Alle kolmevuotiaana lapsen kielen kehityksessä on käynnissä nopean kehityksen vaihe. Lapsi kasvaa ilmein ja elein itseään ilmaisevasta vauvasta puhuvaksi kolmevuotiaaksi. Pieni lapsi tarvitsee ympäristönsä tukea kielen kehityksensä etenemiseen. Varhaiskasvatuksen kautta on mahdollisuus vahvistaa lapsen kielen kehitystä toteuttamalla laadukasta vuorovaikutusta sekä muokkaamalla oppimisympäristöjä vastaamaan lapsen ja lapsiryhmän tarpeita.

Kirjoittajat: Jenni Järvinen ja Helena Hatakka

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Varhaiskasvatus perustuu Opetushallituksen laatimiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018). Se on lakien ja asetusten rinnalla varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Kielten rikas maailma on yksi siinä mainituista viidestä oppimisen alueesta. Kielen avulla lapselle mahdollistuu oppiminen, vuorovaikutus toisten lasten ja aikuisten kanssa sekä itseilmaisu. Kielen kehitys on yhteydessä moniin kehityksen osa-alueisiin, kuten ajatteluun, muistiin, älykkyyteen, havaitsemiseen sekä puheeseen. (Nurmilaakso 2010, 31-32; Opetushallitus 2018.)

Suunnitelmallisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä on, että jokaiselle lapselle laaditaan lain edellyttämä varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan tulee kirjata lapsen vahvuudet, osaaminen, kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet. (Opetushallitus 2018.)

Pieni lapsi tarvitsee kasvun ja kehityksensä tueksi oppimisympäristön, joka vastaa hänen kehityksensä tarpeisiin. Ympäristön tulee antaa lapselle kielen kehityksen kannalta tärkeitä virikkeitä sekä sosiaalista vuorovaikusta. Varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön luomiseen. Oppimisympäristöt muokataan vastaamaan lasten yksilöllisiä ja koko ryhmän mielenkiinnon kohteita ja tarpeita. Yhteistyössä lasten kanssa suunniteltujen ja rakennettujen oppimisympäristöjen tulee tukea lasten terveen itsetunnon, oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. (Koivunen 2009, 179; Kunnari & Paavola 2012, 57; Opetushallitus 2018.)

Vuorovaikutuksellinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatuun. Laadukkaan vuorovaikutustilanteen syntymisessä oleellinen asia on aikuisen ja lapsen välinen katsekontakti. Aikuisen ja lapsen on oltava samalla tasolla vuorovaikutustilanteen onnistumiseksi. Pienen lapsen kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa on otettava huomioon lapsen kielen kehityksen vaihe ja vuorovaikutustilanteessa käytettävien sanojen tulee olla lapselle ymmärrettäviä. Hyvä vuorovaikutus vaatii aikuiselta sensitiivistä työotetta, jonka avulla hänellä on valmiudet vastata myös pienen lapsen sanattomiin viesteihin. (Koivunen 2009, 47-48; Opetushallitus 2018.) Aikuisen tapa puhua lapselle on merkityksellistä kielen kehityksen tukemisessa. Pienelle lapselle puhuttaessa lauseiden tulee olla selkeitä ja annettujen ohjeiden lyhyitä. Arjen sanoittaminen ja asioiden nimeäminen rikastuttavat lapsen kieltä, mutta liikaa puhuminen saattaa tuottaa lapselle hankaluutta saada puheesta selvää. (Korpilahti & Pihlaja 2018, 204.)

Suurin osa pienten lasten päiväkodissa vietetystä aamupäivästä kuluu Reunamon ja Salomaan (2014, 26) mukaan vapaaseen leikkiin sisätiloissa. Vapaa leikki antaa lapselle mahdollisuuden tehdä omia valintoja ja muodostaa vertaissuhteita toisiin lapsiin. Leikissä toteutuva vuorovaikutus aikuisen ja toisten lasten kanssa antaa tukea pienen lapsen kielen kehitykselle. Vuorovaikutuksellisen leikki kehittää myös lapsen ajattelua sekä leikkitaitoja. Pienelle lapselle leikillä on yhteys oppimiseen. Leikissä tapahtuu oppimista kiinnostuksen kohteiden, mielenkiinnon sekä myönteisen mielentilan ja asenteen avulla. Toiseksi eniten aikaa pienten lasten aamupäivästä vievät ruokailutilanteet. Ruokailutilanteet ovat kielen kehityksen kannalta merkityksellisiä siinä tapahtuvan yhdessäolon takia. Ruokailun aikana mahdollistuu vuorovaikutuksellinen keskustelu aikuisen ja lapsen välillä. (Järvinen & Mikkola 2015, 48; Opetushallitus 2018; Reunamo & Salomaa 2014, 23-26.)

Yhteenveto

Opinnäytetyöni käsitteli alle kolmevuotiaan lapsen kielen kehityksen tukemista. Toiminnallisen opinnäytetyöni tuotoksena työstin päiväkodin arkeen sopivan Puheen palikat -oppaan, jossa päiväkodin arjen toimintoja tarkastellaan pienen lapsen kielen kehityksen tukemisen näkökulmasta. Opas löytyy tulostettavassa muodossa opinnäytetyöni liitteistä ja se on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön. (Järvinen 2019.)

Varhaiskasvatuksella on hyvä mahdollisuus tukea pienen lapsen kielen kehitystä kaikissa arkisissa toiminnoissa. Lapsi saa parhaan tuen kielen kehitykseensä, kun varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja kielellisten virikkeiden monipuolisuuteen. Lapsen tarpeisiin ja kehitykseen vastaavat oppimisympäristöt takaavat lapselle hyvän tuen hänen ensimmäisinä elinvuosinaan. Positiivinen ilmapiiri, kehut ja kannustukset auttavat lasta uuden oppimisessa.

Lähteet

Järvinen, J. 2019. Alle kolmevuotiaan lapsen kielen kehityksen tukeminen. Opas päiväkodin arkeen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 1.10.2019]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/261400

Järvinen, K. & Mikkola, P. 2015. Oletko sä meijän kaa? Näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. Pedatieto Oy.

Koivunen, P-L. 2009. Hyvä päivähoito. Työkaluja sujuvaan arkeen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Korpilahti, P. & Pihlaja, P. 2018. Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet. Teoksessa Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.) 2018. Varhaiserityiskasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus, 133-200.

Kunnari, S. & Paavola, L. 2012. Vuorovaikutus äänteellisen kehityksen tukena. Teoksessa Kunnari, S. & Savinainen- Makkonen, T. (toim.) Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus. 57-62.

Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 28.9.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Reunamo, J. & Salomaa, P. 2014. Kielellisen kehityksen tukeminen. Teoksessa Reunamo, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. Jyväskylä: PS-kustannus. 23-46.

Kirjoittajat

Jenni Järvinen on valmistuva sosionomiopiskelija.

Helena Hatakka toimii yliopettajana sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/879465

Julkaistu 24.10.2019

Viittausohje

Hatakka, H. & Järvinen, J. 2019. Varhaiskasvatuksesta tukea pienen lapsen kielen kehitykseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/10/24/varhaiskasvatuksesta-tukea-pienen-lapsen-kielen-kehitykseen/