuksina, jotka tukivat oppimista. Vastaajat tunnistivat runsaasti myös erilaisia henkilökohtaisia persoonaan, työtyyliin ja asenteisiin liittyviä valmiuksia, joista oli hyötyä oppimisessa. Henkilökohtaiset oppimista tukevat tekijät on kuvattu tarkemmin taulukossa 1.

TAULUKKO 1. Oppimista edistävät henkilökohtaiset valmiudet ja niiden sisältökuvaukset

Henkilökohtaisten valmiuksien lisäksi osallistujilta kysyttiin käytännön tilanteissa oppimista edistäviä tekijöitä. Tällaisia käytännön tilanteessa läsnä olevia valmiuksia olivat erilaiset projektin hallintaan liittyvät tekijät, kuten huolellinen ennakkosuunnittelu, tavoitteiden tarkentaminen, tilat ja tarvikkeet sekä projektin osallistujat ja tiedonsaanti.

Lisäksi opiskelijayhteistyö pienryhmässä oli tukemassa oppimista. Huolellinen valmistelu ryhmässä, työnjako ja tiivis yhteydenpito sekä ilmapiiri ja sopivat yhteistyökumppanit myötävaikuttivat oppimiseen. Käytännön oppimistilanteissa myös opettajan resurssi, teoriatiedon hankkiminen ja omat voimavarat, kuten työkokemus ja perheen ja ystävien tuki oli osaltaan tukemassa käytännön oppimista.

Teorian ja käytännön integrointi

Osa vastaajista on sitä mieltä, että opintojaksoon kuuluva teoreettinen tietopohja tulee luoda ennen projektin käytännön osuutta tai projektin suunnitteluvaiheessa. Haasteena koettiin se, että käytännön projekti yleensä perustuu yrityksen taholta tulleeseen tarpeeseen, joka ei ole välttämättä selvillä ennen hankkeen käynnistymistä yrityksessä. Teoreettisen tietoperustan luominen ennen käytännön vaihetta auttaa sekä opiskelijoita saamaan enemmän irti itse projektista että hyödyttää kohderyhmää, jotka kaikki haluavat onnistua hankkeessa. Nyt toteutetun kurssin yhteydessä teoreettinen tieto oli ennen projektityön käynnistymistä, mikä yhden vastaajan mielestä oli hyvä toimintamalli.

Vastaajat toivat esiin, että käytännön projektissa tulee olla riittävästi opettajan ohjausta sekä projektin rajauksen yhteydessä että tietyissä tarkistuspisteissä projektin aikana. Rajauksessa tulee huomioida sekä opiskeltavan kurssin laajuus että projektin olennaiset asiat. Tarkistuspisteissä tulee varmistaa, että keskitytään oikeisiin asioihin ja samalla arvioidaan kaikkien osallistumisen tasapuolisuus projektissa.

Teorian ja käytännön opiskelun yhdistämiseksi esitettiin erilaisia toimintamalleja, joissa opiskelijoiden roolit vaihtelevat ja poikkeavat toisistaan. Osa opiskelijoista voisi vastaajien mielestä halutessaan keskittyä laajemmin teoreettiseen tietoon ja hyödyntää siten projektia.

Millainen on ihanteellinen käytännön oppimistilanne

Vastaajia pyydettiin luomaan mielikuva ihanteellisesta käytännön oppimistilanteesta (kuvio 2). Vastaajien mielestä tehtäväanto tulee olla rajattu ja selkeä ja siihen tulee olla löydettävissä teoreettista tietoa ja materiaalia. Kohdeyrityksen odotetaan tarjoavan käytännön opiskeluun tilat ja mahdollisuus tehdä havainnointia ja testausta yrityksen käytännön tilanteissa. Lisäksi yritykseltä toivottiin mentoria, joka voisi ohjata ja opettaa ja olla mukana tehtävien purkutilanteissa.

Ihanteellinen oppimistilanne tarjoaa avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus pitää yhteyttä yritykseen, olla vuorovaikutuksessa, tehdä kysymyksiä ja saada asiantuntijoilta vastauksia. Lisäksi opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus esittää tekemiensä havaintojen perusteella ehdotuksia ja saada rakentavaa palautetta.

KUVIO 2. Ihanteellisen oppimistilanteen osatekijät

Ihanneoppimistilanteeseen kuuluu osan mielestä pienryhmä, jolla on samanlainen tavoitetaso ja motivaatio. Yksi vastaaja totesi ”Olen nyt sitä mieltä, että opin parhaiten ryhmässä tehtävässä projektissa.” Hän perustelee kantaansa muiden mukanaan tuoman osaamisen ja uuden tiedon ja ryhmän voimaa antavan kannustuksen perusteella. Pienryhmässä opiskelua pidettiin sekä haasteellisena että onnistuneena.

Johtopäätökset ja pohdinta

Kuten aikaisemmat tutkimukset osoittavat (Beckmann & Birney 2012) aikuisopiskelijat motivoituvat käytännössä oppimisesta ja teoreettisesta tiedosta, jolla on heti käyttöä. He haluavat ratkaista käytännön ongelmia, joissa voi tunnistaa omia vahvuuksiaan. Oppimisen merkitys nousee konkreettisesta tarpeesta, joka hyödyttää yritystä ja luo perustan hankkia teoreettista tietoa ongelmien ratkaisemiseksi. Tulokset ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ja vastaavia tuloksia olemme saaneet myös omassa aikaisemmassa projektissamme.

Oppimisessa toteutuivat eri tavoin uudistavan oppimisen elementit. Vastaajien kokemuksissa sekä tietoisuus omista vahvuuksista että ennakko-oletuksista paljastuivat tekemisen kautta. Pienryhmänä toteutettu projekti, teoreettinen tieto ja toiminta yrityksessä antoivat mahdollisuuden matkaan, jolla saattoi oppia, keskustella ja pohtia. Matka muodosti prosessin, joka antoi mahdollisuuden reflektoida ja keskustella työparin tai ryhmän ja yrityksen henkilökunnan kanssa. Oppiminen tapahtui tekemällä, lukemalla, keskustelemalla ja havainnoimalla toisten opiskelu- ja työskentelytapoja.

Opiskelijat tunnistivat sekä henkilökohtaisia vahvuuksiaan että käytännön tilanteissa oppimista tukevia ja ehkäiseviä tekijöitä. Opiskelijoilla on keskenään erilaisia taitoja ja valmiuksia ja erilainen elämäntilanne, jotka vaikuttavat tiedon tarpeeseen ja mahdollisuuteen sitoutua esimerkiksi pienryhmän vaatimaan yhteistyöhön. Ihanteellisen oppimistilanteen toteutumiseksi tulee ottaa huomioon monia yksilöllisiä tekijöitä pienryhmiä ja niiden tavoitteita suunnitellessa.

Nyt toteutetussa mallissa tietoperusta saatiin ennen käytännön projektia. Teorian sijoittamiskohta opintojaksolle ei ole yksiselitteinen. Tietoperustan luominen ennen käytännön tilanteita on perusteltua opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista johtuen. Toisaalta tuotiin esiin, että tiedon tarve täsmentyy vasta kun yrityksen tarve on selvitetty ja projektitehtävä rajattu ja määritelty. Teoreettisen tiedon ja käytännön tilanteissa oppimisen integrointia tulee suunnitella ja arvioida eri lähtökohdista ja tarpeista käsin sen mukaan miten kukin opiskelija tai ryhmä sekä yrityksen käytännön kehittämistehtävä vaativat.

Aikuisopiskelijoiden kohdalla teoreettisen tiedon ja käytännön tekemisen integrointi on keskeinen pedagoginen haaste, koska sitä kautta syntyy sekä tilanteeseen sidottua osaamista että osaamisen siirtovaikutuksia. Yksi vastaaja toi esiin, että voi siirtää opittua omaan työhön. Opitun yleistäminen on mahdollista juuri teoreettisen tiedon tuottamien käsitteiden kytkemisellä kyseiseen tilanteeseen (Tynjälä, Välimaa & Sarja 2003).

Tulokset kannustavat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen kytkemistä entistä enemmän todellisiin työelämän tilanteisiin.  Vastaajat toivat esiin monia keinoja työelämälähtöisen oppimisen edistämiseksi ja ihanteellisen oppimistilanteen luomiseksi. Myös kohdeyritykseltä odotetaan erimerkiksi tiloja sekä mentorin ja asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä.

Lähteet

Algers, A., Lindström, B. & Svensson, L. 2016. Work-based learning through negotiatedprojects – exploring learning at the boundary. Higher Education, Skills and Work – Based Learning. [Verkkolehti]. Vol. 6 (1), 2-19. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/HESWBL-01-2015-0003

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki

Beckmann, J.F. & Birney, D.P. 2012. What happens before and after it happens: Insights regarding antecedences and consequences of adult learning. Learning and Individual Difference. [Verkkolehti.] Vol. 22 (5), 561-562. [Viitattu 21.9.2017].  Saatavissa: DOI:10.1016/j.lindif.2012.06.005

Collin, K. & Tynjälä, P. 2003. Integrating theory and practice? Employees’ and students’ experiences of learning at work. Journal of Workplace Learning. [Verkkolehti.] Vol. 15 (7), 338-344. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: doi.org/10.1108/13665620310504828

Falk, K., Falk, H. & Jakobsson, U. E. 2016. When practice precedes theory – A mixed methods evaluation of students’ learning experiences in an undergraduate study program in nursing. Nurse Education in Practice. [Verkkolehti.]  Vol. 16 (1), 14-19. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: DOI: 10.1016/j.nepr.2015.05.010

Hyvän työelämän ääni. 2015. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S20233

Häggmann-Laitila, A. & Rekola, L. 2011. Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon tutkimus. [Verkkolehti.] Vol. 30(4), 263-278. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1547005

Juliff, P. 2006. Real-Life learning: Why, what and how? In: Information and Communication Technologies and Real-Life Learning: New Education of the Knowledge Society. [Verkkokirja.] van Weert, T. J. & Tatnall, A. (toim.) Springer. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://www.springer.com/us/book/978038725996

Kananen, J. 2012. Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 134. Jyväskylä: JAMK.

Kantola, M. & Kettunen, J. 2012. Integration of education with research and development and the export of higher education. On the Horizon. [Verkkolehti.] Vol. 20 (1), 7-16. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com/doi/abs/10.1108/10748121211202026

Kukkurainen, M. L. & Tuominen, U. 2015. Työhyvinvointiprojektin integrointi opintojaksoon.  Kokemuksia WelLog –projektista. Teoksessa: Huotari, P. & Väänänen, I. (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulutus työelämää uudistamassa: Kokemuksia monialaisen TKI-toiminnan kehittämisestä. [Verkkojulkaisu]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja. 60-68. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-246-8

Kukkurainen, M. L., Laisi, M. & Tuominen, U. 2016. Integrating learning and workplace experiences in the WellLog (Wellbeing in Logistic Centers). [Verkkojulkaisu]. Teoksessa:  Edulearn16. 8th International Conference on Education and New Learning Technologies: Conference Proceedings. Barcelona, Spain. July 4-6 2016. 1511-1517. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: https://library.iated.org/view/KUKKURAINEN2016INT

Kukkurainen, M. L. & Niemi, S. 2017. Oppilaitosyhteistyössä toteutettu projekti hyödyttää yritystä. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/09/19/oppilaitosyhteistyossa-toteutettu-projekti-hyodyttaa-yritysta/

LAMK. [2016]. Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016 – 2018. [Verkkodokumentti]. Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-peda-ohjelma.pdf

Svensson, L. & Randle, H. 2005. How to ’”bridge the gap”: Experiences in Connecting the Educational and Work System.  Teoksessa: Antonacopoulou, E., Jarvis, P., Andersen, V., Elkjaar, B. & Høyrup, S. (toim.) Learning, Working and  Living. Mapping  the Terrain of Working Life Learning. New York: Palgrave Macmillan. 102 – 118.

Tynjälä, P., Välimaa, J., & Sarja, A. 2003. Pedagogical perspectives on the relationships between higher education and working life. Higher Education. [Verkkolehti.] 46(2), 147 – 166. [Viitattu 21.9.2017]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1023/A:1024761820500

Kirjoittaja

Marja Leena Kukkurainen, TtT, tuntiopettaja, Hyvän työelämän ääni –hanke, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala

Julkaistu 25.9.2017

Viittausohje

Kukkurainen, M L. 2017. YAMK –opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta TKI -projektissa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/09/25/yamk-opiskelijoiden-kokemuksia-oppimisesta-tki-projektissa/

Creative Commons -lisenssi

 

Oppilaitosyhteistyössä toteutettu projekti hyödyttää yritystä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK RDI Journal

Tässä artikkelissa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) suorittavien opiskelijoiden kokemuksia hyödyistä, joita työhyvinvoinnin johtamisen opintojaksolla syksyllä 2016 toteutettu projekti on yritykselle tuottanut. Kootun tutkimusaineiston tulokset YAMK-opiskelijoiden kokemuksista oppimisesta raportoidaan toisessa julkaisussa.

Kirjoittajat: Marja Leena Kukkurainen ja Sari Niemi

Käytännönläheistä oppimista

Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma rakentuu uudistavan oppimisen elementteihin (LAMK 2016). Ohjelmassa yksi keskeinen tekijä on tekemällä oppiminen, mikä edellyttää sitä, että oppiminen viedään teoriaopetuksen lisäksi tilanteisiin, joissa tekeminen todentuu. Tämä puolestaan vaatii oppimisen siirtämistä enenevästi työelämälähtöiseksi. Tekemällä oppiminen vaatii uusia toimintamalleja ja rakenteita, joiden avulla voidaan madaltaa olemassa olevaa kuilua työelämän ja oppilaitosinstituutioiden välillä elinikäisen oppimisen turvaamiseksi (ks. Svensson & Randle 2006).

Lahden ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulun opetuksessa on työelämälähtöistä oppimista toteutettu mm. työhyvinvoinnin johtamisen opintojaksolla, joka lukuvuonna 2014 – 2015 integroitiin TKI –hankkeeseen (WelLog). Opiskelijat kokivat motivoivana teorian ja käytännön yhdistämisen ja kokivat myönteisesti sen, että heidän toiminnastaan oli hyötyä yritykselle. Näistä aikaisemmin saaduista kokemuksista on raportoitu kahdessa eri julkaisussa (Kukkurainen & Tuominen 2015: Kukkurainen, Laisi & Tuominen 2016).

Hyvän työelämän ääni –hankkeen integrointi opintojaksoon syksyllä 2016

Syksyn 2016 opintojaksoon kuului sekä lähiopiskeluosuus että käytännön projektin toteuttaminen. Käytännön projekti toteutettiin yhteensä 12 yrityksessä, joista osa oli yksilötehtävinä (4) ja osa pienryhmien toteuttamia (8). Osa projekteista toteutettiin Hyvän työelämän ääni hankkeessa, joka on Lahden ammattikorkeakoulun vetämä ja Hämeen ammattikorkeakoulun osatoteuttama pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanke (Hyvän työelämän ääni 2015). Kokonaisuudessaan Hyvän työelämän ääni -hankkeessa toteutettiin 85 erilaista pienyritysten ja muiden pienten työyhteisöjen sekä yksinyrittäjien työhyvinvointiin ja tuottavuuteen tähtäävää kehittämisprojektia, joista viisi on tämän artikkelin kohderyhmässä mukana.

Hyvän työelämän ääni –hankkeella oli mm. seuraavia tavoitteita:

  • Parantaa Hämeen alueen pk-yritysten valmiuksia kehittää tuottavuutta ja työhyvinvointia.
  • Innostaa ja motivoida työelämän toimijoita kehittämään omaa työtään, osaamistaan ja työyhteisöjään alueellisia työelämän kehittämisverkostoja hyödyntäen (Hyvän työelämän ääni 2015.)

Hyvän työelämän ääni -hankkeessa toteutettujen kehittämisprojektien yhteinen nimittäjä oli kehittäminen työyhteisöjen tai yksinyrittäjien omista lähtökohdista käsin, yhdessä työntekijöiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Kehittämisprojektit olivat keskenään hyvin erilaisia ja teemat sekä toteutustavat vaihtelivat. Tämän artikkelin aineistossa olevat viisi hanketta ovat yhdet onnistuneimmat sekä opiskelija- että asiakaspalautteen perusteella. Ne ovat myös projekteista lähinnä mikrotasolla tapahtuvaa työelämän kehittämisen ”laajennettua triple helix”-mallia (Alasoini 2011, 39). Korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on roolinsa työelämän tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä ja hyvät lähtökohdat kehittämiseen työpaikkojen rajapinnassa.

Aineiston keruu ja analyysi

Aineiston keruuseen saatiin lupa Lahden ammattikorkeakoulusta. Kurssin loppuun suorittaneille (n=32) lähetettiin marraskuun 2016 – huhtikuun 2017 aikana sähköpostissa kyselyn saate ja tiedote sekä linkki vastaamiseen Webropol–työkalun avulla. Kyselyssä oli taustatietojen (ikä, työkokemus vuosina, opiskelun osa-/kokoaikaisuus) lisäksi kahdeksan avointa laadullista kysymystä TKI–projektissa oppimisesta. Tässä artikkelissa raportoidaan kokonaisaineistosta osa, jossa vastaajat arvioivat yrityksen saamaa hyötyä projektista ja kokemuksia työelämäoppimista tukevista tekijöistä. Tässä artikkelissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä hyötyä projektitehtävällä on kohdeyritykselle?
  • Miten ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa voisi edistää työelämälähtöistä oppimista?

Laadullinen aineisto tiivistettiin ja analysoitiin teemoittelemalla (Kananen 2012). Yrityksen hyötyjä koskevat teemat ja sisällöt luokiteltiin ja kuvattiin kolmen Salanova ym. (2012) kuvaaman terveen organisaation kategorioiden mukaisesti.

Kyselyyn vastasi 7 opiskelijaa (22 %). Kaikki vastaajat olivat naisia, joista kahdella oli työkokemusta 6-10 vuotta, kahdella 11-15 vuotta ja kolmella yli 20 vuotta. Vastaajista kolme opiskeli työn ohessa ja kolme täysipäiväisesti. Yksi vastaajista opiskeli lasten hoidon ohella.

Projektin tuottama hyöty kohdeyritykselle

Kolme vastaajaa toi esiin, että kohdeyritys hyötyi saadun palautteen perusteella projektista. Yhden vastaajan mielestä projekti jopa ylitti yrityksen ennakko-odotukset.

Vaikutti siltä, että ylitimme heidän ennakko-odotuksensa. (Vastaaja 3.)

Kohdeyrityksen palautteen perusteella projektitehtävällä oli suuri positiivinen vaikutus. (Vastaaja 4.)

Yrityksen toimeksiantajan antaman palautteen mukaan hyöty oli erittäin suuri. (Vastaaja 6.)

Projekti kehitti tulosten mukaan yrityksen toimintatapoja ja käytäntöjä ja vaikutti suoraan työhyvinvointiin. Osallistujien motivaation lisääntymisen ja työssä jaksamisen parantumisen koettiin vaikuttavan suoraan kohdeyritykseen. Yrityksen hyödyt YAMK opiskelijoiden kokemuksen mukaan on kuvattu Salanova ym. (2012) kuvaamien terveen organisaation osa-alueisiin. (Kuvio 1.)

KUVIO 1. Yrityksen saama hyöty opiskelijaprojektista

Vastaajien mielestä työhyvinvointivaikutukset liittyivät henkilökunnan osallistumiseen ja mahdollisuuksiin tuoda esiin omia ajatuksia. Koettiin, että heidän haasteet on huomattu ja heitä arvostetaan. Projekti vaikutti vastaajien mielestä suoraan työssä jaksamiseen, toi esiin osaamisen, onnistumisen ja motivaation ja tarjosi uutta tietoa ja oppimismahdollisuuksia.

Pääsivät mukaan uudentyyppiseen oppimisprosessiin ja oppivat varmasti itsekin. (Vastaaja 5.)

Projekti tuki myös yrityksen toimintatapoja ja käytäntöjä. Jo pelkästään keskustelun herättäminen ja käynnistyminen johdon ja henkilökunnan kesken ja tilan antaminen asioiden käsittelylle koettiin hyödyksi. Osallistuminen ohjattuun toimintaan tarjosi myös tavan lähestyä omaa työhyvinvointia epämuodollisesti ja ohjattuna. Yritykset saivat myös konkreettisia työkaluja kehittää työhyvinvointia yhdessä myös jatkossa.

Asioita voidaan käsitellä myös työpajoissa ja kehittää asioita eteenpäin hyvässä hengessä. (Vastaaja 7.)

Tarjosimme heille myös konkreettisen hengähdystauon ja paikan, jossa he saivat miettiä hyvinvointiinsa liittyviä asioita. (Vastaaja 3.)

Vastaajat kokivat yrityksen hyötyvän myös välillisesti prosessin seurauksena syntyvän motivaation ja työssä jaksamisen kautta.  Yritys sai projektista raportin, jossa oli mukana toimenpiteeseen liittyvä tietoperusta ja yhteenveto toiminnasta ja tuloksista, mikä on informaatiota yritystason kehittämiseksi.

Työelämälähtöistä oppimista tukevat vastaajien mielestä sekä oma työpaikka, alueen yritykset ja työelämään tutustuminen yleensä, sekä oppilaitoksen omat hankkeet. Mikäli oma kehityshanke olisi valmiina opintojen alussa, se toisi mahdollisuuden kytkeä opiskelu omaan yritykseen. Oppimista tukevat sisällöt on kuvattu taulukossa 1.

TAULUKKO 1. Työelämälähtöistä oppimista tukevat tekijät ja sisällöt

Vastaajat toivoivat oppilaitoksen lisäävän yrityskontakteja ja toivovat yritysten mukana oloa ja yritysten tarjoamien projektien lisäämistä. Yrityksestä toivottiin myös yhteyshenkilöitä, joihin opiskelijat itse voisivat olla yhteydessä. Oppilaitoksen omat hankkeet tukevat osaltaan työelämälähtöistä oppimista ja samalla tarjoavat hankkeen organisaation kautta tukea projektin toteuttamiseen käytännössä. Myös mahdollisuus tutustua erilaisiin tehtäviin työelämässä tukisi vastaajien mielestä työelämälähtöistä oppimista. (Taulukko 1.)

Yhteenveto

Saatujen kokemusten mukaan jo pienet toimenpiteet on koettu saavan aikaan myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja toimintatapohin. Opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa käytetyt osallistavat menetelmät ovat osaltaan vahvistaneet työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä, kuten osallistuminen, omien ajatusten ja näkemysten esiin tuominen ja arvostuksen kokeminen. Osallistujat ovat saaneet tilan tarkastella asioita yhdessä. Osallistavat menetelmät ovat myös itsessään antaneet mallin, joiden avulla työyhteisö voi itse jatkaa kehittämistyötä.

Hyvän työelämän ääni –hankkeessa saatujen kokemusten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden sekä työpaikkojen yhteiset kehittämisprojektit ovat mahdollisia ja hedelmällisiä kaikille osapuolille. Tämän artikkelin aineistossa vastaajina olivat ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat, joilla kaikilla oli työkokemusta yli kuusi vuotta, osalla jopa yli 20 vuotta. Työkokemus on osaltaan tukenut projektin käytännön toteutusta. Myös tämän tutkimusaineiston toinen julkaisu osoittaa elämänkokemuksen ja työkokemuksen hyödyt (Kukkurainen 2017).

Hankkeen toimintatapa edellytti yritykseltä hyvin vähäisiä ajallisia ja rahallisia panoksia. Osin toiminta oli mahdollista hankkeen kautta, mutta nyt kokeiltua toimintamallia voidaan jatkossa toteuttaa myös ilman hanketta. Tarvitaan vielä käytäntöjen hioutumista, esimerkiksi sujuvaa ja oikea-aikaista yritysten mukaan saamista joko opiskelijoiden omien kontaktien tai ammattikorkeakoulun kautta. Pienten yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä on vielä kehitettävää sekä toiminnan että rakenteiden tasolla (Raappana & Niemi 2015).

Projektioppiminen vaatii teorian ja käytännön yhdistämistä ongelmanratkaisuun ja se puolestaan edellyttää työelämän ongelmien tuomista lähemmäksi oppilaitosta ja opiskelijoita (ks. Tynjälä, Välimaa & Sarja 2013). Etenkin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä tulee edelleen ja systemaattisemmin lisätä hankkeessa toteutetulla tavalla, jotta voitaisiin tukea sekä työelämää että oppimista. Työpaikoilla tarvitaan myös tietoa ammattikorkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvän työelämän ääni –hankkeessa tuotettiin Lamk Magazine-julkaisu, jossa hankkeen toiminnasta kerrottiin laajemmin käytännön kokemuksia (Niemi & Salakka 2017).

Lähteet

Alasoini, T. 2011. Hyvinvointia työstä. Kuinka työhyvinvointia voi kehittää kestävällä tavalla? Tykesin raportteja 76. Helsinki: Tekes.

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex.  [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki

Hyvän työelämän ääni. 2015. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S20233

Kananen, J. 2012. Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarja, 134. Jyväskylä: JAMK.

Kukkurainen, M. L. 2017. YAMK-opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta TKI-projektissa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu 19.9.2017 ]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/09/25/yamk-opiskelijoiden-kokemuksia-oppimisesta-tki-projektissa/

Kukkurainen, M. L. & Tuominen, U. 2015. Työhyvinvointiprojektin integrointi opintojaksoon.  Kokemuksia WelLog –projektista. Teoksessa: Huotari, P. & Väänänen, I. (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulutus työelämää uudistamassa: Kokemuksia monialaisen TKI-toiminnan kehittämisestä. [Verkkojulkaisu]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja. 60-68. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-246-8

Kukkurainen, M. L., Laisi, M. & Tuominen, U. 2016. Integrating learning and workplace experiences in the WellLog (Wellbeing in Logistic Centers). [Verkkojulkaisu]. Teoksessa:  Edulearn16. 8th International Conference on Education and New Learning Technologies: Conference Proceedings. Barcelona, Spain. July 4-6 2016. 1511-1517. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: https://library.iated.org/view/KUKKURAINEN2016INT

LAMK. [2016] . Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016 – 2018. [Verkkodokumentti]. Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-peda-ohjelma.pdf

Niemi, S. & Salakka, H. (toim.) 2017. Hyvän työelämän teemanumero 2017. LAMK Magazine. [Verkkodokumentti]. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951 -827-269-7

Raappana, A. & Niemi, S. 2015. Pienyritysten työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehittäminen osana ammattikorkeakoulun verkostoja – toimintaa, tuloksia ja kehittämiskohteita. Verkkolehti Lahtinen. [Verkkolehti]. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=1038

Salanova, M., Llorens, S. & Martinez, I. M. 2012. We Need a Hero! Toward a Validation of the Healthy and Resilient Organization (HERO) Model. Group & Organization Management. Vol. 37 (6), 785-822.

Svensson, L. & Randle, H. 2006. How to ”Bridge the Gap” – Experienes in Connecting the Educational and Work System. Teoksessa: Antonacopoulou, E., Jarvis, P., Andersen, V., Elkjaar, B. & Høyrup, S. Learning, Working and Living. Mapping the Terrain of Working Life Learning. 102-118. New York: Palgrave Macmillan.

Tynjälä, P., Välimaa, J., & Sarja, A. 2003. Pedagogical perspectives on the relationships between higher education and working life. Higher Education. [Verkkolehti]. Vol. 46 (2), 147-166. [Viitattu 14.9.2017]. Saatavissa:  http://dx.doi.org/10.1023/A:1024761820500

Kirjoittajat

Marja Leena Kukkurainen, TtT, tuntiopettaja, Hyvän työelämän ääni -hanke, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala.

Sari Niemi, YTM, projektipäällikkö, Hyvän työelämän ääni –hanke, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala.

Julkaistu 19.9.2017

Artikkelikuva: Helena Salakka 2017.

Viittausohje

Kukkurainen, M L. & Niemi, S. 2017. Oppilaitosyhteistyössä toteutettu projekti hyödyttää yritystä. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/09/19/oppilaitosyhteistyossa-toteutettu-projekti-hyodyttaa-yritysta/

Creative Commons -lisenssi

Työnantajien odotukset korkeakouluista valmistuneille työelämän muuttuessa : Työnantajakyselyn tulokset

LAMK RDI Journal, Uudistava oppiminen

Artikkelissa on katsaus korkeakoulutettujen työllistymiseen sekä digitaalisuuden tuomiin muutoksiin työelämässä. ESR-hankkeessa Tehokkaasti työelämään toteutettiin kysely työnantajille, millä kriteereillä he palkkaavat korkeakoulusta valmistuneita töihin ja artikkelissa kerrotaan kyselyn tuloksista ja siitä, mitä työnantajat odottavat korkeakoulusta valmistuneilta opiskelijoilta.

Kirjoittaja: Eija Lantta

1 Johdanto

Työelämä muuttuu nopeasti digitalisaation seurauksena, joten työelämään tarvitaan uudenlaisia osaajia. Tehokkaasti työelämään hankkeessa työnantajille tehty kysely osoittaa, että korkeakouluista valmistuneilta odotetaan monipuolisuutta ja monialaisuutta, yrittäjämäistä asennetta, kielitaitoa ja ohjelmointitaitoja. Työnantajat odottavat korkeakouluista osaajia, jotka luovat uutta työelämää.

1.1. Työllisyyskatsaus

Työllisyyskatsauksen (SVT 2016) mukaan joulukuun lopussa oli 358 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 19 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 35 200, joista EU/ETA maiden kansalaisia oli 10 400. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 48 100, mikä on 4 300 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 10 500.

Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyys laski edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna kuudella koulutusasteella; eniten alemmalla perusasteella (16 %), ylemmällä perusasteella (6 %) ja alimmalla korkea-asteella (5 %). Työttömyys nousi ainoastaan tutkijakoulutusasteella (4 %). Ylemmällä korkea-asteella työttömyys pysyi samana. Omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuudella oli yhteensä 36 300 henkilöä. (SVT 2016.)

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin joulukuun aikana 37 100, mikä on 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna 68 500 työpaikkaa, mikä on 7 400 enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikoista täytettiin joulukuun aikana 7 200, joista 3 700 työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla. 28 500 oli sellaisia, joissa työpaikan avoinna olo päättyi, koska työpaikan hakuaika oli päättynyt tai hakijoita oli riittävästi. Lisäksi peruutettiin 1 000 työpaikkaa ja 900 työpaikkaa ei pystytty täyttämään. Joulukuun lopussa oli edelleen avoinna 32 900 työpaikkaa. (SVT 2016.)

1.2. Digitaalisuus ja työelämän muutokset

Hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 1) on vahva tahtotila muuttaa julkisia palveluja digitaalisiksi. Digitalisaatiossa toimintatapoja uudistetaan asiakaslähtöisesti hyödyntämällä uutta teknologiaa ja palveluja kehitetään moniammatillisissa tiimeissä. Valtiovarainministeriön tiedotteessa ministeri Vehviläinen (2017) toteaa, että EU:n komission DESI 2017 indeksin mukaan Suomi on Tanskan jälkeen toisena digitaalisuudessa. Suomen vahvuuksia ovat julkisten palveluiden digitalisoiminen ja osa-alueet, jotka mittavat digitaalisia perustaitoja ja osaamista. Vehviläisen (2017) mukaan digitalisaation mahdollisuuksia täytyy hyödyntää täysimääräisesti arjen toiminnoissa ja viranomaispalveluissa.

Hao (2016) on tutkinut väitöskirjassaan Cloud Manufacturing: Strategic Alignment between Manufacturing Industry and Cloud Computing sitä, miten pilvipalvelut muuttavat kuluttajien ja yritysten elämää. Hao uskoo, että pilvivalmistus voisi olla avain yritysten kilpailukyvyn kasvuun. Pilvipalvelut tuovat yhteisen yhteistyöalustan, jossa toimivat voivat olla fyysisesti vaikka eri puolilla maailmaa eli yhteistyön tekeminen ei ole enää paikkaan sidottua. Palvelut ovat myös paremmin skaalattavissa kysynnän mukaan, kun toiminnanohjaus, valmistuksenohjaus, tuotannonohjaus ja etähallinta ovat pilvessä. (Hao 2016, s. 72-73.)

Lehti, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2012) ovat todenneet, että digitaaliteknologian ja siihen liittyvien palveluiden takia taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia voidaan verrata niihin muutoksiin, joita höyryn ja sähkön hyödyntäminen saivat aikaan, kun ne keksittiin. Eli digitaalisuus on paljon muutakin kuin sähköisiä palveluita ja digitaalisuus muuttaa työelämää monella tavalla.

Sitran Elinvoima-foorumin (2017) mukaan ”Uusi työ on ainakin joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja purskeista ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa.” Työnteko ei ole samalla tavalla vuosikelloon, aikaan tai paikkaan sidottua kuin aikaisemmin, joten myös työkulttuurien täytyy muuttua. Työssä tarvitaan yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä. Uusi työ tuo mukanaan epätyypilliset työsuhteet, itsensä työllistämisen, osuuskunnat jne., joten myös olemassa olevien neuvontapalveluiden pitää muuttua antamaan tietoa uudenlaisesta työstä. Koulujen täytyy ottaa käyttöön kokeilukulttuuri, enää ei opiskella ulkoa vaan opitaan erilaisilla tavoilla.

1.3. Korkeakoulutettujen työllistyminen

Hallitusohjelman kohdan Osaaminen ja koulutus Kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään (2017-2020) tavoitteena on saada korkeakoulutettujen opiskeluaika lyhyemmäksi ja siirtyminen työelämään sujuvaksi lisäämällä mm. monipuolisten digitaalisten välineiden hyödyntämistä opetuksessa ja tukemalla korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä. OKM:n työryhmä Laadullinen työllistyminen yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi (2017) ehdottaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa työllistymistä mittaavat kriteerit korvattaisiin uusilla laadullista työllistymistä mittaavilla kriteereillä. Tavoitteena on, että laadullisen työllistymisen kriteeri lisättäisiin korkeakoulujen rahoitusmalliin vuodesta 2019 alkaen. Korkeakouluja palkitaan tulevaisuudessa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Uudistuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä sekä kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön työelämän kanssa.

Korkeakouluilta edellytetään toimenpiteitä, että valmistuneet sijoittuisivat työelämään heti opiskelujen jälkeen. Kuten työllisyystilastoista voidaan havaita, työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole mahdollisuutta kantaa vastuuta pelkästään korkeakoulutettujen työllisyydestä. Korkeakoulutettujen pitäisi osata hakea työtä monien eri kanavien kautta ja työllistyä heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön ja tähän tarvitaan korkeakouluilta panostusta.

2 Työnantajakysely ja sen tulokset
2.1. Työnantajille tehty kysely

Tehokkaasti työelämään ESR-hankkeessa (2016) toteutettiin työnantajille kysely korkeakouluopiskelijoiden rekrytointiin liittyen. Kysely lähetettiin valtakunnallisten Tehokkaasti työelämään, KILKAS-Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi ja Sometaduuniin -hankkeiden kautta työnantajille. Vastauksia saatiin eri alojen ja eri sektoreiden työnantajilta yhteensä 131, joten vastaukset kattavat hyvin korkeakoulujen eri alojen työnantajat. Kyselyllä haluttiin selvittää, mitkä seikat vaikuttavat siihen, että työnantajat ottavat töihin ammattikorkeakoulujen harjoittelijoita ja ammattikorkeakouluista valmistuvia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun luodaan keinoja opiskelijoiden työllistymiseen heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön.

2.2. Harjoittelijan rekrytointi

Tärkeimpänä kriteerinä harjoittelijoiden rekrytoinneissa pidettiin opiskelijan suuntautumista opinnoissa ja sitä, mitä opintoja tutkinto sisältää. Työkokemusta pidettiin tärkeänä ja työkokemuksen ei välttämättä tarvitse olla omalta alalta silloin kun ollaan palkkaamassa harjoittelijoita. Työnantajat arvostivat myös opintomenestystä. Kielitaitoa arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Etenkin englannin kielen hyvää osaamista pidettiin tärkeänä, mutta myös ruotsin, venäjän ja saksan kielen osaamista arvostettiin. Joissakin työpaikoissa on hyötyä myös viron, espanjan tai portugalin kielen osaamisesta.

Kun työnantajat valitsevat haastateltavia, hakijan aktiivisuus, hyvä hakemus ja CV ovat avainasemassa ja nimenomaan persoonallista ja kieliopillisesti virheetöntä hakemusta arvostetaan, myös sosiaalisen median näkyvyyttä ja esimerkiksi videoesittelyjä toivotaan. Hakijan kiinnostus alaan ja organisaatioon sekä perehtyminen etukäteen organisaatioon lisäävät hakijan kiinnostavuutta. Hakijan asenne, harrastuneisuus ja motivaatio ovat myös tärkeitä. Työ- ja koulutodistukset, työnäytteet sekä opiskelun kautta saatu ydinosaaminen vaikuttavat, samoin opiskelun vaihe ja harjoittelun tärkeys valmistumiseen nähden. Korkeakouluilta toivotaan yhteydenottoja, osa työnantajista toivoisi myös korkeakoulujen tarjoavan heille juuri heidän tehtäviinsä sopivia harjoittelijoita.

Haastattelussa painottuvat hakijan motivaatio ja oma-aloitteisuus sekä persoonallisuus ja vuorovaikutustaidot. Ensivaikutelma on tärkeä sekä käytös ja esiintyminen haastattelutilanteessa. Työnantajat edellyttävät täsmällisyyttä työhaastatteluun tultaessa sekä valmistautumista haastattelutilanteeseen. Aito kiinnostus alaa kohtaan, asenne työtä kohtaan, työnäytteet omasta osaamisesta ja asiakaslähtöisyys / asiakaspalvelusuuntautuneisuus korostuvat haastattelussa. Työnantajat arvostavat digitaalisuuden osaamista, ei aikaan ja paikkaan sidottua työskentelyä, kokeilukulttuuria, ICT- ja ohjelmointitaitoja ja muutosketteryyttä.

Työnantajilta kysyttiin, mitä rekrytointikanavia he ovat käyttäneet harjoittelijoiden rekrytoinnissa ja 68 % työnantajista vastasi, että harjoittelijat olivat itse ottaneet yhteyttä työnantajaan. 47 % työnantajista oli ollut myös itse yhteydessä korkeakouluun. 36 %:lle työnantajista organisaation omat internet-sivut ovat tärkeä työväline rekrytoinnissa.

Työnantajilta kysyttiin myös, mihin he haluaisivat muutoksia, että he palkkaisivat harjoittelijoita korkeakouluista. Työnantajat toivoivat, että korkeakoulut tiedottaisivat työantajille päin mahdollisista harjoittelijoista ja että he saisivat tukea korkeakouluilta harjoittelun ohjaukseen. Toivottiin myös ns. suoraa linjaa korkeakouluun eli yhteyshenkilöä, jonka kautta olisi helppo välittää tietoja harjoittelupaikoista opiskelijoille ja työnantajat saisivat tietoa opiskelijoiden soveltuvuudesta tiettyyn tehtävään. Harjoittelijoiden rekrytointien pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja harjoitteluja voitaisiin myös enemmän suunnitella yhdessä työnantajien kanssa.

Opiskelijoiden pitäisi osata tehdä muistiinpanoja, kun työnantaja perehdyttää harjoitteluun, ettei työnantajan tarvitse koko ajan vastata samoihin kysymyksiin. Työnantajat toivovat opiskelijoilta parempia digitaalisia työskentelytaitoja, parempaa suomen kielen kirjoittamisen ja kieliopin osaamista sekä visuaalisuuden osaamista esittelymateriaaleissa. Opiskelijoiden pitäisi tuntea ja tunnustaa oma osaamisensa, sekä vahvuudet että heikkoudet. Opiskelijoiden asenne työtä kohtaan täytyy olla kunnossa ja työelämätaidot hallussa. Osa työnantajista painottaa myös kansainvälisen vaihdon ja opintojen tärkeyttä.

Joidenkin työnantajien mielestä koulutus on irronnut työelämästä. Työtä tehdään nykyään eri paikoissa, eri aikoina, virtuaalisilla alustoilla, kansainvälisillä alustoilla 24/7, deadlinet ovat todellisia: työelämässä ellei työtä tehdä tiettyyn kellonaikaan mennessä, työllä ei ole mitään arvoa. Työnantajat toivoisivat enemmän ekskursioita ja kontakteja alan yrityksiin jo heti opintojen alusta lähtien ja korkeakouluihin opintojaksoja, joiden vetäjinä toimisivat työelämässä olevat alan asiantuntijat.

Työnantajista 75 % vastasi kyllä tai mahdollisesti, kun kysyttiin voisiko työnantaja ottaa harjoittelijaksi kansainvälisen opiskelijan. Kansainväliseltä opiskelijalta edellytetään sopivaa persoonaa, suomen kielen taitoa, alan työkokemusta ja sopivia opintoja. Kansainväliseltä harjoittelijalta odotetaan myös kiinnostusta alaa kohtaan, hyvää englannin kielen taitoa, ohjelmointitaitoja, motivaatiota, vuorovaikutustaitoja ja sopivuutta tehtävään eli ihan samoja asioita kuin suomalaiselta harjoittelijalta.

 2.3. Korkeakouluista valmistuneiden rekrytointi

Työnantajista 56 % oli rekrytoinut korkeakouluista valmistuneita toistaiseksi voimassa oleviin kokoaikaisiin työsuhteisiin, 50 % määräaikaisiin työsuhteisiin ja 25 % osa-aikaisin työsuhteisiin. Rekrytointikanavana oli 44 %:ssa ollut organisaation omat internet-sivut, lähes yhtä usein työnhakija oli itse ottanut yhteyttä työnantajaan ja 28 % työnantajista oli löytänyt korkeakoulusta valmistuneen suhdeverkoston kautta. Rekrytointikanavana oli käytetty myös työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuja, muita internet-palveluja, sosiaalista mediaa ja lehti-ilmoituksia tai työnantajat olivat ottaneet yhteyttä suoraan korkeakouluun. Monet työnantajat olivat ottaneet töihin valmistuneen opiskelijan, joka oli suorittanut aikaisempia harjoitteluita samassa organisaatiossa.

Kun työnantajat rekrytoivat korkeakoulusta valmistuneita, tärkeimpänä asiana pidettiin alan työkokemusta, muuta työkokemusta ja aiempaa harjoittelua vastaavissa tehtävissä tai samassa organisaatiossa. Myös opiskelijan suuntautuminen opinnoissa ja opintojen aineyhdistelmä olivat tärkeitä kriteereitä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden rekrytoinnissa. Työnantajat arvostivat myös valmista tutkintoa ja opintomenestystä. Kielitaitoa ja kansainvälistä kokemusta arvostettiin ja kielitaidon osalta nimenomaan englannin kielen osaamista pidettiin tärkeänä, suurimmassa osassa työpaikkoja kielitaidon osalta riittää, että osaa englantia hyvin. Muista kielistä nousivat ruotsi, saksa ja venäjä tärkeiksi joissakin tehtävissä. Jos osaa hyvin jotain harvinaista kieltä, jota organisaatiossa tarvitaan, se saattaa nousta rekrytoinnissa tärkeäksi asiaksi.

Työnantajilta kysyttiin, voisivatko he palkata kansainvälisen opiskelijan valmistumisen jälkeen töihin ja 66 % työnantajista vastasi kyllä tai mahdollisesti. Tärkeimpänä kriteerinä pidettiin suomen kielen taitoa, persoonan sopivuutta, alan työkokemusta ja opintojen sopivuutta tehtävään. Avoimissa vastauksissa nousi esille samoja asioita kuin suomalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa eli hyvä englannin kielen taito, ohjelmointitaidot, motivaatio työntekoon, vuorovaikutustaidot tai että henkilö on tehnyt aikaisemmin harjoittelun samassa organisaatiossa. Kansainväliset yhteishankkeet voivat myös työllistää kansainvälisen opiskelijan.

Työnantajien mukaan seikat, jotka vaikuttavat siihen, kenet he kutsuisivat haastatteluun, ovat hyvä hakemus ja CV ja sen jälkeen harjoittelu- ja työkokemus. Tehtävään valinnassa painottuvat hakijan persoona, työhaastattelussa onnistuminen ja harjoittelu- ja työkokemus. Avoimien vastausten perusteella työnantajat arvostavat lisäksi positiivisuutta, ohjelmointitaitoja, työhön tarttuvaa asennetta, motivaatiota, muutosketteryyttä ja kiinnostusta tehdä asiakastyötä. Myös näytteitä osaamisesta arvostetaan.

Työnantajista 37 % aikoo palkata korkeakoulusta valmistuneita vuoden sisällä. Niistä työnantajista, jotka eivät aio palkata, 79 % ilmoittaa syyksi sen, että ei ole rekrytointitarvetta. Että työnantajat rekrytoisivat korkeakoulusta valmistuneita, rekrytoinnille täytyisi olla todellinen tarve. Pitäisi löytää sopiva henkilö ja saada tukea koulusta soveltuvien henkilöiden kartoittamiseen. Rekrytointi olisi mahdollista, jos ulkomaankauppa paranisi, työntekijöitä lähtisi pois (irtisanoutumisia, vuorottelu/opintovapaalle tai eläkkeelle jäämisiä,), työtilanne paranisi tai työntekijän palkkauksen sivukuluja alennettaisiin. Toivottiin myös aktiivisuutta korkeakoulusta valmistuneilta ottaa yhteyttä ja hakea työpaikkoja, samoin toivottiin korkeakouluilta enemmän aktiivisuutta tarjota opiskelijoita töihin. Harjoittelussa olleita opiskelijoita voidaan mahdollisesti palkata valmistumisen jälkeen erilaisiin projekteihin. Korkeakoulusta valmistuneiden täytyisi olla valmiita tekemään töitä osa-aikaisesti ennen kokoaikaiseen tehtävään palkkaamista.

Työnantajilta kysyttiin arviota rekrytointitarpeesta vuoteen 2018 mennessä. 55 % työnantajista arvioi, että asiantuntijatason työvoimatarve pysyy ennallaan, 31 %, että se kasvaa ja 14 %, että asiantuntijatason työvoimatarve vähenee vuoteen 2018 mennessä. 64 % työnantajista arvioi johtotason työvoimatarpeen pysyvän ennallaan vuoteen 2018 mennessä, 6 % arvioi kasvavan ja 30 % vähenevän vuoteen 2018 mennessä.

Kysymykseen, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, työnantajat vastasivat, että osaamisessa korostuvat palveluliiketoiminta, menetelmäsuunnittelu, myynti, asiakaspalvelu, digitaidot, sovelluskehitys, ohjelmointikielet, ohjelmointi, ICT osaaminen, pelisuunnittelu, peliliiketoiminta, graafinen suunnittelu, media- ja elokuvaosaaminen, post production, animaatio, äänisuunnittelu, tietoturva, talouden ja hallinnon osaaminen, kansainvälisen kaupan ja hankinnan osaaminen, kansainvälinen myynti- ja markkinointi, vero-osaaminen, lainopillinen osaaminen, viestintä- ja markkinointiosaaminen, tapahtumantuotanto-osaaminen, sosiaali- ja terveysalan osaaminen ja nykyaikaisen ajoneuvotekniikan osaaminen.

 3 Loppuyhteenveto

Työnantajat edellyttävät tulevaisuuden osaajilta monipuolisuutta ja monialaisuutta. Tarvitaan esimerkiksi moniosaajia tekniikan alalta, joilla on myös kaupallisen liiketoiminnan tuntemusta tai kielitaitoisia ICT-osaajia, jotka ovat ulospäin suuntautuneita aktiivisia tekijöitä. Tarvitaan vuorovaikutuksen ja viestinnän perustaidot osaavia orkesteroijia työelämän ollessa digitaalinen, fyysinen ja sosiaalinen yhtä aikaa. Ihmisiä, joiden fokus on aikaansaamisessa. Aika ahkeria, ehkä hieman intohimoisia. Tarvitaan IT-osaajia, analysointitaitoisia ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa tietojaan organisaation tarpeisiin ja ymmärtävät liiketoimintaa ja ovat kehittämishakuisia ja aktiivisia henkilöitä.

Työelämä tarvitsee kielitaitoisia, kommunikaatiotaitoisia osaajia, jotka hallitsevat myynnin, markkinoinnin, sisällöntuotannon ja digitaalisen maailman. Ammattitaitoisia ja asiakaspalveluhenkisiä ohjelmoijia, jotka pystyvät hoitamaan projektien kokonaistoimituksia. Täytyy pystyä tekemään useita asioita samanaikaisesti. Tarvitaan diginatiiveja, muutosketteriä, vahvasti asiakaskokemusta ymmärtäviä, myynnillisiä ja asiakaspalveluhenkisiä palveluosaajia.

Työntekijöiltä vaaditaan kielitaitoa, ICT-taitoja, motivaatiota, joustavuutta, matkustushalukkuutta, motivaatiota itsensä kehittämiseen, myyntihenkisyyttä, oppimiskykyä- ja halua, kykyä toimia ryhmässä, ulospäinsuuntautuneisuutta, loogista ajattelukykyä, innovatiivisuutta, esiintymistaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yleissivistystä.

Työnantajat toivovat korkeakouluilta laadukasta opetusta, että valmistuneilla olisi hyvät tiedot tullessaan työelämään. Työhön tulevilta he edellyttävät oikeanlaista asennetta kasvaa työelämässä osaajiksi ja päästä sitä kautta haastavampiin tehtäviin. Korkeakouluista pitäisi valmistua ihmisiä, jotka kykenevät luomaan uutta työelämää!

Lähteet

Hao, Y. 2016. Cloud Manufacturing: Strategic Alignment between Manufacturing Industry and Cloud Computing. Väitöskirja. Vaasa: Vaasan yliopisto.

OKM:n työryhmä. 2017. Laadullinen työllistyminen yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-laadullinen-tyollistyminen-yhdeksi-korkeakoulujen-rahoituskriteeriksi.

Lehti, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. 2012. Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy.

Sitra. 2017. Millainen on uusi elivoimainen työelämä? [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/uusi-tyo/#mista-on-kyse.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ­ ja elinkeinoministeriö. 2016. Työnvälitystilasto. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016062121946.

Tehokkaasti työelämään ESR-hanke. 2016. Työnantajille tehty kysely. [Julkaisematon].

Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 1. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio/karkihanke1.

Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 3. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen/karkihanke3.

Vehviläinen, A. 2017. Suomi vahvasti kärkimaita digissä – kunnianhimon tasoa nostetaan edelleen. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-vehvilainen-suomi-vahvasti-karkimaita-digissa-kunnianhimon-tasoa-nostetaan-edelleen.

Kirjoittaja

Insinööri, AmO, Hallintotieteiden yo Eija Lantta toimii projektipäällikkönä valtakunnallisessa Tehokkaasti työelämään hankkeessa. Hän on toiminut Lahden ammattikorkeakoulussa n. 15 vuotta opintoasiainpäällikkönä ja –johtajana ja 1.12.2016 lähtien palveluasiantuntijana opetusteknologiapalveluissa.

Julkaistu 14.6.2017

Viittausohje

Lantta, E. 2017. Työnantajien odotukset korkeakouluista valmistuneille työelämän muuttuessa : työnantajakyselyn tulokset. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/06/14/tyonantajien-odotukset-korkeakouluista-valmistuneille-tyoelaman-muuttuessa-tyonantajakyselyn-tulokset/

Creative Commons -lisenssi