Aihearkisto: LAMK RDI Journal

Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla

24.5.2017Kiertotalouden ratkaisut, LAMK RDI Journal, YrittäjyysLAMKpub

Kiertotalouden merkitys on viime vuosina korostunut merkittävästi. Raaka-aineita ja materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Aiemmin hyödyttömiksi koetuille materiaalivirroille on pyritty löytämään uusia käyttökohteita. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen on oleellinen osa huomisen liiketoimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään hevosenlannan hyödyntämistä energianlähteenä. Energiakäytön myötä lannalle voidaan löytää uusia käyttökohteita. Lanta on ollut sitä tuottaneille talleille tähän asti usein kuluerä. Energiakäytössä siitä voi olla mahdollista muodostua kuluerän sijaan tulonlähde.

Kirjoittajat: Rita Nurminen ja Sami Heikkinen

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu Päijät-Hämeen talliyrittäjien mielestä tarpeellinen, sekä minkälainen olisi kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu. Toimeksiantajana toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hanke, jonka kanssa yhteistyössä ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin. Tutkimus perustuu viitekehykseen, jossa käsitellään hevostaloutta, kiertotaloutta ja palveluliiketoimintaa. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kahden kyselytutkimuksen avulla. Tulosten perusteella on kehitetty malli hevosenlannan hyötykäytöstä energiantuotannossa service blueprint -työkalun avulla.

Suomessa on noin 75 000 hevosta, ja määrän oletetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Myllymäki, Särkijärvi, Karppinen, Kumpula, Virkkunen 2014, 5.) Maaseudulla hevosenlannan loppusijoitusta ei yleisesti koeta ongelmaksi, koska hevosenlanta voidaan hyödyntää maanparannusaineena pelloilla. Hevosharrastuksen suosion nousun myötä hevosten sijoittuessa yhä enemmän taajama-alueille, lannan loppusijoitus koetaan taajama-alueen talleilla kuitenkin haastavaksi. (Laitinen & Mäki-Tuuri 2014, 11; InnoHorse 2014.)

Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden periaatteita noudattaen

Kiertotaloudessa ei pyritä pelkästään jätteiden synnyn minimointiin, vaan siihen, että teollisuuden ylijäämämateriaalit ja sivuvirrat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman kattavasti seuraavan toimijan toimesta (Arponen, Granskog, Pantsar-Kallio, Stuchtey, Törmänen, & Vanthournout 2014). Suurin osa teollisuuden tuotantoketjuista on vielä lineaarista mallia, jossa seurataan ota – valmista – kuluta – hävitä -mallia. Teknologian kehitys ja luonnonvarojen niukkuus ajavat kuitenkin kehittämään uusia toimintatapoja kiertotalouden mallin mukaisesti. (Export Leadership Forum 2015.)

Useamman yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa toisiaan täydentävät yritykset hyödyntävät tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, energiaa ja palveluita, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu arvokkaaksi tuotannon tekijäksi teollisessa symbioosissa. (Sitra 2016.) Kiertotalous ja teolliset symbioosit perustuvat vihreiden arvojen ohella kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa jäte, tähteet tuotannon sivuvirrat ja muut ylijääneet materiaalit jalostetaan rahaksi. (Perko 2014.)

Teollisten symbioosien pohjalle rakentuvissa liiketoiminnan ekosysteemeissä tuotetaan myös suurempaa lisäarvoa käyttämällä vähemmän luonnonvaroja kuin perinteisissä teollisuuden arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa energian ja veden kulutusta sekä pienempiä jätemääriä. (Sitra 2016.) Symbioosien ansiosta kaikki käytetyt ja ylijääneet raaka-aineet saadaan takaisin tuotantoon ja ravinteet turvallisesti ravintoketjuihin. Näin syntyy suljettuja kiertoja, joissa pyritään siihen, ettei mitään menisi hukkaan, ja joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja neitseellisistä raaka-aineista. (Perko 2014.)

Hevosenlannan hyödyntämiselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, niin materiaalina kuin energianakin. Erilaiset hyötykäyttövaihtoehdot tukevat uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotantotavoitteita, koska hevosenlanta itsessään on jo uusiutuvaa. (Lappeenranta University of Technology 2017.) Hevosenlanta sisältää raaka-aineena paljon energiaa, ja sitä voi myös puristaa käyttöä varten pelletiksi tai briketiksi. (Bioenergianeuvoja 2016.) Keskimäärin kahden hevosen tuottamalla lantamäärällä voi lämmittää yhden omakotitalon ympärivuotisesti (Fortum HorsePower 2016).

Hevosenlannan hyötykäyttöä on aiemmin rajoittanut tiukka lainsäädäntö, mutta Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskevan Euroopan unionin asetusmuutoksen hyväksymisen myötä 17.1.2017 hevosenlannan poltto mahdollistuu myös tavanomaisissa polttolaitoksissa. Lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia. Tämä poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista, mikä helpottaa uusien toimijoiden siirtymistä lannan polttoon. (Ympäristöministeriö 2017.) Hevosenlantaa voidaan hyödyntää muun muassa polttamalla, kaasuttamalla, biokaasuttamalla ja kompostoimalla (Hippolis 2016).

Kehittämisen menetelmät

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka on yksi tapaustutkimuksen keskeisemmistä tiedonkeruumenetelmistä (Hirsjärvi ym 2009, 193). Se soveltuu hyvin mielipiteiden ja taustamuuttujien selvittämiseen (Finnish Network of Living Labs 2012). Päijät-Hämeen alueen talliyrittäjiä lähestyttiin sähköpostitse kyselyllä, joka koski tallien lantahuoltoa. Kysely oli suunniteltu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hankkeen kanssa. Kysely lähetettiin 73:lle talliyrittäjälle, mutta vain 67 kyselyä tavoitti vastaanottajan. Kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä, ja kysely oli aktiivisena 9.8.2016 – 7.9.2016. Vastauksia saatiin 19, jolloin vastausprosentti oli 28%.

Service blueprintiä muodostettaessa havaittiin, että palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä varten tarvittaisiin vielä lisää tietoa asiakkaiden mielipiteistä, joten keväällä 2017 ensimmäiseen kyselyyn vastanneille lähetettiin vielä täydentävä kysely. Tähän kyselyyn vastasi 5 talliyrittäjää.

Service blueprint eli palvelumalli on palvelumuotoilun tekniikka, joka lähestyy asiakaskeskeisesti palveluinnovaatioita ja palveluiden kehittämistä (Inno-vointi 2017). Blueprintin ideana on se, että yritykset pääsevät tarkastelemaan itseään ja toimintaansa asiakkaan näkökulmasta (Innokylä 2017). Palveluketju kuvataan toiminto toiminnolta kronologisessa järjestyksessä yli yrityksen eri alueiden rajojen (Tuulaniemi 2011, 210). Tämä todentaa sitä, että palveluprosessi ei ole sama palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla, vaan molemmissa on paljon toiselle näkymättömiä toimintoja (Innokylä 2017). Blueprintissä on käytössä useimmiten viisi peruselementtiä, jotka ovat: Käyttäjän toiminnot eli palvelutila, Front desk eli asiakaspalvelijan toiminnot, Back office henkilöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan näkökulmasta havaittavissa olevat asiat. (Inno-vointi 2017.) Kaavion täyttäminen aloitetaan prosessin ja asiakkaan segmentin määrittelyllä. Tämän jälkeen kaaviota aletaan täyttää asiakkaan toimintojen perusteella, ja sen jälkeen lisätään työntekijöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan havainnoimat asiat. (Innokylä 2017.)

Millainen palvelu vastaisi talliyrittäjien tarpeita?

Ensimmäisen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maaseudulla sijaitsevat tallit eivät koe lantahuoltoa ongelmaksi. He kertovat käyttävänsä lannan maanparannusaineena omilla tai naapureiden pelloilla. Lannan loppusijoitus ei myöskään tuota merkittäviä ylimääräisiä kuluja tai työtunteja. Kuitenkin tallit, jotka sijaitsevat lähempänä kaupunkia tai tallikeskittymissä, kuten Jokimaalla, kokevat lantahuollon kustannukset ja työmäärän liian suuriksi.

Palvelu, joka kehitettiin kyselyiden tulosten perusteella, perustuu siihen, että hevostalleilla syntyy lantaa, josta tallinpitäjien on päästävä eroon. Palvelun tuottaja taas pystyy hyödyntämään lannan energiantuotannossa, jolloin voidaan puhua teollisesta symbioosista. Palvelulle pyritään luomaan myös lisäarvoa erilaisin keinoin. Tulosten perusteella luotu palvelumalli on esitetty service blueprintin avulla (kuvio 1).

Kuvio 1. Palvelumallin service blueprint.

Kyselyn perusteella tallinpitäjät kokivat, että hevosenlannan hyötykäyttöpalvelulle olisi tarvetta Päijät-Hämeen alueella. Uudellamaalla toimiva Fortumin Horse Power hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu koettiin vastaajien mielestä liian kalliiksi, sekä huonona puolena pidettiin sitä, että kyseisessä palvelussa ainoana kuivikevaihtoehtona on puupohjaiset kuivikkeet, kuten kutterin puru. Tämän perusteella esimerkkipalvelua lähdettiin kehittämään siltä pohjalta, että asiakas voisi itse valita haluamansa kuivikkeen palveluun. Käytettävän kuivikkeen tulee kuitenkin soveltua metodiin, jolla lantaa hyödynnetään energiantuotannossa. Talliyrittäjät kokivat myös, että olisi hyvä, jos palvelu voisi toimia mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen avulla asiakas voisi itse määritellä ajankohdan, jolloin lantakuorma noudetaan. Sovelluksen avulla palvelua pystyisi muokkaamaan mieluisekseen reaaliajassa. Asiakas voisi myös itse valita, kerääkö hän lannat siirrettävään konttiin, vai jo olemassa olevaan lantalaan, joka tyhjennettäisiin. Palveluntuottajan kannalta siirrettävä kontti olisi helpompi logistisesti. Jos asiakkaalla on jo olemassa oleva lantala rakennettuna, hän voisi varastoida sinne esimerkiksi kuivikkeita. Asiakas voisi itse myös valita valmiiksi annetuista vaihtoehdoista lantalan tyhjennysvälin, sekä ajankohdan milloin tyhjennys tapahtuu. Tyypillinen noutoväli voi vaihdella kahdesta viikosta neljään viikkoon. Asiakkaalla tulisi olla myös mahdollisuus hyödyntää palvelussa syntyvää energiaa.

Vaikka palvelu pyörii suurimmaksi osaksi mobiilisovelluksen avulla, asiakkaaseen otetaan yhteyttä myös puhelimitse luotettavuuden luomiseksi. Palveluun kuuluu noin kahden kuukauden koeaika, jonka jälkeen solmitaan määräaikainen sopimus, jossa palvelun hinta perustuu sopimuksen kestoon. Pidempiaikaisella sopimuksella hinta on edullisempi. Asiakkaalle lähetetään tietyin väliajoin tyytyväisyyskysely, koska palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmaksi.

Palvelutodisteet ovat asiakkaalle näkyviä toimintoja, ja tulevat ilmi blueprintissä ylimmällä rivillä. Esimerkkipalvelussa palvelutodisteina toimivat esimerkiksi mainokset, allekirjoitettu sopimus, sekä asiakkaan vastaanottamat vahvistukset palvelusta. Tukitoiminnot ovat palvelua tukevat kanavat ja toiminnot. Näitä ovat esimerkiksi puhelin ja tietokone, jonka avulla asiakas käyttää palvelun sovellusta.

Tulosten hyödynnettävyys

Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt palvelumalli hevosenlannan hyödyntämiseksi. Palvelumallia voi sellaisenaan pilotoida käytännössä. Se tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia energianlähteitä ja samalla kasvukeskusten läheisyydessä sijaitseville hevostalleille keinon muuttaa entiset jätteet raaka-aineiksi. Onnistunut pilotointi voi johtaa palvelumallin laajempaankin käyttöönottoon.

Suomen energian tuotannosta n. 30 % on uusiutuvaa energiaa (Tilastokeskus 2009). Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tavoitteeseen uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2020 Suomen energian tuotannosta 38 % pitäisi tuottaa uusiutuvana energiana (Tilastokeskus 2009). Tämän tavoitteen saavuttaakseen Suomen täytyy löytää uusia energian tuotannon tapoja. Yksi uusi toimintatapa ei vielä riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan rinnakkain on kehitettävä useampia uusia malleja. Tämän tutkimuksen kautta syntynyt lähestymistapa voi olla yksi näistä. Sen liiketaloudellisia mahdollisuuksia täytyy vielä tutkia tarkemmin. Samoin ratkaisun suhteutumista syöttötariffeihin ja niiden vaikutusta kannattavuuteen on tarkasteltava erikseen. Näihin kysymyksiin täytyy etsiä vastauksia jatkotutkimuksen kautta.

Tällaisia uusia toimintamalleja tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan avulla entisistä ongelmista voidaan muodostaa uusia mahdollisuuksia.

Lähteet

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitra 72 [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf

Bioenergianeuvoja. 2016. Hevosenlanta. Bioenergianeuvoja. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hevosenlanta/

Export Leadership Forum. 2015. Circular economy: from waste to wealth. Export Leadership Forum. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://blog.exportleadership.com/2015/11/04/the-circular-economy-from-waste-to-wealth/

Finnish Network of Living Labs. 2012. Kyselytutkimus. Finnish Network of Living Labs. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://fnoll.wordpress.com/2012/05/21/42/

Fortum HorsePower. 2016. Lannasta energiaa. Fortum HorsePower. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.fortumhorsepower.fi/fi/palvelut/horsepower-luo-lannasta-energiaa/

Hippolis. 2016. Lannan biokaasutus eli mädätys. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/fi_manure/fi_good_practices/

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

InnoHorse. 2014. Lannan varastointi. InnoHorse -tallityökalu. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/

Innokylä. 2017. Service blueprint. Innokylä. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://www.innokyla.fi/web/malli111516

Inno-vointi. 2017. Service blueprint. Inno-vointi.fi [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/kokeilu/service-blueprint

Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. 2014. Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Lappeenranta University of Technology. 2017. Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet. Lappeenranta University of Technology. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.lut.fi/hevosenlannan-kestava-hyodyntaminen-ja-liiketoimintamahdollisuudet

Myllymäki, M., Särkijärvi, S., Karppinen, T., Kumpula, H., Virkkunen, E. 2014. Hevosenlannan hyötykäytön lisääminen, case Kainuu. Biojäte ja hepolanta –hankkeen selvityksiä 2/4. Luonnonvarakeskus: Jukuri. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485500/Hevosen%20lannan%20hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6n%20lis%C3%A4%C3%A4minen%20case%20Kainuu_final.pdf?sequence=1

Nurminen, R. 2017. Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/125387

Perko, S. 2014. Ei enää jätettä vaan isompia voittoja. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/ei-enaa-jatetta-vaan-isompia-voittoja

Sitra. 2016. Uutta liiketoimintaa teollisista symbiooseista. Teolliset symbioosit. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/teolliset-symbioosit

Tilastokeskus. 2010. Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/salatuo/2009/salatuo_2009_2010-09-29_tie_001_fi.html

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.

Ympäristöministeriö. 2017. Hevosenlannan poltto helpottuu. Ympäristöministeriö. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hevosenlannan_poltto_helpottuu(41857)

Kirjoittajat

Rita Nurminen valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta Palveluliiketoiminnan tradenomiksi keväällä 2017.

Sami Heikkinen, FM, KTM, toimii lehtorina ja Palveluliiketoiminnan vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 23.5.2017

Artikkelikuva: Pixabay: https://pixabay.com/p-1734143/?no_redirect

Viittausohje

Nurminen, R. & Heikkinen, S. 2017. Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/05/24/liiketoimintaa-hevosenlannasta-kiertotalouden-avulla/

Ryhmänohjauksesta ja ryhmästä tukea opinnäytetyöprosessissa

21.4.2017Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK RDI Journal, Uudistava oppiminenLAMKpub

LAMKin sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin hanke ”Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöiden ohjausprosessissa – malli työelämäyhteistyössä tapahtuvasta opinnäytetyön ryhmäohjauksesta”. Hankkeen päätyttyä kerättiin tietoa teemahaastatteluilla ryhmäohjauksesta hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä ja muilta samaan aikaan opinnäytetyön ryhmäohjaukseen osallistuneilta opiskelijoilta ja heidän ohjaajiltaan. Tässä artikkelissa kuvataan tuon tutkimuksen tuloksia.

Kirjoittaja: Päivikki Lahtinen

Opinnäytetyö sosiaali- ja terveysalalla ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyön 15 op:n tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida kriittisesti työelämän kehittämistarpeita ja käyttää tarkoituksenmukaisia kehittämismenetelmiä oman ammattialan kehittämiseksi, suunnitella, toteuttaa, arvioida ja julkaista opinnäytetyön sekä raportoida sen oman alansa tutkivan kirjoittamisen periaatteiden mukaan sekä soveltaa ja hyödyntää opinnäytetyön tuloksia (tietoa, palvelua, tuotetta) työelämän toiminnan kehittämiseksi (LAMK 2015).

Ryhmässä oppiminen

Ryhmässä oppimista on tutkittu useissa sekä kotimaisissa että ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijoiden erilaisissa oppimisympäristöissä. Ryhmässä oppimista voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisöllisenä oppimisena, tiimioppimisena, ryhmätöiden tekemisenä tai projektioppimisena.

Suhonen, Kaakinen, Kaasila ja Sarenius (2015) ovat tutkineet yhteisöllistä oppimista pro gradu -tutkielmien pienryhmäohjauksissa. Terveyshallintotieteen opiskelijat kokivat pienryhmäohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen prosessin myötä myönteisenä. Opiskelijoiden kokemuksissa nousivat esiin opiskelijoiden välinen henkinen tuki sekä mahdollisuus reflektoida opinnäytetyötä pienryhmätilanteissa. Ohjaajan kannustava ja keskusteleva rooli koettiin oppimista tukevana. Opiskelijat tukivat toisiaan innostamalla sekä vertaistuen avulla. (Suhonen ym. 2015.) Puhakan ja Koivuluhdan (2013) tutkimuksessa olivat kohdejoukkona ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelytieteen yliopisto-opiskelijat, joille toteutettiin strukturoitua ryhmäohjausta. Tutkimus oli pitkäkestoinen ja eteni tapaustutkimuksen tyyppisesti. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Ryhmäohjauksen päätyttyä kaikki siihen osallistuneet olivat tyytyväisiä ryhmäohjaukseen. Tämänkin tutkimuksen mukaan tärkeitä asioita osallistuneille olivat vertaistuki ryhmässä ja vuorovaikutus. Ryhmäohjaukseen osallistuneet tutustuivat hyvin toisiinsa prosessin aikana. Tästä johtuen opiskelijoiden oli helppo tehdä opintojen myöhemmässäkin vaiheessa yhteistyötä ja lähestyä toisiaan. Friedman, Crews, Caicedo, Besley, Weinberg ja Freeman (2010) tutkivat opiskelijoiden kokemuksia monialaisesta ryhmässä oppimisesta, jossa opiskelijat edustivat useaa alaa: filosofia, kirjallisuustiede, viestintä, liiketalous ja tekniikka, kansanterveystiede ja sosiaalityö. Opiskelijoilla oli mahdollisuus toteuttaa erilaisissa, monialaisissa ryhmissä opintoja. Opiskelijat olivat tulosten mukaan oppineet paljon toistensa ammateista ja saaneet tärkeää tietoa tulevaisuutta varten.

Poliisiammattikorkeakoulussa (Myllylä, Hakala, Saaranen-Kauppinen & Eskola 2015) on tutkittu opinnäytetyöprosessia ohjaamisen näkökulmasta. Opiskelijoiden kuvataan olleen melko passiivisia prosessin aikana ja ryhmäohjaustilanteiden todetaan muodostuneen enimmäkseen yksilöllisiksi opinnäytetöiden edistymisen seurantatilaisuuksiksi. Opinnäytetyön ohjaajilla uskotaan kuitenkin olleen ryhmän opinnäytetyöprosessia edistävä vaikutus, sillä opiskelijoiden aktiivisuuden ja yhteistoiminnallisuuden voitiin havaita lisääntyneen ohjausprosessin edetessä. Tutkimustulosten mukaan voidaan havaita, että mitä enemmän ohjaaja saa palautetta ryhmätyöskentelyn hyödyistä, sitä monipuolisemmin hän hyödyntää sitä ohjauksessaan. (Myllylä ym. 2015.)

Ryhmätyöskentelyn avulla voidaan opettaa ja kehittää esimerkiksi sosiaalisia taitoja. Saaranen-Kauppisen (2015) tutkimustulosten mukaan se onnistuu parhaiten, kun tämä tapahtuu substanssin oppimisen ohella, ryhmä- ja projektitöiden avulla. Tässä tutkimuksessa esitetään tosin myös kritiikkiä ryhmätyöskentelyä kohtaan ja todetaan, että jotkut opiskelijat voivat jäädä helposti vapaamatkustajiksi, kun he eivät osallistu yhteisten tehtävien tekoon.

Aineiston keruu ja analysointi

Teemahaastatteluaineisto kerättiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta, opettajilta sekä opinnäytetöiden työelämäohjaajilta. Teemahaastattelulle on olennaista, että se etenee tiettyjen, keskeisten teemojen varassa. Tässä mahdollistuu tiedonantajien äänen esiin tuleminen ja se, että tiedonantajien tulkinnat asioista tulevat esille. Heidän asioille antamansa merkitykset ovat tärkeitä, samoin kuin se, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.) Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit, teema-alueet ovat ennalta tiedossa (Eskola & Suoranta 1998, 87). Aineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysia, jonka avulla pyrittiin luomaan jäsentynyt kokonaiskuva tiedonantajien kokemuksista ryhmämuotoisesta opinnäytetyöohjausprosessista (vrt. White & Marsh 2006; Polit & Beck 2010, 469). Laadullinen sisällönanalyysi nousee humanistisesta traditiosta ja on luonteeltaan induktiivinen (White & Marsh 2006; Elo & Kyngäs 2007). Puhtaasti induktiivinen päättely on kuitenkin kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, että uusi teoria ei voi syntyä vain havaintojen perusteella (Eskola & Suoranta 1998, 157; Tuomi & Sarajärvi 2002, 97).

Tulokset : ryhmän ja ryhmäohjauksen merkitys opinnäytetyöprosessissa

Sekä opettajat että opiskelijat kokivat, että ryhmällä oli positiivisesti motivoiva vaikutus opinnäytetyön etenemiseen. Ryhmästä oli hyötyä heti opinnäytetyön alkuun pääsemisessä, kun samassa ryhmässä oli eri vaiheessa olevia opinnäytetyön tekijöitä ja erityisesti valmistumisvaiheessa olevia opinnäytetöitä. Opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa ryhmästä saatiin käytännön neuvoja opinnäytetyön tekemiseen ja työelämäyhteistyöhön. Opinnäytetyön ohjaajalta saatu tuki auttoi prosessissa alkuun. Kun ryhmässä on useampi opiskelija yhtä aikaa samanlaisten opinnäytetyöhön liittyvien asioiden parissa, auttaa asioiden jäsentely yhdessä ohjaajan kanssa viemään prosessia eteenpäin. Opinnäytetyön ohjaajan oma innostuneisuus opinnäytetyöprosessia ja ohjaamista kohtaan innostaa opiskelijoita opinnäytetyön tekemisessä.

Opinnäytetyöt, jotka olivat siinä alkuvaiheessa, niin niiden tekijät näkivät siinä ryhmässä sen valmistuvan työn ja sen ohjauksen, mikä toimi ihan mukavasti. Se valmis työ toimi heille hyvin motivoivana tekijänä.

Opiskelijat saivat tukea ryhmästä sekä vertaistuen muodossa toinen toisiltaan, että opinnäytetyön ohjaajaltaan. Lisäksi tukea toi opinnäytetyön työelämäohjaaja. Opiskelijat kokivat voivansa antaa paremmin vertaistukea toinen toisilleen, kun opinnäytetyöt olivat mahdollisimman samassa vaiheessa. Vertaistuki ei ollut pelkästään tuen saamista, vaan positiivisena koettiin myös se, että voi itse jakaa omaa osaamistaan ja olla tukena opinnäytetyöprosessissa muille opiskelijoille. Vaikka opinnäytetyö on jokaisen opiskelijan/ryhmän tehtävä itse, on tiedonantajien kokemusten perusteella ryhmästä saatavalla tuella iso merkitys siihen, miten opinnäytetyöprosessi lähtee liikkeelle ja etenee. Kysyttäessä kokemuksia monialaisista ryhmistä nousi esiin, että alasta riippumatta prosessi etenee samalla tavalla, ja opiskelijat ovat oman opinnäytetyönsä aiheen asiantuntijoita. Toisaalta tiedonantajat toivat esiin, että mikäli opinnäytetyöryhmä on hyvin monialainen ja jokaisessa ohjauksessa keskitytään kaikkiin opinnäytetöihin tasapuolisesti, ei mihinkään työhön pääse paneutumaan syvällisemmin. Tällöin toisen alan tuntemus jää pinnalliseksi.

Siinä oli se vertaistuki siinä alussa, niin voitiin vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia, kun oltiin samassa vaiheessa. Kysyttiin toisiltamme, että miten sinulla on tämä ja tämä, että miten edettäisiin? Ja koko ajan tuntui, että niitä onnistumisen kokemuksia pystyttiin jakamaan toisten kanssa. Ja sekin tuntui hyvältä, että itse pystyi jakamaan niitä onnistumisen kokemuksia vastavuoroisesti.

Se merkitys siinä opinnäytetyössä, että opinnäytetyöprosessissa ovat ne tietyt lainalaisuudet, jotka pätevät siinä alasta riippumatta. Ei lähdetä siinä siitä omasta alasta käsin, vaan lähdetään siitä mikä on se opinnäytetyö.

Kaikilla haastatelluilla tiedonantajilla oli ryhmäohjauksesta sellainen kokemus, että se tukee opinnäytetyöprosessin etenemisessä opiskelijaa. Yhteisenä kokemuksena todettiin useamman ihmisen asiantuntijuuden mahdollistavan opinnäytetyön monipuolisempi ja laaja-alaisempi käsittely kuin se, että opettaja yksin ohjaisi opinnäytetyötä. Ryhmäohjaus ja siinä opinnäytetyöohjaajalta sekä vertaisarvioijilta saatu palaute oli auttanut opinnäytetyön kirjoittamisessa. Ohjaustilanteissa toivottiin vielä nykyistä enemmän opiskelijoiden kommentteja sekä vertaisarviointia opinnäytetöistä.

Kyllä minä koen, että kaikki pienryhmäohjaustyyppiset tavat, ne tuottavat enemmän kuin se yksilö. Se on kokonaisuutena parempi, se aihe jäsentyy jotenkin paremmin, kun siihen tulee useampi kysymys samassa hetkessä samaan asiaan. Aina kun siinä on useampi ihminen samassa tilanteessa, se tuo lisää.

Tiedonantajien kokemukset opinnäytetyön ohjaukseen osallistuvan ryhmän sopivasta koosta vaihtelivat riippuen tarkastelunäkökulmasta. Mikäli kaikki opinnäytetyöt olisivat ryhmässä samasta tai saman tyyppisestä aiheesta, voisi samassa ryhmässä olla useampi opinnäytetyö kuin sellaisessa ryhmässä, missä opinnäytetöiden aiheet poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Opiskelijoiden ja opinnäytetöiden työelämäohjaajien kokemusten mukaan oli hyvä, että samalle toimeksiantajalle tehdyt opinnäytetyöt olivat samassa ohjausryhmässä. Kun yhdellä opinnäytetyöllä oli useampi tekijä, se mahdollisti joskus jonkun opinnäytetyön tekijän poissaolon ryhmäohjauksesta.

Meillä on ollut ihana, että ryhmässämme kaikki tekevät samalle työelämän edustajalle opinnäytetyön. Sitä suosittelen. Enemmän voisi mielestäni ryhmäohjausta hyödyntää opinnäytetyöprosesseissa.

Sekä opettajien että opiskelijoiden mielestä ryhmien vuorovaikutuksessa oli havaittavissa muutosta opinnäytetyöprosessin aikana positiiviseen suuntaan. Opiskelijoiden työskentely muuttui aktiivisemmaksi ja ajatuksia tuotiin rohkeammin esiin.

Kaikilla ryhmäohjauksia pitäneillä opettajilla oli ryhmäohjaukset säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Hyvänä pidettiin sitä käytäntöä, että etukäteen oli ajoissa tiedossa, milloin ryhmäohjaukset olivat. Yleisesti kannatettiin ammattikorkeakoulun Moodle-pohjaista Reppu -sivua, jossa jokaisella opinnäytetyöryhmällä tai opinnäytetyöohjaajalla on oma sivu. Tiedonantajien kokemusten mukaan ryhmäohjausten aikataulut olisi hyvä olla tiedossa vähintään puoleksi vuodeksi etukäteen.

Yhteisenä kokemuksena todettiin useamman ihmisen asiantuntijuuden mahdollistavan opinnäytetyön monipuolisempi ja laaja-alaisempi käsittely kuin se, että opettaja yksin ohjaisi opinnäytetyötä. Ryhmäohjaus ja siinä opinnäytetyöohjaajalta sekä vertaisarvioijilta saatu palaute oli auttanut opinnäytetyön kirjoittamisessa. Ohjaustilanteissa toivottiin vielä nykyistä enemmän opiskelijoiden kommentteja sekä vertaisarviointia opinnäytetöistä.

Kyllä minä koen, että kaikki pienryhmäohjaustyyppiset tavat, ne tuottavat enemmän kuin se yksilö. Se on kokonaisuutena parempi, se aihe jäsentyy jotenkin paremmin, kun siihen tulee useampi kysymys samassa hetkessä samaan asiaan. Aina kun siinä on useampi ihminen samassa tilanteessa, se tuo lisää.

Ryhmäohjaus jämäköittää ja jopa nopeuttaa opinnäytetyön etenemistä. Minun mielestä se oli kiva, kun oli se ryhmä. Oli sovitut tapaamiset ja sitten oli ne sovitut tavoitteet, että mitä piti tehdä mihinkin mennessä. Minä en sitten tiedä, olisiko se ollut jotenkin hallitsematonta, jos olisin tehnyt yksin. Nyt kun oli selvät tavoitteet, mitä mihin mennessä, se sopi minulle hyvin.

Ryhmäohjauksiin kaivattiin ohjausta vertaisarviointia varten. Ryhmäohjauksessa olisi tiedonantajien mukaan hyvä luoda yhteiset pelisäännöt, joista tulee pitää kiinni. Tiedonantajat korostivat, että ryhmän muodostumiseen opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota ja siihen pitäisi käyttää riittävästi aikaa.

Johtopäätökset

Opinnäytetyöprosessissa ryhmäohjauksesta on monin tavoin hyötyä opiskelijoille. He saavat ryhmässä tukea ohjaajan lisäksi vertaisiltaan, jotka ovat eri vaiheessa opinnäytetyöprosessia. Opiskelijoiden vuorovaikutustaidot kehittyivät ryhmäohjausprosessin aikana aktiivisemmiksi (vrt. Myllylä ym. 2015). Opinnäytetyöryhmän ollessa monialainen, se antoi oppimiskokemuksia muilta aloilta ja laajensi opinnäytetyön tarkastelua. Onnistuakseen ryhmäohjaus edellyttää muun muassa ryhmäohjausaikojen sopimista lukujärjestykseen riittävän ajoissa sekä esimerkiksi Moodle-pohjaista Reppusivua ryhmäohjauksen tueksi.

Lähteet

Elo, S. & Kyngäs, H. 2007. The qualitative content analysis process. Journal of advanced nursing 62 (1), 10–115.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Helsinki University Press.

Friedman, D.B., Crews, T.B., Caicedo, Besley, J.C., Weinberg, J. & Freeman, M. 2010. An exploration into inquiry-based learning by a multidisciplinary group of higher education faculty. Higher Education 59 (6), 765–783.

LAMK 2015. Fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja sosionomin opetussuunnitelmat 2015 – 2016. [Verkkoaineisto]. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 28.4.2016]. Saatavissa: http://opinto-opas.lamk.fi/index.php/fi/68177/fi.

Myllylä, M., Hakala, J., Saaranen-Kauppinen, A. & Eskola, J. 2015. Poliisikoulutus muuttui korkeakoulututkinnoksi: Opinnäytetyön ohjaaminen ja opinnäyteprosessin tuottamat työelämätaidot tutkinnonuudistuksen alkuvaiheessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 17 (3), 8–23.

Polit, D.E. & Beck, C.T. 2010. Essentials of Nursing Research. Appraising Evidence for Nursing Practice. 7. Painos. Hong Kong: Wolter Kluwer Health/Lippingcott Williams & Wilkins.

Puhakka, H. & Koivuluhta, M. 2013. Opiskelijoiden ryhmäohjaus ja sen tuloksellisuus: tapaustutkimus. Psykologia 48 (4), 274–291.

Saaranen-Kauppinen, A. 2015. ”Se pitää naamioida jokskuks” – vuorovaikutusosaaminen insinöörikoulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 17 (4), 42–51.

Suhonen, M., Kaakinen, P. Kaasila, R, & Sarenius, V-M. 2015. Yhteisöllinen oppiminen pro gradu -tutkielmien pienryhmäohjauksessa. Yliopistopedagogiikka 22 (1), 12–19.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

White, M.D. & Marsh E.E. 2006. Content analysis: A flexible methodology. Librarytrends 55 (1), 22–45.

Kirjoittaja

KT, THM Päivikki Lahtinen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla ja ohjaa muun muassa opinnäytetöitä.

Julkaistu 21.4.2017

Viittausohje

Lahtinen, P. 2017. Ryhmänohjauksesta ja ryhmästä tukea opinnäytetyöprosessissa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/04/21/ryhmanohjauksesta-ja-ryhmasta-tukea-opinnaytetyoprosessissa/

Business model for Memory Bites, an innovative solution to memory disorders

31.3.2017Articles in English, Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK RDI JournalLAMKpub

SuperApp and other partners conduct a project called Memory Bites, a game concept to help seniors in delaying memory related problems. This article aims to build a business model for Memory Bites. The article discusses the need of Memory Bites and proposes a business model.

Authors: Huy Bao and Torsti Rantapuska

Introduction

Social public expenditure to the aging population is now one of key concerns in the European Union (EU) countries. In 2012, the expenditure on pensions among the EU-28 was around 12.8% of the total GDP (Eurostat, 2013). This figure for Finland in was 13%, and it has increased steadily since 2011. The aging of the population is likely to result in the increase of memory related diseases. As the population ages, more citizens suffer from memory disease. For instance, 95,000 Finnish citizens suffer from at least moderate dementia, and around 30,000-35,000 citizens suffer from a mild memory disorder (Finnish Ministry of Social Affairs and Health 2013, 7).

Universities and software companies have started to focus on the problem by developing applications that may help delay memory disease and even improve memory. In cooperation with other universities and companies, Lahti University of Applied Sciences is organizing an international project to develop social games to train and diagnose memory-related problems. The project called Memory Bites is a game concept that helps players improve their memory health and delay memory-related problems for at least one year for people of 45 years and older.

The aim is to create a business model that the project team can use 1) to improve its business and strategies and 2) to attract capital. In addition, the created business model clarifies the value Memory Bites provides for its end users and the society as a whole. The presents article introduces the following topics: 1) the need to find a solution to memory disorders, 2) games can improve memory, 3) perspectives and opinions from potential Finnish end users, 4) an overview of Memory Bites, and 5) a business model proposal for Memory Bites.

The need for Memory Bytes

According to the Finnish Ministry of Social Affairs and Health (2013, 7), the number of Finnish citizens older than 65 accounted for 20.5% of the total population in 2015. The percentage of people aged 60 and over was 27.2. About 13,000 Finnish citizens suffer from a memory disease annually, and by 2020 about 130,000 of them are expected to have at least moderate dementia. Nonetheless, not only citizens who are over the working age have memory diseases. There are approximately 5,000-7,000 working-age citizens who have progressive memory diseases. 75% of patients who receive 24-care are diagnosed with a memory disorder, and in 2010 an average expense for each patient was €46,000 while home care services cost only €19,000 a year. The average cost of taking care of a person who suffers from dementia is €23,600 per year.

By delaying memory-related issues and maintaining the working ability of workforce for one additional year, the financial burden on the society is lightened significantly.

According to Dr. Tapani Frantsi from Susino Oy, it is possible to save €25,000 per year per person in health care costs related to maintaining working capability and to help continue working for one extra year, if memory diseases can be delayed. The cost saving is approximately from €175,000,000 to 250,000,000.

The percentage of smartphone users in Finland is 69% of the total population (Statistics Finland 2016). In 2014, 58% of the Finnish citizens in the 45-54 age group owned a smartphone and 49% of the citizens over 55 years of age (Deloitte 2014, 4). The seniors are relatively conservative in using a smartphone. They do not spend money on games. According to a survey conducted by Deloitte (2014), only 19% of citizens in the 45-54 age group played games, and only 5% had spent money on games.

Figure 1. The frequency of social network use among Finnish seniors Q1, 2015 (Statista 2016)

The above chart illustrates that almost all the respondents aged from 45 to 74 used social networks in the first quarter of 2015, and approximately 45% of them used social networks daily. Therefore, the relatively high number of smartphone ownership and the growing trend in Finland is good news for the Finnish companies that are developing digital solutions for seniors.

Games can improve memory

Recent studies show that brain training games have positive effects on brain health. They improve executive functions, processing speed, and working memory in both young adults and elderly people (Basak et al., 2008; Boot, Blakely & Simons, 2011; Akitsuki et al. in 2012; Hashizume et al. 2013). The beneficial effects of games on working memory among seniors has also been convincingly demonstrated (Basak et al., 2008; Al-Hashmi et al., 2013; José et al., 2016). The games applied to conduct these studies were Brain Age and Tetris, which were 1) specifically designed to keep the brain active, (2) handheld games, and (3) simple to play. Working memory showed significant improvement in the young adult group who played Brain Age. These results have made video game companies to become more attracted to training games, and more and more brain training games, such as Big Brain Academy and Brain Age, have been released.

To conclude, it is scientifically proved that games with particular designs and features affect working memory, executive functions and processing speed. Thus, games, especially brain training games, can be considered as a simple, entertaining, and effective solution to memory related issues.

Perspectives and opinions from potential Finnish end users

Adults are also willing to adopt memory games. 70% of the respondents in our survey (10 Finnish citizens over 45 of age who own a smartphone) reported that they have felt a decline in their memory in recent years. Not all of them had experienced memory problems in daily life, but they revealed that they would need training or exercises in order to keep their brains sharp. The survey also revealed that if there were a game that could help improve its users’ memory and if the game were free, 80% of the respondents would try the game. The seniors in our interviews emphasized the simplicity of the game. If the game were simple enough, they would be willing to play the game from two to three times a week.

Overview of Memory Bites

The basic framework for the game with several fixed components and features has been established. The game would comprise three main elements: a front-end (games), database, and platform. The role of the game is to provide a channel to gather data from users for the platform, and the purpose of the platform is to analyze and diagnose users’ conditions. The database is the place to store data and the basis for analysis and diagnosis; it makes a difference between the database of memories and big data . The database also acts as user-generated content for the game. The diagnostic procedure will be implemented automatically followed geriatric professionals’ advice. There would be many game concepts that would be based on the available content. The diagram below describes the entire process.

Figure 2. The process of the platform (Huy 2016)

Business model proposal for Memory Bites

According to Johnson et al. (2008), a business model includes four elements: a customer value proposition, revenue streams, key processes, and key resources. In this article, the focus is on the customer value proposition and revenue streams.

Our survey and interviews provided the following two key finding: 1) the majority of the respondents have memory problems and, because of this, some have encountered difficulties in daily life; 2) the majority of the interviewees have not tried any brain training exercises. Therefore, they require brain training activities. Furthermore, simplicity and relaxation have to be prioritized.

Memory Bites will be available first in Finland. Because of the aging population and the high number of citizens suffering from memory disorders, Finland is a potential market where to start building and developing a customer base and brand.

The customer value of memory-improving games has been scientifically proven. Games can be considered as an economical, entertaining, and effective solution to prevent memory disorders. In addition, playing games can be good exercise in keeping the brain sharp. Below are the particular solutions and value that Memory Bites offers to its end users:

An economical, entertaining, and effective solution to prevent memory disorders: Memory Bites will be a simple and relaxing game that aims to help its players improve their memory and delay memory related problems. The game can also be used as a part of a treatment plan or procedure. Memory Bites will provide information about the condition of its users’ memory, thereby allowing timely treatment. Memory Bites will be available for free.
Mental exercise for the brain: as the human body, the mind also needs exercise. By playing Memory Bites, users can exercise their brains in order to keep them sharp.
Promoting social communication and reminiscing of one’s own life: The game will require users to interact with other people, especially with friends and relatives. Furthermore, there are several game concepts that will be based on content provided by users themselves, particularly content related to the users’ past such as pictures.

In addition to the value offered to end users, Memory Bites also brings value to the society. By delaying memory related issues and maintaining the working ability of the workforce for one additional year, the financial burden on the society is significantly lightened.

The revenue stream is somewhat complicated. Memory Bites will be provided for free, so the game itself cannot generate revenue. Therefore, a multiple-revenue-stream strategy is applied. The following are the revenue stream proposals for Memory Bites:

Selling the data for medical centers / medical professionals: The game can gather data about the memory condition of its users, and this data can be commercialized by providing it for medical centers and/or experts. However, applying this method requires the users consent.
Selling / Licensing the game to medical centers or nursing homes with development and maintenance services: There could be a particular version of Memory Bites sold to medical centers or nursing homes. The game could then be used as a part of a treatment plan or procedure.
Licensing the game platform: SuperApp could license the game platform to another technology company or developers.
Partnership with mobile network operators or phone manufacturers: Smartphones come with many preinstalled applications from mobile network operators and third parties. For instance, in South Korea, a new Android phone is sold with an anti-virus application and LG Uplus (LG U+), a cellular carrier. Samsung, on the other hand, offers its Galaxy users premium third-party applications through Galaxy Gifts. This trend does not exist in Finland yet. However, if this method were applied, it could be effective because Memory Bites would be readily available when a user buys a new smartphone. Our survey revealed that the number of respondents who have not actively downloaded applications is relatively high and only 26% of the respondents keep themselves updated about new applications.
Providing advisory service: The core team of the Memory Bites project includes geriatric experts and doctors. Therefore, Memory Bites can provide users an advisory service on their condition.
Advertising: Advertising is still the most common way to monetize free applications. A well-designed advertisement not only makes users engaged but also brings in revenue. According to Unity’s case studies, video advertisements seem to be highly effective.

In addition to the customer value proposition and the profit formula, the business model proposal for Memory Bites also includes certain key resources and key processes. While the suggested key processes are indispensable activities involved in the process of developing and commercializing Memory Bites, the key resources are essential to deliver the customer value proposition. The key resources include both physical assets and intangible assets. The image below summarizes the business model proposal for Memory Bites.

Figure 3. Business model proposal for Memory Bites (Huy 2016)

Conclusion

In conclusion, the business model proposal for Memory Bites includes four essential elements, and the proposal can act as a framework when the project team starts writing a business plan and starts planning to launch Memory Bites. However, a more detailed and larger scale market and consumer behavior research is still needed. The effectiveness of the proposal can only be verified in a real business environment. Furthermore, the Memory Bites project team needs to update and comply with new regulations during the developing and the planning process. The focus should be on data protection of business processes and having the consent of users to collect and process data on their medical conditions.

References

Alzheimer Society of Finland, 2014. Memory disease & work-life – possible to combine?, Helsinki: Alzheimer Society of Finland – Muistiliitto.

Anguera J. A., Boccanfuso J., Rintoul J. L., Al-Hashimi O., Faraji F., Janowich J., et al., 2013. Video game training enhances cognitive control in older adults. Nature, Volume 501, p. 97–101.

Basak C., Boot WR., Voss MW. & Kramer AF., 2008. Can training in a real-time strategy video game attenuate cognitive decline in older adults? Psychol Aging, p. 23:765–777.

Deloitte, 2014. Mobile Consumer 2014: The Finnish Perspective, Helsinki: Deloitte.

European Commission, 2016. Eurostat. [Online]
Available at: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tps00103&plugin=1
[Accessed 24 September 2016].

Finnish Ministry of Social Affairs and Health., 2013. Creating a ”Memory Friendly” Finland, Helsinki: Finnish Ministry of Social Affairs and Health.

Johnson M W., Christensen C C. & Kagermann H., 2008. Reinventing Your Business. Harvard Business Review, 86(12), pp. 50-59.

Huy B., 2016, Business model for Memory Bites, an innovative solution to memory disorders. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. Thesis. Available at: http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/117588/Huy_Bao.pdf?sequence=1

Nouchi R., Taki Y., Takeuchi H., Hashizume H., Akitsuki Y., et al., 2012. Brain Training Game Improves Executive Functions and Processing Speed in the Elderly: A Randomized Controlled Trial. PLoS ONE, 7(1), pp. 1-9.

Nouchi R., Taki Y., Takeuchi H., Hashizume H., Nozawa T., et al., 2013. Brain Training Game Boosts Executive Functions, Working Memory and Processing Speed in the Young Adults: A Randomized Controlled Trial. PLoS ONE, 8(2), pp. 1-13.

Pilar T., José R., Julia M. & Soledad B., 2016. Video Game Training Enhances Visuospatial Working Memory and Episodic Memory in Older Adults. Frontiers in Human Neuroscience, 10(206).

Statistics Finland, 2016. Finland in Figures, Helsinki: Statistics Finland.

Tuominen, E., 2013. Flexible retirement age in Finland. Helsinki: Finnish Centre for Pensions.

United Nations, 2015. World Population Prospects: The 2015 Revision., New York: United Nations.

Authors

Huy Bao completed a Bachelor’s Degree programme at Lahti University of Applied Sciences and specialized in Business Information Technology. He received a scholarship from the Korean Ministry of Education during his exchange study period. He has gained programming experience in projects and worked as an IT Auditor at Ernst & Young. He is now looking for a job in programming or data analysis.

Torsti Rantapuska is a Principal Lecturer at Lahti University of Applied Sciences. He has been teaching Business Information Technology for over 30 years. His PhD dissertation deals with end-user application developers and organizational learning. He has published papers on software acquisition.

Published 31.3.2017

Reference to the publication

Bao, H. & Rantapuska, T. 2017. Business model for Memory Bites, an innovative solution to memory disorders. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/03/31/business-model-for-memory-bites-an-innovative-solution-to-memory-disorders/