Aihearkisto: Yrittäjyys

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena

14.5.2018LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

Hankkeen ideana on edistää pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”, jonka jälkeen safarille osallistuneissa organisaatioissa toteutetaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa tarvekohtaisia kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. Tässä artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä hankkeen toteuttamasta yrityssafarista. Hankkeen kesto: 01.09.2017 – 31.08.2019 ja hanke saa ESR-rahoitusta, budjetti: 266 300€.

Kirjoittaja: Päivikki Heikkinen

Ensimmäinen Työelämäsafari

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena –hanke eli Työelämäsafari on ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeen ideana on edistää Päijät-Hämeen pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”, jonka jälkeen Työelämäsafarille osallistuneissa yrityksissä laaditaan suunnitelma yhdessä asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tarvekohtaisista kehittämistoimenpiteistä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. (Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.).

Ensimmäinen Työelämäsafari – hankkeen toteuttama yrityssafarikiertue toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen osallistui kuusi eri toimialoja edustanutta Lahden alueen yritystä: Torkkelin Paperi Oy, Käpälämäen päiväkoti, Lahden Pelicans Oy, Mamma Maria, Cubescom Oy ja Cafe Casablanca Oy. Osallistujat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa FellmanniCampuksella 13.12.2017. Alkutapaamisessa jokainen osallistuja kertoi lyhyesti itsestään sekä yrityksestään rennoissa tunnelmissa. Toiveena oli, ettei tällä kertaa kerrottaisikaan niinkään talouden lukuja vaan kerrottaisiin yrityksen tarinaa: Miten yritys sai alkunsa ja mitä yritys tekee.

Miten Safari eteni?

Ensimmäiset kiinnostuneet Työelämäsafarin osallistujat löytyivät Lahden alueelta hyvin nopeasti hankkeen alettua syksyn 2017 aikana. Hanke pyrki kokoamaan yrityssafarin osallistujat mahdollisimman monelta eri toimialalta monipuolisen vertaisoppimisen mahdollistamiseksi. Yrityssafarikiertueelle osallistui kuuden eri yrityksen edustajia yrityksistä, joille myös tehtiin hankkeen toimesta alkukartoitus, valittiin kehittämiskohde ja sitten yhdessä LAMKin opiskelijoista valittujen opiskelijaryhmien kanssa laadittiin osallistujayritykselle kehittämissuunnitelma. Lisäksi yrityssafarikiertueeseen kuului pari isompaa vierailuyritystä, Oilon sekä Isku, joissa kävimme kuulemassa yritysten työhyvinvoinnin johtamisesta, mutta hanke ei tehnyt näille yrityksille mitään kartoituksia tai kehittämisehdotuksia ja yritysten edustajia ei ollut mukana yritysvierailuilla muihin Työelämäsafari – hankkeen yrityssafarin kohdeyrityksiin.

Safarikiertueen idea on yksinkertainen. Kaikkien osallistujien yhteisestä sopimuksesta, vierailut toistuivat joka viikko samana viikonpäivänä ja lähes samaan aikaan heti alkuiltapäivästä. Jokainen osallistuja sai vuorollaan toimia sekä isäntänä että vieraana (Oilonia ja Iskua lukuun ottamatta).

Yrityssafareilla on myös aina mukana ”safariopas”, joka perehdyttää osallistujia havainnoinnin tekemisessä, sekä on myös itse mukana havainnoimassa vierailukohteiden työhyvinvoinnin ratkaisuja. Ensimmäisellä safarilla safarioppaana toimi Elina Arasola SmartUp Oy:stä, jonka yrittäjänä hän toimii.

Jokaisessa yrityksessä yrityksen edustaja sai omin sanoin kertoa, miten juuri heidän yrityksessään työhyvinvointia on johdettu. Lisäksi yrityssafarilaiset kävivät myös kävelykierroksella tutustumassa yrityksen toimitiloihin ja työntekemiseen aidossa ympäristössä. Jokaisen yrityssafaripäivän lopuksi vietettiin yhteinen reflektointihetki safarioppaan johdolla. Reflektointikeskustelussa jokainen osallistuja vuorollaan kertoi muille yrityssafarilla tekemistään havainnoista.

Ryhmän vierailuista julkaistiin hankkeen kotisivulla joka käynnin jälkeen safaripäiväkirjasarja. Hankkeen toimesta kuvattiin myös video, johon haastateltiin ensimmäisen yrityssafarin osallistujia ja video on YouTube-palvelussa katsottavissa. (Jaakkola 2018.).

Kuva 1. Isku Oy

Miten osallistujat kokivat osallistumisen?

Osallistujien kokemuksista saa hyvän kuvan käymällä katsomassa YouTuben videon. Itsekin mukana olleena oli hienoa kokea, kuinka osallistujat hyppäsivät mukaan ja avoimin mielin sekä antoivat palautetta, että myös ottivat palautetta vastaan. Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät yrityssafarin toteutustavasta, sekä mahdollisuudesta päästä syvemmin tutustumaan myös muiden kuin oman toimialan työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin ja ratkaisuihin sekä isoissa organisaatioissa että pk-sektoriin kuuluvissa. Osallistujat myös kokivat saaneensa toisilta osallistujilta hyviä uusia ajatuksia ja näkökulmia oman yrityksensä toimintaan. Hankkeen toimesta osallistujille tehtiin myös kehittämisehdotuksia, joista valittiin kohde, jonka toteuttamiseksi laadittiin hankkeen toimesta kehittämissuunnitelma. Viimeisen yhteisen kokoontumisen yhteydessä tunnelma oli hieman haikea, moni tuntui haluavan jatkaa yhteydenpitoa osallistujien kesken myös hankkeen toimesta järjestettyjen yrityssafarien päättymisen jälkeen.

Onko mahdollista päästä mukaan yhteiselle tutkimusmatkalle?

Kevään 2018 Työelämäsafarikiertue on jo päättynyt ja siihen ei enää siis voi osallistua, mutta hanke toteuttaa samalla konseptilla myös kaksi uutta yrityssafarikiertuetta, joista ensimmäinen on jo syksyllä 2018. Syksyn Työelämäsafarilla on vielä tilaa muutamalle mikroyritykselle. Kolmas ja samalla hankkeen toimesta viimeinen jäljellä oleva Työelämäsafari järjestetään tämänhetkisen suunnitelman mukaan vuoden 2019 alussa ja se painottuu osallistujien suhteen Heinolan alueen yrityksiin. Tällekin Työelämäsafarille on vielä muutama osallistujapaikka vapaana ja paikkoja sekä muita lisätietoja hankkeesta voi tiedustella hankkeen projektipäällikkö Kati Jaakkolalta sähköpostitse osoitteesta kati.jaakkola@lamk.fi .

Kuva 2. Torkkelin Paperi Oy

Lähteet

Jaakkola, K. 2018. Työelämäsafari-hankkeen esittelyvideo. [Verkkotallenne]. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa : https://youtu.be/7XXL4PP3gmU

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Työelämäsafari. Projektin esittely. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa: https://login.lamk.fi/projektit/tyoelamasafari/Sivut/default.aspx

Kirjoittaja:

Työelämäsafari -Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena -hankkeen projektisuunnittelija Päivikki Heikkinen, joka työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa useissa eri hankkeissa sekä projektipäällikkönä että projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: FellmanniCampus

Kuvat: Päivikki Heikkinen

Julkaistu 14.5.2018

Viittausohje

Heikkinen, P. 2018. Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/14/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena/

The importance of developing small businesses

6.3.2018Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

The article describes why small businesses should focus more on developing their services. In the article, it is also introduced how companies can utilize service design models in their development projects.

Authors: Marja Kinnunen and Sari Suominen

Challenges companies face today

For big companies continuous development is a very important part of active business and everyday operations. But how about small companies? The world around us is continuously changing and it brings challenges to companies all the time. Therefore, companies need to follow all that is happening around them and to react quickly to keep up with today’s business world. (Mehtälä 2018.)

One way to ensure that company will keep up their position in today’s business world is to develop their functionality by thinking their customer´s needs. Many companies focus on their products instead of their customers. To keep your customers loyal to your company, you need to create them an excellent customer experience. It is important to be aware of your customers because they change as the world around you changes. (Mehtälä 2018; Allen et al. 2005.)

Growing your business is strongly related to developing your company’s functions. When you execute a development project, you should involve your employees in it. There may also be an opportunity for you to do some co-operation with another company. Most likely you will benefit from your staff and other companies in the project as they might give you some good ideas how to develop your business. At this stage, you should think what your aim is. Do you want to sell more products to your existing customers or are you planning to find new customers? What is your target? (Mehtälä 2018.)

Service design is an opportunity

Service design offers multiply choices to develop your company´s functions. You can use the service design tools for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. With service design, you can work critical phases and background functions that need help. Service design enables you to gain more cost-effective solutions for your company. (Liimatainen 2016; Aunola 2016.)

The aim of service design is to offer you a realistic picture of the customers of your company. If you do not do this development project carefully, you might fail. The result for the problem may prove to be too expensive for your company’s customers and your company has been spending a lot of time and money without avail. Service design offers also an opportunity to look at your company´s inner actions and helps you to improve them. Quite often, different parts of the company do not function together effectively, and this might appear for your company’s customers as a bad service. (Liimatainen 2016.)

It is truly important to get a realistic image of your customers. Companies can have opinions about their customers’ needs but the truth is they do not really know. Bain & Company has studied the issue and the results show only 8% of the companies really operate according to the customers’ expectations. At the same time 95% of the companies believe their activities are customer focused. (Allen et al. 2005.)

Service design in developing the service process

Kinnunen (2018) wrote in her master´s thesis about service design models and how they can be used in developing a service process of the company. Entrepreneurs and small companies find it hard to have time for these kinds of development projects. Idea of the thesis was to build a so-called toolbox for companies who want to develop their service process effectively and easily. In the study, it was examined how the case company´s service process is proceeded and what kind of development issues there might come up. The case company provides party and wedding planning services. It represents micro sized service business. (Kinnunen 2018, 2-3, and 36.)

The toolbox for the case company was formed from four different parts that are used in various kinds of service design development projects. The same kind of toolbox could be utilized in other companies’ development projects as well. The toolbox case shows that it is possible, quite easily, to build personalized service design packages to small businesses, who want to plan and execute development projects efficiently. In the case process, the used methods were determined by the following limitations: time, easiness of the method and the wanted outcome. The study had a qualitative approach. The results show that the chosen service design methods worked well in the research. It was crucial that the researcher worked closely with people in the case company during the project. (Kinnunen 2018, 31, 33, 37, and 43-44.)

Reading your customer’s mind

When a company starts thinking about service development it usually starts describing the problem from the company’s point of view and not from the customer’s point of view (Allen et al. 2005; Aunola 2016). If you want to serve your customers in the best possible way, you will need to understand their needs. According to the studies, service design offers some valuable tools for gaining deeper customer understanding. Via service design approach, your company will be seen as an empathic and caring company who appreciates its customer’s needs. It can help your company to achieve better success in the business. (Aunola 2016.)

Referring to the study, it is fascinating how deep in the customer’s mind you can go by using the service design methods. It is important for the companies, however, to get familiar with the ideas of the service design methods before they start developing their services, processes or products using service design. First, they need to have an understanding of the reason and the vision for the development project. Then, they should clarify the vision to all participants of the project. That way all the parties will go after the same results and the project can be a success. (Kinnunen 2018, 37-38.)

Summary

The difference between design thinking and traditional service development is that modern service design really wants to understand customer’s needs. To get a deep insight in customer’s mind requires studying, observing and defining customer´s background as thoroughly as possible. It includes paying attention to the customer’s history and memories, for example. The background has an effect on people’s way of interacting. People are not usually able to tell us all the relevant information, so there is a need to use methods that help us to gain that valuable data. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 2.)

Companies should boldly look at things from new perspectives to get fresh ideas. It helps if a company is ready for an open and critical conversation that enables a new way of speaking about services. Service business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are unique, they include more value to customers, and they are less price-sensitive. Therefore, it is very important that companies invest in developing future services. Service design is a modern and customer-oriented way of developing services. That is why companies should create space for critical conversation and a meaningful process of translating good thinking into value propositions and offerings for their customers. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 5.)

References

Allen, J. & Reichheld, F.F & Hamilton, B & Markey, R. 2005. Closing the delivery gap: How to achieve true customer-led growth. [Electronic journal] October 05, 2005. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://www.bain.com/publications/articles/closing-the-delivery-gap-newsletter.aspx

Aunola, E. 2016. Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way. Based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016. Haaga-Helia Silab. [Electronic journal]. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://silab.fi/service-design-offers-tools-for-developing-your-services-in-customer-oriented-way/

Kinnunen, M. 2018. When dreams come true: Service design methods as part of developing a small business. Case: Juhlahumua. Master´s Thesis. Lahti University of applied science, Degree programme in International Business Management. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212653

Liimatainen, K. 2016. 3 Syytä miksi tarvitset palvelumuotoilua. Tivi. [Electronic journal] 5.7.2016. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: https://www.tivi.fi/Kumppanit/Sofigate/3-syyta-miksi-tarvitset-palvelumuotoilua-6564627

Mehtälä, S. 2018. Haluatko menestyä? Kokenut sparraaja antaa neuvot yrityksen kehittämiseen. Yrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. [Electronic journal] 30.1.2018. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: https://y-studio.fi/artikkelit/kokenut-sparraaja-antaa-neuvot-yrityksen-kehittamiseen/

Suikkanen, J. 2018. From design thinking to good thinking. A Gemig whitepaper. [Electronic journal] [Cited 19 Feb 2018]. Available at: https://www.gemic.com/from-design-thinking-to-good-thinking/

Authors

Marja Kinnunen is a 3^rd year student in Master of International Business at the Lahti University of Applied Sciences. She will graduate during Spring 2018.

Sari Suominen is a Senior Lecturer of Entrepreneurship and Leadership at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/key-tag-security-label-symbol-2114334/ (CC0)

Published 6.3.2018

Reference to this publication

Kinnunen, M. & Suominen, S. 2018. The importance of developing small businesses. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/06/the-importance-of-developing-small-businesses/

Metsäbioenergian mahdollisuudet esille

19.12.2017Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

Lahden ammattikorkeakoulun vetämä InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanke tuottaa helposti ymmärrettävää ja selkeää tietoa uusituvista energialähteistä ja pyrkii näin edistämään niiden käyttöä Hämeen maaseudulla. Vuonna 2017 hankkeessa on kiinnitetty erityishuomiota kotimaiseen metsäbioenergiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudun hajautetussa lämmöntuotannossa. Näkökulmana on ollut myös energiayrittäjyyden edistäminen.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Terhi Ahava

Kotimaista lähienergiaa

Suomen metsät tarjoavat meille puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka on ympäristöystävällistä eikä lisää ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, puut myös sitovat sitä ilmasta kasvaessaan. Voidaan siis sanoa, että puu on hiilineutraali polttoaine. (Metsäkeskus 2008)

Suomen hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin huomioitu metsäbiomassa yhtenä merkittävänä uusiutuvan energian lähteenä, joiden osuus energian loppukulutuksesta on tavoitteena nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. (Huttunen 2016)

Vaikka metsäbioenergia on taloudellista ja ekologista, haja-asutusalueilla helpoksi ja kohtuuhintaiseksi mielletty öljylämmitys on edelleen suosittua. Puulämmityksestä syntyy usein mielikuva polttopuiden eli klapien käytöstä, mikä koetaan työlääksi lämmitystavaksi. Uusiutuva bioenergia voi kuitenkin olla yhtä vaivaton ratkaisu kuin öljylämmitys, sillä nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu. Lisäksi hake on kotimaista lähienergiaa ja polttoaine voidaan saada jopa omasta metsästä.

Hakelämmitys on mahdollista ostaa myös palveluna lämpöyrittäjältä. Palvelun käyttäminen on asiakkaalle vaivatonta, riittää kun maksaa laskun kerran kuukaudessa. Lämpöyrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Samalla asiakas lisää omalta osaltaan kotiseudun työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla mainio mahdollisuus. Suomessa onkin tällä hetkellä jo noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. (Brofeldt 2017)

Metsätyökohteisiin tutustumassa

Syksyn aikana hakelämmityksestä ja lämpöyrittäjyydestä on jaettu tietoa monen eri kanavan kautta. Kesän aikana tuotettu animaatio Lähilämpö – Maaseutuyrittäjän mahdollisuus on katsottavissa Youtubessa LAMKgreen-kanavalla. Aiheesta kirjoitettu artikkeli julkaistiin Maaseudun aikakauslehti Farmissa. Parhaillaan on valmistumassa asiantuntijahaastatteluihin ja käyttäjäkokemuksiin perustuva dokumentaarinen videosarja aiheesta.

Animaation ja videon teosta ovat vastanneet LAMKin Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä ja kaksi ympäristöteknologian opiskelijaa. Kesän ja syksyn aikana työryhmä on päässyt näkemään, minkälaista on suomalainen metsän hoito ja puun kiertokulku. Ensimmäinen kuvausmatka suuntautui Hämeenkoskelle, jossa kuvattiin metsän elinkaaren uusi alku päätehakkuun jälkeen. Metsätyökoneen kuljettaja ja taimienistuttaja kertoivat omasta työstään kuvausryhmälle.

Kuva 1. Maanmuokkaus käynnissä hakkuuaukealla. Kuva: Marika Vainio.

Hämeenkoskelta matka jatkui Kalkkisten harvennushakkuutyömaalle, jossa tutustuttiin metsätyökoneen toimintaan ja energiapuun korjuuseen. Ryhmälle selvisi muun muassa, että harvennus kuuluu nuoren metsän hoitoon ja se on välttämätöntä, jotta jäljelle jäävistä puista kasvaa riittävän järeitä teollisuuden käyttöön. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 20 vuoden ikäistä ja korjatut puut voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Kuva 2. Kuvausryhmä tutustumassa harvennushakkuutyömaahan. Kuva: Marika Vainio.

Toisena kuvauspäivänä matkattiin jälleen Hämeenkoskelle, jossa ryhmä pääsi näkemään energiapuun haketusta, hakkeen varastointia sekä hakkeenpolttolaitoksen. Kaadetut puut oli varastoitu vuoden ajaksi metsään, jolloin niistä syntyvää haketta ei tarvitse enää erikseen kuivata. Haketus tapahtui paikan päällä ja valmis hake kuljetettiin lähellä sijaitsevan lämpölaitoksen varastoon. Lämpöyrittäjä Tapani Brofeldtin mukaan nyrkkisääntönä on, että kuljetusmatkan pituus saa olla enintään 1 km/m³ haketta, jotta voidaan puhua lähienergiasta. Hän kertoi myös näkemyksiään lämpöyrittäjyyden mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä ja energiaomavaraisuuden parantamisessa.

Kuva 3. Energiapuut varastoituna ennen haketusta. Kuva: Thomas Vornanen.

Syksyllä toteutettiin vielä kolmas kuvausmatka Hollolaan, jossa useat kunnan kiinteistöistä lämmitetään hakkeella. Paikan päällä haastateltiin kunnan talotekniikkamestari Arto Nuutilaa, joka kertoi kokemuksiaan lämpöyrittäjän asiakkaan näkökulmasta. Näin saatiin hyvä kokonaiskuva aihepiiristä dokumenttia varten.

Tietoa tarvitaan

Metsähake on erinomainen kotimainen bioenergianlähde, jota meillä riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävästi. Lämpöyrittäjyys tarjoaa hienoja mahdollisuuksia maaseudulla ja asiantuntijat näkevät alalla kasvupotentiaalia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Animaatiot ja videot ovat tehokkaita keinoja viestinnässä ja InforME-hankkeessa niiden avulla on esitelty jo useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lisäksi videoiden tuotantoprosessi tarjoaa LAMKin opiskelijoille hyvät mahdollisuudet monialaiseen oppimiseen. Ympäristötekniikan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan audiovisuaalisen materiaalin tuotantoon ja muotoilun opiskelijat puolestaan oppivat uusiutuvasta energiasta.

InforME-hankkeessa tuotetut materiaalit ja muuta tärkeää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe.

Lähteet

Ahava, T. & Eronen, M. 2017. Uusiutuvaa energiaa metsästä. Maaseudun aikakauslehti Farmi. [Verkkolehti]. Vol. 5/2017, 36-42. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=161574

Brofeldt, T. 2017. Lämpöyrittäjä. Haastattelu 27.7.2017.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille. [Viitattu 18.12.2017] Saatavissa: www.lamk.fi/informe

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Lähilämpö – maaseutuyrittäjän mahdollisuus. [Youtube-video]. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JOc3UrmaBng

Metsäkeskus. 2008. Maatilan hakelämmitys -opas. [Verkkodokumentti]. Tampere: Metsäkeskus. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.puulakeus.net/docs/109-TgY-Maatilan_hakelammitysopas_lopullinen.pdf

Huttunen, R. (toim.) 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia 4/2017. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Mari Eronen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on InforME-hankkeen projektipäällikkö.

Terhi Ahava on ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Metsäbioenergia tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudulle. Kuva: Thomas Vornanen.

Viittausohje

Eronen, M. & Ahava, T. 2017. Metsäbioenergian mahdollisuudet esille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/metsabioenergian-mahdollisuudet-esille/

ICT-alan täydennyskoulutus naisyrittäjille

19.12.2017Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

Lahden ammattikorkeakoulun NYT!-hankeen tavoitteena on muun muassa lisätä naisten toimintamahdollisuuksia ja valmiuksia aloilla, joissa naiset ovat aliedustettuina. Tämä voidaan toteuttaa tiedon lisäämisellä, oman ammatillisuuden vahvistamisella sekä teknologian hyödyntämisen keinojen avaamisen kautta. Hankkeessa pilotoidaan kolme toimintamallia, joita voidaan monistaa ammattikorkeakoulujen, muiden koulutusorganisaatioiden, erilaisten yrittäjyyden erityisjärjestöjen sekä suoraan naisyrittäjien käytettäväksi. Tämä artikkeli kertoo toisen toimintamallin piloteista. NYT!-hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kirjoittaja: Anna Mäkelä

Toisen toimintamallin pilotointi

Toisessa mallissa asiantuntijat luovat, mahdollisesti ensimmäisessä mallissa toteutettujen kurssien kokemuksia hyväksikäyttäen, ICT-alan täydennyskoulutusta alueen naisyrittäjille. Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan naisopiskelijat voivat olla asiantuntijana toimivan opettajansa ohella kurssilla ohjaajina ja heitä myös mahdollisesti osallistetaan kurssin suunnitteluun. ICT-alan täydennyskoulutuksen kautta naisyrittäjät voivat löytää uusia työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen. Naisyrittäjyyden lisääntyminen ICT-alalla kaventaa sukupuolten välistä segregaatiota pidemmällä tähtäimellä. Yrittäjinä jo toimivat naiset voivat löytää digitalisaatiosta uusia mahdollisuuksia oman liiketoimintansa kehittämiseen. Toisen mallin voivat ottaa käyttöönsä erilaiset koulutusorganisaatiot halutessaan segmentoida koulutusta kohderyhmän tai teeman mukaisesti. Itse koulutuksen sisällön tuloksena naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kasvattaa naisyrittäjien osaamista ICT-teknologiaratkaisujen hyödyntämisessä, ja sitä kautta auttaa yrityksiä kasvun uralle.

Toisessa toimintamallissa pilotoitiin kolme eri koulutusta, jotka oli suunnattu suunnitelman mukaisesti alueen kasvuhaluisille naisyrittäjille. Koulutukset olivat linkitettyinä toisiinsa ja järjestäjien toiveena oli, että yrittäjä osallistuisi kaikkiin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kaksi koulutuksista sisälsi kuvankäsittelyä ja yksi koulutuksista käsitteli sosiaalista mediaa. Suurin osa yrittäjistä tuli koulutuksiin Lahden seudun Yrittäjänaisten verkostojen kautta. Kuvankäsittelykoulutukset suunnitteli ja ohjasi Lahden ammattikorkeakoulun mediatekniikan opiskelija Suvi Tuovinen yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalisen median koulutuksen suunnitteli Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Elina Luotola ja ohjasi hankkeen asiantuntija Tarja Keski-Mattinen. Koulutukset kestivät 2-3 tuntia ja ne olivat osallistujille maksuttomia.

Koulutusten teemat valikoituivat kuulostelemalla potentiaalisia osallistujia ja heidän tarpeitaan. Lisäksi kuvankäsittely- ja sosiaalisen median koulutuksia varten lähetettiin osallistuneille yrittäjille aloituskysely (kuvankäsittelykoulutuksessa vastauksia 21 kpl, sosiaalisen median kyselyssä vastauksia 17 kpl). Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää osallistujien lähtötaso, jotta sisältö voitiin räätälöidä osallistujille sopivaksi.

Kuvankäsittelyn haasteet

Ennakkokyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutukselta odotettiin paljon erilaisia asioita ja lisäksi haastetta toi osallistujien erilaiset lähtökohdat. Pääasiassa haluttiin oppia kuvien perussäätöjä, sekä yhdistämään kuvia toisiinsa. Pienten virheiden korjausta ja poistoa toivottiin myös. Lisäksi osa osallistujista toivoi ohjeita itse valokuvaukseen, jottei kuvaa tarvitsisi muokata niin paljon jälkikäteen. Ensimmäisessä koulutuksessa käsiteltiin valokuvauksen perusteita, sekä käsiteltiin yhdessä vetäjän johdolla samaa valokuvaa Adobe Photoshop CC 2017 -ohjelmalla. Toiselle kerralle annettiin kotitehtäväksi kuvata valokuvia omaan yrityskäyttöön. Toisessa koulutuksessa kerrattiin valokuvauksen perusteet ja muokattiin itse otettuja valokuvia ohjaajien avustuksella. Koulutuksissa korostettiin rohkeutta muokata kuvia ja kokeilla kuvankäsittelyohjelman eri ominaisuuksia rohkeasti – mitään peruuttamatonta tai pahaa tuskin kukaan saa aikaiseksi.

Kuvankäsittelykoulutusten jälkeen lähetettiin osallistujille vastattavaksi palautekysely (vastauksia 8 kpl). Palautekyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutuksiin osallistuneiden itsearvion mukaan heidän kuvankäsittelytaitonsa paranivat (keskiarvo 1,95 à keskiarvo 2,5), kaikki kokivat koulutuksen hyödylliseksi yritystoiminnan kannalta jatkossa, ja koulutukset ja erityisesti kouluttaja saivat yleisesti hyvää palautetta. Ainut miinus tuli liian lyhyestä ajasta ja siitä, että koulutuksia oli vain kaksi.

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median koulutukseen osallistuneet toivoivat koulutukselta paljon ja hyvin erilaisia asioita. Eniten toivotut aiheet käsittelivät viestintää (mitä kannattaa julkaista, milloin ym.) ja analysointia (mikä toimii ja mikä ei, mitä kannattaa tehdä jatkossa). Koulutuksesta haluttiin lisäksi konkretiaa sosiaalisen median suunnitteluun toimintasuunnitelman laatimisen muodossa. Osallistuneet yrittäjät kokivat hallitsevansa sosiaalisen median yrityskäytössä kohtalaisesti ja antoivat omille taidoilleen keskimäärin kouluarvosanan 6½. Lisäksi yrittäjiä kiinnosti se, miten asiakkaat löytävät heidän sosiaalisen median sivunsa tai kotisivunsa ja miten siihen voi yrittäjänä vaikuttaa. Maksettu mainonta sosiaalisessa mediassa tuotti myös kysymyksiä. Lisäksi haluttiin ylipäätään varmuutta sosiaalisessa mediassa toimimiseen tiedon muodossa. Haastetta koulutuksen järjestämisessä tuotti se, kuinka erilaiset lähtökohdat osallistujilla oli.

Some-koulutukseen osallistuneilta kerättiin palautetta sähköisen lomakkeen avulla (vastaajia 9 kpl). Palautekyselystä selvisi, että koulutus vastasi osallistujien odotuksiin kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat olisivat halunneet vielä enemmän konkreettista suunnittelua ja esimerkkitapauksia, niin sanotusti likaamaan kätensä. Toivomuksena oli myös tiivistää koulutusta ja tehdä siitä informatiivisempi erilaisten vinkkien muodossa. Osallistuneet arvioivat keskimäärin, että he voivat hyödyntää koulutuksen antia omassa yritystoiminnassaan kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat kuitenkin saivat erilaisia oivalluksia ja ideoita koulutuksessa.

Yhteenvetona koulutukset onnistuivat hyvin. Molemmista aiheista kaivattiin lisää koulutuksia ja tietoa. Osallistujat myös pitivät enemmän konkreettisesta toiminnasta ja tekemisestä, kuin pelkästä luentomuotoisesta tilaisuudesta. Palautteiden perusteella osallistuneet yrittäjät saivat lisää rohkeutta tehdä sosiaalisen median markkinointia sekä käsitellä kuvia yrityskäyttöönsä. NYT!-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen nettisivuilla.

Kirjoittaja

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Anna Mäkelä

Viittausohje

Mäkelä, A. 2017. ICT-alan täydennyskoulutus naisyrittäjille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/ict-alan-taydennyskoulutus-naisyrittajille/

Winnowate – yrittäjyyttä ja teknologiavalmiuksia kehittämään

18.12.2017Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Uudistava oppiminen, YrittäjyysLAMKpub

Syksyllä 2017 ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankkeessa toteutettiin Winnowate-leiri naisyrittäjille ja LAMKin naisopiskelijoille. Winnowate-leiri oli tämän ESR-rahoitteisen hankkeen konkreettinen toimenpide, ja sen tavoitteena oli saattaa yhteen yrittäjiä ja opiskelijoita teknologisten ratkaisujen äärelle. Olosuhteet joissa opiskelijoiden uudet, tuoreet näkemykset ja osaaminen sekä yrittäjien tarpeet kohtaavat, ovat usein hyvinkin hedelmällisiä. Tätä oli myös Winnowate-leiri. Tämä artikkeli käsittelee Winnowate-leirin toteutusta sekä siitä johdettua leiri-mallia.

Kirjoittaja: Tarja Keski-Mattinen

Miksi alueellista kehitystyötä?

AMK-lain mukaan ammattikorkeakoulujen tulee opetuksen lisäksi harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää soveltavaa TKI-toimintaa (AMK-laki 2014). Tämän lakiin pohjautuvan velvoitteen lisäksi ammattikorkeakoulujen toimintaan vaikuttaa vahvasti yhteiskunnan muutos. Mm. Arene (2017) on selvittänyt, miten ammattikorkeakoulut vastaavat toiminnassaan yhteiskunnan tarpeisiin. Selvitystyön tuloksena todetaan, että TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa pohjautuu vahvaan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. Toiminta on avointa, käytännönläheistä ja ratkaisukeskeistä.

Myös OECD:n Suomea koskevassa raportissa todetaan ammattikorkeakoulujen merkittävä rooli elinkeinoelämän ja aluekehityksen edistämisessä. OECD:n raportissa ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan liittyvistä haasteista mainitaan mm. kansallisten T&K-toimintaan luotujen työkalujen ja rahoitusvälineiden vähyys sekä pk-yritysten matala osallistumisaste T&K-toimintaan. (TEM 2017, 12, 38)

Näistä lähtökohdista myös ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankeidea syntyi (LAMK 2017). Suomessa on selkeä tarve saattaa naisia teknologia-osaamisessa ja -ajattelussa uusille poluille. Naiset kokevat usein uuden teknologian hyödyntämisen hankalana, ja pahimmillaan välttelevät käyttöönottoa. Hankkeen keskeinen idea oli avata näkökulmia niin ikään opiskelijoille kuin myös ICT- ja muiden alojen naisyrittäjille.

Hankkeessa toteutettiin kolme eri toimintamallia: NYT! heti mulle kaikki digitalisaatiosta, NYT! lähti yritys kasvuun ja NYT!Winnowate!. Ensimmäisessä toteutettiin ICT-alan koulutusta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, ja toisessa ICT-alan täydennyskoulutusta naisyrittäjille.

Ennakkokyselyjen ja tarvemäärittelyn pohjalta kolmannen toimintamallin eli Winnowate-leirin aihepiiriksi muodostui digiosaaminen. Erityisesti viestinnän ja markkinoinnin tarpeet nousivat vahvasti esille. Moni naisyrittäjä kokee SoMe-kanavien hyödyntämisen ongelmalliseksi. Heillä ei esimerkiksi ole suunniteltua SoMe-toimintamallia tai -kanavien käyttöönotto koetaan hankalaksi. Naisten kiinnostuksen kohde vastaa vuoden 2016 Digibarometrin mukaisia tuloksia (Kaupan liitto ym. 2016, 40).

Winnowate-leiri

Tarvelähtöisen Winnowate-leirin pääteemaksi muotoutui tunnetuimmat sosiaalisen median kanavat (Facebook, Twitter ja Instagram) ja niiden tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Leirin toteuttajien tavoitteena oli jakaa käytännön läheistä tietoa ja osaamista SoMen mahdollisuuksista liiketoiminnassa. Mukaan leirille saimme naisyrittäjiä eri toimialoilta, ja opiskelijoita LAMKin muotoilun, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn ohjelmista. Lähtökohdiltaan tämä ryhmä oli ihanteellinen, mutta myös haasteellinen. Sekä yrittäjissä että opiskelijoissa oli eri näkökulmien ja osaamistason edustajia. Selkein haaste tässä ryhmässä oli kuitenkin tarvekirjon runsaus. Miten toteuttaa leiri, jossa kaikille osallistujille voidaan tarjota uutta, arvoa tuottavaa tietoa ja osaamista?

Vierumäen urheiluopistolla toteutetun leirin lähtökohtana oli saattaa osallistujat yhteen siten, että ulkopuoliset tekijät eivät häiritsisi fokusoitumista käsiteltävään aiheeseen (kuva 1). Luennoitsijana leirillä oli Digiyrittäjä ja SoMe-valmentaja Karoliina Behm. Hän keskittyi esityksessään Facebookin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Fasilitaattorina toimi Elina Arasola, vastaten toiminnan sujuvuudesta ja pitäen kaksipäiväisen leirin ohjelman mukaisena.

Kuva 1. Osallistujien esittäytyminen

Kuva 2. Digiyrittäjä ja SoMe-valmentaja Karoliina Behm

Leirin onnistumisen kannalta seuraavat tekijät olivat ensisijaisen tärkeitä:

Sisällöllinen tarjonta on laadukasta ja se vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita.
Toiminnallisissa osuuksissa haetaan ratkaisuja ongelmiin ja/tai konkreettisesti tehdään olennaisia asioita tarvelähtöisesti.
Tiedolliset ja toiminnalliset osuudet vuorottelevat loogisessa järjestyksessä, ja ajallisesti sopiva jaksoina.
Tilaisuuden fasilitointi on rentoa, jämäkkää, aiheessa pysyvää ja siihen palauttavaa, motivoivaa, valmentavaa sekä kokoavaa.
Samasta aihepiiristä tai ongelmasta kiinnostuneet ryhmitellään erillisiin pienryhmiin.
Leiriltä saatu tieto ja osaaminen ovat osallistujien toiminnassa leirin jälkeenkin.

Saatujen palautteiden perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä. Sekä yrittäjät että opiskelijat kokivat saaneensa leiriltä uutta ja hyödyllistä tietoa sekä osaamista. Yrittäjillä oli aikaa pohtia omaa yritystoimintaa, ja mitä lisäarvoa SoMe voisi saada. Opiskelijoille tilaisuus antoi mahdollisuuden tutustua yrittäjien liiketoimintaan ja yrittäjyyteen. Tarvepohjaisten keskustelujen lisäksi pureuduttiin käytännön kysymyksiin ja mm. työstettiin konkreettisia aiheita, kuten Facebook-sivuja (ks. kuva 3).

Kuva 3. Elina Arasola ohjaamassa pienryhmää Facebook sivujen toteuttamisessa

Leiri-mallin hyödyntäminen

LAMKissa malli soveltuu hyvin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa toteutettaviin hankkeisiin ja projekteihin. Myös opintojaksoille malli soveltuu, jos niihin sisältyy elinkeinoelämän toimeksiantoja.

Leiri-malli on toimiva, kun halutaan kustannustehokkaasti ja nopeasti tuloksia rajatun aihepiirin sisällä. Malli on toimiva myös silloin, kun osallistujat ovat osaamiseltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia. Aluksi muodostetaan yhteinen näkemys siitä, miksi ollaan yhdessä, ja mitä ollaan tekemässä. Lisäksi osallistujien tietyn tasoinen luottamus toisiinsa on saavutettava, että päästään työstämään varsinaista aihetta, ja että saadaan aikaan myös tuloksia (ks. kuva 4).

Kuva 4. Pienryhmätyöskentelyä

Sosiodynaamisesti tarkastellen laadukkaan leiri-mallin prosessi on seuraava:

Kokoontuminen osallistujille oman toimintaympäristön ulkopuoliseen paikkaan.
Tutustuminen osallistujiin, ja siihen miksi kukin on mukana.
Osallistujien tarpeiden ja toiminnallisen tahtotilan selvittäminen.
”Ice break” -aktiviteetti, ja pienryhmien muodostaminen
Aihepiiriin käsittely: teoria ja toiminnallinen osio vuorottelevat johdatellen syvemmälle aiheeseen.
Yhteenveto siitä, mitä on saavutettu, ja mitä edetään leirin jälkeen.

Tämä malli soveltuu parhaiten lyhytkestoiseen, lähinnä muutaman päivän mittaiseen tapahtumaan.

Yhteenveto

Hyvällä suunnittelulla, onnistuneilla asiantuntijavalinnoilla sekä sujuvalla ohjelmalla saavutetaan laadukas lopputulos. Leiri-malli tuottaa osallistujille nopeasti ja joustavasti konkreettisia tuloksia, ja mahdollistaa riittävän ajallisen keston (1) tarvelähtöisten kysymysten ja ongelmien kartoittamiseen ja pohdintaan, (2) erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja -mallien suunnitteluun ja arvioimiseen sekä (3) tarvittaessa pienimuotoisten toteutusten suunnitteluun ja konkreettiseen tekemiseen.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

Arene. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta – Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa koskeva rakenteellisen kehittämisen selvitys. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://arene.fi/sites/default/files/PDF/2017/TKI-RAKE/Innovaatioita%2C%20kehitt%C3%A4mistoimintaa%20ja%20tutkimusta_painojulkaisu_23032017.pdf

Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus &
Verkkoteollisuus. 2016. Digibarometri. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/digibarometri-2016.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nyt/Sivut/default.aspx

TEM. 2017. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017. Kokonaisarviointi ja suositukset (epävirallinen suomennos). [Verkkodokumentti]. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2017. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80084/TEMjul_25_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1

Kirjoittaja

Tarja Keski-Mattinen toimi asiantuntija ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankkeessa. Hän toimii Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja on erikoistunut digitaalisten palveluiden suunnittelu- ja kehitystyöhön toimien sekä TKI- että opetustehtävissä.

Julkaistu 18.12.2017

Valokuvat: Tarja Keski-Mattinen

Viittausohje

Keski-Mattinen, T. 2017. Winnowate – yrittäjyyttä ja teknologiavalmiuksia kehittämään. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/winnowate-yrittajyytta-ja-teknologiavalmiuksia-kehittamaan/