Kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy työyhteisöissä ja se haastaa työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiudet ja –osaamisen. Sitä saat mitä jaat- hankkeessa pyrittiin lisäämään terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamista aktivoivien ja dialogisten menetelmien avulla.  Hankkeen tuloksena syntyi Kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteet ohjaamaan toimintaa työyhteisöissä.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Monimuotoistuvat työyhteisöt

Vähintään joka kolmannella Suomessa työskentelevällä on ulkomaalaistaustainen työtoveri –  myös Päijät-Hämeessä työyhteisöt monikulttuuristuvat entisestään tulevina vuosina (Bergbom ym. 2016).

Tämä tuo haasteita työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamiselle. Varsinkin kun Suomi osoittautui EU:n perusoikeusviraston syksyllä 2017 julkaistussa tutkimuksessa (EU-MDIS II 2017) yhdeksi Euroopan syrjivimmistä maista. Kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista joka neljäs oli kokenut syrjintää Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana. Toisen polven maahanmuuttajien kokemukset syrjinnästä olivat yleisempiä kuin ensimmäisen polven. Syrjintää koetaan työnhaussa, työpaikoilla ja julkisissa palveluissa. Yksi syy syrjinnän kokemuksen yleisyyteen on julkisen keskustelun negatiivisen asenteen lisääntyminen kaikkia maahanmuuttajia kohtaan vuosien 2015 ja 2016 turvapaikanhakijoiden runsaan määrän vuoksi.

Työyhteisön monimuotoistuminen saatetaan kokea uhaksi sen tähden, että uudet tulokkaat jo pelkällä olemassa olollaan häiritsevät vakiintuneiden toimintatottumusten mukanaan tuomaa vaivattomuutta. Kun totutut varmuudet ja toimintatavat järkkyvät ja monimuotoisuus tulee näkyväksi, syntyy työyhteisöissä helposti konflikteja. Monikulttuurista osaamista tarvitaan kulttuurisen monimuotoisuuden esille tuomiseen ristiriitaisuuksien ennaltaehkäisyssä ja ratkomisessa.

Sitä saat mitä jaat

Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen Sitä saat mitä jaat – Yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa yhtenä tarkoituksena oli monikulttuurisuusosaamisen lisääminen hankkeeseen osallistuneissa työyhteisöissä. Hankkeeseen osallistui 11 Lahden kaupungin terveysalan työyksikköä. Hankkeessa toteuttajina olivat Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan tekninen yliopisto LUT Lahti.

Monikulttuurinen osaaminen voidaan määritellä voimavaraksi, jonka avulla voidaan tehdä työtä monikulttuurisessa ympäristössä ottaen huomioon ihmisten kulttuuriset uskomukset, käyttäytyminen ja tarpeet. Tähän osaamisen muodostumiseen vaikuttavat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset tiedot ja taidot (Papadopoulos 2006), jotka jaetaan usein ns. Bloomin taksonomiaa soveltaen affektiivisiin, kognitiivisiin ja psykomotorisiin kompetensseihin. Monikulttuurinen osaaminen on siis paljon muutakin kuin vain tietoa eri kulttuureista. Siihen kuuluvat tietoisuus omasta kulttuurista, asenteet itseä sekä muita kohtaan ja tietämys työyhteisössä mukana olevien taustoista ja kulttuureista, sillä juuri kulttuuri säätelee tunteiden käyttöä ja asioiden ilmaisutapoja –  vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä. (Seppälä 2010.)

Hankkeen aikana työyhteisöissä toteutettiin erilaisia interventioita monikulttuurisuusosaamisen vahvistamiseksi. Näitä interventioita olivat tietoiskut eri kulttuureista ja yhdessä työyhteisöjen kanssa luodut yksikkökohtaiset toimenpide-ehdotukset monikulttuurisuusvalmiuksien ja –osaamisen lisäämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia olivat esim. pidempi perehdytysaika maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja selkokielen käyttö. Työyhteisöissä toteutettiin myös paneelikeskustelut monikulttuurisesta kohtaamisesta.

Kaikille työyhteisöille yhteisistä työpajoista yhden teemana oli monimuotoisuus. Tässä työpajassa toteutettiin case -työskentelyä monikulttuurisen kohtaamisen haasteista ja eduista. Lisäksi työpajassa osallistujat piirsivät sarjakuvia, jotka on julkaistu sarjana Tarinoita ruohonjuuresta ja asiaa työarjesta, yhteensä 9 sarjakuvalehteä. Sarjakuvissa osallistujat toivat esiin arjen haasteita ja kohtaamisia (kuva 1).

Kuva 1. Kokemus monimuotoisuuden haasteista työyhteisössä –sarjakuva. (Koskela ym. 2018)

Hankkeessa toteutettiin myös arviointikysely, johon vastasi 45 henkilöä. Vastanneista 33 katsoi hankkeen auttaneen ymmärtämään oman kulttuurin vaikutusta omaan toimintaan ja 34 katsoi hankkeen helpottaneen eri kulttuurien erityispiirteiden tunnistamista. Omien taitojen kohdata toisesta kulttuurista tuleva asiakas tai työtoveri tai opiskelija, 30 vastaajaa koki parantuneen hankkeen aikana. Vastaajista 25 koki hankkeen edistäneen keskustelua työyhteisössä kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista ja olleen avuksi kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä toimimiseen.

Kulttuurisen monimuotoisuuden työskentelyperiaatteet

Hankkeen aikana työstettiin työyhteisöjen ja esimiesten kanssa yhdessä Kulttuurisen monimuotoisuuden työskentelyperiaatteet, jotka koostuvat seitsemästä periaatteesta, joiden mukaan työyhteisöissä pyritään toimimaan.  Nämä periaatteet ovat:

1. Hyväksymme kulttuurisen monimuotoisuuden, erilaisuuden työyhteisössä ja arvostamme sitä rikkautena. Katsomme, että monimuotoisen työyhteisön avulla osaamme palvella monimuotoisia asiakkaita.
2. Näemme, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on annettavaa työyhteisöllemme ja jokainen työyhteisön jäsen voi olla kehittämässä työtämme.
3. Emme suvaitse syrjintää työyhteisössämme työtovereiden tai asiakkaiden taholta. Opettelemme tunnistamaan rasistisen, syrjivän ja epäasiallisen käyttäytymisen ja jos sitä havaitsemme, niin puutumme siihen.
4. Varaamme maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytykseen normaalia perehdytystä pidemmän ajan. Varmistamme, että maahanmuuttajataustainen työntekijä saa opastusta työhön säännöllisesti perehdytyksen jälkeenkin.
5. Avaamme maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle työpaikkamme menettelytavat – niin viralliset kuin epävirallisetkin.
6. Tunnistamme eri kulttuurien erityispiirteitä.
7. Käytämme selkokieltä maahanmuuttajataustaisen työntekijän kanssa kommunikoidessamme ja varmistamme, että viestimme on ymmärretty.

Monimuotoisuusbarometriin 2016 vastanneet henkilöstöalan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että toimivasta monikulttuurisuudesta on hyötyä työpaikoilla. Monimuotoisuus voi lisätä luovuutta ja innovatiivisuutta. Työyhteisö kykenee tarkastelemaan asioita, ilmiöitä ja työtehtäviä erilaisista näkökulmista. Myös osaaminen monipuolistuu ja asiakaspalvelu paranee –  monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua monimuotoiselle asiakaskunnalle. Myös työntekijöiden maailmakuva laajenee ja suvaitsevaisuus lisääntyy työyhteisöjen monimuotoistuessa kulttuurisesti. (Bergbom ym. 2016.) Tämän hankkeen yhteenvedon voikin tiivistää tähän erään hankkeeseen osallistuneen kommenttiin: ”Monimuotoisuus on rikkaus, vaikka se arjessa haastaa.”

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M., Airila, A. & Väänänen, A. 2016. Monimuotoisuusbarometri 2016 : Fokuksessa monikulttuurisuus ja osaaminen.  Helsinki: Työterveryslaitos.  [Viitattu 4.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-686-9 (PDF)

EU-MIDIS II. 2017. Second European Union Minorities and Discrimination Survey –  Main results. [Viitattu 4.12.2018]. Saatavissa: http://fra.europa.eu/en/publication/2017/eumidis-ii-main-results

Koskela, V., Laakso, H., Lappalainen, S., Martikainen, S-J., Oikarinen, T., Pekkarinen, S. & Pässilä, A. 2018. Tarinoita ruohonjuuresta ja asiaa työarjesta. Numero 7 /9 Yhteenkuuluvuus.  LUT Scientific and Expertise Publications. Raportit ja selvitykset – Reports No. 82. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa: http://lutpub.lut.fi/handle/10024/158674

Papadopoulus, I. 2006. The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence. Teoksessa: Papadopoulos, I. (toim.) Transcultural Health and Social Care. Development of cultural competent practitioners. Edinburg: Churchill Livingstone Elsevier. 7-24.

Seppälä, T. 2010. Kulttuurien välinen ammatillisuus työyhteisössä. Teoksessa: Seppälä T. (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Yliopistopaino. 61-67.

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään Kiina yhteistyössä sekä sieltä tulleiden opiskelijoiden tuutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/woman-person-desktop-work-aerial-3187087/ (CC0)

Julkaistu 11.12.2018

Viittausohje

Lappalainen, S. 2018. Monimuotoisuus on rikkaus, vaikka se arjessa haastaa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/11/monimuotoisuus-on-rikkaus-vaikka-se-arjessa-haastaa/