Avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta eli tuttavallisemmin ATT:sta on kohistu jo jonkin aikaa, ja se onkin hiljalleen vakiinnuttamassa paikkansa myös Lahden ammattikorkeakoulussa. Mutta mitä itse asiassa ATT pitää sisällään ja taipuuko se sellaisenaan myös ammattikorkeakouluihin? Lue myös, missä vaiheessa avoimen toimintakulttuurin omaksuminen on LAMKissa ja millä toimin sitä edistetään.

Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto

Mikä ihmeen ATT?

Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avointa tiedettä ja tutkimusta (ATT) lähdettiin Suomessa edistämään toden teolla 2014, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kolmevuotisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli nostaa Suomi vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017a).

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet koskevat tutkimuksen tekemisen koko kaarta. Kyse ei siis ole vain esimerkiksi avoimesta julkaisemisesta, vaan oikeastaan koko ajattelutavan muutoksesta: sen sijaan että julki tuodaan vasta valmiit tulokset, kannustaa ATT mahdollisimman laajaan avoimuuteen läpi koko tutkimusprosessin (kuva 1).

Kuva 1: ATT tutkimusprosessin eri vaiheissa (Avoin tiede ja tutkimus 2014)

Avoin TKI on ammattikorkeakoulujen oma ATT

Yliopistoista poiketen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen (Arene 2018). Avoimesta tieteestä puhuminen ei siis välttämättä istu niin sujuvasti ammattikorkeakouluihin, vaikka edellä esitetyt avoimuuden periaatteet sopivat sellaisenaan myös TKI-toimintaan. Ammattikorkeakouluissa onkin alettu ATT:n rinnalla puhua avoimesta TKI -toiminnasta: sisältö on sama, mutta näkökulma hieman erilainen. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat mm. yritysten ja päätöksentekijöiden hyödynnettävissä. Tavoitteena on näin lisätä TKI-toiminnan laatua, luotettavuutta ja näkyvyyttä sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä. Ei pidä unohtaa sitäkään, että avoimuus lisää myös henkilöstön meritoitumista ja ammatillista verkostoitumista. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a). 

Kun ainoa tie oli ylöspäin: avoimen toimintakulttuurin nousukiito LAMKissa

Lahden ammattikorkeakoulussa herättiin kunnolla avoimuuteen liittyviin asioihin vuonna 2015, kun Avoin tiede ja tutkimus –hanke teki ensimmäisen korkeakoulujen toimintakulttuuriselvityksensä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015). Toimintakulttuuriselvityksen tavoitteena oli kartoittaa korkeakoulujen tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen huomioinnissa ja tukemisessa, tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä sekä tunnistaa kehittämistä vaativat osa-alueet (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017b). Selvitykseen liittyvään kyselyyn vastatessa kävi ilmeiseksi, että asiassa oltiin vielä lapsenkengissä – ei siis ihme, että LAMK yhdessä monen muun korkeakoulun kanssa päätyi ensimmäisessä selvityksessä alimmalle tasolle. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei avoimuutta oltu huomioitu toiminnassa oikeastaan vielä millään tavoin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7).

Kuva 2: Avoimen toimintakulttuurin kypsyystasojen portaat selityksineen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7)

Tästä viisastuneena LAMKiin laadittiin ensimmäinen ATT-toimintasuunnitelma, jossa tavoitteeksi asetettiin avoimen toimintakulttuurin kehittäminen tasolle 4 (LAMK 2016a). Toimintasuunnitelman mukaisesti vahvistettiin yleistä ATT-osaamista. Huomiota kiinnitettiin myös avoimen tutkivan työotteen vahvistamiseen TKI-toiminnassa, aineistojen pitkäaikaissäilytystä tukevien palvelujen kehittämiseen sekä TKI-viestinnän avoimuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Samalla ATT juurrutettiin osaksi LAMKin strategiaa (LAMK 2017). Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ohjaavaan TKI-ohjelmaan linjattiin TKI-toimintaa koskevat avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet (LAMK 2016).

Ryhtiliike kannatti: vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK teki nousukiidon tasolle 3, vain pisteen päähän tavoitteestaan ollen silti toiseksi ylimmäksi sijoittunut ammattikorkeakoulu (kuva 3). Tason 3 mukaisesti toiminta on jo määriteltyä, monelta osin avointa ja perustuu dokumentoituihin kuvauksiin, mutta puutteita on vielä mm. strategisessa ohjauksessa. (Ministry of Education and Culture 2016). Vuonna 2017 toimintakulttuuriselvitys toistettiin harmillisesti enää vain 12 tutkimuslaitoksen ja kolmen kansallisen tutkimusrahoittajan osalta, mutta selvityksessä käytettyjä kypsyystasoportaita ja niiden tavoitteita tullaan silti hyödyntämään LAMKissa jatkossakin.

Kuva 3: Vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK sijoittui tasolle 3 (Ministry of Education and Culture 2016, 26)

Korkeakoulukirjasto avoimuutta edistämässä

Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastot ovat alusta lähtien ottaneet aktiivisen roolin avoimuuden edistämisessä. Tämä on ollut kirjastoille luonteva askel, ovathan kirjastot muutenkin tärkeässä roolissa opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemisessa. Olemassa olevien palvelujen ja osaamisen pohjalta on ollut mahdollista lähteä kehittämään uusia avoimuuteen perustuvia ja sitä edistäviä käytänteitä, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia.

Myös LAMKissa ATT ja julkaisutoiminta siirrettiin Lahden korkeakoulukirjaston vastuulle keväällä 2016, mikä selkiytti työnjakoa ja mahdollisti kokonaisuuden hahmottamisen uudella tavalla. Jo tätä ennen kirjaston informaatikot olivat aloittaneet osaamisensa vahvistamisen mm. osallistumalla ATT-osaajakoulutuksiin (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017c). Kerättyä oppia on sittemmin jaettu eteenpäin sekä erilaisissa sisäisissä koulutuksissa, infoissa ja kehittämispäivillä, että laatimalla verkkoon Avoimen tieteen ja Julkaisijan oppaat (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a, 2017b).  Avointa julkaisutoimintaa on viety eteenpäin keväällä 2017 käyttöönotetun LAMKpub-julkaisualustan ja sen uusien verkkolehtien myötä. Korkeakoulukirjasto myös hallinnoi LAMKin julkaisusarjaa Theseuksessa, hoitaa rinnakkaistallennukset ja neuvoo ja opastaa kaikessa julkaisutoimintaan liittyvässä (Sinisalo & Prykäri 2017). 

Seuraavat askeleet

Vuoden 2015 lähtötilanteeseen verrattuna avoin toimintakulttuuri on edistynyt LAMKissa melkoisin harppauksin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta avoimuus saadaan jalkautettua luontevaksi osaksi kaikkea LAMKissa tehtävää työtä, oli kyse sitten TKI-toiminnasta tai opetuksesta. Toimintasuunnitelmien lisäksi avoimuuden edistäminen on integroitu osaksi muita hankkeita ja koulutuksia. Yksi tällainen uusi avaus oli vuoden 2017 Innovation Scout –hanke, jonka työpaketeista kaksi liittyi suoraan avoimen toimintakulttuurin edistämiseen (ks. Kiviluoto 2018). Avoin TKI on mukana myös tänä vuonna pilotoitavassa TKI-valmennusohjelmassa, minkä lisäksi avoimen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu OKM:n kärkihankkeen strategiarahan turvin.

Lähteet

Arene. 2018. TKI-toiminta. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2014. Avoimuuden muistilista tutkimusprosessin eri vaiheisiin. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://portti.avointiede.fi/yleista/avoimuuden-muistilista-tutkimusprosessin-eri-vaiheisiin

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus –hanke. Saatavissa: https://avointiede.fi/toiminta

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017b. Toimintakulttuuriselvitys 2017. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/toimintakulttuuri

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017c. Avoimen tieteen osaamisen edistäminen. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/koulutus

Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-aineistot-avoimiksi-ja-hyotykayttoon/

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017b. Julkaisijan opas. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/julkaisijalle

LAMK. 2016a. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-tki-ohjelma-fi.pdf

LAMK. 2016b. ATT – Avoin tiede ja tutkimus LAMKissa. Toimintasuunnitelma 2016.

Ministry of Education and Culture. 2017. Evaluation of Openness in the Activities of Research Organisations and Research Funding Organisations in 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Ministry of Education and Culture, Open Science and Research Initiative. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829246

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Avoin tiede ja tutkimus Suomessa. Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa vuonna 2015. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Avoin tiede ja tutkimus –hanke. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/documents/10864/21345/Toimintakulttuurin+tilannekuva+2015/0eea9381-b049-489b-9cf6-ccb324fd05de

Sinisalo, R. & Prykäri, E. 2017. Tutkimusmatkalla tiedeviestintään. Kreodi. [Verkkolehti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.kreodi.fi/en/21/Artikkelit/398/Tutkimusmatkalla-tiedeviestint%C3%A4%C3%A4n.htm

Kirjoittaja

Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja on intohimoinen avoimen tieteen puolestapuhuja.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-2160539/ (CC0)

Julkaistu 23.1.2018

Viittausohje

Kiviluoto, J. 2018. Kohti entistä avoimempaa toimintakulttuuria. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/23/kohti-entista-avoimempaa-toimintakulttuuria‎

Tutkimusaineistojen avaaminen on yksi avoimen TKI -toiminnan näkyvimpiä muotoja avoimen julkaisemisen lisäksi. Hankkeissa kerättyjen aineistojen elinkaaren ei pitäisi päättyä hankkeen loppuraporttiin, vaan ne tulisi saattaa mahdollisimman laajalti myös esimerkiksi alueen yritysten hyötykäyttöön. Tämä vaatii kuitenkin aineistonhallinnan osaamista: niinpä viime vuonna toteutetussa, Tekesin rahoittamassa Innovation Scout -hankkeessa yhtenä tavoitteena olikin vahvistaa LAMKin hanketoimijoiden osaamista aineistojen avoimuudessa, näkyvyydessä ja vaikuttavuudessa.

Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto

Pitkäaikaissäilytys avaimena aineistojen jatkokäyttöön

TKI -toiminnassa aineistolla tarkoitetaan hankkeessa tuotettuja, muokattuja ja käytettyjä aineistoja, joihin hankkeen tulokset perustuvat. Kertynyt aineisto voi koostua kysely- ja haastatteluaineistoista, muistiinpanoista, erilaisista mittaus- ja havainnointiaineistoista tai muista video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistoista. Aineistonhallinta puolestaan on näiden aineistojen ja niihin liittyvän kuvailevan tiedon (metatieto, metadata) luomista, tallentamista ja järjestämistä niin, että aineisto säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana, ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017).

Jatkokäyttö on toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017). Jotta hankkeissa kerätyt aineistot olisivat myös mm. yritysten hyödynnettävissä, on ne paitsi tallennettava johonkin, josta ne ovat saatavilla, niin myös kuvailtava siten, että ne ovat kenen tahansa löydettävissä. Tämä aineiston pitkäaikaissäilytys eli PAS on huomioitava jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan aineiston keräämistä; tämän vuoksi joka hankkeella tulisi olla aineistonhallintasuunnitelma, jossa on mietittynä aineiston koko elinkaari (kuva 1).

Kuva 1: Tutkimusaineistojen elinkaari (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017)

Aineistojen avaamisessa on hyvä noudattaa jo sloganiksi muodostunutta ohjetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen”. Aineistojen avaamisella saavutetaan monia hyötyjä: paitsi että se tuo hanketoimijoille näkyvyyttä, auttaa se myös organisaation sisällä seuraamaan, millaisia aineistoja hankkeissa on jo kerätty, missä niitä säilytetään ja miten ne saadaan jatkokäyttöön. Avoimuus lisää myös TKI -toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä ja mahdollistaa mm. pitkittäistutkimukset.

Osaamisen vahvistaminen pilottien kautta

LAMKin hankkeissa kerätään jatkuvasti valtava määrä erityyppisiä aineistoja, joita ei toistaiseksi ole tallennettu ja kuvailtu siten, että ne olisivat helposti jatkokäytettävissä: ylipäätään aineistojen elinkaareen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota.

Innovation Scout -hankkeen yhtenä tavoitteena oli perehtyä sekä aineistonhallintaan että PAS-palveluihin ja lisätä näihin liittyvää osaamista. Aineistonhallinnan osalta perehdyttiin DMPTuuliin, joka on suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön kehitetty yhteinen aineistonhallintatyökalu. Pitkäaikaissäilytyksen palveluista mukaan otettiin OKM:n tarjoama tutkimusaineiston säilytyspalvelu IDA ja Tampereen yliopiston ylläpitämä Tietoarkisto.

Avoimen tutkimusdatan hyödyntämiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi pilotissa perehdyttiin myös Etsimeen ja Ailaan. Etsin on OKM:n tuottama ja CSC:n tarjoama tutkimusaineistojen hakupalvelu, jonne IDAn kuvailutiedot voidaan siirtää ja jonka kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja käyttöoikeuksien niin salliessa mahdollisuuden ladata aineisto itselleen. Tietoarkiston aineistot puolestaan ovat löydettävissä ja käytettävissä Aila –palveluportaalin kautta. (Palveluista tarkemmin, ks. Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2017).

Palvelujen pilotointi päätettiin toteuttaa kolmen jo käynnissä olevan hankkeen kautta. Pilottihankkeiksi valikoituivat sosiaali- ja terveysalan hankkeet TTV – Työkyky- ja tuottavuusvalmennus, OSSI –osaaminen esiin ja Mennään metsään. Pilottihankkeiden kanssa pidettiin ensimmäinen yhteinen palaveri keväällä, ja varsinainen kick-off syyskuussa. Yhteisen aloituksen jälkeen aineistojen työstämistä jatkettiin erikseen kunkin hankkeen projektipäällikön kanssa.

TTV -hankkeelle laadittiin aineistonhallintasuunnitelma ja hankkeessa kerätty kvantitatiivinen ja numeerinen aineisto tallennetaan anonymisoinnin jälkeen IDAan. Aineiston kuvailutiedot siirretään lisäksi Etsimeen helpottamaan niiden löytymistä. TTV-hankkeen excel-muodossa oleva aineisto olisi mahdollista tallentaa myös Tietoarkistoon, jolloin anonymisoidun aineiston lataaminen käy näppärästi Ailasta.

Mennään metsään –hankkeessa aineisto puolestaan koostuu lähinnä valokuvista ja videoista, joille Tietoarkisto ja Aila tuntuivat ensin luontevalta säilytyspaikalta. Koska Tietoarkistoon ei kuitenkaan voi tallentaa av-materiaalia, selvitettiin mahdollisuutta tallentaa videot Kielipankkiin. Lopulta hankkeen projektipäällikön kanssa päädyttiin IDAan, jonne kahdeksan videota pakataan ja tallennetaan yhtenä tiedostona. Samalla tehdään aineistokuvailu ja sovitaan käyttöoikeudet.

Kolmantena pilotissa mukana olleen Ossi –hankkeen aineisto koostui kysely- ja haastatteluaineistoista ja muistiinpanoista. Tämän hankkeen kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei aivan loppusuoralla olevan hankkeen aineiston saattaminen PAS-kuntoon olisi ollut enää järkevää. Sen sijaan pilotointia jatketaan tänä vuonna alkavassa OSSI2 –hankkeessa, joka on suoraa jatkumoa nyt päättyvälle hankkeelle ja jossa on mukana osin samoja hanketoimijoita. Niinpä tämän pilotin puitteissa kertynyt osaaminen voidaan ottaa käyttöön jo heti uuden hankkeen alussa laatimalla DMPTuuliin aineistonhallintasuunnitelma ja huomioimalla PAS jo heti aineiston keruuvaiheessa.

Vuoden aikana opittua

Pilotointi on ollut hyödyllistä sekä mukana olleille hankkeille että tukipalvelujen tuottajille: voisikin sanoa kyseessä olleen yhteisen opintomatkan, jossa sekä hanketoimijoiden että tukipalvelujen tietämystä ja osaamista on nostettu ja samalla saatu kartoitettua millaista osaamista LAMKissa tarvitaan lisää, jotta hankkeiden aineistonhallinta saadaan vaaditulle tasolle. Tämä auttaa tukipalvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Lahden korkeakoulukirjaston aineistonhallintaan liittyviä tukipalveluja onkin hankkeen aikana kehitetty, ja aiheeseen liittyvä ohjeistus on laadittu keskitetysti osaksi Avoimen tieteen opasta, josta löytyy myös prosessikuvaus ja ohjeistus aineistonhallinnan käytänteistä LAMKissa (Lahden korkeakoulukirjasto 2017).

Koska hankevuoden aikana oli tarkoitus ehtiä pilotoimaan PAS-palveluja, oli mukaan otettava hankkeita, joille on jo kertynyt aineistoa. Tämä tarkoitti samalla kuitenkin sitä, että marssijärjestys oli hieman väärä: pilotoitavat hankkeet olivat jo pitkällä, osa aivan loppusuoralla, kun taas PAS pitäisi huomioida oikeastaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Pilotin tärkein anti onkin ehkä se, että LAMKissa päästiin kunnolla aloittamaan aineistonhallintaan liittyvien kysymysten pohtiminen alkaen siitä, mitä ylipäätään mielletään tutkimusaineistoksi, mitä kaikkea kannattaa säilyttää ja miten avoimesti. Aineistojen elinkaariajattelun juurruttaminen luontevaksi osaksi hanketoimintaa johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa yhä enemmän aineistoja on myös muiden jatkohyödynnettävissä.

Lähteet

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017. Avoimen tieteen kansalliset palvelut. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/palvelut

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Aineistonhallinta. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att/aineistonhallinta

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2017. Aineistonhallinnan käsikirja. [Verkkodokumentti]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001

Kirjoittaja

Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja toimi Innovation Scout –hankkeessa ATT-asiantuntijana.

Artikkelikuva: Justgrimes. Open data scrabble. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/notbrucelee/8016189356 (CC BY-SA 2.0)

Julkaistu 19.1.2018

Viittausohje

Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-ainei…ja-hyotykayttoon/ ‎

Mitä tiedeviestintä oikein on ja miten sanomansa saa perille, kun aihe on monimutkainen ja täynnä harmaan sävyjä? Miten saada maltillinen näkemys esiin, kun ääripäät tarjoavat yksinkertaisia totuuksia? Näitä asioita kokoonnuttiin pohtimaan Helsingin tiedekulmaan, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Suomen tiedetoimittajain liiton marraskuun lopulla järjestämässä neljännessä kansallisessa tiedeviestinnän konferenssissa Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta (2017). Konferenssista haettiin ideoita myös Lahden ammattikorkeakoulun oman tiedeviestinnän kehittämiseen.

Kirjoittaja: Riikka Sinisalo

Tiedeviestinnällä tarkoitetaan tieteestä tiedottamista ja sen popularisointia yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa (Väliverronen 2015). Näin pyritään tuomaan tieteen innovaatiot kaiken kansan tietoisuuteen ja sitä kautta edistämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratian toteutumista. Ammattikorkeakouluissa tehtävä työ on myös tärkeää tehdä näkyväksi, mutta tällöin on kyse ennemminkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä viestinnästä, eli lyhyesti TKI –viestinnästä. Laadukas TKI –viestintä on osa tieteen avoimuutta, jonka avulla erilaisissa hankkeissa ja projekteissa syntyvät tutkimusaineistot, -tulokset ja niiden pohjalta syntyvät artikkelit, posterit ja esitelmät saavat näkyvyyttä myös projektin sidosryhmien ulkopuolella.

Millaista on hyvä TKI -viestintä?

Hyvässä ja kiinnostavassa tiedeviestinnässä on tärkeää kiinnittää huomiota asian paketointiin – anna siis innostuksesi näkyä, käytä tarinoita ja samaistuttavia kohtaloita ja ole mieleenpainuva. Asioita kannattaa lähestyä positiivisesta kulmasta: valittaminen vetoaa vain harvoin, vaikka olisikin tarpeellista. Ole uskottava, mutta liiallinen totuudessa pidättäytyminen ja varmistelukaan ei ole tarpeen; aina löytyy poikkeuksen poikkeus, mutta sille ei kannata antaa liikaa tilaa. Jos aihe herättää kritiikkiä ja ristiriitaisuuksia, myös se kannattaa nähdä mahdollisuutena päästä jatkamaan keskustelua. Tehokkainta vaikuttaminen on silloin kun ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan päästään niiden sisälle vaikuttamaan.  (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Hyvä viestijä erottuu joukosta, mutta koska kaikki pyrkivät erottumaan, on onnistuminen lähes mahdotonta. Sen sijaan tiedeviestinnässä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää osata laittaa asiat kontekstiin. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017) Objektiivisuuden vaatimus on ollut pitkään eräänä viestinnän kulmakivenä, jolloin esimerkiksi kutakin ilmiötä tai asiaa käsiteltäessä juttuun tulee sisällyttää kaikki mahdolliset totuutta käsittelevät näkemykset (Dunwoody 2005, tässä Kuutti 2015, 13). Näin molemmat katsontakannat saavat saman verran palstatilaa, vaikka tutkijayhteisö olisi lähes täysin toisen kannan puolella. Objektiivisen käsittelyn haasteet onkin nyt tiedostettu. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Osallistumalla voit vaikuttaa

Tieto syntyy tutkimuksesta ja keskustelusta, jossa paras väittämä voittaa. Todellisuutta rakennetaan keskustelulla koko ajan, jollet sinä esitä parasta argumenttia, joku muu sen esittää. Viestin näkyviin saaminen vaatii useita eri kanavia ja määrätietoista toimintaa, se on haasteellinen kokonaisuus. On tärkeää tunnistaa kunkin keskusteluun osallistuvan tahon kvalifikaatiot, professorista kokemusasiantuntijaan, ja näkemykset joita he taustansa puolesta edustavat. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Viestinnässä käytettävä kieli on yksi erittäin tärkeä tekijä viestinnän onnistumisessa. Jos kieli on vaikeaselkoista ja täynnä ammattitermejä, on vaikea saada todellista vaikutusta aikaan lukijassa, eihän hän välttämättä edes ymmärrä mitä kapulakielisessä tulosraportissa yritetään saada lukijalle kerrottua. Jos sanat eivät kohtaa vastaanottajaa, viesti ei mene perille.  Tämä nähtiin myös yhtenä syynä erilaisten uskomusten mukaan toimimisen viehätykselle, on helpompi haudata lehmänsarvi puutarhaan, kun selvittää ratkaisua asiaan vaikeaselkoisen viranomaistiedon kautta. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Luotettavuutta avoimuudella

Avoimuus on yksi keskeisimpiä keinoja hälventää erilaisia epäluuloja ja tuoda asioita mahdollisimman läpinäkyvään tarkasteluun (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017). Avoimuus myös edistää esimerkiksi erilaisissa hankkeissa ja projekteissa kerättyjen aineistojen jatkokäyttöä, ja sitä kautta tehostaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (ks. OECD, 2015). On myös alueellisesti tärkeää kertoa mahdollisimman laajalti erilaisista TKI –toiminnan avulla aikaansaaduista kehittämistoimenpiteistä, se lisää alueen vetovoimaa ja vahvistaa myös TKI -toimijan asemaa arvokkaana kumppanina. Avoimuuden lisääminen myös esimerkiksi erilaisten sidonnaisuuksien suhteen on hyvä toimintatapa, joka vähentää jääviysongelmia ja mahdollistaa puolueettoman arvioinnin (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017).

TKI –viestintä osana avointa tiedettä ja tutkimusta Lahden ammattikorkeakoulussa

Tiedeviestinnän ei tarvitse aina olla tutkijavetoista, eikä TKI –viestinnän pelkästään kunkin hankkeen vastuuhenkilöiden harteilla. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstön julkaisujen nostamista sosiaalisessa mediassa on tehty ja tehdään edelleen myös organisaatiotasolla, ja tässä myös korkeakoulukirjastolla on oma roolinsa. Myös rinnakkaistallentaminen, eli artikkelin version saattaminen avoimeksi julkaisuarkisto Theseuksen kautta, edesauttaa avointa saatavuutta ja sitä kautta myös asiasta viestiminen helpottuu. Korkeakoulukirjasto myös ylläpitää ja kehittää LAMKin julkaisualustaa LAMK pubia, jonka näkyvyyttä pyritään jatkuvasti kehittämään. Vuonna 2018 Lahden ammattikorkeakoulun avoimen TKI –toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiedeviestinnän ja TKI -viestinnän yhteistyön kehittäminen. Kehityskohteiksi on valittu erityisesti Lahden tiedepäivä sekä kansainvälinen Open Access Week.

Lähteet

Huoli herkistää, pelko myy – Kansallinen tiedeviestinnän konferenssi. 2017. Kongressi 29.11.2017, Helsinki.

Kuutti, H. (toim.) 2015. Todenmukainen journalismi. [Verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://www.hssaatio.fi/wp-content/uploads/2015/05/TODENMUKAINEN-JOURNALISMI_verkkojulkaisu.pdf

OECD. 2015. Making Open Science a Reality. [Verkkodokumentti]. Paris: OECD Publishing. OECD Science, Technology and Industry Policy Papers , No. 25. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1787/5jrs2f963zs1-en

Väliverronen, E. 2015. Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. [Verkkodokumentti]. Yhteiskuntapolitiikka. Vol. 80 (3), 221-232. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061710385

Kirjoittaja

Riikka Sinisalo toimii informaatikkona Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 16.1.2018

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/black-and-white-blackboard-business-chalkboard-356043/  (CC0)

Viittausohje

Sinisalo, R. 2018. Tiedeviestinnästä TKI-viestintään. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/16/tiedeviestinnasta-tki-viestintaan/

Toimiva työyhteisön viestintä on organisaation kulmakiviä. Ajantasainen päivittäisviestintä, esimiesviestintä ja muutosviestintä määrittelevät tiedonvaihdannan toteutumisen jokapäiväisessä työnteossa. Henkilöstö ei ole enää pelkästään sisäisen viestinnän kohderyhmä, vaan ennemminkin vuorovaikutuksen osapuoli. Voidaankin sanoa, että työyhteisön viestintä on ollut viime vuosikymmeninä jatkuvan kehityksen kohteena, puhuttaessa organisaation tärkeimmistä elimistä.

Kirjoittajat: Jari Tikkanen ja Heli Kamaja

Työyhteisön viestintä sisältää kaiken organisaation sisällä tapahtuvan tiedonvaihdannan. Sisäisen viestinnän luonteessa on ollut havaittavissa selkeitä muutoksia tultaessa kohti 2010-lukua. Aiemmin tiedonkulku on ollut luonteeltaan ylhäältä alaspäin tapahtuvaa tiedottamista, jossa yrityksen johto on keskeisessä asemassa. Nykypäivänä tämänkaltaisen yksipuolisen tiedottamisen on korvannut käsite viestintä. Viestintä kuvaa paremmin avointa ja vuorovaikutuksellista tiedonkulkua, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli viestinnän toteutumisen kannalta. (Juholin 2013.)

Hierarkkisella viestinnällä on toki nykyäänkin oma paikkansa organisaation toiminnassa. Puhuttaessa nykypäivän agendan mukaisesta esimiesviestinnästä, esimieheltä vaaditaan monipuolista osaamista. Keskiössä ovat esimiehen henkilökohtaiset keskustelutaidot. Alaisten kanssa kommunikointi on oltava luontevaa päivittäisessä arkiviestinnässä, sekä erilaisissa palavereissa ja keskusteluissa. Myös kirjallisen sisällön tuottaminen ja esiintymistaidot ovat aiempaa tärkeämpiä ominaisuuksia nykyaikaiselle johtajalle. (Piili 2006.)

Yrityksessä tapahtuvat investoinnit ja erilaiset muutokset ovat näkyvimpiä tilanteita, joissa on tarvetta jatkuvalle muutosviestinnälle. Aikaisemmin muutosviestintä on mielletty viestinnän erilliseksi osa-alueeksi, mutta nykypäivänä se on oleellinen osa yrityksen viestintästrategiaa. Muutosprojektin aikana muutosviestintä tukee muutoksen suunnittelua ja toteutusta, selventää sen tarkoitusta, sekä informoi tavoitteista. Jatkuvan ja vuorovaikutuksellisen muutosviestinnän avulla voidaan ehkäistä henkilöstön muutosvastarintaa, ja sitouttaa muutosprojektin läpiviemiseen. (Heiskanen & Lehikoinen 2010.)

Case: Isku Interior Oy

Isku Interiorin tuotantolaitoksella toteutettiin empiirinen tutkimus työyhteisön viestinnän toimivuudesta käytännön työelämässä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä aineiston keräämiseksi. Tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön mielipide työyhteisön viestinnän nykytilasta kokonaisuudessaan. Tutkimuksen pääteemoina olivat lisäksi myös päivittäisviestintä, esimiesviestintä, muutosviestintä, sekä viestintäkanavien riittävyys.

Kyselyn toteuttamisessa käytettiin kyselylomaketta, jossa selvitettiin edellä mainittujen viestinnän osa-alueiden toimivuutta. Lomakkeella oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 103, vastausprosentin ollessa 25,7%. Otanta oli siis tarpeeksi suuri, jotta voidaan muodostaa kohtalaisen luotettavia tilastollisiin faktoihin perustuvia johtopäätöksiä käsiteltävistä aihealueista.

Muutosviestinnässä haasteita, esimiesviestintä toimivaa

Isku Interiorin käynnissä olevien merkittävien tehdasinvestointien vuoksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti muutosviestintään liittyviä epäkohtia. Tuloksista voitiin päätellä, että muutosviestinnässä on nähtävissä puutteita konkretian osalta. Etenkin muutoksen tarkat ajankohdat ja tapahtumien järjestykset ovat olleet monille epäselviä. Lisäksi vain 28% vastaajista koki, että on henkilökohtaisesti päässyt vaikuttamaan muutoksen kulkuun. (Tikkanen 2017.) Toisin sanoen, tältä osin organisaation muutosviestintä ei ole ollut linjassa nykypäivän vuorovaikutuksellisen agendan kanssa.

Sen sijaan esimiesviestintään ollaan hyvin tyytyväisiä. Esimiesviestinnän toimivuus ilmeni sekä numeeristen että avointen kysymysten vastauksista. Asteikolla 1-5 esimiesviestintä yksittäisenä viestinnän välineenä sai keskiarvoksi peräti 3,73. Vastausten keskihajonta oli myös matala suhteutettuna kaikkiin kyselyssä esiintyneisiin kohtiin.

Esimiehen vastuulla olevat osastokohtaiset viikkopalaverit keräsivät myös korkeat arvosanat vertailtaessa muihin käytössä oleviin viestintäkanaviin. Keskiarvoksi muodostui 3,4, keskihajonnan ollessa vertailuarvoihin nähden kaikista alhaisin. Kyseisistä luvuista voidaan siis päätellä, että esimiesviestinnän onnistumisesta ollaan kohtalaisen yksimielisiä. Ainoa moitittava osa-alue esimiesviestinnän osalta oli osastojen välisen tiedonkulun ajoittainen epävarmuus, missä esimiehet kantavat päävastuun.

Iskun viestintä nykypäivän agendassa

Esimiehen ja alaisen väliseen viestintään oltiin siis tyytyväisiä. Edellä mainittujen tulosten lisäksi myös avoimet vastaukset tukivat väitettä. Esimiesviestinnän osalta Isku Interiorin viestintä mukailee nykypäivän vaatimuksia dialogisesta ja vastavuoroisesta kommunikoinnista. Erityisesti juuri osastokohtaiset viikkopalaverit ovat onnistuneimpia viestintäfoorumeita päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Yksittäisistä viestintäkanavista edukseen erottuivat myös toimitusjohtajan järjestämät kvartaali-infot, joissa käsitellään hieman suurempia linjoja sisältäviä aiheita. Toimitusjohtajan säännöllinen esiintyminen henkilöstön edessä koettiin tärkeänä yksittäisenä asiana edistämään yhteisöllistä ja avointa viestintäkulttuuria.

Isku Interiorin työyhteisön viestinnässä on selkeästi nähtävissä nykyaikaisia piirteitä. Erityisesti esimiesviestintä on vuorovaikutuksellista, vastavuoroista kommunikointia alaisten kanssa. Muillakin työyhteisön viestinnän osa-alueilla on meneillään vähintäänkin murrosvaihe siirryttäessä kohti 2010-luvun vaatimuksia. Kaikki työyhteisön jäsenet eivät ole systemaattisesti hierarkkisissa suhteissa toisiinsa, vaan ammattiosaaminen ja asiantuntijuus tuottavat myös vastuullisia asemia organisaation sisällä ilman virallisia nimityksiä.  Vaikka esimiehillä on keskeinen asema myös Isku Interiorin sisäisessä viestinnässä, niin esimerkiksi erilaisten muutosten ja sisäisten projektien myötä eri alojen asiantuntijat ovat nousseet aiempaa suurempaan rooliin tiedonvaihdannassa. Organisaatiorajat ylittävät tiimit jakavat keskenään laaja-alaista ammattiosaamista. Nykypäivän agendan piirteitä on siis havaittavissa jokapäiväisissä keskusteluissa myös huomaamattomissakin tilanteissa.

Lähteet

Juholin, E. 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Helsinki: MIF.

Heiskanen, M. & Lehikoinen, S. 2010. Muutosviestinnän voimapaperi. Helsinki: Alma Talent.

Piili, M. 2006. Esimiestyön avaimet. Jyväskylä: Tietosanoma Oy.

Tikkanen, J. 2017. Työyhteisön viestintä. Case: Isku Interior Oy.   [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 3.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222480

Kirjoittajat

Jari Tikkanen valmistui tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017.  Tikkanen on opintojensa ohessa työskennellyt Isku Interior Oy:n palveluksessa useissa eri tehtävissä vuosien 2014-2017 aikana.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin. Viime vuosina keskiössä ovat olleet erityisesti työyhteisöviestinnän uudet tavat ja areenat.

Julkaistu 4.1.2017

Artikkelikuva: Pixabay. Saatavissa: https://pixabay.com/en/man-businessmen-woman-economy-162951/  (CC0)

Viittausohje

Kamaja, H. & Tikkanen, J. 2017.Nykyaikainen työyhteisön viestintä on jatkuvaa vuorovaikutusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/04/nykyaikainen-tyoyhteison-viestinta-on-jatkuvaa-vuorovaikutusta/

Tässä artikkelissa tarkastellaan Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) tietotuotantoa erityisesti ammattikorkeakoulun tuloksellisuutta ja strategian toteuttamista koskevan määrällisen tiedon tuottamisen näkökulmasta. Tietotuotantoa ohjaavista tekijöistä käsitellään viranomaistiedon keruuta sekä johtamisen ja esimiestyön tueksi tehtävää määrällistä tietotuotantoa.

Kirjoittajat: Heli Peltola ja Soili Saikkonen

Tarvitaan lisää tietoa ja vielä enemmän ymmärrystä

Toimintojen digitalisointi lisää kiihtyvällä tahdilla saatavilla olevan datan määrää ja mahdollisuuksia hyödyntää tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Digitalisaatio nähdään tällä hetkellä erittäin merkittävänä koulutusta ja korkeakouluja muokkaavana tekijänä. Ministeriöiden tulevaisuusselontekojen tausta-aineistoksi on koottu keskeisiä Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä (Valtioneuvosto 2017).  Digitalisaatio kulkee vähintään osa- tai taustatekijänä suuressa osassa tarkasteltavia muutostekijöitä. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) korostaa digitalisaation edistämistä niin korkeakoululaitoksen yhteisissä tavoitteissa kuin LAMKille määritellyissä sopimuskauden 2017-2020 tavoitteissa (OKM 2016).

Ammattikorkeakoulun toiminnasta ja palveluista valtaosa pohjautuu tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja tuottamiseen. Näin olleen ammattikorkeakoulua voidaan pitää tietointensiivisenä organisaationa. Yksi tietointensiivisen organisaation piirteistä on omasta toiminnasta kertovan datan kerääminen, analysointi, visualisointi sekä hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.  Voimistuva digitalisaatio tullee näkymään enemmän toimintatapojen ja -kulttuurin muutoksena kuin teknologisena kehityksenä.  Käytännössä tämä kehitys luo yksilöille ja ammattikorkeakouluyhteisöille uusia tiedollisia ja taidollisia vaateita ja ennen kaikkea tarpeita uudistaa työ- ja johtamiskäytäntöjä. (Pruikkonen 2016)

Ammattikorkeakoululaki ohjaa tietotuotantoa

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä kouluttajana, TKI-toimijana ja aluekehittäjänä. Valtiovallan määrittämien tehtävien vuoksi ammattikorkeakoulun toimintaa rahoitetaan julkisen varoin. (Kohtamäki 2014, 350) Julkisten varojen käyttö asettaa ammattikorkeakoulujen toiminnan raportoinnille selkeät periaatteet.

AMK-laissa (§ 45) todetaan: ”Ammattikorkeakoulun tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla” (Ammattikorkeakoululaki).  Raportointiohjeistusta tarkennetaan OKMn ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimuksissa. Sopimuksen mukainen raportointi keskittyy sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen raportointiin sekä rahoituksen käytön raportointiin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).

Ammattikorkeakoulun perusrahoitus määräytyy suurimmalta osin rahoitusmittareiden tulosten perusteella. Perusrahoituksen laskentakriteerit kuvaavat ammattikorkeakoulujen koulutus‐ sekä tutkimus‐, kehittämis‐ ja innovaatiotoimintaa. (OKM 2017a, 2017b) Peltola (2017) on kuvannut artikkelissaan perusrahoituksen merkittävämpien mittareiden muodostumista, tiedonkeruuta ja tiedonkeruun kehittämistarpeita LAMKissa.

Rahoitusmallin toteuttamiseen liittyvän tiedonkeruun lisäksi OKM kerää ammattikorkeakouluista tietoa korkeakoulujen ohjausta, omaa raportointia, muiden hallinnonalojen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä varten. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia tietojen oikeellisuudesta ja päivityksestä annetun aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti.  Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuohjeistus annetaan vuosittain päivitettävässä tiedonkeruun käsikirjassa.  (OKM 2017c) Ministeriön lisäksi ammattikorkeakouluilta keräävät tietoja myös muut viranomaiset. Vuonna 2017 ammattikorkeakoulujen tietoja toimitetaan ainakin Opetushallitukselle, Tilastokeskukselle, Opetushallituksen kansainvälistymispalveluille, KELAlle ja Valviralle.  Tiedonkeruuta ohjaa Viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmä. (CSC 2017)

Tietotuotanto Lahden ammattikorkeakoulussa

LAMKissa tietotuotannon perustan muodostaa tietovarasto, johon siirretään rajapintojen kautta tietoja useista operatiivisista tietojärjestelmistä. Tietovarasto on ollut käytössä LAMKissa vuodesta 2010 lähtien (Peltola 2014, 37). Kaikilla toiminnoilla ei ole käytettävissä tietojärjestelmää tai tietojärjestelmään ei ole tehty tarvittavaa rajapintaa, jolloin tarvittavat tiedot siirretään tietovarastoon manuaalisesti.  Kaikkea tietoa ei viedä tietovarastoon vaan osa tiedoista raportoidaan suoraan toiminnon omista tietojärjestelmistä, esim. talouden tai henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Tiedonkeruuta tulee kehittää edelleen, sillä osa tietojen keruusta tehdään jälkikäteen kyselyillä, ja kaikki tiedonkeruuprosessit eivät ole ehtineet vakiintua. Esimerkiksi tieto saapuvista asiantuntijavaihdoista kerätään intrassa olevalla kyselyllä, jolloin tietojen raportointi jäänee puutteelliseksi.

Tiedonhyödyntäjän kannalta oleellisinta on tiedonjalostusketjun viimeinen vaihe eli raportointi. Käyttäjälle voidaan tarjota valmisraportteja tai aineistoja omien raporttien luomiseen. Valmisraporteissa on yleensä mahdollisuus syöttää parametreja, tehdä valintoja ja porautua tiedoissa yksityiskohtaisemmalle tasolle. (Peltola 2014, 38). Vakiintuneiden ja jatkuvien raporttien lisäksi toteutetaan ad hoc -raportteja tarpeen mukaan, esimerkiksi kehittämistoimien johtamisen tai esimiestyön tueksi.

LAMK tuottaa määrällistä tietoa toiminnastaan monille eri tahoille. Taulukossa 1 on kuvattu keskeiset tietotarpeet, joihin LAMKin tietotuotanto pyrkii vastaamaan. Tietotarpeet eivät ole selvärajaisia ja ne limittyvät toisiinsa. Tärkeimmät tiedontarvitsijat ovat viranomaisten lisäksi omistajat sekä ns. suuri yleisö ja tulevat opiskelijat. Organisaation sisällä tietoa tuotetaan johtajille, esimiehille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Oman haasteensa muodostaa se, että kullekin ryhmälle tulee tuottaa tietoa käyttötarkoituksen mukaisesti.

Taulukko 1. Keskeisimmät määrällisen tiedon tuottamisen näkökulmat LAMKissa

Yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä

Mahdollisuudet kerätä ja tuottaa tietoa kasvavat koko ajan digitalisaation edetessä.  Toisaalta myös tietotarpeet muuttuvat nopeasti esimerkiksi viranomaisten ohjauksen tai vaikka strategisten tavoitteiden muuttuessa.  Tiedon määrän lisääntyminen ja organisaation muuttuvat tarpeet vaativat aikaisempaa enemmän yhteistyötä ja keskustelua tiedonjalostusketjun eri vaiheissa, alkaen tiedon syöttämisestä tiedon raportointiin ja hyödyntämiseen saakka. Tiedon tuotanto- ja hyödyntämisprosessi tulee olemaan osa yhä useamman toimenkuvaa. Tiedon luotettavuuden ja hyödynnettävyyden kannalta on oleellista, että kaikki toimijat käyttävät sovittuja määrityksiä erityisesti tiedon tuottamisen alkupäässä.

OKMn Hannu Sirén kuvasi tiedon tuottamisen tulevaisuutta osuvasti korkeakoulujen Kota-seminaarissa elokuussa 2017. Hänen mukaansa digitalisaatio on vuorovaikutusrakenteiden muuttumista korkeakoulun ja yhteiskunnan välillä sekä korkeakoulun sisällä. Tiedonkeruu tulee hajautumaan osaksi lähes kaikkia prosesseja, jolloin oleellista on datan päälle rakentuva tieto ja yhteisöllisyys.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 814/2016. 15.9.2016. Finlex.  [Viitattu 11.12.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160814

CSC. 2017. Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Virta-opintotietopalvelu. [Viitattu 11.12.2017]. Saatavissa: https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/Viranomaistietotarpeet

Kohtamäki V. 2014. Korkeakoulujen taloushallinto. Teoksessa: Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (toim.) Korkeakouluhallinto : johtaminen, talous ja politiikka. Helsinki: Gaudeamus. 331-361.

OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2017-2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://minedu.fi/documents/1410845/3992607/Lahden+ammattikorkeakoulu+sopimus+2017-2020

OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017a. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäytänteet sopimuskauden 2017-2020 aikana ja toiminnan raportointi vuonna 2017. [Verkkodokumentti]. Kirje OKM/3/210/2017. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://minedu.fi/documents/1410845/4169438/OKM+kirje+2017+ohjausk%C3%A4yt%C3%A4nteet+sopimuskauden+2017-2020+aikana+ja+toiminnan+raportointi+vuonna+2017

OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017b. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäytänteet sopimuskauden 2017-2020 aikana ja toiminnan raportointi vuonna 2017. [Verkkodokumentti]. Kirje OKM/3/210/2017. Liite 2. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://minedu.fi/documents/1410845/4169434/OKM+kirje+2017%2C+Liite+2+Ammattikorkeakoulujen+rahoitusmalli-indikaattorien+vuosikello+2017

OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017c. Tiedonkeruun käsikirja 2017. OKM:n korkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2017. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.12.2017] Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=39984938

Peltola, H. 2014. Rahoitusindikaattoreiden seurantatyökalujen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulussa. [Verkkodokumentti]. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma. Tampere.  [Viitattu 9.12.2017]. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147933

Peltola, H. 2017. Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/mista-meille-maksetaan-ammattikorkeakoulujen-rahoitusmittarit-esittelyssa/

Pruikkonen, A. 2016. Pirullinen ongelma vai monipuolinen mahdollisuus – ammattikorkeakoulujen digitalisaatio. AMK-lehti/UAS Journal. [Verkkolehti]. 1/2016, Koulutus ja oppiminen. [Viitattu 10.12.2017] Saatavissa: https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/pirullinen-ongelma-vai-monipuolinen-mahdollisuus-ammattikorkeakoulujen-digitalisaatio/

Sirén, H. 2017. Johtaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Esitys Korkeakoulujen KOTA-seminaarissa Jyväskylässä 22.8.-23.8.2017.

Valtioneuvoston kanslia. 2017.  Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät. [Verkkodokumentti]. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2017. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-458-0

Kirjoittajat

Heli Peltola työskentelee tietotuotannon tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.
Soili Saikkonen toimii strategiatyön ja toiminnanohjauksen tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 22.12.2017

Artikkelikuva: Geralt. Saatavissa: https://pixabay.com/en/cloud-monitor-apple-cloud-computing-257025/(CC0)

Viittausohje

Peltola, H. & Saikkonen, S. 2017. Lahden ammattikorkeakoulun tietotuotanto – miksi, mitä ja kenelle? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm.] Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/22/lahden-ammattikorkeakoulun-tietotuotanto-miksi-mita-ja-kenelle/