Kirjoittajat: Ullamari Tuominen & Kaisa Tuominen

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessissa opiskelija toimii työelämän tutkijana, kehittäjänä ja kyseenalaistajana. Opinnäytetyö on laaja ja kompleksinen prosessi, jossa opiskelija ottaa vastuun työnsä aiheen löytämisestä, aikataulutuksesta, työn tuloksesta, kuin myös omasta työhyvinvoinnistaan sekä työelämätaitojen kehittämisestä. Liiketalouden tradenomiopiskelijan Kaisa Tuomisen kertomus on hyvä esimerkki onnistuneesta oman osaamisen kehittymisestä työelämälähtöisessä opinnäytetyöprosessissa. Ohjaavana opettajana koin oman roolini ennen kaikkea valmentajana ja kanssaoppijana. Kiertotalouden ja logistiikan yhdistäminen avaa uusia mahdollisuuksia kannattavaan ja kestävään liiketoimintaan. Seuraavassa kuvaus opinnäytetyöprosessista opiskelijan omin sanoin.

Hain kiertotalouden harjoittelupaikkaa tammikuussa 2017. Sain yhteydenottooni vastauksen Ladec OY:lta, ja minut kutsuttiin työhaastatteluun. Työhaastattelun ensimmäinen kysymys oli; ymmärränkö mitään maataloudesta? Vastasin, että hyvinkin paljon, sillä olin asunut elämäni ensimmäiset 17 vuotta maatilalla sekä työskennellyt kahdessa eri maatalousyrityksessä. Haastattelijat kertoivat tutkimusaiheesta, jossa yritys oli tehnyt uuden aluevaltauksen uusiutuviin energioihin. He olivat rakentamassa energialaitosta, joka polttaa energiakseen olkea. Minun tehtäväni oli selvittää, miten olkea on järkevintä, teknillis-taloudellisinta hankkia voimalaitoksen käyttöön.

Tutkijan tuska alkoikin heti työhaastattelun jälkeen, sillä minun piti päättää kahden päivän kuluttua, otanko aiheen vai en. Huolta aiheutti opinnäytetyön kiireellisyys – yritys tuntui tarvitsevan sen käyttöönsä heti. Opinnäytetyö ajoittuisi myös kesälle, jonne olin hakenut myös kesätyötä. Missään vaiheessa minulle ei tullut tunnetta, että tämän on se opinnäytetyö, jonka haluan tehdä. Seurasi kahden päivän work-block, jonka jälkeen epäröiden vastasin tarjoukseen kyllä.

Todellinen työnteko alkoi kesäkuussa. Heti aluksi päätin, etten tee työtä kotoa, vaan joko koulun tai työpaikan tiloista. Tämä osoittautui erittäin hyväksi menetelmäksi, jota olen jatkanut opinnäytetyön jälkeen. Freelancerina minulla oli täysi valta ja vastuu päättää, milloin työskentelen ja kuinka paljon, aikaa työn valmistumiseen oli kolme kuukautta. Opin, että työskentelen aamuisin parhaiten, ennen aamupalaa. Aamupäivisin keskityinkin uuden tiedon tuottamiseen, lukemiseen, päättelyyn ja kirjoittamiseen. Iltapäivät käytin joko rutiininomaisiin töihin, kuten puhtaaksikirjoittamiseen, lähdemerkintöihin, tai henkilöhaastattelujen tekemiseen. Keskiverto työskentelyaikani oli luultavimmin 5-6 tuntia päivässä, neljänä päivän viikossa. Harvoin kuuden tunnin jälkeen sain enää mitään järkevää aikaiseksi. Maanantai oli aina parempi työpäivä kuin torstai tai perjantai. Paljon puhutaan työelämän murroksesta; opinnäytetyöni oli hyvä esimerkki, että työtä voi ja kannattaa mitata tuloksissa, ei käytetyissä työtunneissa.

Aloitettuani opinnäytetyön, huomasin aiheen sopivan minulle hyvin, luultavimmin paremmin kuin kenellekään muulle liiketalouden opiskelijalle. Logistiikkaa en ollut opiskellut pakollisten neljän opintopisteen lisäksi yhtään, muttei se ollut esteenä minään hetkenä. Huomattavaa hyötyä minulle oli siitä, että käytännössä jo tiesin miten oljen korjuu tapahtuu. Tunsin materiaalin ja sen ympäristön. Ymmärrän myös yleisesti maataloutta sekä maatalousyrittäjiä. Osaan sujuvasti maatalouden ammattisanastoa: suorakylvöt, suojavyöhykkeet ja muuttuvakammioinen paalain ovat päässäni käsitteitä eivätkä sanahelinää.

Ennen opinnäytetyön aloittamista en ollut koskaan tosissani ajatellut tekeväni maataloutta työkseni. Maataloustuntemukseni oli ollut minulle itsestäänselvyys jolle en osannut antaa arvoa. Tietysti olen aina ollut ylpeä taustastani, mutta opinnäytetyön myötä ymmärsin minun olevan helppoa ja luontevaa työskennellä maatalousalalla.

Jokainen opinnäytetyön kirjoittaja varmasti kokee tutkijan tuskaa työnsä aikana. Voi tuntea jäävänsä työnsä kanssa yksin, et saa vastauksia sidosryhmiltäsi, ja lopulta olet niin lähellä omaa työtäsi sokaistuaksesi sille. Suurin tuska työni edetessä oli ymmärtää, etten henkilökohtaisesti halua olkea poltettavan energiaksi. Oljella on lannoitusarvo pellolla, ja sen systemaattiseen poiskorjaamiseen liittyy riskejä maaperän köyhtymisen suhteen. Olinko nyt tekemässä ”muka-kestävän-kehityksen” mukaista työtä, joka paljastuukin täydeksi valheeksi, rahankiilto silmissä? Olinko pettänyt itseni täysin ja tullut juuri sellaiseksi bisneshenkilöksi, joita aina kritisoin?

Havahdukseni jälkeen jatkoin kuitenkin työntekoa, uusi vaihde silmässä. Keskityin todella oljen poiston vaikutuksiin maaperään, sekä maatalouden biojätteisiin, joita voitaisiin polttaa oljen sijaan. Tuloksia syntyi, ja kävimme yrityksen edustajien kanssa katsomassa lähialueella syntyvää viljankuivauksen esikäsittelyjaetta.

Freelancerin vapauteen tutustuin vasta opinnäytetyön loppupuolella, kun lähdin matkustamaan Suomen sisällä ja aloin työskentelemään kavereideni kotoa tai kirjastoista. Kaikki työni materiaali oli tallennettu pilvipalveluun, joten pääsin siihen käsiksi millä tahansa internetyhteydellä. Yhtä hyvin sujui työskentely kaverin olohuoneessa, kuin koulun yksinäisillä käytävillä. Hiljaisuuttakaan en kaivannut, vaan työskentely onnistui myös suomi-iskelmää kuunnellessa.

Mitä opin itsestäni ja työelämästä? Työskentelen parhaiten aamuisin. Pidän yksintyöskentelystä, mutta myös ryhmässä työskentelystä. Tuottava työaikani loppuu usein 5-6 tunnin kohdalla. Pidän kirjoittamisesta, ja se varmasti tulee olemaan osa tulevia toimenkuviani. Maatalous ja varsinkin ravinteiden kierto sekä ruuantuotanto ovat aiheita, jotka kiinnostavat minua tulvaisuudessa. Ladec OY on mukava työpaikka, jossa näkisin itsenikin työskentelemässä. Opinnäytetyöni oli ensimmäinen niin sanotusti akateeminen työpaikkani, ja koen kasvaneeni taas hieman asiallisemmaksi ja valmiimmaksi työelämään.

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen valmistuu liiketalouden ja matkailun alalta tradenomiksi keväällä 2018.

KTM Ullamari Tuominen toimii logistiikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 19.9.2017

Kuvat: Kaisa Tuominen

Laatuajattelun juurruttamista tarvitaan laatukulttuurin syntymiseen. Valmistaudumme parhaillaan uusinta-auditointiin keväällä 2018. Maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan menetelmistä on tullut eräänlainen suunnan näyttäjä laadun ja tuotannon kehittämisessä. Tässä artikkelissa peilaamme näitä menetelmiä LAMKin insinöörikoulutuksen laadun kehittämiseen.

Kirjoittajat:  Pekka Lavikainen & Silja Kostia

Toyotan tapa toimia

Toyotan myynti on kasvanut yli 40 vuotta ja toiminta laajentunut globaaliksi. Yrityksen toiminnan lähtökohtana on luoda haasteellinen ja osittain mahdoton tavoite (visio), jota tavoitellaan parantamalla pienempiä kokonaisuuksia. Toyotan visiona on päästä jatkuvaan tasaiseen virtaukseen tuotannossa. Toyotan laatukulttuurin peruspilareita ovat PDCA-sykli (Plan (suunnittele) – Do (tee) – Check (tarkista) – Act (korjaa)) ja seuraavat viisi kysymystä:

1. Mikä on tavoitetila?
2. Mikä on todellinen tila nyt?
3. Mitkä esteet estävät meitä saavuttamasta tavoitetilaa juuri nyt?
4. Mikä on seuraava askel?
5. Milloin voimme mennä katsomaan mitä olemme oppineet tuon askeleen ottamisesta?

Tämän lisäksi Toyotalla puhutaan parannuskatasta ja valmennuskatasta. Kata voidaan määritellä useammalla tavalla, joista yksi määritelmä on rutiini. (Rother 2010.)

Parannuskata

PDCA-syklin keskiöön on lisätty ”go and see” (mene katsomaan) -toiminto, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä syklin eri vaiheiden tilanteesta. Pääpaino PDCA-syklissä on plan-vaiheella ja tarkoituksena on tarkkailla nykyistä tapaa toimia niin kauan, että ymmärrys ongelman todellisesta syystä selviää. Tämän jälkeen syklin muut vaiheet etenevät hyvinkin nopeasti. Usein on liian kiire siirtyä do-vaiheeseen ilman ymmärrystä todellisesta ongelmasta. Plan-vaiheessa ei saa sortua helppoihin ratkaisuihin eikä perustaa päätöksiä kuulopuheisiin! (Rother 2010.)

Tarkoituksena on tehdä yksi muutos, jonka jälkeen tarkastetaan tulokset ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Ongelman ratkaisussa ei saa samanaikaisesti tehdä useita muutoksia, sillä ne saattavat aiheuttaa ristiriitaisia vaikutuksia eikä muutoksen vaikutusta saada selville. Mottona on, ettei mikään ongelma ole liian pieni reagoitavaksi. (Rother 2010.)

Valmennuskata

Toyotan ratkaisu laatukulttuurin juurruttamiseen on mentorin ja mentoroitavan vuoropuhelu. Mentori ei anna valmiita ratkaisuja mentoroitaville vaan tarkoituksena on ohjata mentoroitava itse ymmärtämään ongelman ydin ja poistamaan ongelma PDCA-syklin muiden vaiheiden avulla. Mentorin rooli on haastava ja siihen kasvaminen vie aikansa. Valmennuskatan pyrkimyksenä on juurruttaa organisaatioon syvällistä laatukulttuuria muuttamalla ihmisten käyttäytymismallia. Se on haasteellista, ja organisaatiossa jo opittujen käyttäytymismallien ylläpitäminen on monesti hyvin hauras asia. (Rother 2010.)

Laatukulttuuri ja Tekniikan ala

Tämän hetkinen toimintojen ohjausjärjestelmämme huomioi kaikki tavoitetilan osa-alueet ja voimme osoittaa, että asioita on viety oikeaan suuntaan. Toisaalta meillä on vielä monia viiden kysymyksen sarjoja sekä PDCA-syklejä edessä.

Tavoitteena on, että LAMKista valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja heillä on tuomisinaan myös joku uusi tieto, taito tai toimintatapa, joka tekee heistä kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Se voi olla hankittuna joko omassa koulutuksessa, väyläopinnoissa, oppimisympäristössä, TKI-projektissa, harjoittelussa tai opinnäytetyöprojektissa. Opiskelijan kokemus koulutuksen laadusta tulee olla niin positiivinen, että hän haluaa suositella koulutusta eteenpäin ja toimia alumnina.

Ongelmien perimmäisten syiden näkeminen ja niiden ratkaiseminen ovat haasteita, joissa mitataan koko organisaation toimivuus. Tähän ei löydy kestävää ratkaisua pelkästään esimiehiltä tai laatuvastaavilta. Edellä mainitut voivat toimia mentoreina, tarjota apuaan ongelman ratkaisuissa mutta itse ongelman ytimen löytäminen ja ratkaisu vaativat jokaisen panosta.

Opiskelijoiden ja työnantajien antama laatupalaute on toiminnan kehittämisen ytimessä. Tämä tarkoittaa helppoa tapaa antaa palautetta, sen analysointia kehittävässä mielessä sekä toiminnan muuttamista tarvittaessa. Viestintä on tässä(kin) asiassa keskeisessä roolissa. Palautteen analysoinnista ja sen vaikutuksista toiminnan parantamiseen pitää viestiä selkeästi: Mikä muuttui ja miksi? LAMK on ottanut ison askeleen opiskelijapalautteen keräämisen ja analysoinnin tiellä. Palautekanavat on visualisoitu ja niistä viestitään muun muassa opiskelijaryhmille toteutettavilla laatuvarteilla.

Reppu-toteutuksen minimivaatimukset esimerkkinä toimivasta parannus- ja valmennuskatasta

Todellisten ongelmien kaivaminen on edellytys oikean suuntaisen kehitysaskeleen ottamiseen. Korjaavat toimenpiteet ovat pieniä askelia, joiden vaikutukset tarkastetaan mahdollisimman nopeasti. Esteiden analysoinnissa ei kannata sortua perinteisiin ”resurssia on vähennetty”, ”opiskelija-aines on huonontunut”, sillä se tie ei johda tavoitetilan saavuttamiseen.

Hyvä esimerkki tekniikan alalla toimivasta laatuajattelusta on vastaaminen opiskelijoilta tulleeseen palautteessa yhteisistä pelisäännöistä LAMKin verkko-opetusympäristö Repun (reppu.lamk.fi) toteutuksissa.

Viiteen kysymykseen voisi vastata esimerkiksi näin:

1. Mikä on tavoitetila? Tekniikan alan repputoteutuksilla on yhteiset minimivaatimukset
2. Mikä on todellinen tila nyt? Toteutustavat vaihtelevat ja opiskelijat kokevat sen oppimista jarruttavaksi ja työlääksi
3. Mitkä esteet estävät meitä saavuttamasta tavoitetilaa juuri nyt? Jokaisella on oma vakiintunut tapa luoda reppukurssi
4. Mikä on seuraava askel? Vertaismentoroinnin avulla juurrutetaan yhteisesti sovittu malli
5. Milloin voimme mennä katsomaan mitä olemme oppineet tuon askeleen ottamisesta? Syksyn opiskelijapalaute

Valmennuskatan mukaista on LAMKin vertaismentoroinnin kehittäminen. Tästä tekniikan alalla toimii erinomaisena esimerkkinä yllä mainitun kohdan 4 toteuttaminen elokuussa 2017. Tämä tarkoitti monen opettajan kohdalla sekä kompromisseja että uuden oppimista. Joidenkin mielestä se saattoi olla myös mahdoton tavoite (vrt. Toyota). Yhteisen toteutustavan löytymistä helpotti kesäopinnoissa pilotoidun nk. digimoduulin toteutuksen ja siitä saadun opiskelijapalautteen esittely yhteisellä foorumilla. Digimoduuli päätettiin yhteisöllisesti valita malliksi.

Mitä olemme oppineet askeleen ottamisesta?

Aidon laatukulttuurin rakentamisessa on LAMKissa tehty töitä useita vuosia. Samalla on syntynyt toimivia käytänteitä, joiden avulla voimme osoittaa sekä itsellemme että ulkopuolisille tahoille toimintojemme ohjauksen ja kehittämisen olevan systemaattista ja päämäärätietoista. Laatuajattelumme on jo kehittynyttä mutta varsinaista laatukulttuuria emme ole vielä onnistuneet organisaatioomme rakentamaan.  Toisaalta Toyotalla laatukulttuuria on rakennettu toisesta maailmansodasta lähtien ja edelleen siellä törmätään laatukulttuurin ylläpitämisen ongelmiin. Voimme oppia paljon yrityksiltä mutta vääriä asioita ei kannata kopioida eikä isoja laadun kehittämisprojekteja runnoa läpi irti muusta toiminnasta. Puhumme siis pitkäjänteisestä ja jatkuvasta työstä, eli plan – do – check – act sekä go and see!

Lähteet

Rother, M. 2010. Toyota Kata. Porvoo: Readmi.fi.

Kirjoittajat

Pekka Lavikainen on lehtori ja laatuvastaava tekniikan alalla.

Silja Kostia on tekniikan yksikön johtaja.

Julkaistu 12.9.2017

Artikkelikuva:  Lieskallio, Maiju & Eskonsipo-Bradshaw, Henna (visualisointi). 2017. LAMKin palautekanavat opiskelijoille.

Maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta on järjestetty ammattikorkeakouluissa vuodesta 2010 alkaen. Koulutusten toteutustavat vaihtelevat, sillä  valtakunnallisia sisältösuosituksia ei ole laadittu. Tässä artikkelissa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulussa keväällä 2017 järjestettyä valmentavaa koulutusta, sen toteutustapoja ja tuloksia.

Kirjoittajat: Johanna Marjomäki ja Tytti Lindeberg

Taustaa

Suomessa on kasvava joukko maahanmuuttajia, joilla on pitkä työkokemus ja/tai korkeakoulututkinto syntymämaastaan, mutta jotka eivät pääse etenemään koulutus- ja työllistymispolullaan ennen muuta puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Merkittävä osa näistä maahanmuuttajista on kiinnostunut suomalaisista korkeakouluopinnoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi  (2016, 26) todetaan, että maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja siirtymistä työelämään tulee nopeuttaa. Ammattikorkeakouluissa tämä tarkoittaa valmentavan koulutuksen kehittämistä niin, että koulutustarjonta on riittävää ja aloittain kattavaa. Lisäksi kieliopintoja tulee lisätä valmentavan koulutuksen sisällä niin, että opintojen jatkaminen korkeakoulussa helpottuu.

Lahden ammattikorkeakoulussa järjestettiin keväällä 2017 valmentava koulutus, jonka tavoitteena oli tukea maahanmuuttajataustaisten hakijoiden pääsyä suomenkielisiin tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin. Koulutus järjestettiin osana Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaa OSSI – Osaaminen esiin -hanketta (2015 – 2018). Hankkeen yksi keskeinen kohderyhmä on korkeakouluopintoihin pyrkivät maahanmuuttajat, joiden pääsyä opintoihin ja sitä kautta työelämään pyritään hankkeen avulla tukemaan.

Valmentava koulutus LAMKin malliin

Valmentavan koulutuksen suunnittelivat ja toteuttivat OSSI-hankkeessa toimivat opettajat Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalta. Mukana oli maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntijoita myös LAMKin Sosiaali- ja terveysalalta, Koulutuskeskus Salpauksesta sekä Lahden kansanopistosta. Mainittujen oppilaitosten kanssa markkinoinnista vastasivat TE-toimisto sekä Lahden kaupungin Alipi-palvelupiste. Hakijoita saatiin hyvin: pääsykokeisiin osallistui yli 30 hakijaa.

Koulutukseen hakevalla tuli olla korkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus sekä taitotaso B1 suomen kielessä. Taitotasolla B1 tarkoitetaan itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaitoa, eli tällä tasolla olevan kielenkäyttäjän viestintä on suullisesti ja kirjallisesti kohtuullisen sujuvaa ja ymmärrettävää (Eurooppalainen viitekehys 2003, 48, 50). Tasoa B1 pidettiin välttämättömänä, jotta lyhyehkön (4 kuukautta) kestävän koulutuksen aikana olisi mahdollista saavuttaa taso B2. Tätä pidetään korkeakouluopinnoista suoriutumisen vähimmäistasona. (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 2017, 10.)

Koulutukseen valittiin 17 maahanmuuttajaa. Heistä pääosa oli kotoisin Venäjältä, ja muutama opiskelija oli lisäksi Valko-Venäjältä, Virosta, Japanista, Latviasta sekä Kongosta. Koulutukseen valitut olivat hakeutumassa liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin. Muutama opiskelija oli kiinnostunut yliopisto-opinnoista.

Opintokokonaisuuden laajuus oli 18 op:ttä ja se järjestettiin monimuoto-opintoina. Valmentavien opintojen ensisijaisena tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden suomen kielen taitoa, joten sille varattiin kokonaisuudesta 12 op:ttä. Opetuksen keskiössä oli ns. yleiskielitaidon kehittäminen kielitaidon kaikilla eri osa-alueilla. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään teksteihin ja sanastoihin opiskelijoita kiinnostavilta aloilta sekä pääsykokeisiin valmistautumiseen mm. haastatteluharjoitusten sekä ennakkomateriaalien avulla.

Koulutuksen toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajaopiskelijoiden valmiuksia korkeakouluopiskeluun. Koulutukseen kuului siksi opiskelu- ja työelämätaitoja. Opiskelijoille tarjottiin myös tietoa heitä itseään kiinnostavista hakukohteista, hakuprosessista ja pääsykokeista. Lisäksi opetettiin englannin kieltä.

“Saako koulutukseen tulla uudestaan?”

Valmentavan koulutuksen päättyessä toteutettiin kysely, jossa opiskelijoita pyydettiin arvioimaan koulutuksen sisältöjä ja hyötyjä heille itselleen. Kyselyn tulokset olivat positiiviset: 14 opiskelijaa 17:stä arvioi koulutuksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Opiskelijat arvioivat koulutuksen kehittäneen heidän suomen kielen taitoaan paljon, etenkin lukemisen ymmärtämisen ja kirjoittamisen osa-alueilla. Tekstien ymmärtämiseen, kirjoittamiseen ja rakenteiden harjoitteluun käytettiinkin suomen kurssilla paljon aikaa. Kehittämisehdotuksena opiskelijat olisivat toivoneet kurssilta enemmän puhumista ja puhumisen ymmärtämisen harjoittelua. Alakohtaisen sanaston kartuttamiseen tulisi kyselyn tulosten perusteella myös kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Kielen oppimisen kannalta erityisen hyödyllisinä harjoituksina opiskelijat pitivät esseen kirjoittamista, kielioppitehtäviä sekä suullista esitystä, paneelikeskustelua ja pääsykoehaastatteluharjoitusta. Opiskelijat arvostivat myös luentokuuntelutehtävää: he kävivät seuraamassa kahden viikon ajan luentoja siltä alalta, jolle aikoivat pyrkiä opiskelemaan. Luentojen kuunteleminen auttoi opiskelijoita paitsi kartuttamaan oman alan sanastoa myös muodostamaan kuvaa suomalaisesta korkeakouluopiskelusta. Samalla he huomasivat, että valmentavassa koulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät ja tehdyt tehtävät olivat samoja, joita käytetään ammattikorkeakoulussa “oikeilla” kursseilla.

Opiskelijat olivat tavoitteellisia ja päämäärätietoisia, ja he odottivat siksi opettajilta huomattavaa tukea ja panostusta koulutukseen. Valmentavan koulutuksen erityispiirteisiin kuuluukin opiskelijan kokonaisvaltainen ohjaus ja yksilöllinen ohjaus, sillä opiskelijaryhmät ovat usein hyvin heterogeenisia niin kielitaitotason kuin oppimisvalmiuksienkin suhteen. Kysymys on myös kulttuurinen: monet opiskelijat ovat tottuneet siihen, että opettaja on auktoriteettiasemassa ja että opettaja ohjaa oppitunnin tapahtumia sekä kontrolloi opintojen etenemistä.

Opiskelijoiden palautteen perusteella koulutuksessa oli hyvää se, että opettajilla oli riittävästi aikaa auttaa opiskelijoita henkilökohtaisesti. Tässä auttoi huomattavasti se, että suomen kielen opettajia oli kaksi. Valmentava koulutus suunniteltiin ja toteutettiin alusta loppuun yhteisesti. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin joustavuuteen ja muutosherkkyyteen ryhmän tarpeiden mukaisesti, mitä opiskelijat pitivät hyvänä asiana.

Valmentava koulutus onnistui kyselyn tulosten perusteella vahvistamaan opiskelijoiden opiskelu- ja urasuunnitelmia.   “Tulevaisuudensuunnitelmat eivät muuttuneet, mutta tämä koulutus sai minut uskomaan, että voin toteuttaa minun unelmaa”, kommentoi yksi opiskelija. Koulutuksen aikana yhdelle opiskelijalle selkeni puolestaan se, että korkeakouluopiskelu ei ole häntä varten.

Lopuksi

Valmentavat opinnot aloitti 18 opiskelijaa, joista 17 opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Valtakunnallisten tulosten mukaan valmentavaan koulutuksen kokonaan suorittaneista noin kolmasosa on saavuttanut tutkinto-oikeuden korkeakouluun (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 2017, 16.) Meillä tulos oli vielä parempi: opiskelemaan hakeneista 14 opiskelijasta 9 pääsi hakemaansa korkeakouluun.

Yksi keskeinen syy onnistumiseen on se, että ryhmän opiskelijat olivat erittäin aktiivisia ja opiskeluun sitoutuneita ja tukivat toinen toistaan koulutuksen aikana. Ryhmässä oli hieno yhteishenki. Onnistumisen kannalta tärkeää oli myös Lamkin johdon ja kollegoiden positiivinen suhtautuminen koulutukseen.

Iloksemme valmentava koulutus saa jatkoa: seuraava toteutus järjestetään keväällä 2018.

Lähteet

Eurooppalainen viitekehys. 2003. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Helsinki: WSOY.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 – 2017. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.8.2017]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 1 [Viitattu 22.8.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64983/MaahanmuuttajienKoulutuspolut.pdf.

Kirjoittajat

Johanna Marjomäki ja Tytti Lindeberg työskentelevät suomen kielen ja viestinnän lehtoreina Liiketalouden ja matkailun alalla ja toimivat asiantuntijoina OSSI – Osaaminen esiin –hankkeessa.

Julkaistu 23.8.2017

Artikkelikuva: http://www.lamk.fi/projektit/ossi/Sivut/default.aspx

Opiskelijalle LAMK voi olla muutakin kuin opiskelupaikka. Se tarjoaa mahdollisuuden työelämäkokemuksiin sekä tietojen ja taitojen syventämiseen tai kokonaan uusien kompetenssien oppimiseen. Palveluliiketoiminnan opiskelija Anniina Harjapäälle maaliskuussa 2017 järjestetty Inssiforum2017 tarjosi mahdollisuuden soveltaa opittua ja haastoi pohtimaan mistä koostuu onnistunut tapahtuma.

Kirjoittajat: Anniina Harjapää ja Silja Kostia

Inssiforum2017 onnistuneena tapahtumana

Onnistunut tapahtuma koostuu seitsemästä eri osasta, joista jokaisen täytyy olla tarkkaan mietitty ja huolella suunniteltu, jotta osallistujat saavat tapahtumasta mahdollisimman paljon irti. Tavoite ja asiakasryhmä on hyvä kirkastaa ensimmäiseksi, jonka jälkeen on helpompi alkaa miettiä tapahtuman sisältöä. Sen tulee paitsi tähdätä tavoitteen saavuttamiseen myös puhutella kohdeyleisöä. Myös tapahtumapaikka ja – aika tulee miettiä osallistujille sopivaksi. Tapahtuman järjestämiseen on varattava taloudelliset ja henkilöresurssit mieluiten (inho)realistisesti kuin liian optimistisesti. Onnistunut tapahtuma voi parantaa järjestäjäyrityksen imagoa ja luoda jatkumon tapahtumalle. (Kauhanen ym 2002)

Ensimmäinen osa onnistuneen tapahtuman suunnittelua oli melko helppoa, sillä Inssiforum on järjestetty aikaisemmin kolme kertaa ja tavoite sekä kohderyhmä olivat selvillä. Forumin tavoitteena on koota insinöörikouluttajat ajankohtaisten koulutus – ja tutkimusasioiden äärelle joka toinen vuosi.

Inssiforumin sisältö suunniteltiin ja toteutettiin yhteisöllisesti. Siihen osallistui LAMKin lisäksi kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua. Ideoita kerättiin ensin sekä tekniikan alan henkilöstöltä että Arenen tekniikan kehittämisryhmässä, jonka kokouksissa myös säännöllisesti informoitiin järjestelyjen etenemisestä. Puhujia ja teemoja eri ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköistä kerääntyi tasaisesti matkana varrella, ja pääteemakin muotoutui kohderyhmälle sopivaksi: uudistuva insinööriys.

Tapahtuma-ajaksi päätettiin 22. -23.3.2017 ja paikaksi varattiin Lahden Sibeliustalo. Järjestämisajankohdassa huomioitiin loma-ajat eri puolella Suomea sekä vältettiin lukuvuoden kiireisimpiä ajankohtia. Koska forumiin sisältyi opiskelijaprojektikilpailu, syksyn opintojaksoilla tehdyt projektit saatiin mukaan. Edellinen forum järjestettiin tammikuun lopussa, mikä ajankohtana oli hieman liian aikainen. Budjetti oli suunniteltu realistiseksi ja se piti hyvin.

Saadun palautteen perusteella voi sanoa, että Inssiforum2017 onnistui hyvin. Palautteen keskiarvo oli 3,9 ja kysyttäessä seuraavan forumin järjestämisajankohtaa, maaliskuu oli ylivoimainen voittaja (Kostia 2017). Voidaan siis sanoa, että onnistunut tapahtuma vahvisti Lahden ammattikorkeakoulun tunnettuutta insinöörikouluttajana sekä Inssiforumin imagoa.

Tapahtuman markkinoinnin ja viestinnän haasteet

Viestintä ja markkinointi ovat tärkeitä osia onnistuneen tapahtuman toteuttamisessa. LAMK sai Inssiforumin järjestämisvastuun 2014 ja tapahtumalle luotiin heti www-sivut, logo sekä varattiin tarvittavat tilat ja majoituskiintiöt. Tammikuun 2015 Inssiforumissa Helsingissä jaettavaksi painettiin ennakkomarkkinointipostikortti. (Montonen 2016).

Harjoittelijan tehtävinä oli päivittää www-sivuja, hoitaa sähköpostiliikennettä eri suuntiin, olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja lopuksi huolehtia esitykset jaettavaksi www-sivujen kautta. Tapahtuman www-sivujen kautta tapahtuvassa viestinnässä tärkeää on, että teksti on helppolukuista ja tieto on ajantasaista. Haastetta aiheutti LAMK www-sivujen tekniset rajoitteet, jotka piti ottaa huomioon joskus myös informatiivisuuden ja sivuston ulkonäön kustannuksella.

Tapahtumaviestinnän sujuvuutta edistää se, että kaikki sähköpostit ovat harmoniassa toistensa kanssa ja vastaukset osallistujien, puhujien sekä yhteistyökumppanien kysymyksiin ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Haastetta viestinnässä tuotti rinnakkaissessioiden ulkoistaminen, sillä kaikkiin kysymyksiin ei pystytty suoraan vastaamaan, vaan vastauksia piti kysellä sessioiden järjestäjiltä eri ammattikorkeakouluista. Loppujen lopuksi tässäkin onnistuttiin melko hyvin ja palautteessa viestintä ennen seminaaria sai arvosanan 3,4, mitä voidaan pitää hyvänä (Kostia 2017). Sähköpostiliikennettä oli hoidettavaksi myös seminaarin jälkeen.

Seminaarissa harjoittelija päivitti sosiaalista mediaa yhdessä opiskelijatyöntekijöiden kanssa. Seminaarin jälkeen tehtiin blogi LAMKin käyttämälle alustalle, josta kaikki esitykset olivat saatavissa. Linkki blogiin lähettiin kaikille osallistujille kiitosviestin yhteydessä. Esitysten saaminen salasanan taakse LAMKin verkkosivuille osoittautui teknisesti erittäin haastavaksi.

Opiskelijatyöntekijät tärkeässä roolissa

Tärkeä osa harjoittelijan työtä oli opiskelijatyöntekijöiden rekrytointi, perehdytys sekä heidän työnsä koordinointi Inssiforumin aikana. Tämä osoittautui helpoksi tehtäväksi, sillä opiskelijat olivat sekä osaavia että oma-aloitteisia. Ennen rekrytointia kartoitettiin mihin tehtäviin tarvitaan lisäkäsiä ja miltä koulutusalalta saadaan tehtäviin soveltuvia opiskelijoita. Tärkeimmät tehtävät olivat seminaarin asiakaspalvelun hoitaminen sekä tekninen tuki. Tekniseen tukeen saatiin opiskelijat suoraan tekniikan alan opintojaksolta, jonka oppimistavoitteisiin tehtävät soveltuivat. Teknisen tuen tehtäviä olivat esityskoneiden valmiiksi asentaminen ja toimivuuden varmistaminen sekä mahdollisissa ongelmatilanteissa avustaminen. Tässä toimivat apuna myös opintojakson ohjaavat opettajat. Asiakaspalvelutehtäviin kuuluivat vastaanottopisteen rakennus ja ylläpito, yleinen asiakaspalvelu ja osallistujien opastaminen. Näihin tehtäviin rekrytoitiin viisi palveluliiketoiminnan opiskelijaa, joiden opetussuunnitelmaan sisältyvät erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Näytteilleasettajapaikkojen myyntiin rekrytoitiin myös kaksi tekniikan alan opiskelijaa. Harjoittelija toimi heidän yhteyshenkilönään ja valmisteli markkinointimateriaalia, paikkojen hinnoittelua sekä kartan mahdollisista näytteilleasettajien paikoista.

Arviointia oppimisesta

Anniina Harjapää tuli Inssiforum2017 -suunnitteluryhmään syksyllä 2016, kun järjestelyt olivat edenneet verkkaisesti noin puolitoista vuotta. Osaamistavoitteena oli oppia tapahtumajärjestämistä ja kehittää omia organisointi- ja viestintätaitoja. Mahdollisuutena oli myös ”esimiestyöhön” tutustuminen opiskelijatyöntekijöiden koordinaattorina.

Anniina keskittyi eniten viestintään, opiskelijatyön koordinointiin sekä käytännön järjestelyihin ja koki onnistuneensa näissä hyvin. Tapahtuman saama hyvä palaute kertoi myös onnistumisesta. Vaikka oma-aloitteisuus on hyvä ominaisuus, oli muiden järjestelyihin osallistuneiden apu Anniinalle tärkeää: ”Oli yllättävää huomata, kuinka paljon pieniä osasia ja henkilö- ja rahallisia resursseja tarvitaan onnistuneen tapahtuman järjestämiseen”.

Inssiforum –harjoittelijana Anniinalla oli mahdollisuus soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön ja hän sai arvokasta työkokemusta mikä on työllistymisen kannalta tärkeää. Jatkossa hän hyödyntää oppimaansa kansainvälisen Smart Cities in Smart Regions 2018- konferenssin projektityöntekijänä, jonka suunnittelussa hän on mukana heti alusta lähtien. Kehittymiskohteikseen Anniina on asettanut sosiaalisen median tehokkaamman hyödyntämisen oppimisen sekä viestintätaitojen vahvistamisen.

Lähteet

Kauhanen, J., Juurakko, A. & Kauhanen, V. 2002. Yleisötapahtuman suunnittelu ja toteutus. Porvoo: WSOY.

Kostia, S. 2017. Inssiforum2017 insinöörikoulutuksen haasteiden ytimessä. [Verkkodokumentti]. Toolilainen. 2/2017. [Viitattu 31.7.2017]. Saatavissa:  http://www.tool.fi/wp-content/uploads/2017/02/TOOL_2_2017.pdf

Montonen L. 2016. Rehtorin sihteeri. Lahden ammattikorkeakoulu. Haastattelu: 10.10.2016.

Kirjoittajat

Anniina Harjapää on palveluliiketoiminnan opiskelija, joka oli harjoittelijana Inssiforum2017 -suunnitteluryhmässä ja tällä hetkellä projektityöntekijänä Smart Cities in Smart Regions 2018  -konferenssin suunnitteluryhmässä

Silja Kostia on Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön johtaja ja Smart Cities in Smart Regions 2018 -konferenssin ohjausryhmän puheenjohtaja

Kuva

Paneeli pohtimassa insinöörikoulutuksen haasteita Lahden ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Ari Hautaniemen johdolla. (Kuva: Oona Rouhiainen)

Julkaistu 16.8.2017