Aihearkisto: Yrittäjyys

Opening municipal data in the city of Lahti

The city of Lahti decided to open up their data for public use. The biggest challenge was to identify the datasets that will encourage the local community to use the city data to develop new business ideas. This article presents suggestions of which datasets the city of Lahti should make publicly available. Also presented are the most efficient means of defining and modifying said datasets.

Authors: Lenka Zatkova and Sariseelia Sore

Open Data

Data is the basic element of human knowledge. The value of data is in its potential to generate information, understanding and wisdom. (Kitchin 2014, 12.)  The knowledge becomes open if anybody can access, use, modify or share it (Open Knowledge International 2017b). Data is considered to be open when it is available under an open licence, which gives permission to republish the data, sell products or services based on the data and to create new content using the data free of charge (Open Data Institute 2017).

The main idea of opening public data is to increase its value by its usage. Open public data enhances transparency, citizen participation, collaboration and innovations. (Chignard 2013.)

Municipal Open Data and Entrepreneurs

Opening up municipal data for commercial use promotes local entrepreneurship. The objective of cities is to open up as many municipal datasets as possible. The decision about which datasets should be opened depends on their potential value for local entrepreneurs. Entrepreneurs use the data mostly for app development or providing online, analytical, consultancy or training services. (Halonen 2012, 86 -87.)

A demand-based approach is the best to identify the entrepreneurs’ needs for open data (Conradie & Choenni 2014, 14). First, the owner of the data informs what data can be published and after that, the utilisers of the data come up with ideas about its practical applications (Conradie & Choenni 2014, 14; Moneo 2016).

Identification of Needs for Municipal Open Data in Lahti Region

During the research process there were three different approaches used to identify the needs for municipal open data in Lahti Region (Zatkova 2017). First, the companies were asked in a survey about their needs for municipal open data. Considering the early phase of the project, their answers had to be interpreted within the context of their awareness of open data. Keeping in mind that the awareness of open data could turn out to be low, another two approaches were deemed necessary. Firstly, the analysis of the experiences of other Finnish cities who have already opened some datasets. Secondly, the evaluation of recent trends in the business ideas of local start-ups using municipal open data.

A sample of 40 companies providing products or services in the Lahti area revealed their preferences in a survey. They could choose the datasets from a list, as well as suggest their own datasets. The outcomes of the survey are presented below.

The awareness of open data varied greatly among the companies in the sample. Only 25 % claimed to understand the concept and besides knew how they could use the municipal data if opened. The requirements of this group were considered the most relevant as they base on existing needs.

Familiarity of the open data concept by rest of the companies turned out low. Those companies didn’t come up with any business ideas exploiting municipal open data either, but they showed preliminary interest in some datasets. However, the relevancy of such interest is considered limited for purposes of decision-making by the city.

Datasets Desired by Companies with Existing Business Ideas

The most desired datasets by the companies with existing business ideas are closely related to buildings, construction and housing. The exact number of companies per category is shown in figure 1.

Figure 1. Municipal datasets desired by the companies with existing business ideas (Zatkova 2017)

The companies also came up with their own ideas of datasets that would support their business ideas. They suggested that the city should publish the energy savings targets for construction projects, and the energy strategy of the city of Lahti.

The field of energy savings appeared repeatedly also in business ideas among the start-ups that have been established in Lahti area in last four years (Business Development Manager 2017).

Datasets Desired by Companies without Existing Business Ideas

The companies without business ideas related to municipal data assume that access to city data could enhance development of their businesses. Their business areas influence their preferences. The most desired datasets by these companies are shown in figure 2.

Figure 2. The most desired municipal datasets by the companies without a business idea (Zatkova 2017)

The datasets are mostly general and usable by any kind of company, for example, business listings, population data or public bodies’ decisions. Besides these categories, the companies require datasets related to buildings, construction and housing.

The companies suggested also publishing data regarding the repair and construction of public buildings, annual plans and the budgets of the technical board and traffic in the city centre (including pedestrians).

Experiences in other cities reveal municipal datasets that are frequently used by other parties. There is a big chance that the same datasets could work also for the city of Lahti. The most relevant datasets include public transportation, traffic, parking information, geospatial data, city services and events. (Development Manager 2017)

The Importance of Cooperation

Experiences in other cities in Finland confirm that the city has to initialize the discussion on open city data, show a real commitment and be responsive towards citizens. Demand for datasets has to be developed in communication with companies, researchers, students and developers. The best way to do it is to take an iterative and cooperative approach supported by, for example, meetups, hackathons and competitions. The city should also be engaged in existing communities in social media. (Development Manager 2017). The involvement of the regional development organisation Ladec is indispensable in all these activities.

Figure 3. Opening up municipal datasets in cooperation with local community (Zatkova 2017)

Figure 3 illustrates recommended stages of the process of opening municipal datasets. The process is iterative. After a dataset is published, it must be regularly updated and, if required, modified.  (Development Manager 2017)

Conclusion

The decision about the municipal datasets to be opened has to be based on real needs. The initial phase of the municipal data opening project in city of Lahti can be supported by the data collected from local companies in spring 2017.  Communication with other cities experienced in the open data issues, would also be very valuable. However, constant cooperation with local community seems to be the most essential part in specifying municipal open datasets. It is also a necessity, after the data has been opened, to regularly in close cooperation with the open data utilizers to discuss requirements for updates and modification of the open datasets.

References

Business Development Manager. 2017. Ladec Oy. Interview 22 February 2017.

Chignard, S. 2013. Paris Innovation Review. [Cited 11 May 2017]. Available at: http://www.paristechreview.com/2013/03/29/brief-history-open-data/

Conradie, P. & Choenni, S. 2014. On the Barriers for Local Government Releasing Open Data. Government Information Quarterly. [Electronic journal]. Vol. 31, S10-S17. [Cited 12 May 2017]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/261989071_On_the_barriers_for_local_government_releasing_open_data

Development Manager. 2017. Tredea Oy. Email correspondence. Recipient Zatkova, L. Sent on 9 March 2017.

Halonen, A. 2012. Being Open About Data: Analysis of the UK open data policies and applicability of open data. [Online document]. London, United Kingdom: Finnish Institute in London. [Cited 12 May 2017]. Available at: http://finnishinstitute.cdn.coucouapp.com/media/W1siZiIsIjIwMTYvMDgvMjUvMDkvMzgvMjEvZGQyOGQ5MTUtY2Q4YS00N2U0LWEyZTAtM2FiOWUxN2M0Njc2L2JlaW5nIG9wZW4gYWJvdXQgZGF0YS5wZGYiXV0/being%20open%20about%20data.pdf?sha=cad600352a6ffb0b

Kitchin, R. 2014. The Data Revolution: Big Data, Open Data, Data Infrastructures & Their Consequences. London, United Kingdom: SAGE Publications.

Moneo, A. 2016. International Open Data Conference 2016. [Cited 12 May 2017]. Available at: http://opendatacon.org/five-strategies-enact-municipal-open-data-policy/

Open Data Institute. The Open Data Institute. [Cited 4 May 2017]. Available at: http://theodi.org/guides/publishers-guide-open-data-licensing

Open Knowledge International. Open Definition. [Cited 4 May 2017]. Available at: http://opendefinition.org/od/2.1/en/

Zatkova, L. 2017. Municipal Open Data and Regional Development. Identification of Open Datasets of City of Lahti. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 2 June 2017]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910900 

 Authors

Lenka Zatkova has studied Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in June 2017.

Sariseelia Sore works as a Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Published 8.6.2017

How to avoid relationships dissolution between sellers and buyers?

The sphere of marketing has experienced dramatic changes. Nowadays marketing varies remarkably from marketing of 50 years ago. Starting from customer marketing in 1950s and followed by industrial marketing, non-profit and service marketing, relationship marketing finally took its place in 1990s. In the following article the main factors that affect seller-buyer relationships as well as factors that cause relationships dissolution between the two parties are discussed. Moreover, recommendations how and why to maintain long-term relationships are given.

Authors:  Anastasiia Krokhina and Minna Porasmaa

Definition of relationship marketing

Relationship marketing (RM) represents the new phase in marketing world. Coming from transactional marketing with attention to actual purchases, relationship marketing went one step further. In relationship marketing world, special attention is paid to end users. (Krokhina 2017.) In other words, the customer is the starting point of all operations. Therefore, utilizing RM strategies companies try to build reliable and long-term seller-buyer relationships. Instead of searching for new customers, companies try to listen to the opinions of their customers and to satisfy them. (Buttle 1996, 1-28.)

Dissolution

Dissolution represents the end of seller-buyer relationships. According to Dwyer, Schurr and Oh (1987), not all the relationships lead to mutual interdependence and trust. Furthermore, even well-established relationships might break up due to different reasons. These reasons may vary a lot from one situation to another. However, there are several important aspects to pay attention to in order to avoid relationships dissolution.

According to Demers (2016), there are 10 reasons why customers break up seller-buyer relationship. As presented in Figure 1, the most common reasons are closely linked with the price of the services/products, the value the customers gain, the attitude towards them and competition. Regarding prices, some companies may originally try to attract the customers with a temporary decline in prices, and once customers are gained they raise up the prices. This is an example of a so-called price trap. Many buyers fall into such traps and decide to break up relationships afterwards. Another reason addresses the problem of received value. All in all, both sides of interaction start the relationships keeping in mind the value that they might gain. Therefore, in case the customers do not receive the expected benefits, the dissolution is very likely to occur.

Figure 1. Reasons of dissolution (Demers 2016)

One more important reason is the sellers’ attitude towards the customers. In any kind of situation, even the most unexpected and unpleasant, sellers and buyers should stay calm and be respectful. Sometimes one minor situation might break up even long-term relationships. Finally, competition also plays an important role when it comes to dissolution problems. Customers have the freedom of choice and they might decide to try something new of other companies or even switch to another company on a permanent basis.

Summing up, there are a lot of cases that may cause a break up of relationships. Moreover, reasons of dissolution vary a lot from minor to very serious problems. This raises a question: What can be done to save the relationships from dissolution?

Ways of Avoiding Dissolution

It is crucially important to understand your customers. Having an image of what your customers are like and what they want, helps to treat them respectively. Moreover, different customers bring different value to companies. (Kong 2006.) Some of them often make small purchases, whereas others rarely buy something, but in case they do, it is something expensive. Thus, they all bring value to companies but the value varies in time spans, amount and frequency.

By understanding your customers it is easier to avoid break ups of relationships. However, there are a few more important issues to take into consideration.

The first thing to be paid attention to is customer satisfaction. The fact of keeping customers unsatisfied with prices/products/services is the most probable cause of relationships dissolution. (Egan 2011, 127-137.) Customer satisfaction depends on customers’ expectation. For example, if the quality of service they get is higher than what they expect or on the same level, then they are satisfied. On contrary, if the quality is worse rather than what is expected, the customers remain unsatisfied. Thus, a way to avoid dissolution of relationships is to care about and to be interested in your customers and their satisfaction when you execute your activities.

The second advice how to avoid the break up of relationships is getting closer and personal with your customers. Having emotional connections people tend to trust each other more. Furthermore, getting personal with customers bring the relationships to a new level. (Malone 2015.) It means that the purchase is no longer just an exchange of goods and money but it is also complemented by positive emotions. People are willing to come to such a place over and over again. Moreover, it is much harder to leave something you got used to and have personal linkage to – you would rather try to solve any potential problem.

The third recommendation is to organize loyalty programs. In order to be committed to a company, a customer should understand the benefits s/he will get. However, the same benefits are not enough to keep customers for a long time. Loyalty programs help a lot in maintaining reliable, long-lasting seller-buyer relationships. (Butscher 2002, 31-50.) In addition, loyalty programs make customers feel special. That is what needed in order to keep the customers and to maintain the competitive edge over the competing companies.

To sum up, relationship marketing deals with creating value for customers and receiving value in return for a long period of time. Even though RM is fully focused on customers, sometimes seller-buyer relationships might lead to a dissolution stage at some point of the relationships. Moreover, there are a number of reasons for this. However, it does not mean that the break up of relationships is unavoidable. Listening to customers and working with them in cooperation helps to avoid dissolution.

References

Butscher, S. 2002. Customer Loyalty. Programs and Clubs. 2nd edition. Aldershot: Gower Publishing Limited.

Buttle, F. 1996. Relationship marketing. Theory and practice. London: Paul Chapman Publishing Ltd.

Demers, J. 2016. The Most Common 10 Reasons Clients Leave. Entrepreneur. [Electronic magazine]. [Cited 10 May 2017].  Available at: https://www.entrepreneur.com/article/272978

Dwyer, R., Schurr, P., Oh, S. 1987. Developing Buyer-Seller Relationships. New York: American Marketing Association.

Egan, J. 2011. Relationship Marketing. Exploring Relational Strategies in Marketing. 4th Edition. [Electronic book]. Harlow: Pearson Education Limitied. [Cited 13 May 2017]. Available at: http://www.ssnpstudents.com/wp/wp-content/uploads/2015/02/Relationship-MaRketing.pdf

Krokhina, A. 2017. Relationship Marketing. Developing Seller-Buyer Relationships. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 7 May 2017]. Available at: http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/125389/Krokhina_Anastasiia.pdf?sequence=2

Kong, C., M. 2006. Relationship Marketing in a Globalised World. Kuala Lampur: Utusan Publications & Distributors SDN BHD.

Malone, C. 2015. It is time to get personal with your customers again. Fidelum Partners. [Cited 14 May 2017].  Available at: https://fidelum.com/insights/its-time-to-get-personal-with-your-customers-again/

 Authors

Anastasiia Krokhina has studied International Business at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in the end of May 2017.

DSc. (Econ. And Bus. Adm.) Minna Porasmaa works as a Senior Lecturer at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Published 29.5.2017

Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla

Kiertotalouden merkitys on viime vuosina korostunut merkittävästi. Raaka-aineita ja materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Aiemmin hyödyttömiksi koetuille materiaalivirroille on pyritty löytämään uusia käyttökohteita. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen on oleellinen osa huomisen liiketoimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään hevosenlannan hyödyntämistä energianlähteenä. Energiakäytön myötä lannalle voidaan löytää uusia käyttökohteita. Lanta on ollut sitä tuottaneille talleille tähän asti usein kuluerä. Energiakäytössä siitä voi olla mahdollista muodostua kuluerän sijaan tulonlähde.

Kirjoittajat: Rita Nurminen ja Sami Heikkinen

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu Päijät-Hämeen talliyrittäjien mielestä tarpeellinen, sekä minkälainen olisi kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu. Toimeksiantajana toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hanke, jonka kanssa yhteistyössä ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin. Tutkimus perustuu viitekehykseen, jossa käsitellään hevostaloutta, kiertotaloutta ja palveluliiketoimintaa. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kahden kyselytutkimuksen avulla. Tulosten perusteella on kehitetty malli hevosenlannan hyötykäytöstä energiantuotannossa service blueprint -työkalun avulla.

Suomessa on noin 75 000 hevosta, ja määrän oletetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Myllymäki, Särkijärvi, Karppinen, Kumpula, Virkkunen 2014, 5.) Maaseudulla hevosenlannan loppusijoitusta ei yleisesti koeta ongelmaksi, koska hevosenlanta voidaan hyödyntää maanparannusaineena pelloilla. Hevosharrastuksen suosion nousun myötä hevosten sijoittuessa yhä enemmän taajama-alueille, lannan loppusijoitus koetaan taajama-alueen talleilla kuitenkin haastavaksi. (Laitinen & Mäki-Tuuri 2014, 11; InnoHorse 2014.)

Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden periaatteita noudattaen

Kiertotaloudessa ei pyritä pelkästään jätteiden synnyn minimointiin, vaan siihen, että teollisuuden ylijäämämateriaalit ja sivuvirrat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman kattavasti seuraavan toimijan toimesta (Arponen, Granskog, Pantsar-Kallio, Stuchtey, Törmänen, & Vanthournout 2014). Suurin osa teollisuuden tuotantoketjuista on vielä lineaarista mallia, jossa seurataan ota – valmista – kuluta – hävitä -mallia. Teknologian kehitys ja luonnonvarojen niukkuus ajavat kuitenkin kehittämään uusia toimintatapoja kiertotalouden mallin mukaisesti. (Export Leadership Forum 2015.)

Useamman yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa toisiaan täydentävät yritykset hyödyntävät tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, energiaa ja palveluita, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu arvokkaaksi tuotannon tekijäksi teollisessa symbioosissa. (Sitra 2016.) Kiertotalous ja teolliset symbioosit perustuvat vihreiden arvojen ohella kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa jäte, tähteet tuotannon sivuvirrat ja muut ylijääneet materiaalit jalostetaan rahaksi. (Perko 2014.)

Teollisten symbioosien pohjalle rakentuvissa liiketoiminnan ekosysteemeissä tuotetaan myös suurempaa lisäarvoa käyttämällä vähemmän luonnonvaroja kuin perinteisissä teollisuuden arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa energian ja veden kulutusta sekä pienempiä jätemääriä. (Sitra 2016.) Symbioosien ansiosta kaikki käytetyt ja ylijääneet raaka-aineet saadaan takaisin tuotantoon ja ravinteet turvallisesti ravintoketjuihin. Näin syntyy suljettuja kiertoja, joissa pyritään siihen, ettei mitään menisi hukkaan, ja joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja neitseellisistä raaka-aineista. (Perko 2014.)

Hevosenlannan hyödyntämiselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, niin materiaalina kuin energianakin. Erilaiset hyötykäyttövaihtoehdot tukevat uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotantotavoitteita, koska hevosenlanta itsessään on jo uusiutuvaa. (Lappeenranta University of Technology 2017.) Hevosenlanta sisältää raaka-aineena paljon energiaa, ja sitä voi myös puristaa käyttöä varten pelletiksi tai briketiksi. (Bioenergianeuvoja 2016.) Keskimäärin kahden hevosen tuottamalla lantamäärällä voi lämmittää yhden omakotitalon ympärivuotisesti (Fortum HorsePower 2016).

Hevosenlannan hyötykäyttöä on aiemmin rajoittanut tiukka lainsäädäntö, mutta Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskevan Euroopan unionin asetusmuutoksen hyväksymisen myötä 17.1.2017 hevosenlannan poltto mahdollistuu myös tavanomaisissa polttolaitoksissa. Lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia. Tämä poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista, mikä helpottaa uusien toimijoiden siirtymistä lannan polttoon. (Ympäristöministeriö 2017.) Hevosenlantaa voidaan hyödyntää muun muassa polttamalla, kaasuttamalla, biokaasuttamalla ja kompostoimalla (Hippolis 2016).

Kehittämisen menetelmät

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka on yksi tapaustutkimuksen keskeisemmistä tiedonkeruumenetelmistä (Hirsjärvi ym 2009, 193). Se soveltuu hyvin mielipiteiden ja taustamuuttujien selvittämiseen (Finnish Network of Living Labs 2012). Päijät-Hämeen alueen talliyrittäjiä lähestyttiin sähköpostitse kyselyllä, joka koski tallien lantahuoltoa. Kysely oli suunniteltu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hankkeen kanssa. Kysely lähetettiin 73:lle talliyrittäjälle, mutta vain 67 kyselyä tavoitti vastaanottajan. Kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä, ja kysely oli aktiivisena 9.8.2016 – 7.9.2016. Vastauksia saatiin 19, jolloin vastausprosentti oli 28%.

Service blueprintiä muodostettaessa havaittiin, että palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä varten tarvittaisiin vielä lisää tietoa asiakkaiden mielipiteistä, joten keväällä 2017 ensimmäiseen kyselyyn vastanneille lähetettiin vielä täydentävä kysely. Tähän kyselyyn vastasi 5 talliyrittäjää.

Service blueprint eli palvelumalli on palvelumuotoilun tekniikka, joka lähestyy asiakaskeskeisesti palveluinnovaatioita ja palveluiden kehittämistä (Inno-vointi 2017).  Blueprintin ideana on se, että yritykset pääsevät tarkastelemaan itseään ja toimintaansa asiakkaan näkökulmasta (Innokylä 2017). Palveluketju kuvataan toiminto toiminnolta kronologisessa järjestyksessä yli yrityksen eri alueiden rajojen (Tuulaniemi 2011, 210). Tämä todentaa sitä, että palveluprosessi ei ole sama palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla, vaan molemmissa on paljon toiselle näkymättömiä toimintoja (Innokylä 2017). Blueprintissä on käytössä useimmiten viisi peruselementtiä, jotka ovat: Käyttäjän toiminnot eli palvelutila, Front desk eli asiakaspalvelijan toiminnot, Back office henkilöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan näkökulmasta havaittavissa olevat asiat. (Inno-vointi 2017.) Kaavion täyttäminen aloitetaan prosessin ja asiakkaan segmentin määrittelyllä. Tämän jälkeen kaaviota aletaan täyttää asiakkaan toimintojen perusteella, ja sen jälkeen lisätään työntekijöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan havainnoimat asiat. (Innokylä 2017.)

Millainen palvelu vastaisi talliyrittäjien tarpeita?

Ensimmäisen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maaseudulla sijaitsevat tallit eivät koe lantahuoltoa ongelmaksi. He kertovat käyttävänsä lannan maanparannusaineena omilla tai naapureiden pelloilla. Lannan loppusijoitus ei myöskään tuota merkittäviä ylimääräisiä kuluja tai työtunteja. Kuitenkin tallit, jotka sijaitsevat lähempänä kaupunkia tai tallikeskittymissä, kuten Jokimaalla, kokevat lantahuollon kustannukset ja työmäärän liian suuriksi.

Palvelu, joka kehitettiin kyselyiden tulosten perusteella, perustuu siihen, että hevostalleilla syntyy lantaa, josta tallinpitäjien on päästävä eroon. Palvelun tuottaja taas pystyy hyödyntämään lannan energiantuotannossa, jolloin voidaan puhua teollisesta symbioosista. Palvelulle pyritään luomaan myös lisäarvoa erilaisin keinoin. Tulosten perusteella luotu palvelumalli on esitetty service blueprintin avulla (kuvio 1).

 

Kuvio 1. Palvelumallin service blueprint.

Kyselyn perusteella tallinpitäjät kokivat, että hevosenlannan hyötykäyttöpalvelulle olisi tarvetta Päijät-Hämeen alueella. Uudellamaalla toimiva Fortumin Horse Power hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu koettiin vastaajien mielestä liian kalliiksi, sekä huonona puolena pidettiin sitä, että kyseisessä palvelussa ainoana kuivikevaihtoehtona on puupohjaiset kuivikkeet, kuten kutterin puru. Tämän perusteella esimerkkipalvelua lähdettiin kehittämään siltä pohjalta, että asiakas voisi itse valita haluamansa kuivikkeen palveluun. Käytettävän kuivikkeen tulee kuitenkin soveltua metodiin, jolla lantaa hyödynnetään energiantuotannossa. Talliyrittäjät kokivat myös, että olisi hyvä, jos palvelu voisi toimia mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen avulla asiakas voisi itse määritellä ajankohdan, jolloin lantakuorma noudetaan. Sovelluksen avulla palvelua pystyisi muokkaamaan mieluisekseen reaaliajassa. Asiakas voisi myös itse valita, kerääkö hän lannat siirrettävään konttiin, vai jo olemassa olevaan lantalaan, joka tyhjennettäisiin. Palveluntuottajan kannalta siirrettävä kontti olisi helpompi logistisesti. Jos asiakkaalla on jo olemassa oleva lantala rakennettuna, hän voisi varastoida sinne esimerkiksi kuivikkeita. Asiakas voisi itse myös valita valmiiksi annetuista vaihtoehdoista lantalan tyhjennysvälin, sekä ajankohdan milloin tyhjennys tapahtuu. Tyypillinen noutoväli voi vaihdella kahdesta viikosta neljään viikkoon. Asiakkaalla tulisi olla myös mahdollisuus hyödyntää palvelussa syntyvää energiaa.

Vaikka palvelu pyörii suurimmaksi osaksi mobiilisovelluksen avulla, asiakkaaseen otetaan yhteyttä myös puhelimitse luotettavuuden luomiseksi. Palveluun kuuluu noin kahden kuukauden koeaika, jonka jälkeen solmitaan määräaikainen sopimus, jossa palvelun hinta perustuu sopimuksen kestoon. Pidempiaikaisella sopimuksella hinta on edullisempi. Asiakkaalle lähetetään tietyin väliajoin tyytyväisyyskysely, koska palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmaksi.

Palvelutodisteet ovat asiakkaalle näkyviä toimintoja, ja tulevat ilmi blueprintissä ylimmällä rivillä. Esimerkkipalvelussa palvelutodisteina toimivat esimerkiksi mainokset, allekirjoitettu sopimus, sekä asiakkaan vastaanottamat vahvistukset palvelusta. Tukitoiminnot ovat palvelua tukevat kanavat ja toiminnot. Näitä ovat esimerkiksi puhelin ja tietokone, jonka avulla asiakas käyttää palvelun sovellusta.

Tulosten hyödynnettävyys

Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt palvelumalli hevosenlannan hyödyntämiseksi. Palvelumallia voi sellaisenaan pilotoida käytännössä. Se tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia energianlähteitä ja samalla kasvukeskusten läheisyydessä sijaitseville hevostalleille keinon muuttaa entiset jätteet raaka-aineiksi. Onnistunut pilotointi voi johtaa palvelumallin laajempaankin käyttöönottoon.

Suomen energian tuotannosta n. 30 % on uusiutuvaa energiaa (Tilastokeskus 2009). Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tavoitteeseen uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2020 Suomen energian tuotannosta 38 % pitäisi tuottaa uusiutuvana energiana (Tilastokeskus 2009). Tämän tavoitteen saavuttaakseen Suomen täytyy löytää uusia energian tuotannon tapoja. Yksi uusi toimintatapa ei vielä riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan rinnakkain on kehitettävä useampia uusia malleja. Tämän tutkimuksen kautta syntynyt lähestymistapa voi olla yksi näistä. Sen liiketaloudellisia mahdollisuuksia täytyy vielä tutkia tarkemmin. Samoin ratkaisun suhteutumista syöttötariffeihin ja niiden vaikutusta kannattavuuteen on tarkasteltava erikseen. Näihin kysymyksiin täytyy etsiä vastauksia jatkotutkimuksen kautta.

Tällaisia uusia toimintamalleja tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan avulla entisistä ongelmista voidaan muodostaa uusia mahdollisuuksia.

 Lähteet

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitra 72 [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf

Bioenergianeuvoja. 2016. Hevosenlanta. Bioenergianeuvoja. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hevosenlanta/

Export Leadership Forum. 2015. Circular economy: from waste to wealth. Export Leadership Forum. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://blog.exportleadership.com/2015/11/04/the-circular-economy-from-waste-to-wealth/

Finnish Network of Living Labs. 2012. Kyselytutkimus. Finnish Network of Living Labs. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://fnoll.wordpress.com/2012/05/21/42/

 Fortum HorsePower. 2016. Lannasta energiaa. Fortum HorsePower. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.fortumhorsepower.fi/fi/palvelut/horsepower-luo-lannasta-energiaa/

Hippolis. 2016. Lannan biokaasutus eli mädätys. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/fi_manure/fi_good_practices/

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

 InnoHorse. 2014. Lannan varastointi. InnoHorse -tallityökalu. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/

Innokylä. 2017. Service blueprint. Innokylä. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://www.innokyla.fi/web/malli111516

Inno-vointi. 2017. Service blueprint. Inno-vointi.fi [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/kokeilu/service-blueprint

 Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. 2014. Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Lappeenranta University of Technology. 2017. Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet. Lappeenranta University of Technology. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.lut.fi/hevosenlannan-kestava-hyodyntaminen-ja-liiketoimintamahdollisuudet

Myllymäki, M., Särkijärvi, S., Karppinen, T., Kumpula, H., Virkkunen, E. 2014. Hevosenlannan hyötykäytön lisääminen, case Kainuu. Biojäte ja hepolanta –hankkeen selvityksiä 2/4. Luonnonvarakeskus: Jukuri. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485500/Hevosen%20lannan%20hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6n%20lis%C3%A4%C3%A4minen%20case%20Kainuu_final.pdf?sequence=1

Nurminen, R. 2017. Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/125387

Perko, S. 2014. Ei enää jätettä vaan isompia voittoja. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/ei-enaa-jatetta-vaan-isompia-voittoja

Sitra. 2016. Uutta liiketoimintaa teollisista symbiooseista. Teolliset symbioosit. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/teolliset-symbioosit

Tilastokeskus. 2010. Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/salatuo/2009/salatuo_2009_2010-09-29_tie_001_fi.html

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.

Ympäristöministeriö. 2017. Hevosenlannan poltto helpottuu. Ympäristöministeriö. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hevosenlannan_poltto_helpottuu(41857)

Kirjoittajat

Rita Nurminen valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta Palveluliiketoiminnan tradenomiksi keväällä 2017.

Sami Heikkinen, FM, KTM, toimii lehtorina ja Palveluliiketoiminnan vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 23.5.2017

Artikkelikuva: Pixabay: https://pixabay.com/p-1734143/?no_redirect

Viittausohje

Nurminen, R. & Heikkinen, S. 2017. Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/05/24/liiketoimintaa-hevosenlannasta-kiertotalouden-avulla/

Creative Commons -lisenssi

Pienyritykset toivovat asiantuntijaverkostoja

Lahden ammattikorkeakoulussa selvitettiin yksityis- ja pienyrittäjänaisten tarvetta ja halukkuutta verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään osana Katalyytti-palvelun pilotoinnissa, jossa naisten omistamille ja johtamille yrityksille tarjotaan liiketoiminnan kehittämistä tukevaa neuvonta- ja ohjauspalvelua.

Kirjoittajat: Sanna Lehtovuori, Lea Heikinheimo ja Ari Hautaniemi

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen”, jossa selvitettiin suomalaisyrittäjien tottumuksia ja kokemuksia verkostoitumisesta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli LAMKin ja HAMKin toteuttama ESR-rahoitteinen Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen –hanke (VVV). Tavoitteena oli selvittää, minkälaisten toimijoiden kanssa yrittäjät haluaisivat verkostoitua ja kokevatko he Internetissä toimivan verkostoitumispalvelun tarpeelliseksi. (Lehtovuori 2017.)

VVV-hankkeessa on rakennettu digitaalinen verkostoitumispalvelu Katalyytti.fi, jonka kohderyhmänä ovat etenkin naisyrittäjät, jotka toimivat usein yksin- tai pienyrittäjinä. Maksuttomaan palveluun voi liittyä esimerkiksi vinkkejä yrittäjyyteen hakevat opiskelijat, jo olemassa olevat yrittäjät, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan tai hakea kumppania yrittäjyyteen tai asiantuntijat erilaisista organisaatioista, jotka voivat omia verkostojaan hyödyntäen auttaa liiketoiminnan kehittämisessä. (Katalyytti 2016.)

Verkostoituminen kannattaa

Erityisesti pienyrittäjälle verkostoitumisesta on hyötyä. Yritysten välisen yhteistyön avulla yrityksen kasvu ja nopea uudistuminen voivat olla helpommin saavutettavissa, ja resurssien käyttö tehostuu. Verkostoitumisen auttaa myös saamaan yhä monimutkaisempia tuotteita markkinoille edullisesti ja nopeasti. (Vakaslahti 2004, 15-16.) Verkostotoiminnan hyötyjä yrityksille ovat myös kapasiteetin, uskottavuuden ja kustannussäästöjen lisääntyminen. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016).

Yleensä verkostoituminen tapahtuu tietoisesti, ja yhä useammin virtuaalisesti. Nuorille yrittäjille yhteisöllisen median verkostot voivatkin olla perinteisiä kokouksia luontevampi ympäristö. Avoimissa digitaalisissa verkostoissa kuka tahansa voi jakaa ideoita ja tietoa sekä myös hyödyntää niitä. (Satuli 2010, 25-26.) Kumppanuussuhteissa kolme tai useampi yritystä yhdistää voimavaransa, jolloin helpotetaan uusien tuotteiden saamista markkinoille ja myynnin kasvua. (Vakaslahti 2004, 17.) Kumppanuussuhteissa keskeistä on keskinäinen luottamus ja yhtenevä arvoperusta. (Ståhle & Laento 2000, 55.)

Vaatii ajatusta

Monet tutkijat ovat arvioineet suurimman osan verkostosuhteista epäonnistuvan. Verkostoituminen saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi jonkin julkisen tahon luomasta verkostoitumishankkeesta, joihin pk-yritykset osallistuvat miettimättä verkoston varsinaista hyötyä. Yhteistyö on voinut loppua viimeistään hankerahoituksen päättyessä. (Hakanen ym. 2007, 95, 97-98.)

Menestynyt verkosto onkin yleensä luotu omatoimisesti, yrityksen tavoitteista käsin. Onnistumista edesauttaa verkostostrategian luominen, jossa lähdetään kehittämään erilaisia ratkaisuja verkostoitumiseen. (Hakanen ym. 2007,80, 95, 97-98, 100-101) Toimivassa verkostossa yritykset ovat pärjääviä, kooltaan tasavertaisia ja sijaitsevat sopivalla etäisyydellä toisistaan. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016.) Erikokoisilla yrityksillä on erilaisia tavoitteita verkostoitumisen suhteen, mutta molemmat voivat hyötyä kumppanuuksista keskenään. Pienet yritykset hakevat esimerkiksi rahoitusapua, jakelukanavia, yhteistyötä markkinoinnissa tai lisäosaamista.

Suomalaisyrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä, joissa työntekijöitä on alle kymmenen (Komulainen 2016, 9). Varsinkin pienissä yrityksissä resurssit ovat rajalliset, jolloin yritysten välinen yhteistyö on järkevää (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016). Lisäksi on kannattavaa hyödyntää eri alojen asiantuntijapalveluita. Asiantuntijat ratkaisevat yrityksen kannalta vaikealta tuntuvia ongelmia ja antavat ratkaisuja (Lehtinen & Niinimäki 2005, 9,11.) esimerkiksi yhteistyöhön, ajankäyttöön tai markkinointiin. (Torppa 2013, 83-84.)

Joustava verkostoituminen plussaa

Tutkimusta varten lähetettiin satunnaisotannalla 350 yrittäjälle sähköinen kysely, johon vain 24 vastasi. Näistä suurin osa oli keski-ikäisiä, työelämässä pidempään olleita yksityisyrittäjiä, erityisesti naisyrittäjiä vaatetus- ja tekstiilialalta.

Tulosten perusteella yrittäjät toivovat verkostoituvansa eniten oman alan yrittäjien kanssa, mutta myös asiantuntijoiden, etenkin tietotekniikan ja kirjanpidon osaajien kanssa. Yrittäjät kokevat verkostoitumisen erilaisissa tapahtumissa toimivaksi, mutta ovat mahdollisesti myös halukkaita verkostoitumaan sähköisesti, mikäli siihen on hyvät puitteet.

Kyselyssä havaittiin, että yrittäjillä ei ole juurikaan kokemusta sähköisistä verkostoitumispalveluista. Verkostoitumista tapahtuu erilaisissa tapahtumissa ja tuttujen henkilöiden kautta. Lisäksi verkostoitumista tukevat vastaajien mielestä erilaiset yrittäjäjärjestöt. Suurin osa ei kokenut verkostoitumista hankalaksi, mutta kasvokkainen verkostoituminen nähtiin joskus ajankäytöllisesti haastavaksi. Voidaankin todeta, että maksuttomalla, sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla, aikaan ja paikkaan sitomattomalla Katalyytti-palvelulla olisi potentiaalia menestyä yrittäjien keskuudessa. (Lehtovuori 2017.)

Lähteet

Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat: menesty yhteistyössä. Helsinki: Edita Prima Oy.

Katalyytti, 2016. Kenelle se on tarkoitettu? [viitattu 22.11.2016]. Saatavissa: http://www.katalyytti.fi/kenelle-se-on-tarkoitettu/.

Komulainen, V. 2016. Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata. Norderstedt: Gordionpro Oy.

Lehtinen, U. & Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Porvoo: WSOY.

Lehtovuori, S. 2017. Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303937.

Satuli, H. 2010. Verkostoituminen on yrittäjän etu. Fennia Nro 4/2010 [viitattu 19.2.2016].

Ståhle, P. & Laento, L. 2000. Strateginen kumppanuus: avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan. Porvoo: WSOY.

Suomen Riskienhallintayhdistys 2017. Verkostoitumisen riskit ja niiden hallinta [viitattu 30.1.2017]. Saatavissa: http://www.pk-rh.fi/index.php?page=verkostoitumisen-riskit

Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum.

Vakaslahti, P. 2004. Jalosta liikesuhde kumppanuudeksi. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Sanna Lehtovuori valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta materiaalitekniikan insinööriksi keväällä 2017. Hän on erikoistunut tekstiili- ja vaatetustekniikkaan.

Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa materiaalitekniikassa sekä Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit YAMK –koulutuksessa.

Ari Hautaniemi toimii kehittämispäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.

Julkaistu 9.5.2017