Vapaaehtoistyön tekemistä pidetään usein altruistisena, mutta vapaaehtoistyön tekemisessä on myös egoistisia motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijät voivat olla jopa vahvempia, kun puhutaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista, sillä vapaaehtoistyön tekeminen tuo hyötyjä muun muassa maahanmuuttajan kotoutumisprosessiin. Osa eri kieli-ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista ovat itse olleet joskus vapaaehtoistyön kohteena ja nähneet avun tarpeen, joten he usein myös ymmärtävät avun merkityksen.

Kirjoittajat: Katri Laukkanen ja Tuula Hyppönen

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2018 ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa kasvoi 3,3 prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2018 lopussa ulkomaan kansalaisten osuus oli jo 4,7 prosenttia koko väestöstä. (Tilastokeskus 2019.) Monet vapaaehtoistyötä toteuttavien organisaatioiden toiminta on monikulttuurista, mutta monikulttuurisia vapaaehtoisia on ollut monen organisaation toiminnassa mukana vain vähän.

Vapaaehtoisuuden motiivitutkimuksia

Wilsonin ja Musickin (2007, 288, 297) tutkimuksen mukaan osa ihmisistä lähtee tekemään vapaaehtoistyötä vain pyydettäessä, ja osa vasta silloin kun joku on sanonut heille, että he voisivat tehdä vapaaehtoistyötä. Monet vähemmistöryhmät eivät tee vapaaehtoistyötä, sillä heihin ei ole kohdennettu rekrytointitoimenpiteitä, eli kukaan ei ole pyytänyt heitä mukaan. Anne Birgitta Yeung (nyk. Pessi) (2005, 106-107, 108) on tutkinut vapaaehtoistyön motivaatiota ja sitoutumista ja tehnyt motivaatiota kuvaavan timanttimallin. Timanttimallissa on kahdeksan merkitysyksikköä, eli timantin kulmaa. Timanttimallissa motiivit muodostavat erilaisia kokonaisuuksia ja ihmisten syyt tulla mukaan vapaaehtoiseksi ovat erilaisia. Timantin motivaation neljä ääripäätä kuvaavat vapaaehtoistoimijuuden ulospäin suuntautuneisuutta ja toiset neljä ovat puolestaan suuntautuneet enemmän kohti vapaaehtoistoimijaa itseään.

Opinnäytetyönä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten rekrytointi ja motivointi

Katri Laukkasen (2019) opinnäytetyö oli kehittämishanke, jossa tehtiin Parasta Lapsille ry:lle toimintamalli eri kieli- ja kulttuuritaustaisten rekrytointiin ja motivointiin. Opinnäytetyön tarkoitukseni oli, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistoisten määrä lisääntyisi kohdeorganisaatiossa sekä yhteiskunnassa. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa eri kieli- ja kulttuuritaustaista vapaaehtoista teemahaastattelun menetelmällä, ja haastateltavat vapaaehtoistyöntekijät olivat seitsemästä eri maasta ja kolmesta eri maanosasta. Haastattelujen teemoissa käsiteltiin haastateltavien kokemuksia ja ideoita eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten löytymisestä, vapaaehtoistyöhön mukaan lähtemistä sekä vapaaehtoistyössä mukana pysymisestä.

”Toki kun niin ku näet sitä tarvetta, haluat tehä lisää ja se ei ole väliä niinku maksetaanko sillä jotakin työkkäristä tai teetkö sä iltaisin tai joskus. Se on sama. Jos sä haluat sitä tehdä ja olet kiinnostunut, niin se raha ei ole niinku tärkee.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

”Se on mulle tärkeä tunne. Osallistun ja olen osa yhteiskuntaa. Ja teen jotakin, siis minullekin.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

Opinnäytetyöstä nousi esiin, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön tekemiseen on ollut vahvoja egoistisia sekä altruistisia motiiveja. Haastattelujen perusteella motiivina on ollut oma hyvinvointi ja yhteiskuntaan integroituminen sekä avun tarpeen näkeminen. Osalla oli ollut motivaationa se, että oli ollut itse samassa tilanteessa kuin vapaaehtoistyön kohde, joten tiesi avun merkityksen. Lisäksi motivoivia tekijöitä olivat olleet hyvän mielen saaminen itselleen, esimerkkinä oleminen, halu antaa oma osuutensa takaisin, pakko opintojen takia, itsevarmuuden saaminen työssä pärjäämiseen, halu auttaa sekä kiinnostus aiheeseen.

Vapaaehtoistyö ja kotoutuminen

Pääministeri Sanna Marinin (ent. Antti Rinteen) hallituksen ohjelmassa myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella. Kotoutumisen edistämistä tehdään työllistymisen nopeuttamisella sekä edistämällä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019, 137.) Vapaaehtoistyön tekeminen tuo Laukkasen (2019, 62) opinnäytetyön perusteella selkeitä kotoutumiseen liittyviä hyötyjä. Näitä ovat muun muassa kielen oppiminen, sanavaraston rikastuminen sekä kulttuuriin tutustuminen. Vapaaehtoistyötä tekemällä luo uusia kontakteja, saa uusia ystäviä ja maailma avartuu. Vapaaehtoistyöstä on ollut hyötyä opintoihin ja apuja palkkatyön hakemiseen. Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdessä itsevarmuus yhteiskunnassa ja työssä pärjäämiseen on kasvanut sekä oma hyvinvointi lisääntynyt.

Vapaaehtoistyön suhdetta kotoutumiseen tulisi nostaa enemmän esille ja pohtia, jos vapaaehtoistyön tekeminen voisi olla entistä varteenotettavampi toimenpide maahan muuttaneen kotoutumisprosessia suunniteltaessa. Vapaaehtoistyön tulisi olla myös entistä tärkeämpi aktivointitoimenpide eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle pitkäaikaistyöttömälle, sillä vapaaehtoistyön tekeminen auttaa esimerkiksi kotoutumisessa ja palkkatyön saamisessa.

Lähteet

Laukkanen, K. 2019. Toimintamalli Parasta Lapsille ry:n eri kieli- ja kulttuuritaustaisen vapaaehtoisten rekrytointiin ja motivointiin. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen. [Viitattu 29.11.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923430

Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset. [2018]. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

Valtioneuvoston julkaisuja 2019. Osallistava ja osaava Suomi: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019:23. Helsinki: Valtioneuvosto. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287–808-3

Wilson, J. & Musick, M.A. 2007. Volunteers: A Social Profile. Bloomington: Indiana University Press.

Yeung, A.B. 2005. Vapaaehtoistoiminnan timantti. Teoksessa Nylund, M. & Yeung A. (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino.

Kirjoittajat

Katri Laukkanen on valmistuva Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen (sosionomi YAMK) opiskelija ja toimii monikulttuurisen varhaiskasvatusyksikön johtajana.

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut kehittämishankkeen ohjaajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447005

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Laukkanen, K. & Hyppönen, T. 2019. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön vahvat kaksisuuntaiset motiivit. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:http://www.lamkpub.fi/2019/12/20/eri-kieli-ja-kulttuuritaustaisten-vapaaehtoistyon-vahvat-kaksisuuntaiset-motiivit-2/

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-sosionomikoulutuksessa (Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen) on järjestetty intensiiviviikkoja yhteistyössä saksalaisen Hochschule Neubrandenburgin kanssa vuodesta 2013 lähtien. Tämän vuoden toukokuussa oli saksalaisen opiskelijaryhmän vuoro vierailla Lahden ammattikorkeakoulussa ”Challenges for Child and Family Services” -intensiiviviikolla. Tämänkertaisen intensiiviviikon teemana oli lapsi- ja perhepalveluiden ajankohtaiset haasteet Suomessa ja Saksassa.

Kirjoittajat:Tuula Hyppönen ja Juha Roslakka

Tausta

Kymmenen sosiaalialan opiskelijan ja kahden opettajan ryhmä Neubrandenburgin ammattikorkeakoulusta vieraili tämän vuoden toukokuussa ”Challenges for Child and Family Services” -intensiiviviikolla Lahdessa. LAMKista intensiiviviikolle osallistui kaikkiaan 31 sosiaalialan YAMK-opiskelijaa. Neubrandenburg sijaitsee Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa noin 130 kilometrin päässä Berliinistä koilliseen. Neubrandenburg on neljän tiedekunnan ja 2100 opiskelijan ammattikorkeakoulu (Hochschule Neubrandenburg 2019). LAMKin sosiaalialan ylemmässä AMK-tutkinnossa intensiiviviikkoyhteistyötä on tehty vuodesta 2013 lähtien. Yhteistyön juuret kahden ammattikorkeakoulun välillä ulottuvat sosiaali- ja terveysalan opiskelija- ja opettajavaihtoyhteistyöhön jo 1990-luvulle.

Euroopan unionin tasolla koulutuksen kansainvälistyminen on tärkeä osa ns. Bolognan prosessia. Prosessin avulla on pyritty yhtenäistämään Euroopan maiden korkeakoulutusjärjestelmiä sekä varmistamaan järjestelmien hyvä laatu (Euroopan komissio 2019). Erasmus-ohjelman opiskelija- ja opettajavaihdon avulla sekä opiskelijat ja opetushenkilökunta ovat päässeet osalliseksi tähän eurooppalaiseen korkeakoulujen kehittämisprosessiin. YAMK-opiskelijat ovat pääsääntöisesti perheellisiä ja työssäkäyviä, jolloin heidän osallistumisensa pidempiin kansainvälisiin vaihtoihin on usein erittäin hankalaa. LAMKin historian aikana vain muutama YAMK-opiskelija on ollut pitempiaikaisessa, useamman kuukauden pituisessa opiskelijavaihdossa. Kansainväliset intensiiviviikot ovatkin YAMK-opiskelijoille erinomainen foorumi päästä mukaan kansainväliseen opiskelutoimintaan ja kehittämään omaa kansainvälisyysosaamistaan (Huotari 2017, 96). Seitsemänvuotisen yhteistoiminnan aikana intensiiviviikko on muodostunut tärkeäksi osaksi LAMKissa opiskelevien sosionomien YAMK-opintoja.

Intensiiviviikko

Kuva 1. Päiväkodissa. (Kuvaaja: Tuula Hyppönen)

Tämänkertaisen intensiiviviikon keskeinen sisältö oli lapsi- ja perhepalvelujen sekä ohjaus- ja neuvontatyön vertailu Saksan ja Suomen välillä. Ohjelma sisälsi opettajien ja vierailijoiden esityksiä, ryhmätyöskentelyä, tutustumiskäyntejä opiskelijoiden työpaikkoihin Lahdessa ja Vantaalla sekä opiskelijoiden järjestämää iltaohjelmaa.

Opettajien luennot käsittelivät kulttuurien välistä kommunikaatiota ja tiimityötä, suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä ohjaus- ja neuvontatyötä, Saksan perhepalveluiden järjestelmää ja lastensuojelulainsäädäntöä. Luennot orientoivat ja loivat käsitteellistä pohjaa yhteiselle keskustelulle ja ryhmätoiminnalle. Opiskelijoiden ennakkotehtävänä oli koota esitys omasta ammatillisesta taustastaan. Esityksissä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen, koulun sosiaalityön, lastensuojelun, asumissosiaalityön sekä maahanmuuttajatyön organisointia ja haasteita. YAMK-opiskelijoiden järjestämät työpaikkaesittelyt Lahden kaupungin lapsiperhepalveluissa sekä Nikkilän perhekeskuksessa valottivat lastensuojelun avo- ja sijaishuollon organisointia ja haasteita. Lahden kaupungin nuorisopalvelujen ja Dominon nuorisotyöntekijän vierailuluento vei keskustelun nuorten monipuoliseen tukemiseen. Tiedepäiväkoti Pikkukarhussa ja Martinlaakson päiväkodissa saimme tutustua Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologian uusiin tuuliin (ks. Vantaan kaupunki 2019). Vantaan varhaiskasvatuksen digitaaliset sovellukset – kuten videokypäräpäiset päiväkotilapset arkeaan dokumentoimassa – saivat aikaan ihailevaa ihmetystä saksalaisissa vieraissamme, jotka kuvasivat saksalaisen varhaiskasvatuksen potevan resurssipulaa ja arvostuksen puutetta. Open space -osiossa LAMKin YAMK- opiskelijat esittelivät opinnäytetöihinsä liittyviä kehittämishankkeitaan. Opiskelijaryhmien keskusteluissa tarkennettiin Saksan ja Suomen lapsi- ja perhepalveluiden samankaltaisuuksia, eroja ja ajankohtaisia haasteita. Iltaohjelma valotti suomalaista sielunmaisemaa, lahtelaista kaupunki- ja urheilukulttuuria, Lapakiston luontopolkuja laavuineen sekä saunomiskulttuuria Lahden seurakuntayhtymän Luomaniemen leirikeskuksessa.

Kuva 2. Makkaranpaistossa Lapakistossa. (Kuvaaja: Tuula Hyppönen)

Yhteistyö jatkuu

Intensiiviviikkotoiminta on vuosien varrella todettu toimivaksi tavaksi kehittää työssäkäyvien YAMK-opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista. Saksa ja erityisesti Hochschule Neubrandenburg on osoittautunut hyväksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi LAMKin YAMK-opiskelijoiden kansainvälisyystoiminnalle. Syksyllä 2019 aloittaneet YAMK-opiskelijat Lapsi ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta vierailevat Neubrandenburgissa huhtikuussa 2020.

Lähteet

Euroopan komissio. 2019. Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/education/policies/higher-education/bologna-process-and-european-higher-education-area_fi

Hochschule Neubrandenburg. 2019. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa:https://www.hs-nb.de/

Huotari, P. 2017. Oppimista ja osaamista eurooppalaisessa Master-yhteistyössä. Teoksessa Mäki, K.; Vanhanen-Nuutinen, L. & Kotila, H. (toim.). AMK-maisteri – työelämän moniosaaja. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Vantaan kaupunki 2019. Vantaan varhaiskasvatuksen tieto-ja viestintätekniikan pedagogisen käytön strategia. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/123210_vaka-tvt-strategia-5.11-verkko.pdf

Kirjoittajat

Tuula Hyppönen ja Juha Roslakka työskentelevät lehtoreina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434201

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Hyppönen, T. & Roslakka, J. 2019. Kansainvälinen intensiiviviikko osana sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/kansainvalinen-intensiiviviikko-osana-sosiaalialan-ylemman-korkeakoulututkinnon-opintoja/

Elintavat ja niistä suoraan tai välillisesti aiheutuvat ongelmat ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Vähäinen liikunta tai liikkumattomuus sekä siihen liittyvä ylipaino luovat väestötasolla yhä enenevässä määrin terveysongelmia. Ongelmien ratkaisemisessa perinteinen terveystiedon jakaminen ei riitä. Haasteena on yksilön terveyteen liittyvien toimintatapojen muuttaminen, pysyvästi. Digitaalisuuden hyödyntäminen terveyteen vaikuttavien elintapojen kuten liikunnan ja liikkumisen seurannassa on osaltaan keino ratkaista ongelmaa.

Kirjoittajat: Antti Pursio ja Taina Anttonen

Työterveys 2.0 – perusteita digitaalisten toimintamallin kehittämiseen

Suomalaisesta työikäisestä väestöstä noin 1,8 miljoonaa kuului 2015 tehdyn selvityksen mukaan työterveyshuollon piiriin. Työterveyden toiminta on keskittynyt yksityissektorille, jonka osuus on noin 1,1 miljoonaa työntekijää. (Kela 2017.) Terveysneuvonnan toteutuksen kannalta keskeisten ammattiryhmien eli terveydenhoitajien resurssi on yksityissektorilla pysynyt lähes ennallaan vuodesta 2004 (Lappalainen ym. 2015). Samalla kuitenkin vahvasti elintapoihin liittyvät sairaudet kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetes ja tälle altistavat riskitekijät; ylipaino ja passiivinen elämäntapa ovat kasvussa. Vaikka työterveyshuollon ensisijainen tehtävä ei ole elintapasairauksien ehkäisy, yhdessä julkisen sektorin kanssa sen tuloksellinen toiminta on merkittävä tekijä sairauksien ehkäisyssä. Perinteinen neuvonta nykyisillä resursseilla ei kuitenkaan näyttäisi tuottavan toivottuja tuloksia. Muutokselle ja nykyaikaisia digitaalisuutta hyödyntävälle toimintamallille on tarvetta.

Askel kerrallaan, mutta askeleita tarvitaan enemmän

THL:n (2015) raportin mukaan miehistä 70 % ja naisista 76 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Edellä mainittu määrä ei vastaa suositusta viikoittaisesta liikuntamäärästä aikuisväestöllä; 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia raskasta liikuntaa sekä säännöllistä lihaskuntoharjoittelua ja liikehallintaa. (Kuva 1)

Lisäksi, tarkasteltaessa UKK-instituutin julkaisuja liikuntasuositusten toteutumisesta, määrät eivät ole mairittelevia (Kuva 2). Samanaikaisesti ylipainoisten osuus väestössä on kasvanut pitkällä aikavälillä seurattuna.

Selvityksiä ja tutkimuksia raportoidaan voimakkaasti mediassa. Elintapojen merkityksestä, ravinnosta ja liikunnan hyödyistä käydään julkista keskustelua, myös tutkittua tietoa saadaan jatkuvasti lisää. Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja älypuhelimet ovat räjähdysmäisesti kasvava markkina. Yksilöt seuraavat ja keräävät itsestään tietoa näiden kuluttajakäyttöön suunniteltujen liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla. Liikunta- tai terveysteknologialaitteisiin kulutettu rahamäärä oli vuoteen 2012 mennessä satoja miljoonia dollareita (Stahl ym. 2016).

Kuva 1. Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti 2019.

Huolimatta olemassa olevasta tutkimustiedosta, lisääntyneestä terveyden seurannasta sekä huomattavasta määrästä yksilöstä itsestään kertynyttä dataa, säännöllinen liikkuminen ja liikunta ovat keskenään ristiriidassa. Passiivinen elämä on nyky-yksilön ongelma.

Kuva 2. Liikkumisen suositusten toteutuminen suomalaisissa väestötutkimuksissa (UKK-instituutti. 29. Terveysliikuntapäivät 2019)

Näyttää siis siltä, että pelkästään terveystiedon lisääminen sinänsä ei saa aikaan muutosta yksilön elintavoissa kuten liikkumisessa. Oleellisten asioiden ymmärtäminen ja löytäminen alati kasvavasta tietomäärästä on yksilölle kenties yhä haastavampaa; tarvitaan oikein ajoitettua ja osaavaa tukea esimerkiksi työterveyshuollossa.

Liikunta- tai terveysteknologialaitteet terveyshaastajina

Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden käyttö näyttää tulleen pysyvästi osaksi yksilöiden liikuntaharrastuksia. Itsensä mittaaminen (health tracking) on laajeneva ilmiö ja markkinoilta löytyy huomattava määrä laitevaihtoja tähän tarkoitukseen. Liikunnan lisäksi seurattavana ovat myös kehon kuormitustaso, stressi sekä uni. Laitteiden yhtenä käyttötarkoituksena on terveyden edistäminen. Laitteissa piilee merkittävää potentiaalia, mutta ongelmaksi muodostuu tyypillisesti laitteen käyttöön liittyvän terveyteen liittyvän muutoksen lyhytaikaisuus. Pysyvän muutoksen toteuttaminen vaatii toteutuakseen sisäistä motivaatiota ja laitteet toimivat ulkoisena motivaattorina. (Patel ym. 2015.) Kuitenkin, laitteilla vaikuttaisi valitettavasti olevan vähäinen merkitys pysyvän muutoksen luomiseksi. Käyttö jää usein ohimeneväksi trendiksi. Myös usein laitteiden käyttäjät ovat jo muutoinkin aktiivisia, eivätkä näin ollen elintapojen muuttamisen kannalta oleellisin kohderyhmä. Keskeinen haaste onkin, miten laitteita saataisiin niistä terveyden edistämisen kannalta haastavan kohderyhmän käyttöön samalla hyödyntäen niitä pysyvien elintapamuutosten aikaan saamiseksi.

Verkkovalmennuksella tulevaisuuteen

Elintapojen muutosvalmennuksessa realistinen ja yksilön itsensä laatima tavoite ja toteutussuunnitelma korostuvat. Käytännön esimerkit ja selkeä ohjeistus näyttelevät keskeistä roolia muutoksen viemisessä osaksi arjen toimintaa. (Poppe ym. 2017.) Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla muutos elintavoissa voidaan tuoda näkyväksi päivittäisessä tekemisessä ja mikä parasta, yksilö voi itse seurata muutosta. Oikeiden asioiden seuraaminen ja vähemmän tärkeän informaation seulominen vaativat kuitenkin tukea, jonka antajana asiantuntija kuten työterveyshuollon terveydenhoitaja kykenisi toimimaan. Nykyaikana terveyden edistäminen perustuu yhä useammin valmennuksen periaatteille. Digitaalisuuden hyödyntäminen kuten videopuheluiden tai chat-yhteyden käyttö soveltuvat interventioon kontekstin huomioiden. Lisäksi helppo saavutettavuus parantaa myös asiakaskokemusta. Laitteisiin perustuvat sovellukset ja yhteisöpalvelut mahdollistavat myös tiedon jakamisen yksilöltä asiantuntijan käyttöön, joka voi saada käyttöönsä arvokasta tietoa lähes reaaliajassa.

Erilaiset verkkovalmennukset ovat selkeä kehittämiskohde sekä yksityisellä että julkisella terveyssektorilla. Asiakkaiden käytössä olevien liikunta- tai terveysteknologialaitteiden keräämässä tiedossa piilee merkittävä potentiaali. Digitaalisuutta hyödyntämällä palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisemmiksi ja sisällöltään motivoivammaksi. Oleellista on, että laitteiden käyttöön liittyvä erityisosaaminen hallitaan. Pursion (2019) ylempi AMK-opinnäytetyössä selvitettiin liikunta- tai terveysteknologialaitteiden yksilöllistä käyttöä. Tarkoituksena oli vankentaa liikunta- tai terveysteknologialaitteiden antamaa tietoa osaksi elintapaohjausta. Suurimman hyödyn liikunta- tai terveysteknologialaitteista saisivat perinteisessä mielessä ajateltuna passiivisimmin itseään seuraavat yksilöt. Merkittävää on, että terveysalan asiantuntijoilla on tukeen tarvittava riittävä osaaminen sekä liikunta- tai terveysteknologialaitteista että verkkovalmentamisesta.

Lähteet

Helldan, A. & Helakorpi, S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. [Helsinki]: THL: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Husu, P. 2019. Miten liikkumisen suositukset toteutuvat suomalaisissa väestötutkimuksissa? 29. Terveysliikuntapäivät 22.-23.10.2019. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/UKK-instituutti/miten-liikkumisen-suositukset-toteutuvat-suomalaisissa-vesttutkimuksissa

Kela. 2017.Työnantajien omilta työterveysasemilta saa työterveyspalvelut enää vain joka kymmenes työntekijä. Kela tilastojulkaisut 2017. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.kela.fi/tilastojulkaisut

Lappalainen K, Aminoff M, Hakulinen H, Hirvonen M, Räsänen K, Sauni R, Stengård J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Helsinki: Työterveyslaitos.

Patel, M. S., Asch, D. A. & Volpp, K. G. 2015. Wearable Devices as Facilitators, Not Drivers, of Health Behavior Change. JAMA. Vol. 313 (5), 445.  [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa:  https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2089651

Poppe, L., Van der Mispel, C., De Bourdeaudhuij, I., Verloigne, M., Shahid, S. & Crombez, G. 2017. Users’ thoughts and opinions about a selfregulation-based eHealth intervention targeting physical activity and the intake of fruit and vegetables: A qualitative study. PLOS ONE Vol. 12 (12). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0190020

Pursio, A. 2019. Health Tracking hyvinvoinnin työkaluna. Kuluttajakäytössä olevien liikunta- ja terveysteknologialaitteiden hyödyntämismahdollisuudet YOU App -hyvinvointivalmennuksessa. YAMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 2.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522338

Stahl, S. E., An, H-S., Dinkel, D. M., Noble, J. M., Lee, J-M. 2016. How accurate are the wrist-based heart rate monitors during walking and running activities? Are they accurate enough? BMJ Open Sport & Exercise Medicine. Vol. 2 (1). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2015-000106

Kirjoittajat

Antti Pursio, ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/stetoskooppi-kuuntele-hoito-3541909/ (CC0)

Julkaistu 5.12.2019

Viittausohje

Anttonen, T. & Pursio, A.  2019. Digitaalisuudella elintapamuutokseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/05/digitaalisuudella-elintapamuutokseen

Mentoroinnilla on saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Keskustelun tueksi kehitetään työkaluja mahdollistamaan dialoginen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Parhaiten toimivat työkalut, jotka ovat mielekkäitä sekä maahanmuuttajalle että mentorille.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen ja Virve Pirttikoski

”Puheensorina ja nauru täyttävät huoneen. Kaksi ihmistä istuu vierekkäin pehmeällä sohvalla ja he tutkivat yhdessä lomaketta. Pyydän lupaa liittyä seuraan ja kysyn mistä asiasta he keskustelevat. Heidän kertomuksessaan vilisee sanoja mentori, aktori, työkalu, työnhaku, ammatti ja työ. En olisi heti uskonut, että he ovat niin tärkeän asian äärellä ja silti näin iloisissa tunnelmissa. He ovat tavanneet toisiaan jo puolen vuoden ajan ja keskustelleet työhön liittyvistä teemoista. Sitä ennen he eivät ole tunteneet toisiaan. Heitä kuitenkin yhdistää yhteinen kiinnostus robotiikkaan. Mentori työskentelee yrityksessä, joka myy hoivarobotteja sosiaali- ja terveysalalle. Aktori taas on kotoisin Syyriasta ja on suorittanut opintoja ohjelmoinnista. Hän haluaisi työllistyä ensisijaisesti yritykseen, joka liittyy jollakin tavalla robotiikkaan. Tapaamisissa he ovat yhdessä keskustelleet työllistymisestä. Keskustelun virittäjänä ovat toimineet oivallisesti erilaiset mentoroinnin työkalut.”

Tämä tarina kuvaa mentoroinnin dialogista ja tasa-arvoista perusajatusta. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan apua eri maista kotoisin olevien osaajien työllistymiseen suomalaisille työmarkkinoille. Työllistyminen omia kykyjään ja ammattitaitoaan vastaavaan työhön on maahanmuuttajan kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Vaikka maahanmuuttajilla on paljon osaamista, heidän on kuitenkin vaikea työllistyä suomalaisille työmarkkinoille. Syitä tähän ovat esimerkiksi toisessa maassa hankitun osaamisen sovittaminen Suomen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja puutteellinen tuntemus suomalaisista työmarkkinoista ja työelämästä Suomessa.

Mentoroinnilla on myös saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Väestöliitto on toteuttanut koulutetuille maahanmuuttajanaisille suunnattua Womento-mentorointimallia. Tähän mentorointiprosessiin osallistui vuosina 2012-2014 noin 60 aktoria eli maahanmuuttajaa. Mentorointiprosessin aikana heistä jopa 84 % pääsi prosessin aikana eteenpäin ammatillisella urallaan. (Ahlfors ym. 2015.)

Mentoroinnin työkaluja tarvitaan keskustelun tueksi

Mentorointitapaamisiin tarvitaan avuksi erilaisia työkaluja, jotka on laadittu kieli- ja kulttuuritietoisesti sekä kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. MESH-hankkeessa kehitetään mentoroinnin työkaluja ja ne kootaan työkalupakkiin, joka tulee sisältämään ohjeita ja materiaalia mentorointiprosessin eri vaiheisiin, eli aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä mentoroinnin päättämiseen.

MESH-hanke-verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on LAMKin toteuttama ja sen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä kehittämällä mentoroinnin malleja ja käytäntöjä sekä systematisoida mentorointia. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu ja siinä on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kansainväliset yhteistyökumppanit ovat KU Leuven, Ostend House of Economy ja Beyond the Horizon Belgiasta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Mentoroinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa työelämätaitojen ja -valmiuksien parantamiseen tähtäävää mentorointia, jossa mentoreina toimivat henkilöt, joilla on suomalaisen työelämän tuntemusta. Aktori on maahanmuuttaja, joka haluaa aktiivisesti kehittää itseään työllistyäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Mentoroinnin työkaluilla tarkoitetaan tässä konkreettisia keskustelun tueksi kehitettyjä tehtäviä. Tehtävien tavoitteena on palvella kumpaakin osapuolta ja mahdollistaa uuden oppiminen kummallekin.

Työuramentoroinnista on olemassa melko paljon materiaalia. Näitä ovat tehneet esimerkiksi Väestöliitto, Helsingin yliopisto, AKAVA ja Miessakit. Jo olemassa olevissa materiaaleissa on vain muutamia konkreettisia työkaluja, joita aktori ja mentori voivat hyödyntää tapaamisissaan keskustelun pohjana. Tämän vuoksi LAMKin osuus MESH-hankkeessa on erilaisten työkalujen kehittäminen ja testaaminen.

Mitä mentoroinnin työkalut voivat olla?

Keväällä 2019 LAMKin opiskelijat kehittivät ja pilotoivat maahanmuuttajien kanssa erilaisia työkaluja. Testaaminen tapahtui sekä pari- että ryhmätapaamisissa. Mentorointipareja oli yhteensä 13 ja tapaamisissa testattiin viittä erilaista työkalua. Lisäksi ryhmämentorointiin osallistui 17 mentoria ja 25 aktoria. Ryhmämentoroinnissa testattiin yhteensä 13 kappaletta erilaisia työkaluja.

Yksi toimiva työkalu oli elämänviiva, jota käytettiin parimentoroinnin aloitusvaiheessa. Elämänviiva-tehtävässä henkilö pääsee piirtämällä hahmottamaan oman elämänsä ylä- ja alamäkiä sekä kertomaan sen avulla oman elämänsä merkittävistä ja toisaalta opettavaisista hetkistä. Palautteen mukaan työkalu auttoi keskustelun syntymisessä ja sen kokivat hyödylliseksi sekä mentorit että aktorit.

Osallistujat kokivat tärkeäksi työkaluksi myös osaamisen käsi -tehtävän. Tätä testattiin sekä pari- että ryhmämentoroinnissa. Tehtävän kuvassa on käsi, jossa jokaiselle sormelle on jaettu osaamisen eri osa-alueita: tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit. Tehtävänä on listata näiden osaamisen osa-alueiden alle kuhunkin liittyvä henkilökohtainen osaaminen. Tehtävän tavoitteena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja moninaista osaamista. Tämä tehtävä sopii mentorointiprosessissa varsinaiseen työskentelyvaiheeseen. (Kanniainen ym. 2017.)

Ryhmämentoroinnissa yksi suosituimmista työkaluista oli työhaastattelu. Tehtävässä käytiin läpi työhaastattelussa usein kysyttyjä kysymyksiä. Kysymyksiin vastasivat aktori ja mentori vuorotellen ja niitä olivat esimerkiksi: ”Kerro mitä osaat? Mitä ystävä tai työkaveri kertoisi sinusta? Minkälainen on hyvä johtaja?” Osallistujat kokivat tärkeäksi harjoitella työhaastatteluun valmistautumista.

Piloteissa havaittiin, että työkalujen tulee olla helppoja käyttää ja niiden tulee olla mielekkäitä kummallekin osapuolelle. Lisäksi niissä käytettyä kieltä tulee muokata selkeämmäksi. MESH-hankkeessa jatkokehitetään mentoroinnin työkaluja ja työkalupakkia eri piloteissa vuoden 2020 aikana.

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen S. & Welzer-Karlsson, M. 2015. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu: 3.11.2019]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/aa9f0c5d6e32b25a06133db6b972642c/1573149435/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Kanniainen, M-R., Nylund J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu: 6.11.2019]. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Virve Pirttikoski toimii tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana MESH-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 18.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. & Pirttikoski, V. 2019. Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/18/mentoroinnin-tyokaluja-maahanmuuttajan-ja-mentorin-dialogisen-keskustelun-tueksi/