LAMKin muutto NiemiCampukselle tapahtuu pian, enää muutamia kuukausia ja kätemme koskettaa uutta ovenkahvaa tai todennäköisemmin automaattisesti avautuvaa ovea. Mitä sitten tapahtuu? Työn tekemisen tavat muuttuvat enemmän tai vähemmän. Miten asenteemme työn tekemiseen pysyy muutoksessa mukana ja voimmeko vaikuttaa omien työn tekemisen tapojen muutokseen?

Kirjoittaja: Teija Golnick

Uudet työn tekemisen muodot

Opettelemme innolla tai inholla käyttämään itsepalvelukassoja. Voisiko tämä into tai inho toimia vertailukohtana suhtautumisessamme omaan työhömme ja sen muutokseen? Ensimmäisen kerran itsepalvelukassalla asioidessa on todennäköisesti turvallisinta pyytää kaupan työntekijältä neuvoja. Siitäkin huolimatta, että monesti olemme nähneet, miten kassalla työskentelevä työntekijä heilauttaa viivakoodin ostoksista kassapäätteeseen. Itse tehtynä, ensimmäistä kertaa, se ei ole ihan vaivatonta. Entä se moraalinen puoli? Olemmeko toisen henkilön tontilla, tuleeko hänestä tämän toiminnon vuoksi työtön? Vai voisiko olla niin, että hänen työnsä monipuolistuu? Tuleeko jotain mielenkiintoisempaa rinnalle?

Valtioneuvoston viime keväänä 2017 teettämän raportin mukaan työn murroksessa ei ole kyse siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä moneen erilaiseen tapaan (Dufva ym. 2017). Tämä edellyttää uutta sanastoa ja entisten asenteiden ja näkemysten haastamista. Osaamisen jatkuva päivittäminen on avainasemassa erityisesti hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun työtavat ja työn luonne muuttuvat. Sopivat ratkaisut löytyvät kokeiluiden ja yrityksen ja erehdyksen kautta.

Mitä on uusi työ ja toisaalta vanha työ?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, lähdetään siis kuvasta liikkeelle. Tuttua on, että organisaatioissa, myös LAMKissa, on ohjeita, organisaatiorakenteita, tutuksi tulleita toimintatapoja, esimiehiä ja heidän alaisiaan, työntekijöitä siis ihmisiä. Organisaatiossa käydään valmennuskeskusteluja sekä tehdään erilaisia kyselyjä, joiden avulla kartoitetaan nykytilannetta. Tulosten mukaan ja niiden perusteella johdetaan kehittämistoimenpiteitä. Tätä kaikkea olemme LAMK osakeyhtiössä rakentaneet ja tehneet toki jo aiemminkin.

Uuden työn äärellä, kuvassa ”Nyt”, kaikki edellinen tulisi suunnata työn merkityksellisyyden, vapauden, vastuun ja työhyvinvoinnin merkityksen kasvuksi. Meidän tulisi korostaa kohtaamisia, yhteistyötä ja verkostojen merkitystä. Lisäksi tulisi vahvistaa oppimisintensiivisyyttä, innovaatioita ja ketteryyttä. Eikä siinäkään vielä kaikki, elinehtona on monimuotoisuus ja organisaatiota ruokkiva kasvuasenne.

Kuva 1. Työ ennen ja nyt (kuva: Talent Vectia 2017, 4)

Jokapäiväisessä arjessa työn muutos näkyy siinä, missä teemme töitä ja miten. Kyseessä on muutos kohti selkeästi aikaan, paikkaan ja työnantajaan sidotusta työstä kohti monimuotoista, itseorganisoituvaa ja monitilaista työtä. Tällainen tulevaisuuden työ edellyttää yksilöltä ja työyhteisöltä aivan erilaista osaamista ja johtamista. Muutos voidaan eritellä kolmeen toisiinsa kytkeytyneeseen osaan: organisaatiomuotojen, työtilojen ja työn käytäntöjen muutokseen. (Dufva ym. 2017, 17.)

Mitä tarkoittavat työn tekemisen muodot?

Kun työ nähdään ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, eikä ihmisistä irrallaan olevana tuotantona, myös osaaminen ja organisaatio näyttäytyvät erilaisina. Työntekijän osaamisella itsessään ei ole arvoa, vaan arvo syntyy vuorovaikutuksessa: mitä osaamista voi kulloinkin tuoda muiden hyödyksi? Ihminen ei ole osaamiskertymä, vaan osaava toimija. Organisaatioiden suhteen näkemysmuutos on ehkä dramaattisempi: organisaatiot asetetaan taka-alalle ja merkityksellinen toiminta nostetaan keskipisteeksi. Organisaatioista tulee kunkin tarpeen sanelemia väliaikaisia rakenteita.  (Dufva ym. 2017,11.)

Osaamistarpeet liittyvät hyvinvointiin

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää poisoppia ja uudelleenoppia. Jatkuva oppiminen siis korostuu entisestään. Tarvitaan työn ohella ja työssä oppimista ja aiempaa enemmän uudelleen kouluttautumista. Lavea osaamispohja on tärkeämpää kuin mikään tietty substanssiosaaminen. Lavean pohjan päälle voi rakentaa tarkempia osaamisia, jos koulutusta on avoimesti ja helposti saatavilla, esimerkiksi mikrotutkintojen ja verkkokurssien kautta. Yksittäisiä taitoja tärkeämpää on kuitenkin oppia hallitsemaan omaa aikaa, osaamisen kehitystä, suhteita ja oikeastaan koko elämää.  Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan pärjäämistaitoja muuttuvaan työelämään, pidemmällä tähtäimellä vuorovaikutustaitoja verkostoituneessa maailmassa luovimiseen. Täytyy myös oppia uudenlaisia näkemyksiä siitä mitä työn tekeminen on ja millaista on olla hyvä työntekijä. Jos ihannoidaan pitkää päivää vääntävää työntekijää – työntekijää, joka yrittää matkia robottia – ollaan kaukana kestävästä työstä. Lisäksi osaaminen kannattaa nähdä myös yhteisön ominaisuutena, ei vain yksilön kyvykkyytenä. (Dufva ym. 2017, 48-49.)

 Vuorovaikutusta työyhteisössä

Miten sinä koet itsepalvelukassan? Vai asioitko ruokakaupassa lainkaan? Myös itsepalvelukassalla joutuu vastatusten omien asenteiden ja pois- ja uudenoppimisen kanssa. Itsepalvelukassalla on itsensä herra: itse nostat ostokset ja vastaat siitä, että jokainen tuote on sujahtanut kassan kautta ostoskassiin. No, onhan siinä kaupan työntekijä ohjaamassa ja katsomassa, että homma sujuu. Hän hymyilee ystävällisesti, kun ostotapahtuma onnistui ja voit lähteä kotiin kantaen omatoimisesti maksamasi ostokset. Kohtasit ihmisen ja hän toivotti sinulle mukavaa päivänjatkoa. Vastasit tervehdykseen jaksamisesi ja tunnetilasi tai tottumuksesi mukaan. Vuorovaikutus työssä ja asiakaspalvelussa syntyi. Siitähän työssä ja työpaikoilla ihmisien kohtaamisessa on kysymys. Mitä sinä ajattelet työstä ja vuorovaikutuksesta seistessäsi uuden kampuksen ovella? Ainakin mielessä on hyvä pitää seuraava, valmentaja Essi Juvakan (2018) muotoilema slogan:

Asenne ratkaisee. Arvostus ratkaisee. Arvostelu katkaisee.

Lähteet

Dufva, M.,Halonen, M., Kari, M.,Koivisto, T., Koivisto, R. & Myllyoja, J. 2017. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017. [Viitattu 12.4.2018]. Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/33_kohti-jaettua-ymmarrysta-tyon-tulevaisuudesta.pdf/61a65884-3d8e-46ae-adce-dba625067df5?version=1.0

Juvakka, E. 2018. [Viitattu 14.5.2018]. Saatavissa: https://www.essive.fi/

Talent Vectia. 2017.  Uuden ajan johtaminen. Merkityksellisyys, uusiutumiskyky ja verkostoissa vaikuttaminen. Tutkimusraportti. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 6.5.2018]. Saatavissa: http://renewal.talentvectia.com/hubfs/insight/TalentVectia_Uudenajanjohtaminen_raportti2017.pdf

Kirjoittaja

Teija Golnick on LAMKin HR- ja talousjohtaja.

Julkaistu 14.5.2018

Viittausohje

Golnick, T. 2018. Työ on ihmisten välistä vuorovaikutusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm.). Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/14/tyo-on-ihmisten-valista-vuorovaikutusta/

Lahden ammattikorkeakoulun NETS –hankkeen tavoitteena on edistää energia- ja materiaalisäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Osana hanketta selvitettiin, miten tällä hetkellä olisi mahdollista mikrotuottaa sähköenergiaa yli oman tarpeen ja myydä ylimääräenergia ilman välikäsiä suoraan naapurille.

Kirjoittaja: Petteri Valtonen

Nykytilanne energian myymisen suhteen

Mikrotuottajan liikatuotetulle energialle on nykyisin vaihtoehtona vain myydä se energiayhtiölle. Finn-Solar -hankkeessa oli esimerkkinä Nurmijärvellä oleva omakotitalo. Tähän suoralla sähkölämmityksellä olevaan taloon remontoitiin samaan aikaan mikrotuotanto ja ilmalämpöpumppu. Vuosikulutuksen ollessa noin 30,000 kWh, mikrotuotanto mitoitettiin 4,6 kWp. Mikrotuotannolla saatiin vuosikulutuksesta leikattua 16% pois, vaikka ilmalämpöpumppu toimi kesällä myös viilentimenä. Itsetuotettua sähköä saatiin 3655 kWh, kun kiinteistön mikrotuotannon laskennallinen tuotto oli 3730 kWh. Tuotetusta sähköstä meni omaan käyttöön 74%, eli 2705 kWh. Loput kokonaistuotannosta eli 950 kWh (26%) myytiin energialaitokselle ja siitä kertyi vuodessa 20 € myyntitappiota.

Myyntitappion selittää se, että esimerkkitalossa tariffimaksu oli 4€/kk korkeampi ja sähköstä saatava hinta alle 20% sen normaalista ostohinnasta. Tällä hetkellä verkkoyhtiöt toimivatkin mikrotuottajan ylimääräiselle energialle maksullisena vastaanottajana. Jos verkkoyhtiölle tappiolla myyty energiamäärä (950 kWh) olisi voitu myydä vaikka naapurille markkinahintaan (0,12 €/kWh), olisi mikrotuottaja saanut 134€/vuosi enemmän tuottoa. (Lahti Energia 2017)

Miten sähkön mikrotuottaja voi myydä ja siirtää ylijäämäenergiaansa?

Kun energian omakäyttö on mikrotuottajalle ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto, niin mitä rajoituksia ja esteitä on viranomaisilta laitettu tälle toiminnalle? Onko mahdollista ostaa ja myydä vaikkapa tonttinaapurin kanssa mikrotuotettua sähköä?

LE-Sähköverkot OYn Aarno Stenhammarin mukaan sähköllä pitää olla yksiselitteisesti ostaja ja myyjä. Se että mikrotuottajan kiinteistö on kiinni energialaitoksen verkossa ja samaan aikaan omalla verkollaan naapurikiinteistössä aiheuttaa sen, että mikrotuotettu sähkö voi tahattomasti siirtyä energialaitoksen verkkoon. (Stenhammar 2018)

FinSolar -hanke selvitti tontinrajan yli myyntiä. Jos tuotanto on alle 100kVA ja maksimi vuorotuotanto 800MWh, ei verottaja ota kantaa kuka sähkön lopulta käyttää. Eli koko tuotanto on siis tuloverosta vapaata. Siirtoa säätelee lisäksi myös sähkömarkkinalaki: sähkömarkkinalain luvussa 3/13§ on mainittu, että omasiirtoverkko on mahdollista rakentaa, jos siihen saa luvan alueelliselta verkkoyhtiöltä. Toinen vaihtoehto on kiinteistön tai vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko. Vuokrasopimus, jolla mikrotuottavalle kiinteistölle ostava kiinteistö maksaa vuokraa tuotantolaitoksista, ei riitä hallinto-oikeuden siirtymiseen. (Fin Solar 2016; Sähkömarkkinalaki 2013)

Tällä hetkellä lakisyistä ei verkkoyhtiön alueella toimiva kahdenkeskinen sähkökauppa ole mahdollista, jollei kiinteistöt ole saman omistajan omistuksessa. Jos laki muuttuisi ja myynti mahdollistuisi, olisi edessä vielä energialaitoksien suuntaan tulevat seikat.  Energian siirtyminen muualle kuin puhtaasti mikrotuottajalta naapuritontin ostajalle pitää estää. Kun mikrotuottajan kiinteistön oma sähköntuotanto ylittää oman kulutuksen, verkonvaihtokytkin erottaa mikrotuottajan energialaitoksen verkosta ja kytkee samalla sen sähköenergiaa ostavan naapurin verkkoon, jolloin ylimääräinen energia ohjataan naapurille. Kun energian myyjän oma tuotanto lähestyy omaa kulutusta, erotutaan naapurin verkosta ja kytkeydytään takaisin verkkoyhtiön verkkoon. Haasteena tässä on, että on käytettävä mekaanisia kontaktoreita. Näissä on viivettä pienemmilläänkin 0,5 sekuntia, joka taas aiheuttaa mikrotuottajalle lyhyitä sähkökatkoksia. Kun nämä lyhyet sähkökatkokset riittävät teollisuudessa jo sekoittamaan osan automaattisista laitteista, pitää katkoksia varten asentaa mahdollisesti akulliset UPS-laitteet. (Salmela 2018)

Kustannukset oman verkon rakentamisesta

Verkon rakentamiskustannukset riippuvat verkon laajuudesta ja siirtokapasiteetista. Jos lasketaan noin 80m päässä olevien kiinteistöjen väliin 230/400V kolmivaiheista 200A siirtoreittiä, on siirtokaapelilla noin 3000 € ja verkonvaihtoautomatiikalla noin 7000 € kustannus. Jos tarvitaan lisäksi UPS-laite (5min 46A) on sen kustannus noin 14 500 €. Hinnat sisältävät 24% ALVin ja sisältävät töiden osalta vain maakaapelin maahanlaskun kustannukset. (Fin Parttia 2018; SFS 6001 2013, 246-248; Lukkarinen 2018; Riihelä 2018; Gigantti yritysmyynti 2018)

Loppusanat

Vaikka laki muuttuisi niin että myynti olisi mahdollista suoraan naapurille, ei toiminta korkeista kustannuksista johtuen tule olemaan kannattavaa taloudellisesti. Ympäristönäkökannastakaan katsottuna tästä naapurille myymisestä ei ole suurempaa hyötyä, koska se energia mikä menee nyt ilmaisiksi verkkoyhtiölle, tulee käytetyksi sitä kautta kokonaisuudessaan. Jatkossakin Suomen kaikki mikrotuottajat on siis pakotettu lahjoittamaan liikatuottamansa energia ilmaiseksi energialaitoksille. Kun kiinteistössä on vaihtelevat energian kulutukset, pitää jatkossakin mikrotuotantolaitokset mitoittaa reilusti alle kiinteistön maksimi kuormituksen.

Lähteet

Elenia OYJ. 2017. Verkkopalveluhinnasto sulakepohjaiset sähkönsiirtotuotteet 1.5.2017. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: http://www.elenia.fi/sites/www.elenia.fi/files/Verkkopalveluhinnasto_sulakepohjaiset_1.5.2017_p%C3%A4ivitetty_keskeytys_ja_j%C3%A4lleenkytkent%C3%A4_1.10.2017_web.pdf

Finn Parttia OYJ. 2018. Sähkötarvikeverkkokauppa. [Viitattu 27.3.2018]. Saatavissa: www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Categories/Kaapelit/Maakaapelit

FinSolar. 2016. Sähkön pientuotanto kiinteistöryhmän sisällä. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://www.finsolar.net/sahkon-pientuotanto-kiinteistoryhman-sisalla/

Gigantti yritysmyynti. 2018. APC UPS tuotetiedot. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavuus: http://giganttiyritysmyynti.fi/m4n?ecom-query=SUVTP40KH4B4S&seid=etailer-products&viewMode=3

Lahti Energia OYJ. 2017. Vuosi pientuottajan elämää. Ostosähkön määrä väheni lähes 20%. [Viitattu 29.2.2018]. Saatavissa: https://www.lahienergia.org/vuosi-pientuottajan-elamaa-ostosahkon-maara-vaheni-lahes-20/

Lukkarinen, M. 2018. Toimitusjohtaja. Sähkölukkarinen OYJ. Haastattelu 15.4.2018.

Riihelä, S. 2017. Tekninen myyjä. Hollolan Sähköautomatiikka OY. Haastattelu 6.4.2018.

Salmela, P. 2017. Asiantuntija. Hollolan Sähköautomatiikka OY. Haastattelu 29.3.2018.

SFS 6000. 2012. Pienjännitesähköasennukset. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro.

Stenhammar, A. 2017. Verkkoasiantuntija. Lahti Energia OY. Haastattelu 18.10.2017.

Sähkömarkkinalaki. 9.8.2013 / 588. Finlex. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130588

Vattenfall OYJ. 2017. Sähkön hinnan muodostuminen. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://www.vattenfall.fi/asiakaspalvelu/aihe/sahkosopimukset/sahkon-hinnan-muodostuminen/

Kirjoittaja

Petteri Valtonen työskentelee lehtorina LAMKin tekniikan alalla.

Julkaistu 26.4.2018

Artikkelikuva: skeeze. https://pixabay.com/en/solar-panel-array-roof-home-house-1591358/ (CC0)

Viittausohje

Valtonen, P. 2018. Itsetuotetun sähköenergian myynti naapurille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/26/itsetuotetun-sahkoenergian-myynti-naapurille/

Ravitsemuksesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon ja saatavilla oleva tieto on osin ristiriitaista. Miten tunnistaa luotettava tieto, mihin uskoa?  Lasta odottavaa äitiä ja myös ohjaavaa hoitohenkilökuntaa tämä saattaa hämmentää, onhan kyseessä viimekädessä äidin ja lapsen terveys. Tähän artikkeliin on koottu yhdenmukaista tutkittua tietoa siitä, miten äidin odotusaikainen ruokavalio vaikuttaa lapsen terveyteen ja kehitykseen.

Kirjoittajat: IIna Kinnunen, Jutta Laurell ja Anne Vuori

Odottavan äidin ruokavalioon on hyvä kiinnittää huomiota, sillä monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ravintoaineiden saanti on usein suosituksia alhaisempaa. Ruokavalioon saattaa kuulua paljon sokeria ja vähän kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Myös kasvisten ja hedelmien käyttö on tutkimusten mukaan vähäisempää vähän koulutetuilla. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013.)

Tiettyjen ravintoaineiden tarve perustuu lapsen elimistön kehittymiseen raskauden aikana. Esimerkiksi B-vitamiineihin kuuluvat folaatti ja tiamiini ovat lapsuusiän aivojen kehityksen kannalta välttämättömiä. Vauvan hermojärjestelmä kehittyy varhain 3-4 ensimmäisen raskausviikon aikana. Riittävään folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Folaatin puutteen on todettu olevan yhteydessä myös pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaisuuteen. (Wyness 2015, Malm, Stefanovic & Ritvanen 2016.) B2-vitamiini taas parantaa limakalvoja suolistossa ja suussa ja B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen valmistumiseen ja hermojärjestelmän toimintaan (Erkkola & Virtanen 2013, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

D-vitamiinia tarvitaan vauvan luuston ja hampaiden kehitykseen. Vähäinen D-vitamiinin saanti on yhteydessä odotusaikaiseen huonoon painonnousuun ja kroonisten sairauksien riskiin. On tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiini suojaa mahdollisesti diabetekselta, joiltakin syöpätaudeilta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta ja että vähäisellä D-vitamiinin saannilla on yhteyttä astman ja allergioiden riskiin. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013. Wyness 2015.) A-vitamiinia tarvitaan normaalin ihon rakentumiseen ja toimintaan sekä terveelliseen immuunijärjestelmään (Wyness 2015).

Myös hivenaineet ovat tärkeitä. Jodia tarvitaan sikiön fyysiseen, henkiseen ja kognitiiviseen kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute voi aiheuttaa häiriöitä näillä alueilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.) Kalsium vaikuttaa sikiön luuston kehitykseen (Wyness 2015). Odottavan äidin riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää, jotta myös sikiö saa riittävästi kalsiumia ja luusto kehittyy normaalisti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

Hyviä rasvoja tarvitaan sikiön näkökyvyn, hermoston ja immuunijärjestelmän kehittymiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016). Rasvan hyvän laadun on todettu pienentävän ennenaikaisuutta ja parantavan lapsen visuaalista ja kognitiivista kehitystä. Hyvät rasvat saattavat myös vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta ja lapsen allergisia sairauksia. Näyttöä on myös siitä, että N-3-monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät astman ja allergisten sairauksien saamisen riskiä. (Erkkola & Virtanen 2013.) Viimeisellä raskauskolmanneksella ja vastasyntyneenä aivot kehittyvät voimakkaimmin, jolloin monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan erityisesti (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013).

Rautaa tarvitaan mm. vauvan verenkiertoelimistön kehittymiseen. Raskausaikana äidin hemoglobiini laskee helposti lisääntyneen ja laimentuneen verivolyymin vuoksi. Raudanpuutteen riski on suuri erityisesti kasvisruokavaliota tai vähäenergistä ruokavaliota noudattavilla odottavilla äideillä. (Valtakunnallinen ravitsemusneuvottelukunta 2016.)

Haasteet odotus- ja imetysaikaisessa ruokavaliossa liittyvät usein ylipainoon, syömishäiriöihin ja vegaaniruokavalioon. Ylipainolla on negatiivisia vaikutuksia raskauteen. Viime vuosikymmenten aikana odotusaikainen painonnousu on kasvanut erityisesti vähän koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Odotusaikana epäterveellinen ruokavalio lisää lihavuutta. On todettu, että puolella ylipainoisista naisista ylipainon kehittyminen on alkanut odotusaikana. Ylipaino lisää sairastumisriskiä raskausdiabetekseen, virtsatie- ja haavatulehdukseen sekä raskausmyrkytykseen. Ylipainolla on myös todettu olevan yhteys sikiökuolemiin ja keisarinleikkauksiin. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Ennen raskauden alkamista syömishäiriö pitää saada hallintaan. Liian vähäinen painonnousu odotusaikana voi hidastaa sikiön kasvua. Jos paino nousee alle 1 kg kuukaudessa keski- ja loppuraskauden aikana, painonnousu on liian vähäistä. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013.)

Vegaaniruokavaliota noudattavan tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin. Odottavalle äidille olisi suositeltavampaa noudattaa laktovegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää maitovalmisteita ja kananmunaa, tai semivegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää välillä vaaleaa lihaa ja kalaa. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Odotus- ja imetysaikana on hyvä välttää ruoka-aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa sikiölle. Näitä ovat hauki, graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet, kolajuomat, energiajuomat, yrttiteet, öljykasvien siemenet, kuten pellavan ja auringonkukan siemenet, kofeiini ja alkoholi. Kofeiinia suositellaan nautittavaksi odotus- ja imetysaikana korkeintaan 200mg vuorokaudessa. Alkoholia ei suositella käytettäväksi ollenkaan odotusaikana. Sikiö saa alkoholia istukan kautta ja se on vaaraksi lapsen kehitykselle. Odotusaikana kannattaa välttää myös maksaruokia, kuumentamattomia liharuokia, pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja ja kuumentamattomia pakastevihanneksia. (Evira 2017.)

Odottavan äidin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia ruokavalioonsa, jos hän syö muutenkin terveellisesti ja monipuolisesti. Äidin ruokavalio odotusaikana vaikuttaa kuitenkin lapsen terveyteen ja kehitykseen välittömästi ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Erkkola, M. & Virtanen, S. 2013. Suositeltavat ruokavalinnat raskausaikana. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 68 (10), 739-745b. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://www.fimnet.fi.aineistot.lamk.fi/cl/laakarilehti/pdf/2013/SLL102013-739.pdf

Evira 2017. Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. [Verkkodokumentti]. [viitattu: 26.9.2017]. Saatavissa: https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/29.5.evira_taulukko1.pdf

Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu: 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf

Malm,H., Stefanovic, V., Ritvanen,A.  2016. Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 71 (9), 619. [Viitattu: 30.1.2018]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/161060/Foolihappolis_kaikille_raskautta.pdf?sequence=1

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille [Verkkodokumentti].  [Viitattu 14.8.2017]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1

Wyness, L. 2015. Vitamin supplementation and nutrition during pregnancy and breastfeeding. British Journal of Midwifery. [Verkkolehti].  Vol. 23(10), 695-701. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=3f8a54a0-0987-4721-af68-a7c5974a42b1%40sessionmgr120&hid=107

Kirjoittajat

Sairaanhoitajaopiskelijat Iina Kinnunen ja Jutta Laurell ja lehtori Anne Vuori
Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitajakoulutus

Julkaistu: 11.4.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/vauva-lintu-toimitus-nainen-tytt%C3%B6-1299514/

Viittausohje

Kinnunen, I., Laurell, J. & Vuori, A. 2018. Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/odottavan-aidin-ravitsemus-ja-lapsen-terveys-ja-kehitys/

Työhönottoa eli rekrytointia säätelee henkilötietolaki ja työelämäntietosuojalaki, joita on sovellettu jo parikymmentä vuotta. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan 25.5.2018 ja sen mukaan henkilötietojen käsittely myös rekrytoinnissa tulee tarkastella GDPR:n näkökulmasta. Johdon vastuulla on valvoa, että tietosuojaa koskevat prosessit ovat kunnossa. Samalla tulee muodostaa kuva siitä, miten toiminnassa käsitellään henkilötietoja. Henkilötietoja käsittelevän työntekijän puolestaan tulee osata henkilötietojen käsittely ja sen toimintaympäristö. Tämä artikkeli kuvaa erityisesti rekrytointiin liittyvää henkilötietojen keräämistä, nykytilaa ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksia rekrytoinnissa.

Kirjoittaja: Teija Golnick

Henkilötietojen keräämisen taustoista ja nykytilanteesta

Työnantajatoimintaan kuuluu tarve kerätä työnhakijoiden henkilötietoja. Työnhakijasta ei kuitenkaan voi kerätä ”kaikkea mahdollista ja varmuuden vuoksi”, koska jokaisen yksityiselämä on suojattu perustuslaissa. Työnhaun yhteydessä kerättävien henkilötietojen käsittelyssä onkin kyse työnhakijan oikeuksien ja työnantajan tarpeiden kohtaamisesta ja yhteensovittamisesta. Työnhakijalla on tarve saada hakemansa työpaikka. Hänellä on myös tarve suojata yksityisyyttään ja siihen voi liittyä esimerkiksi tarve kertoa työnantajalle vain itselleen edullisia tietoja. Työnantajalla puolestaan on tarkoituksenmukaisinta saada paras, osaavin ja luotettavin henkilö avoinna olevaan työtehtävään. Näistä syntyvä työnantajan ja työnhakijan tarpeiden välinen ristiriita aiheuttaa tulkintaongelmia työelämää koskevien lakien soveltamisessa. Yksityisyyttä turvaavan lainsäädännön rikkominen voi johtua rekrytoijan osaamattomuudesta tai pahimmillaan piittaamattomuudesta. Toisaalta työnhakija saattaa kertoa itsestään asioita, joita hänen ei lain mukaan olisi edes tarpeellista kertoa.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen tunnistaa työhönottoon sisältyviä haasteita. Hänen mukaansa voi olla yllättävää, kuinka paljon laeista aiheutuu sääntöjä ja rajoituksia tietojen käsittelylle. Työnhakijalla on monia oikeuksia, joita lainsäädännöllä turvataan, mutta käytännössä näitä oikeuksia ei välttämättä kuitenkaan kaikilta osin oteta huomioon. (Koskinen 2004, 37)

Henkilötietolaki (523/1999) on yleislaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, työelämän tietosuojalaki) tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

Henkilötietolailla turvataan se, ettei yksityiselämän suojaa koskevia perusoikeuksia rajoiteta henkilötietojen käsittelyssä ilman laissa säädettyä perustetta. Henkilötietojen käsittelyssä ilmenee useita perusoikeuksia, joita ovat itsemääräämisoikeudet, henkilökohtainen vapaus sekä oikeus kunniaan.  Jokaisella on oikeus tulla arvostetuksi oikeiden ja oleellisten tietojen perusteella. Tiedonsaantioikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella tapahtuva tietojen käsittely saattaa vaarantaa yksilön turvallisuutta. (Voutilainen 2012,  254)

Mikä on GDPR ja mitä sillä tavoitellaan

Suomen ja Euroopan unionin tietosuojalait uudistuvat. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi. Tietosuojalaki tulisi esityksen mukaan voimaan 25.5.2018, kun myös EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Monet henkilötietojen käsittelyn periaatteet säilyvät ennallaan. Tietosuoja-asetus tuo kuitenkin uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä yhtenäistää tietosuojasääntelyä kaikissa EU-maissa. Lisäksi sen tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Miten GDPR vaikuttaa rekrytoinnissa?

Tietosuoja-asetus vahvistaa henkilötieto- ja työelämäntietosuojalakeja. Pohjatyö on tehty ja sen myötä on turvallista siirtyä tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. Haasteeksi noussee se, mitä henkilötieto kokonaisuutena käsittelijälleen tarkoittaa, miten tietoja kerätään, säilytetään ja hävitetään sekä miten tämä kokonaisuus todennetaan henkilön sitä tiedustellessa. Tietosuoja-asetuksen rinnalle on tulossa myös uusi tietosuojalaki. Ehdotettu laki olisi henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislaki. Yleistä tietosuoja-asetusta täydentävänä ja täsmentävänä se ei muodostaisi itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain tietosuoja-asetuksen kanssa.

Jotta ihmiset voivat valvoa omia tietojaan ja varmistaa henkilötietojensa suojan, on läpinäkyvyys, tietojen helppo saatavuus, ymmärrettävyys sekä muotoilu perusedellytyksenä. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa rekisteröidylle selkeästi, miten heidän tietojaan on kerätty ja käsitelty ja kenen toimesta, mitä tarkoitusta varten ja kuinka kauan sekä mitkä ovat heidän oikeutensa siinä tapauksessa, että he haluavat tutustua näihin tietoihin, oikaista niitä tai poistaa ne. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018, Euroopan komissio 2010, 6)

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on toiminut asiantuntijana tietosuojalain valmistelussa. Hän totesi, että työelämän tietosuojalaki oli tullessaan maailman ensimmäinen työelämän tietosuojalaki, joka toteutettiin työnantaja- ja työntekijäliittojen, oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantana. Sen vuoksi tietosuoja on monella tapaa sekä työntekijän ja työnhakijan etuja toteuttava laki ja toimii hyvänä johtamisen välineenä. (Aarnio 2016)

Uusi tietosuoja-asetus vastaa osaltaan henkilötietojen keräämisen ja käsittelemisen haasteisiin työelämässä. Vielä on avoinna, miten uutta asetusta tullaan soveltamaan. Voimassa olevat lait ja työelämässä vastaan tulevat haasteet työnhakijan yksityisyyden ja työnantajan tietotarpeen välillä koostuvat useista pienistä ja yksittäisistä asioista. Jotta yksityisyyden suoja työelämässä voi toteutua, tulee rekrytoinnin olla ammattimaista ja hakijoiden yksityisyyttä arvostavaa työtä. Myös työnantajan etu toteutuu, kun työnhakijan ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat alusta alkaen selkeät ja tiedossa kaikille osapuolille.

Lähteet

Aarnio, R. 2016. Tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Haastattelu 5.4.2016.

Euroopan komissio. 2010. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa. [Verkkodokumentti]. KOM(2010) 609 lopullinen. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/data_collection/docs/com_2010_0609_fi.pdf

Koskinen, S. 2004. Työhönotossa kerättävät tiedot ja työnhakijan yksityisyyden suoja. [Verkkodokumentti]. Edilex. Helsinki: Edita Publishing. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://www.edilex.fi/artikkelit/2275.pdf

Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2018.  [Viitattu 8.4.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Voutilainen, T. 2012. Oikeus tietoon  –  Informaatio-oikeuden perusteet. Helsinki: Edita.

Kirjoittaja

Teija Golnick työskentelee HR- ja talousjohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Golnick, T. 2018. Mitä vielä haluaisit tietää minusta? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/mita-viela-haluaisit-tietaa-minusta/