Aihearkisto: Älykäs liiketoiminta

Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

The cosmetics industry is one of the biggest businesses in the world. As the industry continues to expand, it has led to fierce competitiveness and rising consumer expectations. Thus, consumer behavior plays a fundamental role in creating marketing strategy. The Vietnamese cosmetics market is not an exception to this fact. Cosmetics brands in Vietnam have to understand their consumer to satisfy their demand and build a strong market standing. This articles aims to discuss Vietnamese consumers in the cosmetics market and provide marketing practices based on consumer behavior for foreign brands.

Authors: Thi Kim Khanh Nguyen, Thanh Thao Nguyen and Marja Viljanen

Vietnamese consumers in the cosmetics industry

In recent years, Vietnam has seen a lot of changing patterns in buying behaviors, especially in young people who belong to Generation Z and the late of Millennials. Since these generations have been exposed to many development privileges as well as the Internet and globalization effect at earlier ages, there have been a lot of changes in their thinking. The improvement of living standards together with globalization effect has led to a remarkable increase in consumers’ consciousness of quality. This makes them demand for more original products and high-quality customer service. (Oxford Business Groups 2019.)

The usage of cosmetics and makeup products has gradually increased its social values and meanings among Vietnamese consumers, especially among women. The percentage of people who do not wear makeup decreases, from 24% in 2016 to 14% at the beginning of 2019. Vietnamese women also increasingly use skincare products, as 73% of 480 respondents in research done by Q&Me use skincare products at least once a week. (Q&Me 2019.)

Together with the growth of online shopping, online communication and media have affected Vietnamese consumers a lot in shopping behaviors. Recent years have seen rise in beauty blogging and influencing, where individuals express opinions on cosmetics products. According to a survey by Kengo (2018), 91% of people who took part in his survey and usually use makeup products admitted to watching YouTube for cosmetics review and makeup tutorials. A typical Vietnamese spend circa 50USD a month for cosmetics products, among other entertainment products and clothes (Chi 2018). This amount of money is not enough to afford any luxurious brand cosmetics. Therefore, Vietnamese consumers have the tendency to look for price value cosmetics and other related products that last for a long time.

Marketing practices for foreign cosmetics brands

The research was carried out on Shiseido Group, a Japanese multinational cosmetics company. They have been promoting their business in Vietnam from 1997. Because of the growth of the Vietnamese cosmetics market, Shiseido Group wishes to expand its business and strengthen its position in the market. (Vinny 2017.) Although the suggested marketing practices are designed for Shiseido Group Vietnam, it is also applicable for other international cosmetics brands in Vietnam to some degree. The empirical research included three interviews and an online survey with 197 valid responses. (Nguyen & Nguyen 2019.) Based on the empirical data and secondary data, marketing practices were proposed for the case company.

The first proposal concerns the case company’s product. As consumers are environmentally aware, the case company should concentrate on producing cosmetics products with natural ingredients. The packaging should be oriental style to appeal to Vietnamese aesthetics sense. Skincare products are Shiseido’s specialty. Thus, they can focus on promoting high quality skincare products that provide good value. Second, the case company’s prices are quite expensive to Vietnamese consumers. It will be quite challenging for Shiseido Group to lower their price, as they need to take account of other costs. It is suggested that the company should focus on the Millennial generation from 23 to 38 years old, who have stable income to afford the brand’s premium price. The case company should conduct promotion for consumers such as discount events and membership program. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Third, to make the company’s product more accessible for consumers, it should open its own independent retail store and showroom in major urban areas in Hanoi and Ho Chi Minh City. This can also assure the consumers of products’ origin because of counterfeit products in the market. Finally, in terms of promotion, the official Shiseido Vietnam Facebook page should be more attentive in responding to users’ questions and comments. Instagram and YouTube page should be opened with the Vietnamese language. Aside from social media, beauty magazines and websites can also be used for advertisement. As YouTube is one of the largest channels for sharing makeup tips amongst Vietnamese consumers, the company can also cooperate with beauty bloggers and celebrities to use its product. If a reputable consumer can provide authentic support for the products, new consumers will be interested in trying out the brand. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Conclusion

As Vietnamese market is monopolized by foreign brands, it serves as the driving force to promote business in Vietnam. At the same time, the competition between international brands also becomes more intense. Being able to satisfy consumers’ needs is a factor that put companies in a favorable position. With the rapid development of technology and the Internet, consumers are changing in their behaviors, perceptions, and opinions. Therefore, companies should observe and tailor to the ever-changing consumer behaviors.

References

Chi, K. 2018. Vietnam’s US$2 billion cosmetics market controlled by foreign brands. Vietnamnet. [Cited 8March 2019]. Available at: https://english.vietnamnet.vn/fms/business/198524/vietnam-s-us-2-billion-cosmetics-market-controlled-by-foreign-brands.html

Kengo, K. 2018. Cosmetics Market in 2018 and the growth of online shopping. Brands Vietnam. [Cited and translated 8 March 2019]. Available at: https://www.brandsvietnam.com/congdong/topic/9223-Thi-truong-my-pham-2018-va-su-bung-no-mua-hang-truc-tuyen

Nguyen, K. & Nguyen, T. 2019. Developing Marketing Practices Based on Consumer Behavior. Case Company: Shiseido Group Vietnam. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. [Cited 14 April 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903304042

Oxford Business Group. 2019. Foreign Brands Eyeing Vietnam Due to Growing Young Population and Liberalising Reforms. [Cited 4March 2019]. Available at: https://oxfordbusinessgroup.com/overview/talking-shop-growing-young-population-and-liberalising-reforms-have-foreign-brands-eyeing-vietnam

Q&Me. 2019. Research on Vietnamese cosmetics market 2019. [Cited 8 March 2019]. Available at: https://qandme.net/en/report/research-vietnam-cosmetic-market-2019.html

Vinny, H. 2017. Nars comes to Vietnam. Retail in Asia. [Cited 6 October 2018]. Available at: https://retailinasia.com/in-sectors/health-and-beauty/nars-comes-to-vietnam/

Authors

Thi Kim Khanh Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Thanh Thao Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/804550 (CC0)

Published: 16.4.2019

Reference to this publication

Nguyen, T. K. K., Nguyen, T. T. & Viljanen, M. 2019. Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/16/vietnamese-cosmetics-market-consumers-expectation-from-brands/

Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Yritykset toimialasta riippumatta ottavat käyttöön uusia digitaalisia teknologioita. Näiden aiheuttamien muutosten kohteena eivät ole ainoastaan yritysten sisäisten prosessien automatisointi ja optimointi, vaan myös tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Digitalisaatio vaikuttaakin yritysten toimintaan kokonaisvaltaisesti aina ydinliiketoimintojen muutoksesta prosesseihin ja tuotteisiin saakka. Selvitimme mitkä tekijät vaikuttavat pienyritysten halukkuuteen hyödyntää digitaalisia teknologioita.

Kirjoittajat: Tero Rantala, Minna Saunila, Juhani Ukko ja Sariseelia Sore

Digitaaliset teknologiat

Yksi yritysten kohtaamista haasteista on uusien digitaalisten teknologioiden integroiminen ja hyödyntäminen (Hess ym. 2016). Nämä teknologiat voivat muuttaa yritysten liiketoimintaa ainakin kahdella tavalla. Toinen on uusien tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen asiakkaille ja toinen on yrityksen arvonluonnin malli eli yrityksen tapa toimia. (Berman 2012.) Oikein hyödynnettynä digitaalisilla teknologioilla on monia positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan (Sore ym. 2017; Saunila ym. 2018). Digitaaliset teknologiat voidaan jakaa muun muassa yleisiin digitaalisiin työvälineisiin, digitaalisiin yritysjärjestelmiin, digitaaliseen asiakaspalveluun ja digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin.

Digitaaliset työvälineet käsittävät laajasti eri tyyppisiä digitaalisuuteen pohjautuvia sovelluksia. Kuten pilvipalvelut, joiden avulla voidaan käyttää internetin välityksellä ”pilvessä” tarjottavia palveluita. Lisäksi digitaalisilla työvälineillä voidaan viitata yrityksen sisäiseen viestintään ja tiedonjakoon liittyviin työvälineisiin, kuten Skype, Yammer, DropBox ja Google Drive. Henkilöstön koulutukseen liittyviä työvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset verkkokurssit ja verkkokoulutukset. Sosiaalisen median tarjoamia ratkaisuja (esim. Facebook, Linked In, Twitter) voidaan hyödyntää tiedonjakoon ja viestintään (monet näistä sovelluksista ovat käytettävissä ilmaiseksi).

Digitaalisen asiakaspalvelun työvälineet soveltuvat esimerkiksi hankintojen tekemiseen sähköisesti sekä asiakkaan palvelemiseen ympäri vuorokauden (esim. chat-botit, jotka kommunikoivat asiakkaan kanssa itsenäisesti). Lisäksi digitaalinen asiakaspalvelu mahdollistaa asiakkaiden tilaukset digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.

Digitaalisia yritysjärjestelmiä ovat esimerkiksi erilaiset asiakkuuksienhallintajärjestelmät (CRM), joilla voidaan seurata esimerkiksi asiakashistoriaa, toteutuneita kauppoja sekä laskutusta sekä yrityksen sisäiset toiminnanohjausjärjestelmät (ERP). Näitä työvälineitä voi käyttää joko yrityksen sisäisesti omilla palvelimilla tai vastaavasti verkon yli pilvipalveluna.

Digitaalinen myynti ja markkinointi sisältävät työvälineitä (esim. verkkokauppa ja verkkosivut), joilla yritykset voivat vaikuttaa yrityskuvaan ja saavuttaa uusia asiakkaita. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan kohdentaa markkinointia tehokkaasti esimerkiksi hakusana- tai bannerimainonnalla. Varsin pienellä budjetilla voidaan saada tehokkaita tuloksia digitaalisesti markkinoimalla. Eräs perinteisimpiä digitaalisen markkinoinnin keinoja on verkkosivut, joka on hyvä tapa esitellä yrityksen toimintaa ja tuotteita.

Mitkä tekijät vaikuttavat teknologioiden hyödyntämiseen?

Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat monet tekijät. #DigiLAHTI-hankkeessa selvitimme sekä yrityksen sisäisten että yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta Päijät-Hämeen alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisia työvälineitä (Kuva 1). Yritysten sisäisten tekijöiden osalta selvitettiin yrityksen kasvuhalukkuuden ja yrityksen tietoteknisen osaamisen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn perusteella havaittiin, että sekä yrityksen kasvuhalukkuudella että tietoteknisellä osaamisella on merkittävä vaikutus kaikkien tutkittujen työvälineiden käyttöönottohalukkuuteen.

Yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden osalta selvitettiin markkinatilanteen, kilpailutilanteen ja alan teknologisen kehityksen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn tuloksena selvisi, että alan teknologinen kehitys vaikuttaa alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön yleisiä digitaalisia työvälineitä ja digitaalisia yritysjärjestelmiä. Toisaalta kilpailutilanne vaikuttaa pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisen myynnin ja markkinoinnin työkaluja. Markkinatilanteella ei havaittu olevan vaikutusta pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön mitään selvityksessä mukana olleita työvälineitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että yrityksen sisäisillä tekijöillä on suurempi merkitys digitaalisten teknologioiden käyttöönottoon kuin yrityksen toimintaympäristöön liittyvillä tekijöillä.

Kuva 1. Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät

#DigiLAHTI-hanke kehittää päijäthämäläisten yritysten digivalmiuksia

Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lähteet

Berman, S. 2012. Digital transformation: Opportunities to create new business models. Strategy & Leadership. Vol. 40(2), 16-24. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa:
https://doi.org/10.1108/10878571211209314

Hess, T., Matt, C., Benlian, A. & Wiesböck, F. 2016. Options for formulating a digital transformation strategy. MIS Quarterly Executive. Vol. 15(2), 123-139. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa: https://aisel.aisnet.org/misqe/vol15/iss2/6

Saunila, M., Ukko, J. & Rantala, T. 2018. Value co-creation through digital service capabilities: the role of human factors. Information Technology & People. Article in press.

Sore, S., Saunila, M. & Ukko, J. 2017. Digital service capabilities in B2B value creation. 18th International CINet Conference, Digitalization and Innovation: Designing the organization of the future. Potsdam, Germany. September 10-12 2017.

Kirjoittajat

Tero Rantala työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös #DigiLAHTI-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kestävään arvonluontiin.

Sariseelia Sore työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina ja vastuuopettajana sekä tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksessa että digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LAMKin osatoteutuksen projektipäällikkönä #DigiLAHTI-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/450236 (CC0)

Julkaistu 12.4.2019

Viittausohje

Rantala, T., Saunila, M., Ukko, J. & Sore, S. 2019. Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/12/digitaalisten-teknologioiden-hyodyntaminen-pienyrityksissa/

What is service marketing and where is it heading

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

Marketing is a constantly changing field where service marketing is becoming more and more common. When marketing services it is essential to acknowledge how service marketing differs from marketing products and why. This article focuses on highlighting the most essential aspects of service marketing by relying on research based information about the subject. A practical point of view is given by taking a close look on how a cloud computing service should be marketed according to theory. Since the industry is so changing, also some trends are given thought to that seem to be relevant for marketing in the future.

Authors: Julia Backman and Riku Nummikoski

Service marketing by utilizing technology

There is a fundamental difference in marketing between products and services. When marketing products a marketer can rely on the products being tangible. When services are in question, the marketer has to promote commodities that are intangible. (Isohookana 2011, 65.) Creating a marketing and communications plan for a service has to focus on finding the right target audience by choosing the right channels for marketing. The content of marketing should also be in the interest of that target audience. (Todor 2016, 1-6).

Digital marketing is a modern tool for marketing goods and services using digital technologies (Todor 2016, 1-6). The different digital channels are much used in the modern world and they enable an effective way of marketing intangible commodities. (Kotler, Kartajaya & Setiawan 2010.) When marketing services, the environment where the service can be presented to the customer needs to be chosen carefully. Social media is a mainstay in the modern communications and should therefore be utilized for finding the right target audience. (Chaffey 2018.)

A model for marketing planning called the SOSTAC model consists of six different aspects which are situation, objectives, strategy, tactics, action and control. The SOSTAC® Planning framework is created by PR Smith (2019) and it makes the marketer create a marketing plan that starts from considering the current situation of the company. It defines the objectives for the company and how their commodities should be offered. When the objectives are determined the plan for carrying them out in practice needs to be considered. When it is time for action the marketer has a clear plan in mind how the different operations will be done. After doing different marketing activities the success of the activities should be monitored. The last part of the model is the control part where the results of marketing is analyzed and measured. (Chaffey 2018, Smith 2019.)

Image 1. The essential parts to consider in service marketing (Backman 2019)

Marketing plan: From plan to action

A thesis called Marketing- and communications plan for a cloud computing service Riihi DMA, CASE Riihisoft was done that concerns this topic closely. In the beginning of the study it was crucial to note the difference between marketing products and services. Soon only the digital channels for marketing were chosen for the study. The current situation for the company was analyzed by following the steps of the SOSTAC model by doing a micro and macro analysis. The micro analysis pointed out the target audience for the company, which was middle- and large-sized companies. (Backman 2019.)

The micro analysis soon lead to a competitor analysis where the other operators on the field were discovered and analyzed with SWOT analysis. One important aspect to find out was which digital channels they are using and if those channels seem to be support their marketing. The information received led to choosing those channels for marketing that the case company already was using frequently and focus on them. It also turned out that a new channel, a blog, should be opened and invested with time and thought. (Backman 2019.)

The 5s’s pointed out how to determine objectives. At this stage of the study the competitive advantage for the service Riihi DMA was discovered. The scalability and a turnkey solution that this service offered are aspects that the marketing plan would definitely highlight when defining what the marketing content should consist of. It became an objective to clearly send this information to the target audience and make all the marketing channels to support this endeavor. By choosing the right channels and by maintaining a systematic grip on marketing, good results might be expected in the future. (Backman 2019.)

Some key findings

A good starting point for creating a working marketing plan was a deep understanding of the company’s current situation. The objectives set for the plan right from the start gave a framework which to follow and in the end to check the results. Along the way of making the plan the planning model brought out many important aspects to highlight in the marketing content. The competitive advantage can be discovered especially when conducting a competitor analysis. The marketing planning overall is a whole that consists of multiple different activities that all should have clear objectives that support each other. The  constructed plan never seems to be all-inclusive since it has to be updated from time to time. This is no wonder since the field itself is changing all the time.

The way forward

Marketing is already utilizing a lot of data. In the future it is presumable, that the amount of data received will grow. The issue will be finding the right information from the information flow. Marketers should create better ways of collecting the right data to being able to create marketing campaigns for their customers that actually work. The second area the marketers should focus on is creating such content that they can target an even larger audience for creating engagement and new customers. The content has to provide the potential customer an experience that they value and what makes them choose one company out of another. The marketeer should keep in mind that people value authenticity in content. (Gruhler 2018.)

Image 2. The fast changing nature of technology globally (Backman 2019)

Artificial Intelligence is also arising and already used as a tool in marketing. The further knowhow and use of that advanced technology can be a gamechanger for a company. The marketing environment changes constantly and so does the marketing activities. The marketeer should still utilize the basic interests people have towards enjoying good stories and experiences, especially those that outweigh their expectations. The companies need to give a great thought on how to deliver that to the customers in the form of their value proposition now and in the future. (Gruhler 2018.)

References

Backman, J. 2019. Marketing and Communication Plan, CASE: Riihisoft Oy, RIIHI DMA. Bachelor’s thesis.  Lahti University of Applied Sciences, Degree Programme in International Business. Lahti. [Cited 20 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903273910

Chaffey, D. 2018. Setting goals for your digital marketing. Smart Insights [Cited 4 Dec 2018]. Available at: https://www.smartinsights.com/goal-setting-evaluation/goals-kpis/goals-for-your-digital-marketing/

Gruhler, T. 2018. Five Trends Shaping The Future Of Marketing. Forbes. [Cited 20 May 2019]. Available at: https://www.forbes.com/sites/forbesagencycouncil/2018/04/18/five-trends-shaping-the-future-of-marketing/#2e27166b4d36

Isohookana, H. 2011. Yrityksen markkinointiviestintä. Suomi: Sanoma Pro Oy.

Kotler, P. Kartajaya, H. & Setiawan, I. 2010. Marketing 3.0: From Products to Customers to the Human Spirit. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons.

Smith, PR. 2019. PR Smith’s SOSTAC® Planning System. [Cited 8 Apr 2019]. Available at: https://www.sostac.org/

Todor, D. 2016. Blending traditional and digital marketing. Bulletin of the Transilvania University of Braşov Series V: Economic Sciences. No. 1/2016 [Cited 24 Oct 2018]. Available at: http://webbut.unitbv.ro/BU2015/Series%20V/2016/BULETIN%20I%20PDF/06_Todor%20R.pdf

Authors

Riku Nummikoski works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Julia Backman is a student in Lahti University of Applied Sciences and a soon to be Bachelor of International Business.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/1452891 (CC0)

Published: 3.4.2019

Reference to this publication

Backman, J. & Nummikoski, R. 2019. What is service marketing and where is it heading. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/03/what-is-service-marketing-and-where-is-it-heading/

Inside Food Delivery Services Market in Vietnam: Connecting and Understanding Generation Z and Millennials as Customers

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

Today in the ever-expanding digitalized world, ordering food home through online services is extremely popular. As a matter of fact, the market for food delivery service is growing strong all over the world; Vietnam is not an exception. With the next great buying power coming from Millennials and Generation Zs (Gen Zs), food delivery services in Vietnam need to understand what these two generations need and want to capture their interest and loyalty.

Authors: My Nguyen and Marja Viljanen

Millennials and Gen Z as Consumers

According to Pew Research Center (2019) specified, Millennials are those who were born in 1981-1996 (23-37 of age as of 2019) and Generation Zs begins with those who were born starting from 1997 (22 of age as of 2019). In Vietnam, as of 2018, Millennials and Gen Zs accounts for 35% of the country’s population.

Millennials are and will have a major impact on the economy. Their spending is projected to amount at $1.4 trillion (=€1.2 trillion) in the US by 2020, accounting for 30% of retail sale. (Gapper 2018.). When marketing to Millennials, there are a few characteristics of this generation that brands and businesses need to be aware of. Millennials love having their opinions listened to, they want to have a part in creating the products with the brands. When Millennials shop, they utilize online platforms in every stage of the decision journey from searching online, making payment to signing up for membership card. Millennials don’t just acquire food, products, services or media silently; they share the experience with their friends through both offline and online means. Millennials value experience and seek adventure and newness. They are also driven by values, meaning that they integrate their beliefs when choosing products. Over 50% of US Millennials pick companies that support the causes they care about. (Solomon 2018.) It is extremely hard to gain Millennials’ loyalty but they make especially loyal customers, if they feel like they are treated right by the companies (Donnelly 2018).

The clean line that cut between Millennials and Gen Zs is that Gen Z never knows a world before digital access. This sets Gen Z’ expectation for brands to be as digital-savvy as they are, demanding even more seamless shopping experience with up-to-date technologies. Gen Z are more entrepreneurial than their predecessor generation. (Hodgson 2018). Gen Z love brands with a personality and fun brand voice. Ads for Gen Z are no longer a showcase of product, it must be something entertaining to attract Gen Zs’ attention and make an impact. (Watson 2018.) While Gen Z can be reached predominantly via social medias, forming connection with them takes a lot more work. Marketing messages must be tailored to specific social medias while maintaining the same message across platforms as each social media is used for different purposes by Gen Z. (Perlstein 2017.)

How food delivery services in Vietnam accommodate Millennials and Generation Z

As the food and beverage sector in Vietnam experience an exponential growth, the market share of food delivery service also expands. A survey was carried out to learn about the behaviors of Vietnamese Millennials and Gen Zs towards food delivery services (Nguyen 2019). Out of 134 respondents, 57% of Vietnamese Millennials and Gen Zs take to Google and social medias and 38% turn to friends and family members to decide which food delivery service to use. They don’t trust online advertisements as a valid information source. Instagram and Facebook are the most used social media by Vietnamese Millennials and Gen Zs.

When picking a food delivery service, there are a few elements that Millennials and Gen Zs value over others. Respondents were asked to rate a series of seven elements on the scale of one to five, with one being strongly disagree and five being strongly agree. Speed and quality of delivery is the most valued element when Millennials and Gen Z pick a food delivery service. In addition, high quantity of promotions, recommendations from friends and relative, and easy-to-use ordering system are also highly considered. (Nguyen 2019.)

As Millennials and Gen Zs in Vietnam trust recommendations from someone they know in real life, it will do food delivery services in Vietnam well to focus on deepening the bonds that they already have with existing customers. Word-of-mouth phenomenon will draw in new customers and earn their trust instantly. Food delivery services should concentrate on addressing the needs and wants for convenience and seamless online and offline experience of Millennials and Gen Zs to create instant connection with them. A little fun and characteristics to a social media post is what keep Millennials and Gen Zs interested. Shareable, valuable contents such as infographic, trendy memes are highly valued.  (Nguyen 2019.)

References

Dimock, M. 2019. Where Millennials end and Generation Z Begins. Pew Research Center. [cited 14 February 2019]. Available at: http://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/01/17/where-Millennials-end-and-generation-z-begins/

Donnelly, C. 2018. Who are the millennial shoppers? And what do they really want? Accenture. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.accenture.com/fi-en/insight-outlook-who-are-millennial-shoppers-what-do-they-really-want-retail

Gapper, J. 2018. How Millennials became the world’s most powerful consumers. Financial Times. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.ft.com/content/194cd1c8-6583-11e8-a39d-4df188287fff

Hodgson, A. 2018. Generation Z: The Next Wave of Consumers. Euromonitor International. [Cited 14 February 2018]. Available at: https://blog.euromonitor.com/generation-z-next-wave-consumers/

Nguyen, M. 2019. How food delivery services in Vietnam accommodate millennials and generation Z. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. [Cited 14 February 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902142351

Perlstein, J. 2017. Engaging Generation Z: Marketing to a New Brand of Consumer. AdWeek. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.adweek.com/digital/josh-perlstein-response-media-guest-post-generation-z/

Solomon, M. 2018. For Small Business Week: All About Millennial Consumers And Millennial-Friendly Customer Experiences. Forbes. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.forbes.com/sites/micahsolomon/2018/05/03/for-small-business-week-all-about-millennial-consumers-and-millennial-friendly-customer-experiences/#1409ef62f91a

Watson, H. 2018. How does gen Z actually use YouTube? The Center for Generational Kinetics. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://genhq.com/how-does-gen-z-actually-use-youtube/

Authors

My Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in February 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1459569 (CC0)

Published 27.3.2019

Reference to this publication

Nguyen, M. & Viljanen, M. 2019. Inside Food Delivery Services Market in Vietnam: Connecting and Understanding Generation Z and Millennials as Customers. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/03/27/inside-food-delivery-services-market-in-vietnam/

Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Sosiaalinen media on monipuolinen viestintäympäristö, jossa verkostoidutaan, keskustellaan sekä etsitään ja jaetaan tietoa. Kun yrityksen tärkein pääoma on asiantunteva henkilöstö ja heidän tietämyksensä, voi onnistunut sosiaalisen median hyödyntäminen sekä tehostaa organisaation toimintaa, että kasvattaa asiantuntijan näkökulmia ja osaamista. Asiantuntijoiden henkilökohtaisesti tuottamat sisällöt myös kiinnostavat yleisöä enemmän kuin organisaatioiden virallinen viestintä.

Kirjoittajat: Tanja Marttinen, Riikka Sinisalo ja Ritva Kinnunen

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media on muuttanut tapaamme viestiä yhä verkostoituneemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi (Brown 2012, 7).  Vuonna 2017 jopa 2,2 miljardin henkilön arveltiin käyttävän sosiaalista mediaa. Siksi myös yritysten on mahdollista tavoittaa halutut kohderyhmät ja saada laajaa näkyvyyttä sosiaalisen median avulla. (Morgan 2017.)

Morganin (2017) mukaan yrityskäytössä sosiaalinen media vaatii strategian. Toimivan strategian luomiseksi on määriteltävä selkeät tavoitteet, kuunneltava ja ymmärrettävä asiakkaita sekä arvioitava kriittisesti omaa toimintaa ja jaettavaa sisältöä. Sosiaaliselle medialle asetettujen tavoitteiden tulee olla sidottu todellisiin mittareihin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi saavuttaa tietty määrä mainintoja tai lisätä yrityksen sivuston kävijämäärä halutulle tasolle ennalta sovitun ajanjakson aikana. Keskittymällä selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja mittaamalla niiden toteutumista voidaan oppia, millaiset sisällöt puhuttelevat kohderyhmiä parhaiten ja tätä kautta kasvattaa seuraajia ja saada näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. (Morgan 2017.)

Yrityksille sosiaalinen media viestintäkanavana eroaa muista digitaalisen markkinoinnin kanavista juuri vuorovaikutteisuutensa ansiosta. Monet yritykset ovatkin panostaneet läsnäoloonsa sosiaalisessa mediassa ylläpitääkseen brändiään, sitouttaakseen asiakkaitaan tai kasvattaakseen verkkomyyntiä (Keegan & Rowley 2017, 15). Sosiaalinen media on myös markkinointikanavana tehokkaampi sijoitetun pääoman tuottoastetta tarkasteltaessa. Pienellä panostuksella tavoittaa laajasti mahdollisia asiakkaita (Roblek ym. 2013, 564). Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös riskejä, ja jopa vahvimmat brändit ovat haavoittuvaisia tässä ympäristössä. Yksikin tyytymätön asiakas voi saada paljon negatiivista näkyvyyttä, eikä yritys voi kontrolloida kaikkea, mitä siitä verkossa kirjoitetaan. (Rokka ym. 2014, 801-802).

Verkostoituva asiantuntija organisaation voimavarana

Asiantuntijaorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka toiminnassa korostuu tiedon soveltaminen ja kehittäminen (Lönnqvist ym. 2006, 49). Asiantuntijaorganisaation tärkein voimavara on tieto, jonka perusteella organisaatio tarjoaa jonkin tietyn aiheen asiantuntijuuteen pohjautuvia ratkaisuja asiakkailleen. Asiantuntijaorganisaation menestys riippuu sen kyvystä oppia ja kehittyä, joka taas edellyttää jatkuvaa asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. (Kolari 2010, 19-20, 183.)

Asiantuntijuus pohjautuu henkilön kykyyn hyödyntää tietojaan, taitojaan, kokemustaan ja osaamistaan sekä näihin pohjautuvaa hyvää ongelmanratkaisukykyä. Se ilmenee kykynä hallita kompleksisia kokonaisuuksia sekä soveltaa, analysoida ja käyttää luovasti tietoa. Tyypillisesti organisaatiossa asiantuntija tuntee jonkin toiminnan kannalta keskeisen asian syvällisesti ja hänellä on siihen liittyvä korkea tutkinto tai koulutus. (Kolari 2010, 19.)

Ristikankaan ja Grünbaumin (2013) mukaan nopeat toimintaympäristön muutokset muuttavat myös asiantuntijatyön luonnetta yhä erikoistuneempaan suuntaan tiedon ja osaamisen jakamisen merkityksen kasvaessa: vuorovaikutustaidot sekä kyky rakentaa toimivia verkostoja osaamisen ja tiedon saamiseksi, ylläpitämiseksi ja jakamiseksi korostuvat. Hyvin ammatillisesti verkostoitunut asiantuntija suoriutuukin työssään paremmin juuri verkostoista saamiensa tietojen ansioista (Seyedamir ym. 2017, 1-2).

Asiantuntija antaa viestinnälle kasvot

Sosiaalinen media on muuttanut tapojamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa huomattavasti. Siksi onkin tavoiteltavaa, että viestintään ja vuorovaikutukseen osallistuu mahdollisimman moni työntekijä, eivät ainoastaan viestinnän ammattilaiset viimeistellyllä sisällöllä. Tällaista vuorovaikutusta ei myöskään pitäisi rajoittaa vain organisaation sisälle, vaikkei jaettavaa sisältöjä ja kommunikointitapoja voidakaan enää täysin hallita. (Isotalus & Rajalahti 2017.)

Kurvinen ym. (2017, 180) toteavat, että asiantuntija voi olla uskottava viestijä, oli sitten kyseessä organisaation myyntitoiminnot, viestintä, rekrytointi tai työnantajamielikuvan luominen. Asiantuntijan osaamisen näkyväksi tekeminen ja tietoisuuteen saattaminen eivät vaadi valtavasti asiantuntijatyön kartoitusta, sillä asiantuntijuus pohjautuu yleensä tiettyyn osaamisalueeseen. Sisällön tuottamisessa kyse on tunnistetun osaamisen jakamisesta oikeissa kohderyhmissä. Monesti myös asiantuntija itse on parhaiten selvillä niistä kanavista, joissa viesti saa laajimman näkyvyyden ja hyödyn. (Kurvinen ym. 2017, 180).

Useissa organisaatioissa kannustetaankin omia työntekijöitä aktiivisesti jakamaan ja tuomaan esille osaamistaan ja asiantuntemustaan sosiaalisessa mediassa, sillä työntekijän henkilökohtainen viesti omalle verkostolleen voidaan kokea uskottavammaksi ja kiinnostavammaksi kuin niin sanotusti yrityksen äänellä toteutettu viestintä. Usein ihmiset haluavat olla kanssakäymisessä aitojen ihmisten kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään ja näkemyksiään. Jakamalla asiantuntijuutta sosiaalisessa mediassa voidaan lisätä keskustelua, jonka kautta tietoisuus organisaatiossa olevasta osaamisesta voi kasvaa. (Kurvinen ym. 2017, 11, 18.)

Hyviä käytänteitä

Kirjallisuuden perusteella voidaan esittää muutamia hyviä käytänteitä erityisesti asiantuntijaorganisaatioille sosiaaliseen mediaan. Ensinnäkin sosiaalisessa mediassa toimiminen tulisi perustua strategiaan ja toiminnalle on määriteltävä mitattavat tavoitteet ja seurantavälit. Hyvän strategian avulla voidaan kehittää käytössä olevia sosiaalisen median alustoja, luoda sisältöjä, kasvattaa seuraajamääriä ja sitouttaa seuraajia. (Morgan 2017.)

Toisekseen viestinnän moniäänisyys ja asiantuntijoiden tuottamat sisällöt kiinnostavat, vaikuttavat ja tavoittavat yleisönsä organisaatiojohtoista viestintää paremmin (Kurvinen ym. 2017). Asiantuntijaorganisaation kannattaa tukea yksittäisten asiantuntijoiden aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa, koska se on uskottavampaa kuin organisaatiolähtöinen viestintä ja kohdentuu todennäköisemmin myös oikeaan kanavaan (Kurvinen ym. 2017, 180). Lisäksi aktiivisuus auttaa asiantuntijaa kehittymään edelleen ja vahvistaa asiantuntijatyön edellyttämää vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Samalla asiantuntijan henkilökohtainen tunnettuus kasvaa (Poutanen 2018).

Viimeiseksi kannattaa rohkaista henkilöstöä suoraan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa molempia osapuolia hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi (Isotalus & Rajalahti 2017). Organisaatiotason viestinnän lisäksi asiantuntijaorganisaatioiden kannattaakin käyttää henkilöstössään olevaa viestinnän voimavaraa.

Lähteet

Brown, E. 2012. Working the crowd. Social media marketing for business. Second edition. Swindon: BCS, the chartered institute for IT. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=592008&site=ehost-live

Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.

Keegan, B. J. & Rowley, J., 2017. Evaluation and decision making in social media marketing. Management Decision. Vol. 55(1), 15-31. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/MD-10-2015-0450

Kolari, P. 2010. Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Tampere. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8039-3

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi. Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Helsinki: Alma Talent.

Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2006. Suorituskyvyn mittaaminen. Tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Helsinki: Edita Publishing.

Morgan, J. 2017. Digital Marketing in the Zone: The Ultimate System for Digital Marketing Success. New York: Morgan James Publishing. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=1679258&site=ehost-live

Poutanen, P. 2018. Asiantuntijoiden brändääminen vaatii rohkeutta. [Viitattu 24.2.2019]. Saatavissa: https://organisaatioviestinta.com/2018/09/04/asiantuntijoiden-brandaaminen-vaatii-rohkeutta/

Ristikangas M-R. & Grünbaum, L. 2013. Valmentava esimies. Helsinki: Talentum.

Roblek, V., Bach, M.P., Meško, M. & Bertoncelj, A. 2013. The impact of social media to value added in knowledge‐based industries. Kybernetes. Vol. 42(4), 554-568. [Viitattu 20.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/K-01-2013-0014

Rokka, J., Karlsson, K. & Tienari, J. 2014. Balancing acts: Managing employees and reputation in social media. Journal of Marketing Management. Vol. 30(7–8), 802–827. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2013.813577

Seyedamir, T.T., Hossain, L., Willis, K. & Lewis, S., 2017. Social networks and expertise development for Australian breast radiologists. BMC Health Services Research. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-016-1938-9

Kirjoittajat

Tanja Marttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa.

Riikka Sinisalo työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa informaatikkona opiskellen samalla liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. #DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 26.3.2019

Viittausohje

Marttinen, T., Sinisalo, R. & Kinnunen, R. 2019. Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/26/asiantuntijaorganisaatio-sosiaalisessa-mediassa:-hyvat-kaytanteet/