Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa, erityisesti sote-uudistuksen ollessa käsillä. Sote-uudistuksen keskiössä on digitaalisuuden hyödyntäminen, jonka kautta sairaanhoitajan tekemä hoitotyö muuttuu, vaikuttaa ja tehostuu entisestään. Merkittävä osa potilaan hoitotyöstä on turvallisen lääkehoidon varmistaminen. Lääketurvallisuuden parantamisessa digitaalisuus on merkittävä väline. Digitaalisuuden kautta sairaanhoitajan työssä vapautuu aikaa välittömään, potilaaseen kohdistuvaan muuhun hoitotyöhön.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Tarja Rounamo

Digitalisaatio ja teknologian moninaiset muodot terveydenhuollossa

eHealth-käsitteellä viitataan ICT-työkaluihin ja viestintäteknologian keinoihin, joiden avulla voidaan parantaa ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa sekä johtamista (Euroopan komissio 2017). Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä pyrkimyksenä on parantaa hoidon saatavuutta, laatua sekä tehostaa toimintaa (Reponen 2015, 1275). Terveydenhuollon ammattilaiset ja yhä useammat potilaat ovatkin vuorovaikutuksessa erilaisten tietojärjestelmien, sovelluksien ja palveluiden kanssa enenevässä määrin (Turner, Kushniruk & Nohr 2017, 84).

Uudenlainen teknologia on jo osin arkipäivää hoitotyössä. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategiaa vuosille 2015-20 (Ahonen ym. 2015, 4-5,7) toteutetaan käytäntöön koko ajan. Strategiassa missiona on, että sairaanhoitaja soveltaa sähköisiä terveyspalveluja esimerkiksi potilaiden kohtaamisessa. Vision mukaan sairaanhoitaja on toimintatapojen uudistaja, jolla on taidot sähköisten terveyspalveluiden käyttämiseen. Oleellista on, että sairaanhoitajat ovat mukana kehittämässä ja innovoimassa uusia ratkaisuja sekä suhtautuvat myönteisesti uusiin mahdollisuuksiin ja teknologian lisäämään turvallisuuteen hoitotyössä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö (2011, 15) korostaa potilaalle annettavan lääkehoidon kirjaamista sähköisesti.

Sote-tieto hyötykäyttöön- strategialla vahvistetaan terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Uudistuvaan tapaan tehdä hoitotyötä ja toimintamallien omaksumiseen tarvitaan koulutusta (Hyppönen ym. 2016, 36). Sairaanhoitajan työtä säätelevät useat eri lait ja toiminnan linjaukset. Kun digitalisaation hyödyntäminen ja teknologian moninaiset muodot yleistyvät entisestään, on muutoksessa sairaanhoitajien uudistavaan ja uudistuvaan osaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio, 2015, 11.)

Lääkehoidolla vaikuttavuutta hoitotyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa (Hyppönen ym. 2016, 64) todetaan, että potilasturvallisuus on tärkeä osa hoidon laatua. Potilasturvallisuutta heikentävillä tai uhkaavilla tekijöillä on kielteinen vaikutus hoidon vaikuttavuuteen. Lääkärien mukaan suurin uhka ovat tietojärjestelmien toimimattomuus sekä väärät lääkkeet ja niiden annosteluvirheet. Suvikas-Peltosen (2017,19) väitöskirjatutkimuksessa käy ilmi, että eniten potilasturvallisuuteen vaikuttavia virheitä raportoidaan lääkitykseen liittyen. Nämä virheet ovat usein myös vältettävissä olevia.

Jheetan & Franklin (2017, 5) tutkimuksessa tarkasteltiin lääkitysvirheitä käytettäessä elektronista potilaskertomusta lääkityksen määräämisessä ja annostelussa. Tuloksista nousee esille, että sähköistä lääkemääräystä annettaessa koko oleellinen tieto sisältyy varsinaiseen määräykseen ja esimerkiksi käsialasta johtuvat virheet voidaan välttää potilaan lääkehoidossa.

Kehittämiskohteena potilastietojärjestelmän hyödyntäminen lääkehoidossa

Rounamon (2018) ylempi AMK-opinnäytetyössä esitellään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kahdella osastolla toteutettu pilottihanke, jossa digitaalisuus tuotiin mukaan hoitotyöhön uudistetulla tavalla. Pilottihanke toteutettiin keväällä 2017. Tarkoituksena hankkeessa oli muuttaa toimintatapaa lääkehoidon toteutuksessa luomalla uusi toimintamalli. Toimintamallin perustana ovat suoraan potilastietojärjestelmästä tulostettavat lääkelisäystarrat. Toimintamallin mukaan lääketurvallisuus lisääntyy ja sairaanhoitajan aikaa säästyy päivittäisessä hoitotyössä muuhun potilaaseen kohdistuvaan hoitamiseen. Toimintamalli kehitettiin havainnoimalla kokeilua osastoilla lääketarrojen tulostamisesta suoraan potilastietojärjestelmästä sekä keräämällä sairaanhoitajilta näkemyksiä ja kokemuksia uudistetusta tavasta varmistaa lääkehoidon turvallisuus.

Havaintojen, näkemysten ja kokemusten perusteella pilottihanke saavutti sille asetetut tavoitteet erittäin hyvin ja toimintatapa muuttui. Sairaanhoitajien mukaan potilasturvallisuus lisääntyi ja ylipäätään lääkehoitoon kuluva aika hoitotyössä lyheni. Virheet ja tulkintaongelmat muun muassa lääkkeen määrässä tai antotavassa vähenivät huomattavasti verrattuna sairaanhoitajien käsikirjoittamiin lääkelisäystarroihin. (Rounamo 2018, 65-66.) Tulostetussa lääketarrassa olivat oikea potilas, lääke, annos, määrä ja aika. Tämän lisäksi lääketarraan tulostui oikea antoreitti. (vrt.  Dickson & Flynn 2012, 6.)

Lopuksi

Digitaalisuus on enenevissä määrin osa kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Potilastietojärjestelmästä tulostettava lääkelisäystarra ja ylempi-AMK koulutuksen opinnäytetyönä kehitetty uusi toimintamalli ovat merkittävä uudistus hoitotyön toteuttamisessa. Digitaalisuutta hyödyntämällä saavutetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja säästetään kustannuksia. Vaikuttavuus lisääntyy, kun virheet kyetään välttämään. Kun potilaan turvallinen lääkehoito on varmistettu, sairaanhoitajalle jää enemmän aikaa olla läsnä muussa potilaaseen kohdistuvassa hoitotyössä.

Lähteet

Ahonen, O., Kouri, P., Liljamo, P., Granqvist, H., Junttila, K., Kinnunen, U-M., Kuurna,S., Numminen, J., Salanterä , S. & Saaranto, K. 2015. Sairaanhoitajat 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. [Verkkodokumentti]. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Dickson, G.L. 2012.& Flynn, L. Nurses’ Clinical Reasoning. Prosesses and practices of medication safety. Qualitative health research. [Verkkolehti]. Vol 22 (1),  3-16. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1049732311420448

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.218]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Euroopan komissio. 2017. Sähköiset terveyspalvelut. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.3.2018] . Saatavissa: http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy_fi

Hyppönen, H.,  Aalto, A-M., Doupi, P., Hämäläinen,P.,  Kangas, M., Keränen,N., Kärki,J., Lääveri, T.,   Reponen, J.  & Ryhänen, M. 2016. Sosiaali-  ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyötykäyttöön strategian näkökulmasta. Raportti 7/2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. [Viitattu 10.2.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-667-4

Jheeta, S. & Franklin, B.D. 2017. The impact of a hospital electronic prescribing and medication administration system on medication administration safety: an observational study. BMC Health Services Research. [Verkkolehti]. (2017) 17:547. [Viitattu 29.1.2018] Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-017-2462-2

Reponen, J. 2015.Terveydenhuollon sähköiset palvelut murroksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. [Verkkolehti]. 2015. Vol. 131(13), 1275-1276. Duodecim [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12323.pdf

Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus hoitotyössä-uusi potilastietojärjestelmää hyödyntävä toimintamalli lääkehoidon toteuttamisessa. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö YAMK.  Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen (ylempi AMK). Lahti.  [Viitattu 26.3.2018].  Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NB:fi:amk-201803253755

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2011. Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3101-5

Suvikas-Peltonen, E. 2017. Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. [Verkkodokumentti]. Farmakologian ja lääkehoidon osasto. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3547-6

THL 2017. Sairaanhoitajat kaipaavat lisää perehdytystä digitaalisiin toimintatapoihin.  [Verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/-/sairaanhoitajat-kaipaavat-lisaa-perehdytysta-digitaalisiin-toimintatapoihin.

Turner, P, Kushniruk, A. & Nohr, C. Are We There Yet? Human Factors Knowledge and Health Information Technology – the Challenges of Implementation and Impact.  IMIA Yearbook of Medical Informatics. [Verkkolehti]. Vol. 26(1), 84-91. [Viitattu 31.1.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.15265/IY-2017-014

Kirjoittajat

Taina Anttonen,  yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Tarja Rounamo,  ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/aika-ajank%C3%A4yt%C3%B6n-hallinta-3216282/ (CC0)

Viittausohje

Anttonen, T. & Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/03/digitaalisuus-osana-laakehoitoa-potilasturvallisuus-lisaantyy-ja-hoitotyo-muuttuu/

Lapsen osallisuus ja aktiivinen toimijuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat ajankohtaisia asioita tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset löytyvät aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksen tasapainosta sekä aikuisen roolin tärkeyden ymmärtämisestä osallisuuden mahdollistajana.

Kirjoittajat: Mia Lankinen ja Helena Hatakka

Osallisuus varhaiskasvatuksessa

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2017) tuo esille lapsen ja vanhempien osallisuutta korostavien rakenteiden kehittämisen tärkeyden sekä pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisen arvioinnin. Näiden asioiden katsotaan olevan keskeisiä tekijöitä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa.  Arvioinnin tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatusta ja luoda parempia edellytyksiä lapsen kehitykselle ja oppimiselle (Opetushallitus 2016, 60).

Osallisuus varhaiskasvatuksessa määritellään lapsen kokemukseksi omasta tärkeydestä ja vaikutusmahdollisuuksista ympäröivään maailmaan. Varhaiskasvatuksen perustoiminnot ovat toimintoja, joiden kautta mahdollistetaan lapsen osallisuus toimintoihin. Toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee rohkaista lasta ilmaisemaan mielipiteensä ja näkemyksensä.  Näin edistetään lapsen oman ajattelun kehittymistä ja osallisuuden tunteen lisäämistä. Osallisuus onnistuakseen vaatii aina aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. (Kettukangas & Härkönen 2014, 104-105.)

Osallisuuden toteutuminen edellyttää aitoa lapsilähtöisyyden tavoittamista. Täydelliseen osallisuuteen tuskin koskaan päästään mutta lapsen tuottama tieto toiminnan pohjana toimii jo askeleena kohti lapsinäkökulman tavoittamista. (Karlsson 2001; Roos 2015.) Pedagogiseen toimintaan liittyvä arviointi on prosessi, johon osallistuvat aikuiset ja lapset yhdessä ja jossa lapsen osallisuus nähdään oleellisena lähtökohtana (Heikka ym. 2009, 81).

Lapsi palautteen antajana

Laadukkaalle varhaiskasvatukselle on tunnusomaista lasten omien laatuarvioiden kuuleminen. Lasten kuuleminen lisää heidän osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lapsilähtöisen palautteen edellytyksenä on, että tieto hankitaan mahdollisimman suoraan lapsilta ilman välikäsiä. (Turja 2004, 9, 12, 17.) Lapset kokevat maailman kokonaisvaltaisesti, jossa leikki ja mielikuvitus ovat etusijalla (Karlsson 2006, 9).  Aikuisen tehtävänä on luoda sellaiset puitteet ja keinot, joissa lapsen ääni pääsee aidosti esille. Lapsilähtöisessä toiminnassa ei ole kyse siitä osaako lapsi kertoa omasta maailmastaan ja näkemyksistään vaan siitä osaako aikuinen kuulla ja käsitellä saatua tietoa oikein. (Karlsson 2012, 49-50). Lapsen mielipide muodostuu vaiheiden kautta. Aluksi lapsi näkee asiat joko tai-tyyppisesti. Pikku hiljaa arviointinäkökulmat kuitenkin lisääntyvät ja lapsi pystyy pohtimaan asioita useammista näkökulmista. Konkreettiset, havainnollistetut ja ajallisesti lähelle kokemuspiiriä sijoittuvat asiat tulisi olla lapsen arvioinnin kohteena. (Heikka ym. 2009, 85.) Lapsi pystyy esittämään helpommin mielipiteitään ja näkemyksiään asioista, joiden kokee liittyvän omaan kokemusmaailmaan konkreettisella tavalla. Asian merkityksellisyys herättää lapsessa ajatuksia ja tarvetta tuoda niitä esille. Näin kasvaa todennäköisyys siitä, että käsitellään lapsen kannalta tärkeitä asioita. (Heikka ym. 2009, 91.) Lapsilta kerättävän palautteen käsittelyssä tulee huomion kohdistua menetelmän lapsilähtöisyyteen ja lapselle ominaiseen tapaan toimia. Arvioinnista saatuja tuloksia hyödynnetään pedagogisen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Perustoiminnot ovat varhaiskasvatuksen keskeinen toiminta-alue. Lapsen arvioidessa perustoimintoja vahvistuu lapsen osallisuus ja vaikutusmahdollisuus toimintojen sisällössä ja toteutuksessa. Osallisuuden vahvistaminen lisää lapsen silmissä toimintojen mielekkyyttä, jolla on taas vaikutuksia lapsen oppimiseen ja kehittymiseen. Rutinoituminen ja aikuisten suunnittelema ja määrittelevä toiminta estää lasten osallisuuden kehittymisen ja sen vuoksi toimintojen mielekkyyden ja toimivuuden pohtiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. (Kettukangas & Härkönen 2014, 112.)

Toiminnallinen palautetaulu työvälineenä

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt palautetaulu, siinä käytetyt toimintakuvat sekä ohjeistus toteuttavat osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä mahdollistavia toimintatapoja Lahden Montessori-leikkikoulussa. Montessoripedagogiikan ajatuksena on lapsen itsenäistymiskehityksen ja omatoimisuuden tukeminen. Palautetaulu mahdollistaa lapsen omatoimisuuden tukemisen, lapsen kehitystason huomioimisen, lapsen havainnoinnin sekä lapsen ajatusten ja näkemysten esiin pääsemisen. Montessoripedagogiikasta löytyy yhtymäkohtia palautemenetelmään juuri lapsilähtöisyyden, lapsen omatoimisuuden ja osallisuuden myötä. Montessoripedagogiikassa ja -työskentelyssä keskeisenä tavoitteena on lapsen itsenäinen toiminta ja omien ajatusten esille tuominen (Parkkonen 1997, 31).

Lahden Montessori-leikkikoulussa palautetaulu on otettu hyvin vastaan. Kasvattajat ovat yhtä mieltä siitä, että palautetaulu tukee Montessorityöskentelyä ja sitä on mahdollista hyödyntää laajasti myös lapsen itsearvioinnin ja myös lapsihavainnoinnin välineenä. Lapsen arviointityöskentelyä on mahdollista havainnoida ja samalla nähdä niitä lapsen kehitykseen liittyviä taitoja tai osa-alueita, joissa lapsi tarvitsee lisää tukea ja ohjausta. Montessoripedagogiikassa aikuisen keskeisin tehtävä on lasten havainnointi. Havainnointi antaa tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta. Montessorityöskentely ja -välineistö tukevat ja edesauttavat lapsen itsearviointikykyjen kehittymistä. Palautetaulun käyttö arviointivälineenä on Montessorikasvatusta saaneille lapsille tuttu toimintatapa ja sopii sen vuoksi hyvin osaksi päiväkodin toimintaa. Pedagogisen toiminnan arviointia ei tule suorittaa sen velvoittavuuden vuoksi vaan se tulee nähdä mahdollisuutena päästä aidosti näkemään kuinka lapsi hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa. On aikuisen vastuulla olla läsnä ja avoimin silmin ja kuulevin korvin ottaa vastaan se mitä lapsi tarjoaa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. Opinnäytetyössä osallistettiin lapset ja kasvattajat mukaan toiminnallisen palautetaulun kehittämistyöhön. Tuotoksena syntyi sekä Toiminnallinen palautemenetelmä pedagogisen toiminnan arviointiin sekä ohjeet välineen käyttöön.

Lähteet

Heikka, J., Hujala, E. & Turja, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Helsinki: Multiprint Oy.

Kettukangas, T & Härkönen, U. 2014. Lasten osallisuus perustoiminnoissa. Teoksessa Heikka, J., Fonsen, E., Elo, J. & Leinonen J. (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Tampere: Kopio-Niini Oy.

Karlsson, L. 2006. Lapset kertovat… [Verkkodokumentti]. Työpapereita 9/2006 . Stakes. [Viitattu 30.10.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75269/Tp9-2006.pdf?sequence=1

Karlsson, L. 2012. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. 17-63.

Lankinen, Mia. 2018. ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803243746

Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Verkkodokumentti]. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [Viitattu 15.11.2017].  Saatavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Parkkonen, H. 1997. Auta minua tekemään itse. Montessori-menetelmän sovelluksia. Porvoo: WSOY.

Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta. [Verkkodokumentti]. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96477/978-951-44-9691-2.pdf?sequence=1

Turja, L. 2004. Lapsilähtöistä arviointia. Teoksessa Kupila P. (toim.) Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy. 4-5.

Kirjoittajat

Mia Lankinen on valmistuva sosionomiopiskelija ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 26.3.2018

Viittausohje

Lankinen, M. & Hatakka, H. 2018. Palautetaulu työvälineeksi lapsilähtöiseen pedagogisen toiminnan arviointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/26/palautetaulu-tyovalineeksi-lapsilahtoiseen-pedagogisen-toiminnan-arviointiin

Tämä artikkeli kuvaa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) henkilöstöjohtamisen kokonaisuuden kehittämistä vuonna 2017 osana sosiaalisen vastuun toteuttamista.

Kirjoittaja: Laura Sundqvist

LAMKin sosiaalinen vastuu pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin ja eettiseen toimintatapaan. LAMKin toiminnan ensisijainen tavoite on opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen. LAMK toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti opiskelijoiden ja henkilöstön muodostamana arvopohjaisena korkeakouluyhteisönä. Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus. Osaaminen kehittyy parhaiten hyvinvoivassa, turvallisessa ja tasa-arvoisessa korkeakouluyhteisössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö tukevat yhteisöllisyyttä sekä asiantuntijuuden kehittymistä ja oppimisen iloa.

Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta ja kehittämistä ohjaa henkilöstöohjelma 2020, joka jakaantuu kolmeen pääteemaan: henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, johtaminen ja työyhteisön kehittäminen sekä osaamisen johtaminen. Näille valitaan vuosittaiset kehittämiskohteet. Henkilöstöohjelma pohjaa sille, että toimimme henkilöstöasioissa luotettavasti ja oikeudenmukaisesti lakien, asetusten ja työehtosopimusten mukaan, mikä luo perustan sosiaaliselle vastuulle.

Henkilöstöohjelmasta vuoden 2017 kehittämisen painopisteiksi valittiin johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, työhyvinvoinnin johtamisen ja työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden näkyviksi ja saavutettaviksi tekeminen, työn tekemisen tapojen uudistaminen visio- ja strategiapohjaisesti, itsensä johtamisen vahvistaminen sekä palkkausjärjestelmän luominen ja kehittäminen.

Yhteisöllisyydestä iloa, oivallusta ja arvostusta

LAMKissa nähdään, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä ja hyvin johdetussa, työuraa tukevassa työyhteisössä. Työhyvinvointia edistetään työtä ja johtamista kehittämällä sekä Great Place to Work -henkilöstökyselyssä määritettyjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Erityisesti vuoden 2017 alkupuoli oli henkilöstönäkökulmasta haastava johtuen syksyn 2016 tuotannollis-taloudellisista yhteistoimintaneuvotteluista, joilla on ollut vaikutusta työilmapiiriin, henkilöstön jaksamiseen ja tulevaisuususkoon.

Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota erilaisilla työhyvinvointia selvittävillä ja tukevilla toimenpiteillä sekä yhteisöllisyyttä kehittämällä. Vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen panostettiin uudistamalla henkilöstöfoorumeiden muotoa osallistavammaksi, lisäämällä dialogia ja suuntaamalla teemat strategisesti keskeisiin kehittämiskohteisiin. Koko LAMKin henkilöstöfoorumi on vakiinnuttanut paikkansa kevätlukukauden käynnistystilaisuutena ajankohtaisten teemojen kera. Koko työyhteisönä kokoonnuttiin yhteen myös kurkistamaan tulevaisuuteen uudelle kampukselle Floran päivän kutsuilla sekä juhlistamaan 25-vuotiasta LAMKia ja 100-vuotiasta Suomea. Kohtaamismahdollisuuksia lisättiin arkeen sekä kasvokkain että verkossa: Yammer -keskustelualustan käyttöönotto on onnistunut tuomaan LAMKilaisia yhteen erilaisissa kombinaatioissa yhteisesti tärkeissä teemoissa.

Vuoden 2017 yhteinen kehittämispäivä keskittyi LAMKilaisen kulttuurin vahvistamiseen ja teemana oli pohtia lamkilaisuutta ja LAMKin yrityskulttuurin vaikutusta opiskelijakokemukseen. Tilaisuudessa palkittiin myös ”Arjen sankareita” eli henkilöitä, jotka ovat LAMKilaisten tunnistamia asioiden mahdollistajia, yhteiseen tekemiseen luottavia, tulevaisuushenkisiä tai positiivisia työkavereita. Nämä sankarit löytyivät henkilöstön äänestyksen tuloksena.

Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi keväällä 2017 otettiin käyttöön uudistettu varhaisen tuen malli, jonka avulla pyritään tunnistamaan työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyse on välittämisen käytännöstä, jota toteuttamassa ovat työntekijät, esimiehet, työterveyshuolto ja koko työyhteisö. Varhaisen tuen malli on jo vuosia toiminut työkaluna työhyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin pitkään henkilöstön toiveena ollut liikunta- ja kulttuurietu pilotoimalla Smartum Saldoa  vuosina 2017-2018.

Sosiaaliseen vastuuseen LAMKissa kuuluu olennaisena osana myös tasa-arvo ja moninaisuuden vaaliminen. Vuonna 2017 uudistettiin LAMKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 ja 2018, joka rakentuu arvojemme perustalle ja ohjaa työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen LAMKin eteen. Tavoitteena on, että LAMKissa opiskellaan ja työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä, esteettömässä ja kaikkia ihmisiä kunnioittavassa työkulttuurissa.

Vuodelle 2017 tavoitteeksi asetettu silloisen työehtosopimuksen mukainen palkkauksen arviointijärjestelmän luominen keskeytyi keväällä, koska omistajuuden vaihtuessa myös LAMKin työnantajayhdistys ja noudatettava työehtosopimus vaihtuivat.

Yhteinen suunta, osaaminen ja oman työn merkitys keskiöön

Keväällä 2017 vauhdilla edennyt LUT-konserniprojekti ja omistajuuden vaihtuminen käänsivät katseet vahvasti tulevaisuuteen. Myös uudelle yhteiskampukselle siirtyminen vuonna 2018 sekä sen tuoma suuri toiminnallinen ja työkulttuurinen muutos alkoivat konkretisoitua aiempaa vahvemmin.

Osaamisen johtamisella keskityttiin luomaan hyviä olosuhteita yhteisen suunnan ja oman työn merkityksen löytämiselle sekä osaamisen kehittämiselle kohti uutta LAMKia ja uutta kampusta. Yhteinen henkilöstökoulutus keskittyi tukemaan työn tekemisen tapojen uudistamista, teemoina mm. pedagogiikan uudistaminen ja tiimiopettajuus, uusi työ ja työympäristömuutos, asiantuntijuus ja asiantuntijaorganisaatiossa toimiminen sekä itsensä johtaminen.

Vuonna 2017 kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia työkaluja LAMKilaisen työn ja osaamisen uudistamiseksi. Keskeinen uudistus oli kehityskeskustelujen korvaaminen henkilökohtaisella valmennuskeskusteluilla sekä tiimien tulevaisuus- ja arviointikeskusteluilla. Tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä LAMKin strategisista tavoitteista ja tulevaisuudesta, auttaa sekä tiimiä että yksilöä näkemään oman työn merkitys osana kokonaisuutta, varmistaa osaamisen kehittyminen yksilöllä, tiimeissä ja koko työyhteisössä sekä arvioida toimintaa.

Lisäksi LAMK valittiin keväällä 2017 Sitran, Ilmarisen ja HENRY ry:n Tulevaisuuden työpaikka –projektiin, jossa 50 organisaatiota kehitti työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseksi. (Sitra 2017.) LAMKin tiimi kehitti projektissa työkalun oman asiantuntijaosaamisen kuvaamiseen ja tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseen.

LAMKissa tunnistetaan hyvä johtaminen ja esimiestyö keskeiseksi elementiksi henkilöstön sosiaalisen vastuun toteutumisessa. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin jaetun johtajuuden pohjalta tavoitteena vahvistaa esimiestyössä yhteistä johtamisnäkemystä ja valmentavaa otetta sekä keskittyä erityisesti ihmisten johtamisen ja muutosjohtamisen teemoihin. Esimiehet kokoontuivat yhteen kuukausittain johtamisteeman äärelle. Tilaisuuksien toteutustavoissa pääpaino oli yhdessä oppimisessa, dialogissa ja vertaistuessa sekä itsereflektiossa.

Kuva 1. Tunnuslukuja 2017 (Kuva: Niklas Kaikonen)

Lähteet

Sitra. 2017. Tulevaisuuden työpaikka. [Viitattu 1.3.2018 ]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tyopaikka/

Kirjoittaja

Laura Sundqvist työskentelee HR-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Aku Mattila

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Sundqvist, L. 2018. Osaamisen johtamisella kohti uutta kampusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/osaamisen-johtamisella-kohti-uutta-kampusta/