Aihearkisto: Kiertotalouden ratkaisut

Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Liikenteen ja erityisesti ajoneuvoliikkumisen kasvu ovat merkittäviä tekijöitä kaupunkisuunnittelussa. Näistä syntyviä ongelmia, kuten päästömäärät ja maankäytön ongelmat vaikeuttavat kaupunkien kehittymistä. Siksi ajoneuvoliikkumista sekä ihmisten ajatustapoja liikkumisesta tulee uudistaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusilla suunnittelu- ja palvelumalleilla.

Kirjoittajat: Konsta Tarkkala ja Raine Vihelmaa

Uudet suunnittelu- ja palvelumallit edistävät kehitystä

Rodriquen, Comtoisin ja Slackin mielestä (2013, 255-258) ajoneuvoliikkumista on vaikea kehittää radikaalisti, sillä ongelmistaan huolimatta ajoneuvot tuottavat merkittäviä sosiaalisia hyötyjä, kuten logistiikan helpottamisen. Tarvitaan siis ratkaisuja, jotka vähentävät tuotettuja ongelmia, ja saman aikaisesti tukevat autojen positiivisia hyötyjä. Jääskeläisen (2018, 25-26) mukaan liikennepolitiikkaa on ryhdytty muuttamaan kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa asiakkaille tarjottaisiin hyviä liikkumisen palveluita ilman auton omistamista. Tämän tavoitteen toteutumiseksi vaaditaan uudenlaisia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumalleja.

MaaS johdetaan sanoista Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna, ja se toimii uudenlaisena kokonaisvaltaisena suunnittelu- ja palvelumallina. Suunnittelumallina MaaS:lla halutaan muokata näkemyksiä siitä, miten liikkumispalveluita tuotetaan ja kulutetaan sekä järjestetään ja ylläpidetään. MaaS:n avulla liikkumiselle halutaan avata kilpailukykyiset markkinat sekä uudistaa nykyisiä liikkumisen palvelumahdollisuuksia. (Eckhardt, Aapaoja, Nykänen, Sochor, Karlsson & König 2017, 9.) Palvelumallina MaaS:lla puolestaan tuotetaan palvelupaketteja. Palvelupaketit yhdistelevät jakamispalveluita, digitalisaatiota sekä multimodaalista liikkumista tuottaen kaikenkattavia ja muunneltavia liikkumispaketteja, jotka toimivat yhden maksutoiminnon periaatteella. Tällä hetkellä palvelupaketteja voi ostaa Suomessa vain pääkaupunkiseudulla toimivalta MaaS Global -yhtiöltä. (ITS Finland 2018.)

Yhteiskäyttöautoilla halutaan laajentaa Lahden liikkumispalveluita

Yhteiskäyttöautot kuuluvat jakamistalouteen, jossa palveluiden ja asioiden käyttöaste pyritään maksimoimaan pitkällä käyttöajalla. Hyvä käyttöaste kasvattaa palveluiden ja asioiden arvoa entisestään. Jakamistalous itsessään on osa laajempaa kiertotalouden toimenkuvaa. (Nikula 2015, 4.) Liikenneviraston (2018, 12, 14) mukaan yhteiskäyttöautojen kehityksellä tarjotaan ihmisille entistä enemmän liikkumismuotoja ilman, että heidän tarvitsee omistaa autoa. Jakaminen kasvattaa myös autojen käyttöastetta merkittävästi. Palvelulla pyritään edistämään ihmisten käsitystä liikkumisen merkityksestä eli kuinka paljon liikutaan ja millä liikutaan. Palvelun käytöstä maksetaan yleisesti minuutti-, tunti-, päivä- tai kilometrihinnalla ja palvelun varaus toimii sähköisen sovelluksen tai internetin avulla. Yhteiskäyttöauton tyypillisiä palvelumalleja ovat yksityisen yrityksen malli, kaupunkivetoinen malli sekä talonyhtiön malli. Palvelumallit toimivat erilaisilla toimintamalleilla, joita on neljä: kiertomatka, vertaisvuokraus, pisteestä pisteeseen sekä kelluva pysäköinti.

MaaS ja yhteiskäyttöautot hyödyntävät merkittävästi digitalisaation eli palveluiden sähköistämisen yleistymistä toimintatavoissaan. Digitalisaatio kattaa älyliikenteen, joka pyrkii parempien sähköisten matkapalveluiden, kuten aikataulujärjestelmien kehitykseen. Älyliikenne puolestaan kattaa ohjelmointirajapinnan eli API-järjestelmän. API:lla tuotetaan käyttäjien hyödyntämät sähköiset sovellukset, jotka käsittelevät liikkumisen dataa useista lähteistä ja yhdistelevät niitä. (Eckhardt ym. 2017, 12.) (Transport Systems Catapult 2016, 24.)

Lahden kaupunki (2018) kertoo autokannan määrien jatkavan kasvua, mikä pakottaa kaupungin pohtimaan uusia ratkaisuja. Lahti on ottanut MaaS:n kehityksen jo osaksi kaupungin strategiaa ja sitä ohjaavia kehityshankkeita, mutta toimiakseen MaaS tarvitsee useita kestävän liikkumisen palveluita. Näin ollen kaupunki on päätynyt kehittämään yhteiskäyttöauton luomia ratkaisuita, joilla voitaisiin vähentää omistusautojen kokonaismäärää. Voltin (2010, 32, 38, 46-50) mielestä yhteiskäyttöautot ovat hyvä ratkaisu vähentämään omistusautojen määrää. Yhteiskäyttöauton jakamisperiaate parantaa sen korvaussuhdetta omistusautoihin, kasvattaa auton käyttöastetta sekä vähentää kaupunkitilan pysäköintipaikkojen tarvetta. Käytön yleistyminen vaatii kuitenkin paljon muutoksia pysäköinti- ja kaavoituspolitiikassa. Palvelua tulee myös mainostaa laajasti kaupunkilaisille helpon käyttöönoton avulla, jotta tieto palvelun saatavuudesta leviää.

Kuvio 1. Yhteiskäyttöauton käyttöönoton asteet (Liikennevirasto 2018, 21)

Ydinasioita yhteiskäyttöautoilun edistämiseksi

Yhteiskäyttöautoilun edistämisen ydinasioita lähdettiin selvittämään opinnäytetyössä teemahaastattelulla, joka on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä. Teemahaastatteluita suoritettiin yhdessä yhdeksän eri alojen ammattilaisten kanssa, jotka ovat organisaatiossaan osa kestävän liikkumisen kehittämistä. Haastateltavat toimivat kiinteistö-, koulutus- ja tutkimusalalla, yhteiskäyttöautoyrityksissä sekä julkisina päättäjinä. (Tarkkala 2019.)

Haastatteluiden perusteella aihealueesta rajattiin kahdeksan kehityksen ydinasiaa. Kehityksen ydinasiat käsittelevät seuraavia aihealueita:

  • kaupungin ominaisuuksien, päämäärien ja toiminnan määrittäminen
  • oikeanlaisten yhteiskäyttöautomallin tukeminen
  • kaupunkiin sopivan yhteiskäyttöauton toimintamallin määrittäminen
  • pysäköintipolitiikan kehittäminen eri osa-alueilla
  • kaavoitusnormien muutos osana pysäköintipolitiikan kehittämistä
  • palvelutoiminnan nojaaminen vähäiseen päästöttömyyteen
  • vahva palvelumahdollisuuksien mainostaminen
  • opit jo suoritetuista malleista ja uskallus lähteä kehittämään yhteiskäyttöautoilua.

Taulukko 1 esittää tiivistelmän kehityksen ydinasioista, joita opinnäytetyössä käytiin läpi. Kehitysehdotuksille ei voi määrittää tärkeysjärjestystä, sillä ne toimivat parhaiten yhteistyössä toistensa kanssa.

Taulukko 1. Tiivistelmä kahdeksasta yhteiskäyttöautoilun kehityksen ydinasiasta (Tarkkala 2019, 55)

Lahden kaupungin on tärkeää kehittää kaupungissa uusia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumallien mahdollisuuksia, sillä niillä on mahdollista vähentää ajoneuvokannan määrää sekä muuttaa kaupunkilaisten liikkumisen asenteita kestävämmiksi. MaaS-palvelukokonaisuuden kehitys ei ole vielä ajankohtaista Lahdessa, sillä se vaatii useita kestävän liikkumisen palveluita toimiakseen. Yhteiskäyttöautoilun kehityksen mahdollistaminen kaupungissa tukee MaaS:n kehitystä sekä luo uudenlaisia liikkumistapoja kaupunkilaisille. On myös tärkeää, että MaaS-mallin ja yhteiskäyttöauton kehityksellä tuetaan koko Suomen liikkumispalveluita ja -järjestelmää kokonaisuutena.

Lähteet

Eckhardt, J., Aapaoja, A., Nykänen, L., Sochor, J., Karlsson, M. & König, D. 2017. Deliverable 2: European MaaS Roadmap 2025, MAASiFiE project funded by CEDR. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/sites/maasifie/fi/PublishingImages/tulokset/cedr_mobility_MAASiFiE_deliverable_2_revised_final.pdf

ITS Finland. 2018. Liikkuminen palveluna. [Viitattu 25.3.2018]. Saatavissa: http://www.its-finland.fi/index.php/fi/palvelut/mobility-as-a-service.html

Jääskeläinen, S. 2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Lahden kaupunki. 2018. Liikkuminen Lahdessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahti-vuonna-2025-tarina/liikkuminen-lahdessa

Liikennevirasto. 2018. Yhteiskäyttöautojen potentiaali ja vaikutukset käyttäjänäkökulmasta. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-25_yhteiskayttoautojen_web.pdf

Nikula, S. 2015. Yhteiskäyttöautot Suomessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/10634/Trafi_Yhteiskayttoautot_Suomessa.pdf

Rodrique, J. P., Comtois, C. & Slack, B. 2013. The Geography of Transport Systems. Yhdistyneet kuningaskunnat: Routledge

Tarkkala, K. 2019. Toimivien yhteiskäyttöautopalveluiden kehittäminen Lahdessa osana tulevaisuuden MaaS-mallia. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. [Viitattu 8.4.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903294013

Transport Systems Catapult. 2016. Mobility as a Service – exploring the opportunity for mobility as a service in UK. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://ts.catapult.org.uk/wp-content/uploads/2016/07/Mobility-as-a-Service_Exploring-the-Opportunity-for-MaaS-in-the-UK-Web.pdf

Voltti, V. 2010. Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010. Helsinki: Liikennevirasto

Kirjoittajat

Konsta Tarkkala valmistui keväällä 2019 Lahden ammattikorkeakoulusta tekniikan alalta Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi pääaineenaan yhdyskuntasuunnittelu.

Raine Vihelmaa on lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan laitoksella Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla vetäen yhdyskuntasuunnittelun koulutussuuntautumista ja toimien sidoshenkilönä erilaisissa kaupunkisuunnittelun kehittämisprojekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/713542 (CC0)

Julkaistu 13.5.2019

Viittausohje

Tarkkala, K. & Vihelmaa, R. 2019. Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/13/lahdessa-kehitetaan-yhteiskayttoautoilua/

Motivation for employer consultation in Transversal Skills and Employability

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

The purpose of the employer consultations made for the local employers was to get clarification of transversal skills and employability attributes sought by renewables sector in Lahti area. This data was used during the project to benchmark the contents of the intensive study periods (ISP) and basic scientific knowledge behind the program design. This in its part guaranteed quality and actuality of teaching and learning. 

Author: Juha Hyytiäinen

The view of PEETS program design team concerning transversal skills

The view of transversal skills of the design team of the PEETS program is summarized in picture one. This picture is also used in student induction to give students an overall view what transversal skills mean so that they can better reflect what they learn during the ISPs. The questions asked during the employer consultations were devised based on this framework.

Figure 1. Transversal skills divided into four fields (Belt 2017).

Method used to get the employer/stakeholder view

The method in getting the employer view in Lahti was three staged. In the first stage in 2017 seven energy/renewables sector companies in Lahti area were contacted by phone and asked three basic questions about transversal skills and if they seemed interested a fourth additional question that probed the willingness to cooperate with the project in the future. The persons contacted were CEOs, HR-managers or key officers within the company.  At the second stage in 2018 small student teams and individual students made stakeholder interviews as course prework in renewables sector according to the instructions from Dr. Jantien Belt (The Hague University of Applied Sciences) mainly in Finland, Netherlands and Scotland. Finnish team did four interviews with one exception, which was a timber company in Australia. The types of interviews students made varied some despite the common framework. Third stage composed of free questions asked during the company presentations and visits (4 companies) during the ISP2.

Results of the employer consultations

The most frequently mentioned new employee skills from the seven 2017 phone interviews are summarized in table one.

Personal/social skills intercultural attitude/knowledge foreign languages
Motivation/willingness to work (3) Openness (4) English (6)
Team work skills (3) Recognizes cultural differences (3) Swedish (4)
Initiative (2) Ability to make contact/ask (2) Russian (3)
Situational awareness (2) Ability to accept different kinds of people (1) German (3)
Honesty, openness, ability to learn new, critical thinking (1) Adaptability (1) According to the target country (2)

Table 1. Summary of results from 2017 phone interviews made in Lahti area for seven companies. Numbers in brackets represent the times the attribute was mentioned in the interviews.

The key attributes concerning new employees from 2018 student team interviews (3 + 1 a timber company in Australia) are listed below.

  1. Willingness to learn, Willingness to learn/work, communicating effectively and behaving properly with the people from other cultures, English and Swedish
  2. What really matters is education and your personality, Finnish and English
  3. All the transversal skills are important – I can’t choose between them, Being able to say no to someone and talk about difficult topics without making people feel bad, curiosity about other cultures, English other foreign language competency isn’t that important since you can find someone to translate
  4. Good ethic, ability to do the job with little supervision, Being able to interact with others in a positive and effective way and communicating effectively and behaving properly with the people from other cultures, languages needed depends on business

The key points that rose from questions asked during the company visits and company presentations during the 2018 ISP included attitude, listening to the customer, finding the right team for the job.

Conclusions from the employer/stakeholder consultations

The most important attributes that rose from the consultations belong to the attitude field of the picture one. A supervisor engineer in a big multinational company that was visited during the 2018 ISP in Finland stated that attitude is the most important thing in a new employee. The ability to communicate with different people was also considered a key attribute. Language wise English was the most frequently mentioned and it was considered a basic requirement. Other language needs arise from the environment or target country. Also translators can be also used e.g. in places there languages differ from main European languages.

The stakeholder consultations have helped to develop PEETS program further. The results also point to a direction of a learning environment that develops positive attitudes towards doing work, learning new things and willingness to participate. A multicultural and multidisciplinary environment

helps to promote communication skills between different people. Problem solving and project work in real life cases with real and simulated difficulties make this more realistic. The build in reflection system enhances the learning or at least focuses students and staff to think the key points in their experiences and learning. PEETS program has used this approach from the start and it has developed with every iteration. This approach and four fields of transversal skills could be used as a tool to develop and benchmark programs and courses in LAMK.  

References

Belt, J. 2017. Transversal skills. Power point presentation. The Hague University of Applied Sciences.

Author

Juha Hyytiäinen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Technology in Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/596254 (CC0)

Published: 25.4.2019

Reference to this publication

Hyytiäinen, J. 2019. Motivation for employer consultation in Transversal Skills and Employability. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/25/motivation-for-employer-consultation-in-transversal-skills-and-employability/

Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Maanrakentamisen tarpeisiin käytettään yhä uusia kierrätysmateriaaleja. Tähän kannustavat soran ja kalliomurskeen hupeneminen ja niiden korvaaminen nk. ”uusiomaa-aineksilla” kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi sääntelyn (MARA- ja MASA-asetus) uudistaminen sekä taloudelliset tekijät edistävät kierrätysmateriaalien käyttöä. Esimerkiksi tuhkien, betonimurskeen ja ylijäämämaiden käyttö lisääntyy, mikä vaatii uusien menettelytapojen osaamista ja uusiomaa-ainesten toimitusketjujen kehittämistä. Myös valimohiekkojen hyötykäyttö tarjoaa paikallisesti merkittävän uusioraaka-aineen maanrakentamisen tarpeisiin. Toistaiseksi sen käyttö vaatii yleensä kunnan ympäristöluvan, kun monien muiden uusiomaa-ainesten kohdalla riittää MARA-asetuksen mukainen ilmoitusmenettely.

Kirjoittajat: Mitja Päivinen ja Sakari Autio

Valimohiekka-meluvallihanke on kolmen kimppa

Valimoteollisuuden kasvavat jätekustannukset kannustavat valimoita miettimään parempia loppusijoituspaikkoja jätteeksi ja yleensä kaatopaikalle päätyvälle valimohiekalle.  Valimohiekka kiertää prosessissa, jossa elvytystoimenpiteiden jälkeen suurin osa hiekasta päätyy uudelleen käytettäväksi ja pieni, jo parhaat ominaisuutensa menettänyt hiekka siirtyy valimoilla odottamaan kierrätystä tai loppusijoittamista kaatopaikalle.

Karkkilan kaupungin, motocrosskerhon ja Componenta Oy:n yhteistuumin syntyi ajatus, missä valimohiekkaa sijoitettaisiin läheisen motocrossradan meluvallirakenteeseen. Rata sijaitsee Karkkilan kaupungin omistamalla alueella, jossa on myös vedenpuhdistamon lisäksi vanha suljettu kaatopaikka ja nykyinen puhtaiden maiden maanläjityspaikka. Maanläjityspaikka toimii myös osittaisena meluvallina ja uusi meluvalli olisi tarkoitus sijoittaa tämän jatkoksi. Motocrossrata on Suomen ainoita savimaille perustettuja ratoja, ja kansallisten kilpailuiden lisäksi rata tarjoaa riittävästi haasteita myös kansainvälisille, alansa parhaille kuljettajille. Radan lähistöllä sijaitsee muutamia kiinteistöjä, joista lähimmät ovat noin 450 metrin päässä. Suunnitellun meluvallin tarkoitus olisi hillitä juuri näihin läheisiin kiinteistöihin aiheutuvaa meluhaittaa ja toimia myös tapahtumien katsomona. Radan läheisyydessä on Pitkälän teollisuusalue ja kotitalousjätteiden vastaanottokeskus.

Valimohiekka maanrakennusmateriaalina

Valimohiekat voidaan jakaa neljään eri luokkaan, joista suunniteltuun meluvalliin hyödynnettäisiin Componenta Oy:n Karkkilan valimolta syntyvää tuorehiekkaa. Tuorehiekassa sideaineina käytetään bentoniittia ja vettä, joiden avulla saadaan valumuotille mekaanisesti puristaen sen kova muottiaihio.  Muita hiekkoja ovat furaanihiekka, jossa nimensä mukaisesti käytetään kovetteena furaanihartsia.  Alphaset-hiekassa säädellään kovettumista Fenoliformaldehydihartsia ja esteriä käyttäen. Vesilasihiekkaa ei tänä päivänä käytetä Suomen valimoissa, mutta sitä käytetään ulkomailla vielä pienissä määrin. (Meskanen & Höök 2015.)

Hiekan poistuttua kierrosta siihen yleensä sitoutuu haitta-aineita ja raskasmetalleja. Monet valimot ovat testanneet ylijäämähiekkoja MARA-asetusta varten, mutta lähes poikkeuksetta jokin pitoisuus suurimmista sallituista haitta-aineista ylittyy. Sundellin (2019) mukaan MARA-asetus on jopa hankaloittanut valimohiekkojen sijoittamista maanrakennuskohteisiin ja tämän vuoksi kaatopaikat ja niiden eri rakennekerrokset ovat olleet ylijäämähiekkojen tyypillinen loppusijoituspaikka. (Päivinen 2019.)

Ennen valimohiekan sijoittamista kohteeseen, on tiedettävä perustietoja maaperästä ja sen koostumuksesta. Maaperätutkimukset ovat paras tapa saada tietoa maan eri kerroksista, kantavuudesta ja pohjaveden tasosta. Moderni monitoimikaira kykenee selvittämään edellä mainitut asiat helposti. Kairausten yhteydessä otetut maaperänäytteet, viedään tutkittavaksi maalaboratorioon. Tämän jälkeen geoteknikko pystyy arvioimaan suunnitellun rakenteen rakennettavuuden vallitsevaan maaperään.

Karkkilan kaupunki tilasi selvityksen valimohiekkojen hyödyntämisestä meluvallissa Ramboll Oy:ltä ja työn katsottiin sopivan hyvin amk-opinnäytetyön aiheeksi. Ramboll on johtava suunnittelu- ja konsulttitoimintaa tarjoava kansainvälinen yritys, joka työllistää Suomessa 2400 henkeä ja maailmanlaajuisesti työntekijöitä on yli 14 000.

Työn suunnittelu aloitettiin tekemällä mittausohje maastokäyntejä varten. Maastokäynnillä kohde kartoitettiin satojen korkeutta ja koordinaatteja mittaavien pisteiden perusteella. Näistä pisteistä muodostettiin Autocad ja Novapoint ohjelmistoilla maastomallit. Mallien jälkeen voitiin sovitella eri korkuisia ja luiskakaltevuudella olevia vallirakenteita maastoon. Ongelmaksi muodostui kohteen haastavat maastonmuodot. Korkeuseroa saattoi olla parinkymmenen metrin matkalla jopa kymmenen metriä. Alkuperäistä 1:3 luiskakaltevuuteen suunniteltua vallia ei olisi pystynyt toteuttamaan kohteeseen. Suunnittelussa päädyttiin 1:2.5 kaltevuuteen, joka geo-suunnittelijan mukaan on edelleen turvallinen katsomorakenteena ja ei aiheuta vaaraa massojen vyörymiselle.  Luiskakaltevuuden johdosta meluvalli on paikoittain vain noin neljä metriä rataa ylempänä. Vallin pituudeksi saatiin 120 metriä ja pohjan leveydeksi keskimäärin 40 metriä. Massalaskennan mukaan valliin menisi noin 18000 m3 valimohiekkaa, joka tarkoittaisi Componentan Karkkilan tehtaalta noin viiden vuoden ylijäämähiekkoja. (Päivinen 2019, 27.)

Uusiomateriaalien parhaimmistoa

Valimohiekka on teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomainen maanrakennusmateriaali. Tuorehiekan sisältämä bentoniitti auttaa hienoa hiekkaa sitoutumaan ja lopuksi rakenne kovettuu lähes sementin tavoin. On sinänsä harmi, että MARA-asetus määrää tiukat rajat esimerkiksi materiaalien haitta-ainepitoisuuksille, mutta haitta-aineiden liukenemista ei mitata mitenkään. Valimohiekan tapauksessa haitta-aineet pysyvät hiekassa ja oikein päällystettynä niistä ei ole ympäristölle ja ihmisille merkittävää haittaa.  Valimohiekoille voisi olla maanrakentamisen parissa suuri kysyntä, mikäli asetuksen vaatimuksissa otettaisiin huomioon myös haitta-aineiden liukoisuus.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa eli MARA-asetus edistää kiertotaloutta ja osaltaan vähentää neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Asetus määrittää sen piiriin kuuluvien jätteiden haitta-ainespitoisuuksien enimmäismäärät ja jo yhdenkin arvon ylitys johtaa siihen, että jätteelle on haettava sijoituslupa ympäristöluvan kautta. (Valtioneuvosto 2018, 6.)

Karkkilan tapauksessa päädyttiin ympäristöluvan hakuun ja vuosittaisten määrien jäädessä alle 50 000t, luvan käsittelee kunnan ympäristöviranomainen ja käsittelyyn varattava aika on huomattavasti aluehallintoviraston vastaavaa lyhyempi. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tulevassa ympäristölupahakemuksessa. Kohteeseen päädyttiin myös tekemään riskinarvio valimohiekkojen korkeiden bentseeni- ja fluoridipitoisuuksien vuoksi. On syytä kuitenkin kiinnittää huomioita, että bentseeni ei liukoisuustestien perusteella liukene valimohiekasta, joten se ei aiheuta terveydelle haittaa vallirakenteessa. Valli tulee tästä huolimatta peittää ja sopivaksi peittopaksuudeksi riittää yleensä 500mm kasvua edistävä pintakerros, joka on erotettu vallirakenteesta maanerotuskankaalla.

Suomi on tilastojen perusteella ikävässä asemassa koskien neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Panostamalla tehokkaampaan kiertotalouteen, muuttamalla asenteita, kehittämällä asetuksia ja alan sääntelyä, voisimme olla edelläkävijöitä uusiomateriaalien käytössä ja säästää merkittäviä määriä luonnonmateriaaleja. Uusiomaa-ainesten käyttö yleensä lisää myös rakentamishankkeen toimijoiden ja tarvittavan dokumentoinnin määrää. Ainesten selkeä tuotteistaminen ja esimerkiksi toimitusketjujen digitaaliset ratkaisut helpottaisivat uusiomaa-ainesten käyttöä maanrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähteet

Jätelaki 7.6.641/2011. Finlex. [Viitattu 27.10. 2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Meskanen, S. & Höök, T. 2015. Muottien valmistus sullomalla. Valimoinstituutti. [Viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/vtp_menet_sullottavat.pdf

Päivinen, M. 2019. Käytetyn valimohiekan soveltuvuus meluvallirakenteeseen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202528

Sundell, P. 2019. QESH Manager. Componenta Oy. Haastattelu 3.1.2019.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa. Soveltamisohje. Versio 1.3.2018. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://www.ym.fi/download/no-name/%7B5925E94C-828D-42BC-8023-BBABC7E03AFE%7D/135698

Kirjoittajat

Mitja Päivinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Energia- ja ympäristötekniikkaa ja valmistuu keväällä 2019. Opinnäytetyön jälkeen hän jatkaa työskentelyä Ramboll Oy:llä suunnittelijana ja keskittyy uusiomateriaalien käyttöön ja kaatopaikkojen eri rakenteisiin.

Sakari Autio toimii ympäristötekniikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/492968 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Päivinen, M. & Autio, S. 2019. Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/maanrakentamiseen-kiertotaloutta—valimohiekkaa-meluvallirakenteeseen/

Digitalisaatiolla ruokahävikin ehkäisyyn

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeseen. Globaalisti hukkaamme kolmanneksen kaikesta tuottamastamme ruuasta, johtuen ongelmista esimerkiksi sadonkorjuussa, varastoinnissa, pakkaamisessa, kuljetuksissa, markkina- tai hintamekanismeissa. Ruokahävikkiä syntyy osittain myös kuluttajien huolimattomuudesta ja mukavuudenhalusta johtuen, mutta osittain tarvitsisimme mm. enemmän tietoa ympäristöstämme välttääksemme ruokahävikin syntymistä. Ruokahävikin ehkäisyssä piilee myös valtava liiketoimintapotentiaali, joka on saanut viime vuosina ensimmäiset yritykset perustamaan liiketoimintansa esimerkiksi ruoan parempaan välittämiseen digitaalisten alustojen kautta.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen ja Ville Teräväinen

Miten digitalisaatio helpottaa arkea ja nostaa tietoisuutta ruokahävikistä

Digitalisaation ansiosta oman kulutuksen ja valintojen vaikutuksen seuraaminen on yhä helpompaa. Erilaiset älylaitteet keräävät valtavasti dataa ympäriltään, jota voidaan valjastaa parantamaan niin ympäristöä kuin omaa elämänlaatua. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kuluttajamarkkinoille tuloaan tekevät älyjääkaapit, jotka pystyvät keskustelemaan älypuhelimen kanssa. Älyjääkaapit auttavat käyttäjää pysymään paremmin perillä eri ruokatuotteiden tuoreudesta ja parasta ennen -päiväyksistä, tarjoamalla tämän tiedon käyttäjän älypuhelimeen. Tiedon perusteella käyttäjä voi tehdä parempia ostopäätöksiä ja hänen on helpompi seurata jääkaapissa olevien elintarvikkeiden tilannetta. Joissain malleissa on myös mahdollista saada älypuhelimeen suoraa videokuvaa jääkaapin sisällöstä.

Sovellukset ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikin ehkäisemiseksi on alettu kehittämään puhelinsovelluksia, joiden avulla tavallinen käyttäjä voi helpottaa omaa arkeaan. Sovelluksilla voidaan esimerkiksi luoda ostoslistoja tai seurata ruokatuotteiden päiväyksiä helposti luettavassa muodossa. Näin on helpompi pysyä perillä oman kotitalouden ruokatuotteista ja tehdä sen perusteella fiksumpia ostopäätöksiä. Käyttäjän ei tarvitse kumarrella jääkaapin hyllyjen välissä tarkistaessaan päiväyksiä, vaan kaikki päiväykset ovat helposti luettavissa älypuhelimen näytöltä ja ne voidaan lajitella eri ominaisuuksien mukaan. Tämä tieto myös käytettävissä kaikkialla, kunhan älypuhelin kulkee mukana.

Ravintolat ovat myös alkaneet käyttää erilaisia puhelinsovelluksia ratkaisemaan ongelmaa, joka syntyy myymättä jääneestä ruoasta. Monet ravintolat tavoittavat asiakkaita puhelinsovellusten kautta, tarjoten ylijäänyttä ruokaa asiakkaille tuntuvasti alennettuun hintaan ennen sulkemisaikaa. Näin täysin syömäkelpoinen ruoka saadaan myytyä sen sijaan, että se heitettäisiin roskiin. Ympäristötietoiset tai muuten rahaa säästävät asiakkaat ovat tällaisten sovellusten innokkaita käyttäjiä. Tässä sekä ravintola että kuluttajat hyötyvät rahallisesti ja samalla vähentävät ruokahävikkiä.

Ruokahävikki ja tekoäly

Ruokahävikin ehkäisemisessä hyödynnetään yhä enemmän myös tekoälyä. Erilaisten ruokatuotteiden analysointi voidaan tehdä kuva-analyysin avulla, jolloin niiden eri ominaisuuksia pystytään arvioimaan paremmin ja tehokkaammin. Tämän tiedon perusteella tuotteiden jakeluun liittyviä päätöksiä on mahdollista tehdä viisaammin, esimerkiksi päättää miten pitkän matkan päähän tuotteita lähetetään jälleenmyyntiä varten. Nopeammin pilalle menevät tuotteet myydään paikallisten myyjien kautta, kun taas kauemmin hyvänä pysyvät lähetetään pidemmän matkan päähän. Toiset sovellukset käyttävät tekoälyä arvioimaan ruokien kestämisen ennen pilalle menoa, perustaen tämän aiemmin kerättyihin tietoihin ja yleiseen tietoon tuotteista.

Tekoälyn avulla voidaan myös luoda ennusteita, jotka perustuvat asiakkaiden ostokäyttäytymiseen, trendeihin tai vaikkapa säähän. Kerätyn tiedon perusteella voidaan kehittää koneoppimismalleja, jotka luovat ennusteita asiakkaiden tulevasta ostokäyttäytymisestä. Tämän ennusteen perusteella kaupat osaavat paremmin hallita inventaariota, jotta tuotteita jäisi mahdollisimman vähän myymättä. Optimaalinen tilanne olisi sellainen, että kauppa tietäisi etukäteen mitä asiakkaat aikovat ostaa ennen kuin asiakkaat tulevat ostoksille. (Supplychaindigital 2017) Saman datan perusteella kauppa pystyisi myös ennustamaan, milloin asiakas tulisi ostoksille.

Teknologian ja tiedon yhdistäminen

Uusien teknologiakokeilujen kehittäminen on tänä päivänä entistä tärkeämpää älypuhelimien kasvaneen käytön takia. Älypuhelin toimii loistavana arkiajan viihdykkeenä, mutta myös eräänlaisena monitoimityökaluna ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Ihmisiä on helpompi lähestyä älypuhelimen kautta, oli kyseessä sitten yritys, koulu tai palvelu. Asiaa ei kannata ajatella salakavalana piilomarkkinointina, vaan tapana helpottaa ihmisen arkea ja tehdä hänestä tietoisemman asioista. Oikein toteutetun huipputeknologian avulla voidaankin auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä ja esittää monimutkainen data ymmärrettävässä muodossa.

Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetussa Digitaalinen ruokahävikkikokeilu -projektissa tutkittiin keinoja vähentää syntyvää ruokahävikkiä ja kehitettiin tämän tiedon perusteella ruokahävikkiä vähentävän digiratkaisun alustava konsepti (kuva 1). Projektissa valmisteltiin käyttäjälähtöistä puhelinsovellusta myöhemmin pilotoitavaksi kartoittamalla ravintolapalveluiden tarpeita ja ruokailijoiden mieltymyksiä. Näiden perusteella suunniteltiin digiratkaisun käyttöliittymää ja toimintoja. Projektin tuloksena luotu konsepti perustuu puhelinsovellukseen, jolla käyttäjät voivat ilmoittautua ennakkoon ruokailuihin. Tämän avulla ravintolat saavat tiedon tulevista ruokailijoista ja osaavat varautua ruokailuun oikealla määrällä ruokaa. Tämän lisäksi puhelinsovellus on hyvä tapa tavoittaa asiakkaita ja antaa asiakkaalle tietoa ruoan laadusta sekä ympäristöystävällisyydestä.

Kuva 1: Puhelinsovelluksessa käyttäjä voi selata ravintoloiden ruokalistoja ja ilmoittautua ennakkoon ruokailuihin (Kuva: Pirita Hyrkkänen)

Tällaisien puhelinsovellusten tarkoituksensa on kannustaa käyttäjää tekemään parempia päätöksiä antamalla tälle enemmän tietoa asioista, joista hän ei välttämättä ollut tietoinen. Tiedon esittämistapa on myös hyvin tärkeä, sillä käyttäjän on helpompi ymmärtää asioita, kun tieto esitetään käytännönläheisessä muodossa. Puhelinsovelluksen konseptissa kehitettiin tapoja kannustaa käyttäjiä ennakkoilmoittautumisessa, esimerkiksi tarjoamalla ruoan hintaan alennusta tai palkitsemalla käyttäjä ilmaisella kahvilla tai jälkiruualla. Näin käyttäjä saa konkreettista hyötyä, samalla kun auttaa ravintolaa vähentämään ruokahävikkiä. Puhelinsovelluksen käyttäminen ei myöskään vie paljoa aikaa, vaan nopealla käytöllä voi saada hyötyä itselle ja ympäristölle.

Uusia älylaitteita pusketaan markkinoille kovaa vauhtia ja niiden eri ominaisuuksien hyödyntämiseen on mahdollista kehittää erilaisia teknologiainnovaatioita. Onkin tärkeää suhtautua uuteen teknologiaan avoimin mielin ja katsoa, mitä mahdollisuuksia se tuo tullessaan. Oli se sitten tekoälyn avulla tehtävät automaatiot tai käyttäjälähtöiset toimet, vaatii niiden kehittäminen tietoa, taitoa ja kekseliäisyyttä.

Lähteet

Supplychaindigital. 2017. Big data “key to reducing food waste”, says new report. [viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.supplychaindigital.com/supply-chain/big-data-key-reducing-food-waste-says-new-report

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana Tekniikan alalla.

Ville Teräväinen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa projektityöntekijänä Tekniikan alalla.

Artikkelikuva: Thorn Yang, https://www.pexels.com/photo/android-android-phone-baking-breakfast-441795/

Julkaistu 15.3.2019

Viittausohje

Tuominen, K. & Teräväinen, V. 2019. Digitalisaatiolla ruokahävikin ehkäisyyn. LAMK RDI Journal. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/15/digitalisaatiolla-ruokahavikin-ehkaisyyn/

Nugetit tarjoavat mukautuvuutta kiertotalousopetukseen

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Pienet opintomateriaalit eli nugetit uudistavat ammattikorkeakoulujen opetusta. Nugetteja kehitetään Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hankkeessa (OKM), jossa kiertotalous tuodaan nugettien muodossa osaksi olemassa olevia ja uusia kursseja. Nugetit voivat toimia opintomateriaaleina, markkinointimateriaaleina sekä julkaisuina, jolloin ne ovat erittäin mukautuvia opintomateriaaleja. Hankkeen aikana testataan, toimiiko nugettien mukautuvuus odotetulla tavalla ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat uudistuvalle ammattikorkeakouluopetukselle

Kirjoittajat: Kari Laasasenaho ja Anne-Marie Tuomala

Ammattikorkeakoulujen opetuksessa tapahtuu paljon tällä hetkellä. Maailma muuttuu kovaa vauhtia eteenpäin ja erilaiset opiskelutavat monipuolistuvat. Erilaiset etäopiskelun muodot ovat tästä hyvä esimerkki. Myös opetussisällöissä tapahtuu muutoksia, jotka kumpuavat yhteiskunnan kehityksestä kuten jatkuvan kouluttautumisen tarpeesta. Ammattikorkeakouluihin tulee tutkintojen ohella myös muita vaihtoehtoja kouluttautua. Esimerkiksi täsmä- ja diplomikoulutukset tulevat näkymään vahvemmin uusina opetusmuotoina. Myös ilmiöpohjainen oppiminen valtaa alaa ja oppimateriaalien on mukauduttava yhä paremmin ja joustavammin erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Työelämän epävarmuus ja nopeasti muuttuva maailma vaikuttavat korkeakoulutukseen radikaalisti v. 2030 mennessä (OKM 2017, 3). Siksi ammattikorkeakoulujen osaamista työelämän rajapinnasta tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan.

Ilmastonmuutos näkyy opetustarjonnassa

Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki ilmiöstä, joka muuttaa yhteiskuntaa. Ilmastonmuutoksen torjuntaa varten tarvitaan uutta osaamista myös ammattikorkeakouluilta.  Ilmastonmuutosta voidaan torjua kiertotaloudella, joka on noussut keskeiseksi käsitteeksi myös ammattikorkeakoulujen opetuksessa ja TKI- toiminnassa. Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaistettuna kestävän kehityksen mukaista talousjärjestelmää, jossa resursseja käytetään fiksuksi ja hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Esimerkiksi Ilmasto.nyt ja Kiertotalous.nyt ovat yliopistojen perustamia verkko-oppimiskokonaisuuksia, joita voidaan käyttää eri koulutusasteilla (Ilmasto.nyt 2019, Kiertotalous. nyt 2019). Ilmasto.nyt toimii ns. avoimena opintokokonaisuutena  Helsingin yliopiston MOOC- alustalla (Massive Open Online Course). Sen sijaan Kiertotalous.nyt on kurssi kiertotalouden perusteista. Se on tuotettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Sitran kanssa. Kurssia pilotoitiin syksyllä 2018 ja se alkaa toimia lukuvuonna 2019-2020.

Kiertotalous hyödyntää vahvasti myös digitalisaatiota ja Teollisuus 4.0 –ajattelua (Lopes de Sousa Jabbour et al. 2018, 279). Monissa ammattikorkeakouluissa tarjotaan kiertotalousopintojaksoja ja niihin on perustettu bio-ja kiertotalouden tutkimusryhmiä. Kiertotaloutta tuodaan nopeasti ammattikorkeakoulujen arkeen, ja tätä varten on luotu ammattikorkeakoulujen välisiä yhteishankkeita tiedonsiirron nopeuttamiseksi. Vaikka ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyviä opintojaksoja ja –kokonaisuuksia on yhä enemmän saatavilla, ammattikorkeakouluissa on havaittu tarve kehittää ennen kaikkea nopeasti muuntautumiskykyisiä oppimateriaaleja.  Näin uutta ajattelua voidaan integroida helposti olemassa oleviin opintojaksoihin, ja materiaalien vaikuttavuus on parempi, sillä niiden pohjalle ei välttämättä tarvitse perustaa kokonaan uusia opintojaksoja.

Ammattikorkeakoulussa nugetit eivät ole kananlihaa

Hyvä esimerkki yhteishankkeista on OKM: n kärkihankkeisiin kuuluva Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hanke, jossa on mukana yhteensä 19 suomalaista ammattikorkeakoulua. Hankkeessa tehdään edistyksellistä työtä kiertotalouden opetuksen edistämisessä ja hankkeessa on luotu erilaisia kiertotaloutta tukevia toimintamalleja Lapin ammattikorkeakoulu hallinnoimana.

Yksi hankkeen tehtävistä on tuottaa ja pilotoida oppimateriaaleja ja opintojaksoja kiertotaloudesta. Hankkeen tavoitteena on, että tuotokset ovat osittain verkossa ja englanniksi toteutettuja. Lisäksi materiaalien tulisi olla hankkeen päättyessä kaikkien vapaasti saatavilla. Näitä vaatimuksia varten on luotu otsikossa mainittu oppimateriaalin tuotantomuoto, ”nugetti”, joka tarkoittaa pientä ja joustavaa opintopakettia. Juuri nugettien tuottaminen ja kehittäminen ovat ajankohtaista hankkeessa tällä hetkellä.

Nugetilla tarkoitetaan tarkkaan ottaen pakettia, joka muodostaa sellaisenaan itsenäisen opetusmateriaalin. Nugetti voi olla esimerkiksi ajankohtaisesta aiheesta tehty asiantuntijavideoluento, joka on helposti ladattavissa verkossa olevasta tietopaketista. Tällainen videoluento voi olla esimerkiksi n. 15 min pitkä ja sisältää oppimistehtävän, joka syventää opiskelijan tietämystä aiheesta. Nugetteja voi ottaa osaksi jo olemassa olevia opintoja ja hyödyntää niitä asiantuntijavierailujen ohella tai niistä voidaan rakentaa erilaisiin tilanteisiin sopivia kokonaisuuksia. Digitaalisina niitä on helppo jakaa virtuaalisissa oppimisympäristöissä (Bailey et al. 2006, 114) . Lisäksi hyvin paketoituina ne ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, ja soveltuvat esimerkiksi tutkintoon johtavien kurssien osakokonaisuuksiksi sekä täsmä- ja diplomikoulutuksiin. Nugetit tarjoavat mielenkiintoisen tavan integroida TKI-osaaminen opetukseen nykyistä paremmin. Englanninkielisiä nugetteja voidaan käyttää myös kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja koulutusviennissä.

Nugetteja voidaan hyödyntää monipuolisesti

Nugettien ominaisuudet eivät rajoitu pelkästään opiskeluun, sillä niitä voidaan käyttää myös hankemarkkinoinnissa. Tämän lisäksi ne voivat toimia asiantuntijoiden käyntikortteina. Esimerkiksi TKI hankkeista tehtyihin nugetteihin voi laittaa linkin oman sähköpostin allekirjoitukseen. Tällöin sekä hanke, että asiantuntija saavat enemmän mahdollisuuksia osaamisensa esittelyyn ja ihmisten on helppo saada lisätietoa hankkeista.

Mikäli nugetit julkaistaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen omilla Youtube-kanavilla, nugeteista on mahdollista saada julkaisupisteitä. Tällöin saadaan videoluennoista audiovisuaalisen julkaisun pisteet, mikäli kanavalla on toimituskunta. Näin voidaan tukea myös ammattikorkeakoulujen rahoituspohjaa.

Nugetit voivat toimia siis opintomateriaaleina, markkinointimateriaaleina sekä julkaisuina. Tällaisella hybridimallilla saadaan aikaiseksi suurempi vaikuttavuus, sillä kun kiertotalous integroidaan nugeteilla tutkinto-ohjelmien sisään, vältytään siltä riskiltä, että kiertotalous mainitaan pelkästään valinnaisilla kursseilla. Nugetteja aletaan tuottaa kiertotaloudesta kevään 2019 aikana ja niitä päästään myös pilotoimaan vuosien 2019 ja 2020 aikana. On mielenkiintoista nähdä, toimiiko nugettien mukautuvuus odotetulla tavalla ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat uudistuvalle ammattikorkeakouluopetukselle.

Lähteet

Bailey, C., Zalfan, M. T, Davis, H. C., Fill, K., & Conole, G. 2006. Panning for Gold: Designing Pedagogically inspired Learning Nuggets. Journal of Educational Technology & Society. 9 (1), 113-122.

Ilmasto.nyt. 2019. Ilmasto.nyt. [viitattu 7.3.2019]. Saatavilla: http://ilmastonyt.fi/

Kiertotalous.nyt. 2019. Kiertotalous.nyt. [viitattu 7.3.2019]. Saatavilla: http://kiertotalousnyt.fi/

OKM (Opetus- ja kulttuuriministeriö). 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:44. [viitattu 7.3.2019]. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160456/okm44.pdf

Lopes de Sousa Jabbour, A.B., Jabbour, C.J.C., Godinho Filho M. & Roubaud D. 2018. Industry 4.0 and the circular economy: a proposed research agenda and original roadmap for sustainable operations. Big Data Analytics in Operations & Supply Chain Management. Annals of Operations Research. 270: 273–286. [viitattu 7.3.2019]. Saatavilla: https://doi.org/10.1007/s10479-018-2772-8

Kirjoittajat

Kari Laasasenaho toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikössä kiertotalouden asiantuntijana. Kari viimeistelee väitöskirjaa Tampereen yliopiston bio-ja kiertotalouden tutkimusryhmässä.

Anne-Marie Tuomala on Lahden ammattikorkeakoulun päätoiminen tuntiopettaja ja projektipäällikkö Energia- ja ympäristötekniikan Insinööri AMK -koulutusohjelmassa. Lisäksi hän opettaa tekniikan alan YAMK-ohjelmassa Master in Urban Climate and Sustainability (MUrCS) ja liiketalouden YAMK-ohjelmassa International Business Development.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/949610 (CC0)

Julkaistu 8.3.2019

Viittausohje

Laasasenaho, K. & Tuomala, A.-M. 2019. Nugetit tarjoavat mukautuvuutta kiertotalousopetukseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/08/nugetit-tarjoavat-mukautuvuutta-kiertotalousopetukseen/

 Artikkeli on kirjoitettu OKM: rahoittamassa hankkeessa.