Aihearkisto: Muut

Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä

LAMK Pro, Muut

Ympäröivässä maailmassa on asioita, jotka ovat jatkuvia eikä niitä voi estää tapahtumasta. Yksi niistä on muutos. Muutoksella tarkoitetaan prosessia, jossa jostain asiasta tulee toisenlainen kuin se aikaisemmin oli. Työelämässä kohdataan useasti muutoksia ja käydään läpi muutosprosesseja. Näin tapahtui myös Kansaneläkelaitoksella vuoden 2017 alussa, kun perustoimeentulotuki siirtyi kuntien sosiaalitoimelta Kelan käsiteltäväksi.

Kirjoittajat: Anna Parviainen, Melissa Virtanen, Helena Hatakka ja Jaana Loipponen

Työntekijä tärkeänä osana organisaatiomuutosta

Muutosprosessi koostuu eri vaiheista. Muutosjohtamista ja muutosprosessin vaiheiden hahmottamista varten on laadittu erilaisia muutosmalleja, joita ovat esimerkiksi Lewinin kolmen vaiheen malli (ks. kuva 1) sekä Kotterin kahdeksan vaiheen malli. (Partanen 2016, 18-19.) Henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia muutostilanteissa ja tämä on edellytys sitoutumiselle. Organisaation täytyy kehittyä jatkuvasti. Erityisesti muutosviestinnän avoimuuteen, jatkuvuuteen sekä johdonmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstö sitoutuu helpommin tapahtuvaan muutokseen, jos he ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan siihen jollakin tavalla (Ilmarinen 2018, 3-4). Muutosviestinnällä pystytään vaikuttamaan henkilöstön muutossuhtautumiseen ja sen avulla pystytään vähentämään muutosvastarintaa (Luomala 2008, 8).

KUVIO 1. Muutosmalli (mukaillen Lewin 1947, viitattu Partanen 2016, 18)

Työntekijät ovat avainasemassa etenkin muutoksien käytäntöön viemisessä. He kokevat suunnitellun muutoksen kaikki vaiheet ja muuttavat opittuja toimintanormeja muutoksen vaatimalla tavalla. Pekkarinen ja Sutela (2004, 122) määrittävät monien asiantuntijoiden tavoin työntekijät inhimillisenä pääomana. Inhimillisellä pääomalla kuvataan työntekijöiden tietoa, ammattitaitoa, koulutusta ja osaamista. Tämä pääoma vaatii investointeja kehittyäkseen.

Mattilan (2007, 47) mukaan työntekijän suhtautuminen tapahtuvaan muutokseen on myös peräisin yksilön aiemmista muutoskokemuksista. Muutos herättää ihmisissä erilaisia tunteita sen vaiheikkuuden vuoksi. Arikosken & Sallisen (2007, 69) mukaan muutoksessa ihminen kokee ensin vastarintaa, jonka jälkeen alkaa vanhasta poisoppiminen ja surutyö. Vasta näiden vaiheiden jälkeen muutos mahdollistuu ja pystytään oppimaan uutta. Muutoksen esiintuomien tunteiden sekä muutosten vaiheiden työstämiseen tarvitaan aikaa, jotta sopeutuminen muutokseen on mahdollista. (Arikoski & Sallinen 2007, 41-42.)

Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan – millaisena muutokset työssä koettiin?

Parviaisen & Virtasen (2018) opinnäyteyössä selvitettiin yhden Kelan asiakaspalveluryhmän kokemuksia muutoksesta, jonka perustoimeentulotuen siirtymä sai aikaan. Tavoitteena työssä oli selvittää ja kuvata yhteen Kelan asiakaspalveluryhmään kuuluvien työntekijöiden muutoskokemuksia. Muutoskokemuksia tarkasteltiin asiakaspalvelutyön muutoksen, organisaation muutosprosessin sekä osaamisen ja asiantuntijuuden suhteen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, koska tarkoituksena oli kerätä aineistoa ja analysoida sitä sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tutkimustuloksista ilmeni, että siirtymän on koettu vaikuttaneen työhön monin tavoin. Tulosten mukaan muutosprosessin läpivientiä ei ole koettu työntekijätasolla kovinkaan onnistuneena sekä muutokseen ja työhön vaikuttamisen mahdollisuudet on koettu heikkoina. Palveluneuvojat ovat tulosten mukaan kokeneet työn raskaampana ja haastavampana kuin aiemmin. Tämä vaikuttaisi tulosten perusteella johtuvan suurimmaksi osaksi asiakaskunnan muutoksesta. Muuttuneen asiakaskunnan tarpeisiin vastaamiseksi työntekijät kokivat työssä tarvittavan sosiaalialan osaamista, mutta kuitenkaan sosiaalialan koulutusta ei ollut kuin kahdella työntekijällä. (Parviainen & Virtanen, 2018.)

Muutoskokemus pohjaa muutoksen kaikkiin vaiheisiin

Onnistunut vuorovaikutus on positiivisen muutoskokemuksen edellytys. Yhteistä visiota kohti on helpompi tähdätä, kun tiedonkulku on avointa ja kannustavaa. (Valtiokonttori 2007, 73.) Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena Kelan X-palveluryhmän palveluneuvojat olivat kokeneet perustoimeentulotuen siirtymän tuoman muutoksen sekä tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia palveluneuvojan päivittäiseen työnkuvaan.

Lähteet

Arikoski, J. & Sallinen, M. 2007. Vastarinnasta vastarannalle – johda muutos taitavasti. Johtamistaidon Opisto JTO. Helsinki: Työterveyslaitos.

Ilmarinen. 2018. Onnistunut muutos – tukea onnistuneen muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2018] Saatavissa: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas-onnistunut-muutos.pdf

Luomala, A. 2008. Muutosjohtamisen ABC – Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. [Viitattu 11.5.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/muutoskirja.pdf

Mattila, P. 2007. Johdettu muutos. Avaimet organisaation hallittuun uudistumiseen. Helsinki: Talentum.

Partanen, H-M. 2016. Organisaatio muutoksessa. Työntekijöiden, keskijohdon ja ylimmän johdon kokemuksia muutosprosessista. [Elektroninen aineisto]. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605042418

Parviainen, A. & Virtanen, M. 2018. Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. [Verkkodokumentti].  AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 19.5.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612914

Pekkarinen, J. & Sutela, P. 2004. Avain kansantaloustieteeseen. Helsinki: WSOY.

Valtiokonttori, Kaiku-palvelut. 2007. Työhyvinvointi muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Toinen uudistettu painos. Helsinki: Erweko Painotuote Oy. [Viitattu 19.5.2018]. Saatavissa: http://vm.fi/documents/10623/307711/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf/dcd00741-f076-48b3-b503-b98898e14cdc/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf.pdf

Kirjoittajat

Anna Parviainen sosionomikoulutuksesta ja Melissa Virtanen tradenomikoulutuksesta ovat tehneet yhteisen opinnäytetyön. Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan lehtori Jaana Loipponen sekä sosiaali- ja terveysalan yliopettaja Helena Hatakka ovat toimineet työssä ohjaajina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-ty%C3%B6-kirjoitusp%C3%B6yt%C3%A4-597178/ (CC0)

Julkaistu 15.6.2018

Viittausohje

Parviainen, A., Virtanen, M., Loipponen, J. & Hatakka, H.  2018. Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/15/tyoelaman-muutosprosessit-haastavat-organisaatiota-seka-sen-henkilostoa

Marketing communications in a company whose products are designed for children

Articles in English, LAMK Pro, Muut

The article raises an issue of marketing to children. Companies usually do not readily admit that they promote products to children, despite the fact that they are selling products to children as a customer group. The reason behind it is that the subject of marketing to children is ethically sensitive. Nevertheless, the article tells how marketers can reach children in order to communicate the value of companies’ products and build strong customer relationships.

Authors: Anna Elizarova and Riku Nummikoski

Marketing to children

The question how companies whose products are designed for children can improve marketing communications was studied in the Bachelor’s thesis of Anna Elizarova (2018) on an example of the case company that produces modular programmable robotics kits for children 6-12 years of age. The article gives a brief introduction to the research and discusses additional ways of understanding promotional activities in child-oriented businesses.

In marketing research, children are interesting primarily as consumers. Children represent a large group of the population, they are also major buyers of certain types of products, e.g. toys and sweets. Besides, children are responsive to marketing messages and strongly influenced by advertising.  Children’s significance as consumers and consumption influencers was recognised in the 1950s. Very young children begin to develop preferences and most of them are able to recognize brands from the age of three. (Preston 2016.)

Child-oriented markets are growing since women in the developed countries tend to have fewer children and have them later in life than it used to be in the past. Thanks to this, parents commonly have more resources available at the time when they have children, especially in dual-working families. This contributes to richer parents, better-educated children and a more sophisticated market for children. In addition, thanks to these traits, parents and children have increasingly well-informed, refined tastes and opinions in the sphere of consumerism. (Gunter & Furnham 2008.)

To develop marketing communications in a company whose products are designed for children, it is essential to deepen understanding of children as a customer group. Children just like adults are economically active members of society. However, their needs, values and perceptions differ from what adults have. To promote products to children, a number of factors should be considered.

First and foremost, children at different stages of their cognitive development have different needs, abilities and consumer behaviour patterns. The youngest children at the age of three are able to recognise brands and logos. Approximately at the age of 6 children start reading, they are exposed largely to different types of media, and they have their own attitudes towards brands. The controversial thing is that it is still dubious whether children of these ages are able to recognize the persuasive intent of commercial messages fully, especially due to advancements in online marketing. Young people have powers to like, dislike and even reject certain products. Between the analytical stage of 7-11 years, they shift from egocentric orientation to a point when they start to differentiate points of view.

Second, children as consumers are affected by several influential agents – parents, peers, mass media and a direct experience. Doing marketing to children is to a certain extent a rewarding business since children are a fairly homogeneous group around the industrialised world. Children’s culture is less sophisticated than the culture of adults. Children of young age globally share very much the same needs and wants. It does not mean that children are the same everywhere, but that they have more in common than they have differences. (Marshall 2010, 1-16.)

Third, children influence family purchases. This is happening because parents ask for advice from their children and because children can pressure parents to buy certain products. They can do it both ways: pestering parents with perseverance over and over again and communicating the importance of the product for them. (MediaSmarts 2018.)

Social Media and Children

Social media companies often place age limits for children below a certain age, in case of Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat and YouTube the threshold is of 13 years old. In many states, laws govern the collection of data about children. It means that children cannot use a certain type of websites without a parental consent. Nevertheless, primary-age children use the Internet and social media to stay connected, mobile and social with their friends. Children use a wide variety of internet-enabled devices such as computers, laptops, mobile devices and game consoles. Moreover, they are not always using it under parental control and supervision, but also at schools and at friends’ houses. In any case, they are largely exposed to social media, and for many of them, this is an integral part of life. (O’Neale 2013; Jamieson 2016.)

Currently, YouTube is the biggest children’s entertainment platform in the world. Video content, in general, is more popular with millennials. Nearly two thirds of millennials would rather watch a video from a brand than read a text. In terms of video marketing, specialists agree that it is essential, not optional to use videos to promote brands. Millennials find watching videos helpful while shopping online, and statistics say that the likelihood of reading newsletters with a video in it increases. The same can be said about Generation Z. Visual information is so powerful because it is processed by brain much faster. Moreover, people remember stories better than hard facts. In fact, images and videos tell stories faster than text. (Gillett, R. 2014.)

Children are the future

The marketing communications to children established to make a positive impact on consumer’s lives, e.g. for educational purposes solely, is beneficial for both companies and children. Responsible companies promote healthier choices for children, advice and support parents on products and services for their children and protect children as such. Such companies communicate values of their product in a way that is easy to understand for children, assisting parents in engaging them in healthier diets, educational process and etc. For instance, the case company has developed a robot that teaches children robotics and coding that will prepare children for their future and promote its services to children. All in all, marketers in child-oriented businesses reach children directly accidentally and intentionally, and the author of the article wishes to emphasize the positive outcomes of such practices.

References

Elizarova, A. 2018. Understanding Children as a Customer Group. Case: Company X. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 12 June 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213551

Gillett, R. 2014. Why We’re More Likely to Remember Content with Images and Video (Infographic). Fast Company. [Electronic magazine]. [Cited 13 May 2018]. Available at: https://www.fastcompany.com/3035856/why-were-morelikely-to-remember-content-with-images-and-video-infogr

Gunter, B., Furnham A. 2008. Children as consumers. London, United Kingdom: Routledge.

Jamieson, S. 2016. Children ignore age limits by opening social media accounts. The Telegraph . [Electronic magazine]. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.telegraph.co.uk/news/health/children/12147629/Childrenignore-age-limits-by-opening-social-media-accounts.html

Marshall, D. 2010. Understanding Children as Consumers. London, United Kingdom: SAGE Publications.

MediaSmarts. 2018. How Marketers Target Kids. [Cited 7 June 2018]. Available at: http://mediasmarts.ca/digital-media-literacy/media-issues/marketing-consumerism/how-marketers-target-kids

O’Neale, R. 2013. Kids online: The statistics. KidsMatter. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.kidsmatter.edu.au/health-and-community/enewsletter/kids-online-statistics

Preston, C. 2016. Pre-school children and marketing communication. International Journal of Consumer Studies. Vol.40(5), 618-623.

About the authors

Anna Elizarova has studied International Business at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in June 2018.

Riku Nummikoski works as a Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/aroni-arsa-children-little-model-738302/ (CC0)

Published 13.6.2018

Reference to this publication

Elizarova, A. & Nummikoski, R. 2018. Marketing communications in a company whose products are designed for children. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/marketing-communications-in-a-company-whose-products-are-designed-for-children/

Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

LAMK Pro, Muut

Turvattomuus hoitotyössä on lisääntynyt. Hoitajien työskentelyyn arjessa kohdentuu useita erilaisia uhka- ja vaaratilanteita, erityisesti yksin työskenneltäessä. Turvallisuutta pyritään varmistamaan ja lisäämään turvallisuuskoulutuksen kautta. Onnistunut koulutus edellyttää joustavan ja monipuolisen koulutusmallin suunnittelua ja toteuttamista. Ihanteellisimmillaan koulutus mukautuu hoitajien vaihteleviin työtehtäviin ja –aikaan. Digitalisaation hyödyntäminen on merkittävä suositus koulutuksen järjestäjälle toteuttaa turvallisuuskoulutus sekä joustavasti, että monipuolisesti.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Maria Kaivola

Turvallisuuden suojelu hoitotyössä

Turvallisuuden käsitteen määrittely riippuu siitä, missä yhteydessä siitä puhutaan. Täysin tarkkaa ja kaiken kattavaa määritelmää sille ei voi tämän vuoksi antaa. Turvallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi toimijan tai kohteen mukaan, vastakohtien kautta tai se voi olla poliittinen määritelmä. Eräs määritelmä on, että turvallisuus on vapautta uhkasta, vaaroista, peloista ja huolista (Eskola 2008; Virta 2012, 121). Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioivien tai siellä työskentelevien turvallisuuden varmistaminen on henkilöturvallisuuden yksi määritelmä. Tähän kuuluvat työympäristössä olevat riskit tai uhat, kuten fyysinen, psykososiaalinen tai kemiallinen riski. Näistä yleisimpiä riskejä ovat työssä tapahtuva väkivalta, stressi, työuupuminen ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Lindh & Heinonen 2012, 35).

Työturvallisuus on osa työsuojelua. Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt työsuojelun olevan toimintaa, jolla vähennetään poissaoloja, ehkäistään ja vähennetään työstä aiheutuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä pidetään yllä työ- ja toimintakykyä. Työsuojelun piiriin kuuluu lisäksi myös muuta toimintaa, joita ei tässä työssä käsitellä. Työsuojelutoimintaa tulee suunnitella sekä kehittää jatkuvasti. Ensin on kartoitettava vaarat ja riskit, siitä aiheutuvia toimia on seurattava sekä arvioitava. (Työturvallisuuskeskus 2006, 23.)

Työturvallisuudella tarkoitettiin alun perin vain fyysistä turvallisuutta, mutta nykyään se kattaa myös työn henkisen kuormittavuuden sekä työympäristön turvallisuuden. Työturvallisuus on laissa säädeltyä ja siihen kuuluvat kaikki henkilöturvallisuuden vaarat. (Saloheimo 2016, 2, 18.) Työturvallisuuslainsäädännön perustana on jokaisen ihmisen oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön ja se on osa laajempaa työoikeuden kokonaisuutta (Saloheimo 2016, 1).

Hoitoalalla kuormittavat etenkin väkivallan uhka ja haastavat potilas- ja asiakastilanteet. Hoitotyön ajatellaankin olevan riskiammatti siinä esiintyvän väkivallan tai uhkailun vuoksi. (Työturvallisuuskeskus 2017; Lindh & Heinonen 2012, 8). Työturvallisuuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet koskien työntekijän turvallisuutta. Laissa kerrotaan myös työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan. (Työturvallisuuslaki 2002/738 8§, 18§). Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut vuodelle 2020 henkisen kuormituksen vähenemisen 20 prosentilla. Hoitohenkilökunnalla tämän voisi ajatella olevan uhka- ja väkivaltatilanteiden minimointia, jolloin henkinen kuormitus vähenisi turvallisuuden tunteen lisääntyessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018)

Turvallisuusosaaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen

Osaamisen kehittäminen on vakiintunut käsite. Käsite sisältää kehittämisen lisäksi osaamisen uudistamisen ja vaalimisen. (Viitala 2014, 153) Organisaation henkilöstön kehittämisen perustana ovat organisaation visio, strategia ja arvot. Visio on suunnannäyttäjä ja strategia puolestaan antaa henkilöstön kehittämiselle välineet. (Sydänmaanlakka 2014, 154; Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015, 5, 18). Osaamisen kehittämisellä tulee olla selvät tavoitteet ja sen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata ja kehittää. Osaamisen kehittämisen tulisi kattaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotason osaamisen. (Viitala 2005, 255-282.)

Eräs nykyisen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaatio, jonka tavoitteena on digitalisoida palvelut, myös sosiaali- ja terveysalalla. (Valtiovarainministeriö 2016.) Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajempaa muutosta kuin pelkästään asioiden, esineiden tai prosessien muuttamista uudenlaiseen muotoon. Digitalisaatio johtaa väistämättä myös muutokseen ihmisten sekä ajattelussa, että tekemisessä. (Ilmarinen & Koskela 2015, 22). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä digitalisaatio edellyttää joustavuuden ymmärtämistä ja uudenlaista ajattelua. (Hyppönen & Ilmarinen 2016). Digitalisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja sovelletaan jo laajasti, mutta hoitajien halukkuus tai valmiudet kouluttautua niitä hyödyntäne vaihtelevat riippuen muun muassa ikävuosista.

Kehittämisprosessi, tarkoitus ja tulokset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä organisoitui uudelleen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi (PHHYKY) muutama vuosi sitten. PHHYKY:ssä työskentelee yli 7000 eri alan asiantuntijaa eri kuntien alueella. Muutoksesta johtuen turvallisuuskoulutuksesta vastaavalla yksiköllä oli tarve kartoittaa kokemukset olemassa olevasta turvallisuuskoulutuksesta, sekä laatia yhtenäinen koulutusmalli ja toteuttamissuunnitelma, joka palvelisi koko yhtymän sisällä. Koulutusmallin kehittämisen aloitus toteutettiin ylempi AMK-opinnäytetyönä (Kaivola, 2018). Kohderyhmäksi valikoitui kotikäyntejä tekevät hoitajat, jotka työskentelevät usein yksin ja ovat riskialttiimpia uhka- ja vaaratilanteissa. Työnkuva poikkeaa verrattuna esimerkiksi sairaalatyöhön siinä, että uhka- ja vaaratilanteissa apua ei ole välittömästi saatavissa. Hoitajien kokemuksia kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämien kautta kartoitettiin muun muassa näkemyksiä siitä, mikä olisi hoitajien mielestä mielekkäin muoto lisätä osaamista oman turvallisuuden lisäämiseksi hoitotyössä. Vaihtoehdot kattoivat sekä niin sanotut perinteiset pedagogiset ratkaisut, että uudistetuissa digitaalisissa oppimisympäristöissä toteutuvat koulutukset. Tulosten perusteella laadittiin suositukset, jotka takaisivat joustavan ja laadukkaan koulutusmallin. Suositukset kuvattiin mukaillen SWOT-analyysimallia. Lisäksi mallin luomisessa hyödynnettiin Paalamon (2011) koulutuksen ihannemallia (ks. myös Meristö, Molarius, Leppimäki, Laitinen, & Tuohimaa 2007).

Kuvio 1. Suositukset koulutusmallin laadintaan (Kaivola, 2018)

Suositukset luovutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä edelleen hyödynnettäviksi. Turvallisuusyksikön tavoitteena on kehittää muun muassa videoihin perustuvaa itseopiskelumateriaalia tulevaisuudessa. Ihanteellisinta on, että jokainen hoitaja voi lisätä omaa osaamistaan turvallisuudesta hänen työhönsä sopivimpina ajankohtana. Digitalisaation hyödyntäminen ja soveltaminen tarjoaa joustoa ja monipuolisuutta sekä hoitajalle, että turvallisuuskoulutuksen järjestäjälle. Tulokset viittaavat myös siihen, että perinteinen koulutusmuoto on syytä säilyttää digitaalisen koulutusmuodon rinnalla toistaiseksi. Jatkokehittämisehdotuksena on arvioida digitaalisen turvallisuuskoulutuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta turvallisuusosaamisen varmistamisessa ja lisäämisessä.

Lähteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Osaamisen johtaminen. Osaamisen ennakoinnista osaamisen kehittämiseen. [Verkkodokumentti]. [Rovaniemi]: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. [Viitattu 24.5.18]. Saatavissa: http://www.redu.fi/loader.aspx?id=283831a3-dbf6-4ce2-82cd-7251322e8b03

Eskola, S. 2008. Turvallisuus käsitteenä. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa, No 10. [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201241131

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 22. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

Lindh, P. & Heinonen, V. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusopas. Helsinki : Suomen palopäällystöliitto.

Meristö, T., Molarius, R., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H. 2007. LAADUKAS SWOT Työkalu pk-yrityksen innovaatiovetoisen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. [Verkkodokumentti]. Turku : [Åbo Akademi]. [Viitattu 24.3.18] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/innorisk/LAADUKAS_SWOT.pdf

Paalamo, H. 2011. Toiveiden tynnyristä kohti täydennyskoulutuksen käytännön toimintamallia. [Verkkodokumentti]. [Espoo] : Aalto-yliopisto. Tiede + teknologia 12/2011. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041612.pdf

Saloheimo, J. 2016. Työturvallisuus. Perusteet, vastuu ja oikeusturva. 3. uudistettu painos.  Helsinki: Talentum Pro.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työsuojelu varmistaa turvalliset työolot. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://stm.fi/tyosuojelu

Sydänmaanlakka, P. 2014. Tulevaisuuden johtaminen 2020: älykkään johtamisen näkökulmia. Espoo: Pertec.

Työturvallisuuskeskus 2006. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta I-III. 3. korjattu painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Työturvallisuuskeskus. 2017. Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 14.5.18] Saatavissa: https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/sosiaali-_ja_terveysala

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 8§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 18§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki]: Infoviestintä.

Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

Virta, S. 2012. Turvallisuuden Tutkimus. Tieteenalat ja monitieteisyyden lähtökohtia. Tiede ja ase. [Verkkolehti]. Vol. 69.  [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: https://journal.fi/ta/article/view/7470

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Maria Kaivola, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/aerial-view-computer-desk-device-3292550/ (CC0)

Julkaistu 4.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Kaivola, M. 2018. Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/04/digitalisaatiota-hyodyntamalla-turvallisuutta-hoitotyon-arkeen-suositukset-turvallisuuskoulutuksen-suunnitteluun-ja-toteuttamiseen/

Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa

LAMK Pro, Muut

Digitalisaation myötä yhä useammat asiakkaat siirtyvät verkossa olevien palveluiden pariin ja hyödyntävät niitä tehokkaasti päivittäin. Tämän vuoksi yrityksien täytyy ylläpitää verkkosivuja, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata myös verkossa. Asiakkaiden kriittisyyden ja laajan tarjonnan vuoksi on tärkeää päivittää ja ylläpitää toimivia verkkosivuja, jotta markkinoilla pystytään toimimaan ja kilpailemaan. Asiakkaat valitsevat verkkopalvelunsa käyttöliittymän ulkoasun ja sen antaman ensivaikutelman perusteella. Verkkosivujen ulkoasu vaikuttaa myös asiakkaiden ostopäätökseen.

Kirjoittajat: Sara Vahteri ja Sariseelia Sore

Kilpailu verkossa kasvaa

Sosiaalisen median kasvun myötä yritykset kilpailevat jatkuvasti verkossa asiakkaiden huomiosta eri kanavissa, mikä on johtanut siihen, että tarjontaa on hyvin paljon. Asiakkaat ovat kriittisempiä kuin ennen ja vaativat käyttämiltään verkkosivuilta paljon. (Nielsen 1999, 10.) Varsinkin uuden sukupolven tavoittaa parhaiten verkossa ja siksi on tärkeää hahmottaa, mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset.

Yrityksien on jatkuvasti pystyttävä kehittämään palveluitaan ja tarjottava nopeampia keinoja löytää informaatiota tuotteista ja palveluista, jotta potentiaalisten asiakkaiden menetykseltä vältytään (Krug 2006, 29). Käyttöliittymän ongelmat heijastuvat yrityksien toimintaan, sillä useimmiten asiakkaat poistuvat sivujen parista, jos he kokevat sen hankalaksi, epämiellyttäväksi tai eivät löydä nopeasti etsimiään tietoja (Vahteri 2018). Tällöin asiakas etsii tilalle toisen vastaavaa palvelua tarjoavan yrityksen (Nielsen 1999, 10).

Sivujen jatkuva päivittäminen ja kehittäminen asiakkaat huomioiden on tärkeää, jotta ongelmia voidaan minimoida ja verkkosivut säilyttävät kilpailukykynsä. On todettu, että erottuva ja toimiva käyttöliittymä auttaa asiakkaita muodostamaan yrityksestä positiivisemman kuvan. Hyvä ensivaikutelma saa asiakkaat pysymään verkkosivuilla. (Vahteri 2018.)

Pk-yritys mukana verkkosivujen tutkimuksessa

Dan-Teksti Oy:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa perehdyttiin verkkosivujen käyttöliittymän päivittämiseen. Verkkosivujen uudistamisen tarkoituksena oli parantaa asiakkaiden hankintaa ja ylläpitoa verkossa, sekä tutkia, miten sivujen muutokset vaikuttivat käyttöliittymän yleisilmeeseen ja vetovoimaan. Tutkimuksen aikana esille nousi erilaisia ratkaisuja sivujen ongelmien hahmottamiseen ja korjaamiseen. Käyttöliittymän testaukseen osallistui kuusi asiakasta, joista kolme oli potentiaalisia asiakkaita ja kolme nykyistä asiakasta. Heidän palautteiden pohjalta muodostettiin kuva siitä, mitkä ovat verkkosivujen vaatimukset nykypäivänä.

Ongelmien on todettu vaikuttavan asiakkaiden käyttökokemukseen, mikä taas muokkaa mielikuvaa yrityksestä ja vaikuttaa lopulliseen ostopäätökseen, kun kyseessä on kivijalkakauppa. Asiakkaat saapuvat usein verkkosivujen etusivulle, tietämättä yritystä kovin hyvin. Usein ensimmäinen ongelma pohjautuu juuri tietämättömyyteen, eli asiakas ei tiedä, minkä alan yritys on kyseessä tai mitä palveluja yritys tarjoaa. Etusivun tulee siksi esittää uuden asiakkaan kannalta tärkeimmät tiedot, kuten yrityksen logon, sloganin ja yhteystiedot. Tutkimus osoitti, että suurin osa uusista asiakkaista päätteli yrityksen toimialan ja palvelut pelkästään sloganista. Selkeästi esitetyt tiedot säästivät asiakkailta aikaa ja vaivaa, jolloin verkkosivujen käyttö koettiin helpoksi.

Etusivu on ensivaikutelman tärkein tekijä. Kuudesta testaajasta jokainen muodosti mielikuvan tulevasta käyttökokemuksesta pelkän etusivun perusteella. Saadun mielikuvan pohjalta he tekivät päätöksen, jäävätkö verkkosivujen pariin. Mikäli ensivaikutelma oli epämiellyttävä, ei verkkosivuille jääty, koska asiakkaat olettivat, että huono ulkoasu tarkoittaa myös huonoa käyttökokemusta. Kuitenkin asiakkaiden mielikuva yrityksestä muuttui, mitä enemmän he käyttivät palvelua.

Käyttöliittymän ulkoasu ja käyttökokemus muodostuivat asiakkaille tärkeimmiksi tekijöiksi palvelua ja tuotetta valitessa. Ulkoasusta he muodostivat ensivaikutelman yrityksestä ja myöhempi käyttökokemus antoi yrityksestä kokonaisvaltaisemman kuvan. Näihin kokemuksiin perustuen asiakkaat tekivät lopullisen päätöksen siitä, jäävätkö he yrityksen tuotteiden pariin. (Applen 2013, 279-280; Redish 2007, 31; Vahteri 2018.)

Verkkosivujen ulkoasu tärkeässä osassa

Verkkosivuilla voidaan luoda hyviä asiakaskokemuksia ja nostaa jopa yrityksen arvoa asiakkaalle, kun käyttöliittymä on toimiva. Digitaaliset asiakaspolut ovat suuressa suosiossa ja jatkuvan kasvun myötä yritykset keskittyvät verkkosivujen päivittämiseen. (Nielsen 1999, 15.) Päivittämisen yhteydessä tulisi keskittyä myös verkkosivujen yhteneväiseen ulkoasuun ja yleisilmeeseen (Applen 2013, 231-232).

Käytettävyydellä ei saada asiakkaita palvelun pariin, vaan heidät pitää ensin houkutella käyttämään tarjottua palvelua (Norman & Nielsen 2018). On totta, ettei käyttökokemusta ja käytettävyyttä voida korvata hyvällä ulkoasulla (Lynch & Horton 2008, 71). Vahterin (2018) tutkimus kuitenkin osoitti, ettei käyttöä välttämättä aloiteta ilman vetovoimaista ulkoasua ja siitä saatua hyvää ensivaikutelmaa. Samalla tutkimuksesta nousi esille ulkoasun vaikutus ostopäätökseen. Henkilöt, jotka kokivat ulkoasun miellyttäväksi, saivat kivijalkakaupasta positiivisen kuvan, mikä edesauttoi ostopäätöksen teossa. Potentiaalisista asiakkaista kaksi kolmesta ostaisi tuotteen yritykseltä ja nykyisistä asiakkaista jokainen kertoi, että ulkoasu vaikutti heidän ostopäätökseensä.

Lähteet

Applen, J. D. 2013. Writing for the web: composing, coding, and constructing web sites. New York: Routledge.

Krug, S. 2006. Don’t make me think: A common sense approach to web usability. 2nd ed. New York: New Riders.

Lynch, P. J. & Horton, S. 2008. Web style guide: Basic design principles for creating web sites. 3rd ed. New Haven: Yale University Press.

Nielsen, J. 1999. Designing web usability. California: New Riders.

Norman, D. & Nielsen, J. 2018. The Definition of User Experience (UX). [Viitattu 25.5.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/definition-user-experience/

Redish, J. C. 2007. Letting Go of the Words: Writing Web Content that Works.
San Francisco: Morgan Kauffmann.

Vahteri, S. 2018. Visuaalinen hierarkia yrityksen verkkosivuilla : Case: Dan-Teksti Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 18.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111591

Kirjoittajat

Sara Vahteri, opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alaa ja valmistuu tietojenkäsittelijäksi kesällä 2018.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-digitaalinen-tabletti-792174/ (CC0)

Julkaistu 1.6.2018

Viittausohje

Vahteri, S. & Sore, S. 2018. Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/01/verkkosivut-asiakkaiden-hankinnassa-ja-hallinnassa

Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients

Articles in English, LAMK Pro, Muut

Medicines, just like any commodity are commanded by economic laws of supply and demand. However, medicines are not and should not be treated as any ordinary product because they are of such great importance to patients in need for treatment. Pharmaceutical prices are affected by multiple factors, each of them offering a significant level of complexity. Understanding the basics of medicine pricing, the economic burden on health budgets, and its impact on healthcare should be of great concern to all, healthcare workers and patients alike.

Authors: Joy Duran, Tomas Maturana and Anne Vuori

Factors affecting medicine pricing

The constant increase of pharmaceutical expenditure is of great concern since it threatens the sustainability of healthcare budgets (WHO 2008, 1). In developed nations the problem is aggravated by aging population, which increases the demand for services (Halpenny 2016, 546). Low and middle income countries spend up to 60% of their healthcare budget in pharmaceutical products, compared to 18% in high income countries (WHO 2015, 4). This is clear evidence of the serious level of inequality that rules the access to essential medicines across borders.

Medicine prices are influenced by multiple factors and its regulation is widely practiced across the world, independently of the level of development of a country. Public providers of healthcare need to hold some level of control over public expenditure in pharmaceutical products to protect the sustainability of their systems and the citizen’s access to treatment. Consequently, multiple systems and policies aim to control medicine pricing.

Price negotiation tools are utilized by most countries; aiming to control their health budgets and safeguard public access to healthcare. External Reference Pricing (ERP) is a fairly simple and popular system that aims to obtain the cheapest drug prices by comparison with other countries (Espin et al. 2011, 2-3; Acosta et al. 2014, 6). Pharmaceutical companies often fight ERP by adopting international pricing and launch sequence strategies in order to avoid negative impacts on the company’s revenues. ERP can also motivate parallel trade, and/or hurt investment in Research & Development since manufacturers obtain lower than desired profits. (Espin et al. 2011, 11; Rémuzat et al. 2015, 9; Persson & Jonsson 2015, 4-5, 7; Schulenburg et al. 2011, 7-8.)

Value-Based Pricing (VBP) is an invaluable tool that, in combination with Health Technology Assessment (HTA), determines an appropriate price to pay according to a drugs’ therapeutic efficacy. However, the price will be set by the value that high income countries with strong HTA capacity deem fit. This value-based price is often not affordable and neither suitable for lower income countries with limited or no HTA. (Kaló et al. 2013, 735; Faden et al. 2011, 21, 29; Whyte & Hall 2013, 20.)

Along the supply chain (Figure 1), mark-up regulation attempts to set limits to the profit margins of distributors and retailers (pharmacies) of medicines. Most European countries use some form of mark-up. Nevertheless, its effectivity depends on enforcement tools and reliable price/sales monitoring mechanisms to prevent market manipulation by distributors and retailers.

Taxes are also a direct contributor to the price of pharmaceuticals. Although fiscal policies vary across the world, any tax poses different levels of economic burden on consumers and studies put in question the morality of taxing medicines (Creese 2011, 15-16, 23).

Figure 1. Traditional Pharmaceutical Supply Chain

Intellectual Property Rights and patents are meant to promote innovation for new medicines as companies can remunerate their spending in research and development. While it works as supposed at some extent; patents can be abused and experiences of lengthened patent terms have proven not to increase innovation (Halpenny 2016, 544-545). The patent system also leads to neglected diseases because for some illnesses it is not profitable to develop treatments (Stiglitz & Jayadev 2010, 220). Finally, the ability of a single entity to control the sale of possibly life saving medicines for an extended period of time can have catastrophic effects. Particularly for countries which cannot afford the prices demanded by the patentees. This is a problem affecting both the developed and developing world (Satyanarayana & Srivastava 2010, 53; Stiglitz & Jayadev 2010, 225).

Competition, especially in the case of generic drugs, can motivate the highest price decreases as compared to other price containment tools, with 10 generic competitors a given price can decrease up to 70% (Schweitzer & Comanor 2011, 1557). Competition must be commanded by strict laws and regulations to ensure that anti-competitive behavior remains unsolicited. Without laws regulating competition, mergers and acquisitions of companies lead to monopolies and will inflate prices leading to unaffordability and in some cases drug shortages. (Hawkins 2011; Gagnon & Volesky 2017.)

The factors discussed (Figure 2), interrelatedly affect medicine prices and can have positive outcomes such as mitigating public expenditure on pharmaceuticals, boosting innovation, and increasing availability. However, they can also cause inequity in availability due to economic differences resulting in unaffordable medicines and in some cases outright medicine shortages. The scope of influence of each factor varies from country to country, depending on laws and regulations, health policies, taxes, and economic conditions.

Figure 2. Factors affecting medicine pricing

A topic of concern for healthcare workers and patients

Medicine pricing should be a topic of concern for nurses, other healthcare professionals, and patients alike. Nurses make up the largest group of healthcare workers. If financial resources are shifted towards higher and higher pharmaceutical bills, budget allocation for personnel will be under pressure potentially affecting nurses first. Furthermore, a limited budget will have a direct impact on quality and availability of health services, thus jeopardizing public health. This is why all healthcare workers should be aware of the importance of medicine pricing. Finally, the public in general, as users of healthcare systems, should know that the prices of pharmaceuticals determine public access to pharmaceutical therapies.

Well-informed healthcare workers have the potential to play a role in curving public expenditure in pharmaceutical products, thus influencing the budget allocation for health services. This can be done for example, by prioritizing cost-effective drug treatments (e.g. generic substitution) and by offering relevant guidance to patients concerning their purchases of medicines (e.g. fighting misconceptions).

References

Acosta, A., Ciapponi, A., Aaserud, M., Vietto, V., Austvoll-Dahlgren, A., Kösters, JP., Vacca, C., Machado, M., Diaz-Ayala, D. & Oxman, A. 2014. Pharmaceutical policies: effects of reference pricing, other pricing, and purchasing policies. [Online document]. The Cochrane database of systematic reviews. 16 October 2014. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD005979.pub2

Creese, A. 2011. Sales Taxes on Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 5. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/Taxes-final-May2011a1.pdf

Espin, J., Rovira, J. & Olry de Labry, A. 2011. External Reference Pricing. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 1. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-1-External-Reference-Pricing.pdf

Faden, L., Vialle-Valentin, C., Ross-Degnan, D. &  Wagner. A. 2011. The Role of Health Insurance in the Cost-Effective Use of Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 2. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-2-Health-Insurance.pdf

Gagnon, M. & Volesky, K. 2017. Merger mania: mergers and acquisitions in the generic drug sector from 1995 to 2016. Globalization and Health. [Electronic journal]. Vol. 13:62. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1186/s12992-017-0285-x

Halpenny, G. 2016. High Drug Prices Hurt Everyone. ACS medicinal chemistry letters. Vol. 7(6), 544-546.

Hawkins, L. 2011. Competition Policy.  [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 4. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.haiweb.org/medicineprices/05062011/Competition%20final%20May%202011.pdf

Kaló, Z., Annemans, L. & Garrison, L. 2013. Differential pricing of new pharmaceuticals in lower income European countries. Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research. Vol. 13(6), 735-741.

Persson, U. & Jonsson B. 2015. The End of the International Reference Pricing System? Applied Health Economics and Health Policy. Vol. 14( 1), 1–8.

Rémuzat, C., Urbinati, D., Mzoughi, O., El Hammi, E., Belgaied, W., & Toumi, M. 2015. Overview of external reference pricing systems in Europe. Journal of Market Access & Health Policy. Vol. 3, 1-11.

Satyanarayana, K., & Srivastava, S. 2010. Patent Pooling for Promoting Access to Antiretroviral Drugs (ARVs): A Strategic Option for India. The open AIDS journal. [Electronic journal]. Vol. 4, 41-53. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2819698/pdf/TOAIDJ-4-41.pdf

Schulenburg, F., Vandoros, S. & Kanavos, P. 2011. The effects of drug market regulation on pharmaceutical prices in Europe: overview and evidence from the market of ACE inhibitors. Health Economics Review. Vol. 1(1), 1-8.

Stiglitz, J. & Jayadev, A. 2010. Medicine for Tomorrow: Some Alternative Proposals to Promote Socially Beneficial Research and Development in Pharmaceuticals. Journal of Generic Medicines: The Business Journal for the Generic Medicines Sector. Vol. 7(3), 217-226.

Schweitzer, S. & Comanor, W. 2011. Prices of pharmaceuticals in poor countries are much lower than in wealthy countries. Health affairs. [Electronic journal]. Vol. 30(8), 1553-1561. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1377/hlthaff.2009.0923

WHO. 2008. Measuring medicine prices, availability, affordability and price Components. [Online document]. 2nd Edition. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.who.int/medicines/areas/access/OMS_Medicine_prices.pdf

WHO. 2015. WHO Guideline on Country Pharmaceutical Pricing Policies. [Online document]. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/153920/9789241549035_eng.pdf

Whyte, P. & Hall, C. 2013. The Role of Health Technology Assessment in Medicine Pricing and Reimbursement. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working paper 6. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/HTA-final-Aug2013a1.pdf

About the authors

Joy Duran & Tomas Maturana have studied Nursing at the Faculty of Social Sciences and Healthcare at Lahti University of Applied Sciences and will graduate in June 2018.

Anne Vuori PhD is working as senior teacher of nursing at Faculty of Social and Health Care at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/pillereit%C3%A4-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-rahaa-943764/ (CC0)

Published 31.5.2018

Reference to this publication

Duran, J., Maturana, T. & Vuori, A. 2018. Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/05/31/medicine-pricing-and-its-relevance-to-healthcare-workers-and-patients

Show Buttons
Hide Buttons