Kaupunki Nuorten Palveluna- projektissa käyttäjätutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nuoret arvostavat luontoa ja ovat huolissaan sen tulevaisuudesta. Nuorten on kuitenkin vaikeaa nähdä, miten omilla tekemisillä voisi vaikuttaa. Muutamat projektin kokeilut liittyivätkin siihen, millaisia vaikutuksia oman kuluttamisen muutoksella on ympäristöön.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Tonni lähti -kokeilu

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.

Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttäjätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Lahden kaupungin ympäristötoimen järjestämällä ympäristöviikolla syyskuussa 2017 teemana oli Luonto – Luonnostaan hyvä. Ympäristöviikolla eri tahot järjestivät ympäristöaiheisia tapahtumia ja tempauksia, kuten luontoretkiä, kierrätystapahtumia, luentoja tai vaikkapa siivoustalkoita. Lahden päätapahtuma oli 23.9 järjestetty ympäristökylä. Idea projektin Tonni lähti -kokeilun toteuttamisesta Ympäristökylässä valittiin keskusteluissa Lahden kaupungin ympäristötoimen edustajia tavatessa.

Lahden kaupunki ja LAMK ovat kehittäneet yhteistyössä Tonni lähti- kampanjan, jossa tavoitteena on edistää ihmisten tietoisuutta materiaalijalanjäljestään. Se herättää miettimään, miten omat arjen kulutustottumukset ja valinnat vaikuttavat ympäristöön. Nettisivuilta www.tonnilahti.fi löytyy materiaalijalanjälkilaskuri ja vinkkejä tonnin tiputtamiseen.

Projektin käyttäjätutkimuksessa havaittiin, että nuorilla on huoli maailman tilasta. Nuorilla on myös halua vaikuttaa, mutta ei välttämättä tietoa siitä, miten voisi omalta osaltaan sitä tehdä.

Somessa asioiden jakaminen on tyypillinen osa nuorten viestintää. Muun muassa meemit ja huumori herättävät kiinnostusta viestinnän välineenä. Erilaiset sovellusten käyttö on kohderyhmälle luontevaa ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa pääasiassa mobiililaitteilla.

Kokeilussa haluttiin testata seuraavia ennakko-oletuksia:

• Tonni lähti -mobiililaskuri madaltaa kohderyhmän kynnystä osallistua. Nuoret aktivoituvat kokeilemaan Tonni lähti -laskuria.
• Meemit ja huumori herättävät nuorissa positiivista kiinnostusta ja saavat jakamaan myös tietoa Tonni lähti -laskurista ja www.tonnilahti.fi -sivuista.

Jalkautuminen kaupungille

Haluttiin, että Tonni lähti- laskurista kertovat ja sitä kokeiluttavat nuoret aikuiset itse ja ”agenteiksi” saatiin 26 ympäristöalan opiskelijaa. He osallistuivat myös kokeilun ympäristöaiheisten meemien valintaan.

Kuvat 1-2. Ympäristöalan opiskelijat analysoivat hyvän meemin kriteereitä ja valitsivat kokeilua varten ympäristöaiheisia meemejä (kuvat: Kati Kumpulainen)

Valitut meemit tulostettiin ja kiinnitettiin pahveihin. Meemien alla oli myös Tonni Lähti -mobiililaskurin osoite http://niisku.lamk.fi/~footprint/ sekä nettisivujen osoite http://www.tonnilahti.fi/. Tarkoituksena oli, että jos nuori ottaa kuvan ja jakaa meemiä, samalla myös tieto Tonni Lähti -kampanjasta leviäisi.

Opiskelijoiden kanssa jalkauduttiin Lahden Ympäristökylän tapahtumaan. Heillä oli myös oman kierrätysaiheisten pelien peluuttamista, joten noin puolet opiskelijoista jalkautui kaupungille. ”Agentit” kulkivat 2 henkilön ryhmissä kertoen laskurista ja testauttaen sitä. He kertoivat lisäksi keinoja, joilla materiaalijalanjälkeä voi tiputtaa. Lisäksi he esittelivät meemejä ja innostivat jakamaan niitä.

Kuvat 3-4. Opiskelijat keräsivät Ympäristöviikon tapahtumassa nuorten mielipiteitä Tonni lähti -laskuriin ja meemeihin liittyen. (kuvat: Kati Kumpulainen)

Meemejä ja omien kulutustottumusten miettimistä

Ympäristökylän lauantaina tavoitettiin 37 nuorta, joiden keski-ikä oli 24 vuotta. Tavoitetuista naisia oli hieman yli puolet. Meemit herättivät tasaista kiinnostusta. Neljäsosa tavoitetuista otti kuvan meemeistä, mutta varmuutta niiden jakamisesta ei pystytty todentamaan. Meemeistä eniten kiinnostusta herättivät aiheet, joissa oli eläimiä tai maapallo.

Laskuria kokeili lähes 30 henkilöä, lopuilla oli kiire tai he eivät olleet siitä kiinnostuneita. Ne, jotka laskuria kokeilivat, kokivat se pääasiassa kiinnostavana ja miellyttävänä käyttää. Suurin osa kokeilleista halusi myös kuulla vinkkejä, miten omaa materiaalijalanjälkeä voi pienentää. Kokeilleiden kanssa syntyi aiheesta hyvää keskustelua ja kysymyksiä sekä omien kulutustottumusten miettimistä: ”Mitkä kodinkoneet lasketaan? Entä jos pidän kerran viikossa kasvisruokapäivän? Jos mä vastaan lentokone, niin varmaan tulee kauhein tulos.”

Kuva 5. Tonni lähti -kysymysten tuloksena näki arjen kulutuksen vaikutukset omaan materiaalijalanjälkeen (kuvat: Kati Kumpulainen)

Kokeilussa syntyneitä havaintoja:
-Jos kokeilu toistettaisiin, meemien kannattaisi olla sähköisessä muodossa, jolloin niitä jaettaisiin varmasti enemmän. Nyt meemit piti erikseen kuvata.
– Meemit vaihtuvat nopeasti. Osa tavoitetuista koki valitut meemit kankeina. Nuoret olivat mukana valitsemassa meemejä, mutta nuoria voisi pyytää myös itse tekemään meemejä. Viestinnän on ehdottomasti oltava nuorilta nuorelle, muuten sisältö voi tuntua teennäisiltä. Oikeantyyppiset meemit ovat hyvä tapa osana viestintää tavoittaa kohderyhmää.
– 16-20- vuotiaat kotona asuvat eivät välttämättä ajattele kulutustottumuksiaan ja energian käyttöään niin aktiivisesti, 20-30- vuotiaille omassa taloudessa asuville Tonni lähti- kysymykset ovat ajankohtaisempia.

Osa vastaajista osasi arvioida kulutustaan, mutta oli myös niitä, jotka yllättyivät korkeasta tuloksesta. Mobiiliversio oli hyvä tapa saada nuoret kokeilemaan laskuria ja herättämään ajatuksia omien toimien vaikutuksesta ympäristöön.

Kuva 6. Kaupungilla kohdattiin niin lapsiperheitä kuin nuorten aikuisten pariskuntia (Kuvat: Kati Kumpulainen)

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Oman kuluttamisen muutoksen vaikutus ympäristöön. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/oman-kuluttamisen-muutoksen-vaikutus-ymparistoon/