Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat ulkomaiset korkeakouluopiskelijat – muut maat keräävät osaajat

LAMK Pro, Muut

Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima, neljän ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttama yhteishanke Kokoma etsii ratkaisuja korkeakoulutettujen työllisyyteen yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla.

Kirjoittajat: Marja Ahola, Raisa Haikala ja Afnan Zafar

Korkeakoulutetun maahanmuuttajan estejuoksu työelämään

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita. Ongelmia on kuitenkin niin opintojen alussa kuin lopussa; alussa oleskelulupaprosessit ovat liian hitaita ja valmistumisen jälkeen on vaikea työllistyä Suomessa. Suomen vetovoima laadukkaan koulutuksen tarjoajana vähenee, jos oleskelulupaprosessi ei nopeudu. Tälläkin hetkellä yli tuhat korkeakouluopiskelijaa on maksanut opiskelupaikasta ja odottaa oleskelulupaa (YLE 2019, Pelkonen 2019). Suomalainen korkeakoulututkinto ei takaa maahanmuuttajalle tasavertaista asemaa työllistymisessä, vaikka osaajien työllistämiseen käytetään miljoonia euroja (Levander 2016, Valtioneuvosto 2019). LAMKista opiskelupaikan tänä vuonna on saanut 22 kansainvälistä opiskelijaa Italiasta, Bangladeshista, Keniasta, Venäjältä ja Vietnamista. Kuusi heistä odottaa vielä oleskelulupaa. Heidän opiskelumaksujaan ei ole vielä palautettu ja he voivat mahdollisesti aloittaa opiskelun tammikuussa 2020. (LAMK opiskelijapalvelut 2019.)

Lisää rahaa koulutukseen

Maahanmuuttoprosessien sujuvuus ja koulutuksen kansainvälisyys ovat riippuvaisia toisistaan. Yhdysvallat, Kanada, Englanti ja Australia ovat houkuttelevia opiskelupaikkoja, ja niissä viisumiprosesseja on helpotettu.

Suomessa ammattikorkeakoulujen rahoitusta esitetään lisättäväksi viidellä miljoonalla eurolla ja yliopistojen perusrahoitusta 10 miljoonalla eurolla. TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan lisämäärärahaa työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Tällä parannetaan työlupa- ja muita viisumiprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia (Valtioneuvosto 2019, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019).

Uusia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioita luodaan investoimalla 33 miljoonaa euroa Business Finlandiin tulevina vuosina. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotetaan lakimuutoksin. (Valtioneuvosto 2019.) Tämä tarjoaa joustavia työllistymisen polkuja oppilaitoksista työelämään ja yrittäjyyteen sekä kansainvälistä verkostoitumista.

Maahanmuuttajien ei vielä nähdä luovan uusia työpaikkoja, vaikka Suomessa on ollut vuosikausia maahanmuuttajayrittäjiä (Sutela 2015). Lähitulevaisuudessa kansainväliset yrittäjät voivat työllistää ja edistää Suomen talouskasvua, jos polut yrittäjyyteen helpottuvat. Suomen maahanmuuttajayrittäjistä 23% on Lähi-Idästä tai Pohjois-Afrikasta ja toiseksi suurin ryhmä on Aasiasta, 19% (Sutela 2015, 87).

Kansainvälisten opiskelijoiden lähtömaa ja maahantuloprosessi

Suomessa ei ole kohdennetusti suunniteltua avointa maahanmuutto-ohjelmaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille (Migri 2019a). Pääosa ammattitaitoisista maahanmuuttajista tulee suomalaisten korkeakoulujen kautta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ulkomailta muun muassa Vietnamista, Nigeriasta, Kiinasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Venäjältä (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019).

Etelä-aasialaiset nuoret haaveilevat menestyksestä ja säästävät opiskellakseen Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019, Tilastokeskus 2006 & 2018a & 2018b) ja joskus myös Suomessa. Monet myyvät koko omaisuutensa kotimaassaan unelmiensa toteuttamiseksi.

Hankala oleskelulupamenettely: Case Pakistanista Suomeen

Opiskelijoiden oleskelulupamenettelyissä on monia haasteita. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana opiskelijaviisumiprosessi on ollut vaikea kaikille, mutta erityisesti pakistanilaisille. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot julkaisevat opiskelupaikat huhtikuun lopulla. Sen jälkeen opiskelijat järjestävät tapaamisen Suomen suurlähetystöön Abu-Dhabiin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkiin. Suomen Abu-Dhabin suurlähetystöllä on pitkät jonot. Uudet opiskelijat varaavat ajan suurlähetystöön toukokuun loppuun tai kesäkuuhun. He maksavat viisumin Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, lentolipun, hotellin ja oleskelulupamaksun. Kaiken kaikkiaan viisumin hankinta maksaa heille noin 150000 rupiaa eli noin 900€ ilman mitään varmuutta oleskeluluvasta. Summa on Pakistanissa valtava.

Viisumihakemukset saapuvat Migriin vasta heinäkuussa, jolloin on lomakausi (Yle 2019, Pelkonen 2019, Migri 2019b). Elokuun lopussa oppilaitokset vaativat läsnäoloa. Jotkin koulutukset joustavat aloituksessa, useimmat eivät. Opiskelijoiden on oltava paikan päällä esittämässä alkuperäiset todistuksensa, vahvistamassa opiskelupaikkansa ja maksamassa opiskelun aloitusmaksut ja asuntojen vuokraennakot (Vuorinen 2018, 21).

Lomakausi Suomessa on stressi kansainvälisille opiskelijoille

Migrillä oli virallisen verkkosivuston mukaan noin 1400 vireillä olevaa hakemusta elokuun alussa (Migri 2019b). Lain mukaan opiskelijaviisumin käsittelyaika on 1-3 kuukautta (Migri 2019a), mikä on huomattavasti pidempi kuin muissa EU-maissa. Esimerkiksi Saksassa viisumi käsitellään 25 päivässä ja Englannissa 21 päivässä.

Yli puolet opiskelijaksi valituista ei saa oleskelulupaa riittävän nopeasti. Ilman lupaa jääneet menettävät opiskeluvuoden, vaarantavat työpaikkansa kotimaassa, tuhlaavat vanhempiensa rahat sekä kärsivät sosiaalisesta paineesta ja stressistä. Lisäksi IELTS-todistukset vanhenevat. Kun näin käy, he toteavat kotona ja ystävilleen kaikkialla maailmassa ja sosiaalisen median kanavissa, etteivät he koskaan enää hae opiskelupaikkaa Suomesta (vrt. Vuorinen 2018, 21).

Kuva 1: Opiskelijaviisumin käsittelyaika (Migri 2019a)                   

Hankaluuksia molemmissa päissä

Jäykän ja hitaan oleskelulupaprosessin takia Suomen maine kiinnostavana korkea-asteen opiskelumaana on uhattu (Zafar & Kantola 2019, Vaarala & Kyckling 2017, Ilkka & Tirri 2017, Puhakka 2015). Haasteet eivät kuitenkaan pääty lupaprosessiin, sillä korkeakouluista jo valmistuneet maahanmuuttajat työllistyvät edelleen 10% heikommin kuin suomalaiset (Sutela 2015, 72). Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutetuista suomalaisista työllistyi vuonna 2015 65%, maahanmuuttajista vain kolmasosa (Levander 2016). Maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistymisen esteet pakottavat etsimään töitä helpommin työllistävistä maista kuten Kanadasta, USA:sta ja Englannista. (Kuokkanen 2019).

Kokoman ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana opiskelijoita 15 eri maasta ja kaikilla oleskelulupaprosessi oli jo kunnossa. Tutkintoja ei kuitenkaan virallisista rinnastuksista huolimatta aina arvosteta, puutteellisen kielitaidon ja työnantajien ennakkoluulojen takia yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen (Sutela 2015, 85).

Koska työvoimavajeesta huolimatta työ ja osaaja eivät aina kohtaa, monelle korkeakoulutetulle yrittäjyys on tapa hyödyntää omaa osaamista ja palvella suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa koulutuksen saaneet ovat yleensä kiitollisia saamastaan koulutuksesta ja monet haluavat jäädä, jos se on mahdollista.

Lähteet

Arene. 2018. Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävään työhön. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/arenen- yrittajyyssuositukset/

Ilkka, T. & Tirri, H. 2017. Kansainväliset opiskelijat eivät jää Suomeen – verkostojen puute vaikeuttaa työnsaantia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://moreenimedia.uta.fi/2017/11/17/kansainvaliset-opiskelijat-eivat-jaa-suomeen- verkostojen-puute-vaikeuttaa-tyonsaantia/

Kuokkanen, K. 2019. ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni. Helsingin Sanomat. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html

LAMK opiskelijapalvelut. 2019 Sähköpostikysely Lamkin opiskelijapalveluun 2.10.2019.

Levander, K. 2016. Ulkomaalaistaustaiset vastavalmistuneet ovat alihyödynnetty mahdollisuus. Työelämän keskusliiton verkkolehti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://lehti.tek.fi/koulutus/ulkomaalaistaustaiset-vastavalmistuneet-ovat-alihyodynnetty-mahdollisuus

Migri. 2019a. Opiskelijan oleskelulupa. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://migri.fi/opiskelijan-oleskelulupahakemus

Migri. 2019b. Tilastot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://tilastot.migri.fi/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 31. Helsinki. [Viitattu 29.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-659-1

Pelkonen, J. 2019. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo tyssää kuukausien lupabyrokratiaan – korkeakoulut umpitympääntyneitä. YLE Uutiset. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10709259

Puhakka, J. 2015. Lukuvuosimaksut tulevat, tulevatko opiskelijat? [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://blogs.uef.fi/johtoasemissa/2015/12/14/lukuvuosimaksut-tulevat-tulevatko- opiskelijat/

Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa: Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (toim.), Ulkomaalaista työperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 83-110.[Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Tilastokeskus. 2006. Suomen korkeakoulut vetävät kiinalaisia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_06_06_ulkom_opiskelijat.html

Tilastokeskus. 2018a. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/opiskt/index.html

Tilastokeskus. 2018b. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (Kansallinen koulutusluokitus 2016) ja sukupuolen mukaan. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05- 09_tau_002_fi.html

Vaarala, H. & Kyckling, E. 2017. Kansainvälinen opiskelija – kuka olet, minne menet? Kieliverkosto. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/kansainvalinen-opiskelija-kuka-olet-minne-menet

Valtioneuvosto. 2019. Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023.Hallituksen budjetilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Valtioneuvoston viestintäosasto. Tiedote 460/2019. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea

Vuorinen, B. 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018. Seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://minedu.fi/documents/1410845/6303486/Kokemuksia+lukuvuosimaksujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notosta.+Seuranta-+ja+arviointity%C3%B6ryhm%C3%A4n+v%C3%A4liraportti

YLE. 2019. Obstacles for international students in Finland – and other useful info. All Points North. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-50250430

Zafar, A. & Kantola, J. 2019. Brain drain in Finland; A real threat or a myth and its impact on Finland’s R&D Capabilities. Zeszyty Naukowepolitechniki Poznanskiej. Organizacja i Zarządzanie. Nr. 79, 243-256. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.21008/j.0239-9415.2019.079.16

Kirjoittajat

Marja Ahola, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu

Raisa Haikala, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu

Afnan Zafar, PhD, on tutkija ja yksityinen tutkimuskonsultti, jonka osaamisalueita ovat innovatiiviset ratkaisut, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys, aivovuoto- ongelmat ja niiden ratkaisut kehittyneissä maissa, Vaasan yliopisto

Artikkelikuva: mentatdgt. 2019. https://www.pexels.com/photo/woman-sitting-on-gray-chair-1543895/ (Pexels License)

Julkaistu 15.11.2019

Viittausohje

Ahola, M., Haikala, R. & Zafar, A. 2019. Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat ulkomaiset korkeakouluopiskelijat – muut maat keräävät osaajat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/15/opiskelemaan-paasy-ja-tyollistyminen-haastavat-ulkomaiset-korkeakouluopiskelijat-–-muut-maat-keraavat-osaajat

Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Perehdytys on edellytys uuden työntekijän sujuvan arjen takaamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla perehdytyksessä on erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida. Kaksisuuntainen maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytys lisää työyhteisön monikulttuurisuusvalmiuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Perehdytyksen tavoitteena on mahdollisimman hyvin sujuva arki. Tämä tarkoittaa myös uuden työntekijän sujuvan sosiaalisaatioprosessin tavoittelemista uuteen työyhteisöön. Organisaatioon ja työyhteisöön sosiaalistumiseen liittyvät tarpeet painottuvat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla, koska heidän lähtömaissaan työyhteisön sosiaaliset käytännöt voivat olla hyvinkin erilaiset kuin Suomessa. Nämä erilaiset käytännöt liittyvät esim. työn tekemisen tapoihin, työmoraaliin ja henkilöstön jäsenten rooleihin.  Myös hoitokulttuuri on erilaista eri maissa. Esimerkiksi palvelevaan hoitokulttuuriin (esim. Aasian maat) tottuneilla voi olla haasteita sopeutua kuntouttavaan hoitokulttuuriin. (Sippola 2016.)  Monesti myös ns. toisen polven maahanmuuttajat edustavat vahvasti omaa kulttuuriaan, jolloin myös heille suomalaisen työelämän ja työyhteisön käytännöt voivat olla vieraita.

Perehdytys voi olla myös kaksisuuntainen prosessi. Uusi työntekijä saa tietoa työyhteisöstä ja toimintavoista työyhteisössä, mutta myös työyhteisö voi oppia uutta ja saa mahdollisuuden kyseenalaistaa omia toimintatapojaan. (Sippola 2016.) Kaksisuuntainen perehtymisprosessi korostuu kulttuurisesti monimuotoisissa työyhteisöissä, sillä käytännön tilanteissa kulttuurien välinen kohtaaminen aiheuttaa kitkaa. Esimiehen onkin hyvä tunnistaa, mitä tekijät työyhteisössä vähentävät ja mitkä lisäävät kitkaa. Monet näistä kitkatekijöistä voidaan poistaa tiedon avulla. Esimerkiksi työntekijöiden kohteleminen stereotyyppisenä kulttuurinsa edustajan aiheuttaa monesti kitkaa. Tämä voidaan estää sisällyttämällä perehdytykseen tilanne, jossa uusi työntekijä voi itse kertoa työyhteisölle suhteestaan omaan kulttuuriryhmäänsä, sen edustamiin arvoihin ja ns. harmittomiin puheenaiheisiin hänen kulttuurissaan.

Asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö pystyy kohtaamaan hyvin kulttuurisesti monimuotoiset asiakkaat ja potilaat. Kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö on rikkaus – vaikka se saattaa arjessa haastaa!

Kaikkiaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttäminen vie tavallista enemmän aikaa. Arviolta aikaa kuluu noin 1,5 kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisen työntekijän perehdyttämiseen. (Työterveyslaitos 2019.) Seuraavaan on koottu joitain maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytyksessä huomioitavia seikkoja.

Työtehtäviin perehdyttäminen

Työpaikalla tulisi olla perehdytysmateriaalia ja -käytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet esimerkiksi kielen osalta. Suullisen kuvauksen rinnalla työtehtävistä olisi hyvä olla selkeästi tuotettua kirjallista perehdytysmateriaalia ja ohjeita. Maahanmuuttajataustainen työntekijä on useimmin epävarma selviytymisestään työtehtävistä. Siksi myönteisen henkilökohtaisen palautteen saaminen työtehtävistä on hänelle merkityksellistä työmotivaation kannalta (Pusa ym. 2017).

Työpaikan pelisäännöt ja toimintatavat

Perehdytys on hyvä aloittaa työntekijän vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien selventämisellä. Suomalaiseen työelämään liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, kuten työajat, työsuhteen ehdot, päivittäiset tauot, vaitiolovelvollisuus ja poissaolojen hyväksyttävät syyt voivat olla muualta tulleille vieraita. Myös esimiehen ja työntekijän rooleja on hyvä selkeyttää: mitä työntekijältä odotetaan, mistä asioista tulee selviytyä itsenäisesti ja missä asioissa käännytään työkaverin ja missä esimiehen puoleen. Tämä tarkoittaa myös ns. oma-aloitteisuuden käsitteen selventämistä –  mitä asioita työntekijän odotetaan ratkaisevan itse ja missä asioissa kääntyvän työkavereiden / esimiehen puoleen. Työpaikalla tulisi myös olla toimintaohjeet syrjintä- ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseen ja niiden ratkaisuun (Työterveyslaitos 2019). Perehdytyksessä on hyvä korostaa esimiehen roolia mahdollisten syrjintä- ja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa.

Kielitaito ja viestintä

Työpaikan sisäisen viestinnän tulisi olla ymmärrettävää myös niille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea – kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä selkeän viestinnän merkitys korostuu.  Perehdytyksessä onkin hyvä varmistaa perehdytettävän kielitaito ja miettiä yhdessä, miten häntä voidaan tukea työpaikan viestinnän ymmärtämisessä. Perehdyttäjän tulisi varmistaa viestinsä tulleen ymmärretyksi avoimilla kysymyksillä. Monessa kulttuurissa ei voi vastata kieltävästi esimiehen tai muutoin auktoriteettiasemassa olevan henkilön (esim. kokenut kollega) kysymykseen – tämän vuoksi kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei, tulisi välttää. Hyvä malli ymmärtämisen varmistamiseksi on myös käyttää mallia: neuvo – pyydä kertomaan omin sanoin neuvon sisältö – ja jos mahdollista niin pyydä tekemään neuvon mukaan (Pusa ym 2017). On hyvä muistaa, että maahanmuuttaja voi olla arka kysymään asioita – monessa kulttuurissa kysyminen tarkoittaa tietämättömyyttä.

Korjaavan palautteen vastaanottaminen tai antaminen voi olla vaikeaa yhteisöllisistä kulttuureista tulevalle. Lisäksi hän ei ole tottunut itse oman toimintansa arvioimiseen. Kollektiivisissa kulttuureissa pyritään säilyttämään harmonia ja varomaan ristiriitoja. Vaikeneminen voi olla kieltämisen merkki. Tämän vuoksi muiden työntekijöiden kuullen annettu korjaava palaute voi olla maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle raskaampaa kuin suomalaiselle. Hän saattaa kokea oman työyhteisönsä edessä ns. kasvojensa menettämisen.  Perehdytyksessä tulisikin keskustella avoimesti työpaikan tavoista antaa palautetta.

Työpaikan sosiaaliset suhteet ja ns. kirjoittamattomat säännöt

Perehdyttämiseen tulisi sisältää myös arkipäivän toimintaan liittyvistä kirjoittamattomista säännöistä kertominen, kuten esim. kahvi- ja ruokataukokäyttäytymiseen liittyvät toimintatavat. Maahanmuuttajataustainen työntekijä olisikin hyvä ns. saattaa työyhteisön jäseneksi.

Työyhteisön jäseneksi pääseminen edellyttää toimintakykyä sosiaalisissa tilanteissa. Maahanmuuttajataustaisen työntekijän ei ole helppoa päästä mukaan vapaamuotoisiin keskusteluihin monien puhuessa yhtä aikaa ja nopeatempoisesti tai kulttuurisidonnaisen viestinnän vuoksi (esim. murresanat tai työpaikan oma ”slangi”) (Sippola 2016). Maahanmuuttajataustaisen oma-aloitteista keskustelun aloittamista vaikeuttaa myös epävarmuus ns. harmittomista keskusteluaiheista työpaikalla. Perehdytyksessä tulisikin opastaa myös käyttäytymiseen työpaikan sosiaalisissa tilanteissa.

Lähteet

Pusa, M-L., Lampinen, M. & Ryynänen-Jussila, S. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen.  [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1

Sippola, A. 2016. Perehdytys monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/tutkimushankkeet/multitrain/tutkimustulokset/tulokset/perehdytys_monikulttuurisessa_sosiaali_ja_terveysalan_tyoyhteisossa.pdf

Työterveyslaitos. 2019. Monikulttuurinen työelämä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina, minkä lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle. Teksti on tuotettu OSSI2-hankkeessa (Osaajat töihin, ERS-rahoitteinen hanke).

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1452799 (CC0)

Julkaistu 12.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kulttuurisen-monimuotoisuuden-huomioiminen-perehdytyksessa-terveysalalla

Muotoiluajatteluun perustuva kestävän kuluttamisen ympäristökasvatustyöpaja kouluille

LAMK Pro, Muotoilu, Uudistava oppiminen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna -projektissa sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemuksen kehittämiseen käyttäjätutkimukseen perustuvien kokeilujen kautta. Nuorten ympäristöhuoliin tartuttiin kokeilemalla Lahden kaupungin kuvataideopettajien kanssa muotoiluajatteluun perustuvaa työpajatoimintaa, jonka avulla 13-17 vuotiaat oppilaat voisivat suunnitella itselleen ympäristövastuullista arjen kuluttamista.

Kirjoittajat: Mirja Kälviäinen, Kati Kumpulainen ja Paula Mäkinen

Kokeiluja kuvataideopetukseen yhdistettynä

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa ilmeni nuorten huoli ympäristön tilasta. Lahden kaupungin ympäristöohjelman kestävää kulutuskasvatusteemaa seuraten huolta ratkottiin suunnittelemalla muotoiluajatteluun perustuvaa ympäristökasvatustyöpajaa kouluille. Ajatus kokeilusta esiteltiin Lahden kaupungin ympäristökasvatuksen toiminnoista kiinnostuneelle opettajaryhmälle vuoden 2018 alussa. Kolme kuvataideopettajaa kiinnostui kevään nuukuusviikon aikaan tehtävään kokeiluun. Kokeilut toteutettiin Salpauselän koulussa 9. ja 8. luokan ryhmälle, Kärpäsen koulussa 8. luokan ryhmälle ja Lyseon lukiossa 2. luokan ryhmälle.   

Muotoiluajattelua sovellettiin kestävän kuluttamisen ratkaisuihin tutustumiseen ja oman elämän kestävämmäksi suunnitteluun. Muotoiluprosessi antaa mahdollisuuden haasteiden ratkomiseen, luovaan havainnointiin, ideointiin ja tekemällä oppimiseen. Tuotteiden ja ympäristöjen lisäksi muotoiluajattelulla voi suunnitella myös aineettomia toimintoja tai palveluja.

Muotoiluajattelulla kestävään arkeen

Projektissa kehitettiin oppilaille työpajamateriaalia oman toiminnan ympäristövaikutusten tarkasteluun ja vaikutusten vähentämisratkaisujen kehittämiseen. Kestävään kuluttamiseen tutustuttiin eri näkökulmista, asiaan liittyviä haasteita havainnoiden ja etsien. Haasteisiin ideoitiin optimistisesti ja avoimesti ratkaisumahdollisuuksia, joita mallinnettiin ja kokeiltiin kokeiluista oppien.

Työpajatyöskentely suunnattiin kestävän kehityksen suureen kuluttamisen muutoksen haasteeseen. Jopa 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan jyvittää tavallisille kuluttajille: siihen, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. (Salo & Nissinen 2017.)  Työpajassa mietittiin sitä, miten voisin uudelleen suunnitella omaa ja läheistesi arkea pienentämään kuluttamisen ympäristövaikutuksia?

Muotoiluajattelutyöpajojen askeleet

Ymmärtämisen askeleeseen liittyi lyhyt lämmittelytehtävä. Kuvitettuun tietovisaan kuului sellaisia teemoja, kuten teknologian ympäristövaikutusten kasvu, sään muutos ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, biodiversiteetin häviäminen ja arjen kuluttamisen ympäristökuormitus. Ymmärrystä rakensi myös omaa kuluttamista koskeva elämäntapatesti, joka testasi ympäristökuormitusta omassa arkisessa elämässä (Sitra 2018).

Oma tulos pyydettiin värittämään jalanjälkikuviolle, jossa näkyi myös keskiverto suomalainen hiilijalanjälki. Vertailusta keskivertoon keskusteltiin ja siitä, mistä kulutus johtui. Tämän jälkeen kuluttamista visualisoitiin mielikuvakarttoina:

  • Asuminen ja energiankulutus
  • Tavarat ja palvelut
  • Ruoka
  • Liikkuminen

Kuva 1. Kuluttamista pohdittiin visualisointitehtävien avulla. (kuva: Kati Kumpulainen)

Visualisoinneista selvitettiin esimerkkien avulla, miten ne liittyvät arjen empaattiseen havainnointiin ja ymmärtämiseen. Ideamateriaaliksi omien tekemisten lisäämiseen ja vähentämiseen jaettiin myös lista eri mahdollisuuksista vähentää kuluttamisen ympäristövaikutuksia. Lopuksi jaettiin taiteltavat päiväkirjat kestävän kulutuksen viikon suunnitteluun, jonka onnistumista tai epäonnistumisia havainnoitaisiin ja dokumentoitaisiin väliviikon aikana.

Kuva 2: Vihko kestävän väliviikon havainnointia varten (kuva: Kati Kumpulainen)

Toisella työpajakerralla piti esitellä ryhmissä viikon aikana tehtyjä havaintoja. Tämän jälkeen alettiin ohjeistuksen avulla toteuttaa joko ryhmissä tai itsenäisesti valittua kestävän arjen kohdetta julisteena, kuvakäsikirjoituksena tai videona. Lopuksi vastattiin marjakuvien avulla, auttoiko muotoiluajattelu voittamaan haasteen ja jatkatko suunnitelmasi toteuttamista?   

Työpajakokeiluja havainnointiin ja arviointikeskusteluja pidettiin sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Tietovisa työpajan alussa auttoi oppilaita siirtymään aiheeseen ja oikeansuuntaiset vastaukset tarjosivat onnistumisen kokemuksia. Tietovisan viimeinen arkisen kuluttamisen ison vaikuttavuusosuuden kysymys motivoi kestävän kuluttamisen pohdinnan aloitusta. Elämäntapatesti oli helppo löytää netistä ja se toimi mobiilisovelluksena. Oppilaat tarvitsivat apua kysymyksiin vanhempien tyypillisesti järjestämistä arjen asioista, kuten asuinneliöistä tai käytetyn sähkön laadusta.  

Eri kuluttamisen alueita kuvaaviin työpohjiin otsikoineen lisättiin erottelun vuoksi alueista kertovat kuvakkeet. Valmiit kestävän kuluttamisen teot houkuttelivat poimimaan sanallisesti vain listassa olevia asioita, joten lista sovittiin annettavaksi vasta visualisointien jälkeen. Ideointi käynnistyi hitaasti, joten monipuolista virikeaineistoa todettiin tarvittavan enemmän.

Kuva 3: Työpajassa syntyneitä kuvituksia kuluttamisesta. (kuva: Paula Mäkinen)

Vihkontaittelutehtävä oli oppilaista kiinnostava, mutta väliviikon suunnitelma arjen muutoksesta oli vaikea ja dokumentointi jäi epäselväksi. Oppilaat eivät muistaneet havainnoida ja dokumentoida arkea, joten tämä tehtävänanto vaati havaintojen tarkan esittelytehtävän. Myös toisen työpajakerran keskustelun onnistumista tukisi selkeä väliviikon havaintomateriaalin esittely. Tämä helpottaisi myös lopullisen kestävän arjen visualisointikohteen valintaa. Loppuvisualisoinnille oli aikaa syytä varata selvästi enemmän kuin yksi työpajakerta.

Oppilaat pitivät palautteessaan työpajakokeiluja positiivisena, mutta eivät erityisen innostavana. Kysymykseen jatkanko tätä arjen kestävää toimintaa, monet vastasivat epäröiden en jatka ja jatkan puolivälistä. Tärkeä kokeilutulos oli kuitenkin se, että muotoiluprosessiin perustuvaa kestävän kuluttamisen suunnittelua oli mahdollista integroida kuvataideopetukseen.

Kuva 4. Työskentelyä itsekseen tai pieninä ryhminä. (kuva: Kati Kumpulainen)

Kokeilun opeilla kohti parannettua työpajaa

Uudistettuun työpajaversioon suunniteltiin kolmen työpajakerran rakenne. Työpajatyöskentelystä tuotettiin opettajien sovellettavissa oleva oppilaiden aineisto ja opettajan ohjeet (Kälviäinen ym. 2018). Aineistot ovat saatavissa Lahden kaupungin peda.net-sivuilta ja linkki on julkaistu valtakunnallisesti Opettaja-lehdessä 5.4.2019.

Kuva 5. Työpaja-assistentteina toimineet Muotoiluinstituutin opiskelijat piirsivät ympäristöaiheista inspiroivia kuvituksia. (kuva: Kati Kumpulainen)

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja. Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.

Lähteet

Kälviäinen, M., Kumpulainen, K. & Mäkinen, P. 2018. Ympäristökasvatuksen työpaja. Opettajan ohje. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://peda.net/lahti/opetus/ytl/ool:file/download/5f1decd772cb1064e5c2388a82320ebb0546850e/Opettajan%20ohje%202018.pdf

Salo, M. & Nissinen, A. 2017. Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environmental Institute 30 | 2017. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consumption_choices_to_decrease_personal_carbon_footprints_of_Finns.pdf

Sitra. 2017. Kestävä arki. [Viitattu 4.3.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/kestava-arki/

Sitra. 2018. Elämäntapatesti. [Viitattu 9.10.2019]. Saatavissa: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Kirjoittajat

Mirja Kälviäinen, yliopettaja, asiantuntija/käyttäjätutkimus, Lahden ammattikorkeakoulu

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Paula Mäkinen, projektiassistentti, graafisen suunnittelun opiskelija, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Paula Mäkinen

Julkaistu 9.10.2019

Viittausohje

Kälviäinen, M., Kumpulainen, K. & Mäkinen, P. 2019. Muotoiluajatteluun perustuva kestävän kuluttamisen ympäristökasvatustyöpaja kouluille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/10/09/muotoiluajatteluun-perustuva-kestavan-kuluttamisen-ymparistokasvatustyopaja-kouluille/

Vegaaniruokavalio – ratkaisu kansantauteihin?

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kansantauteja voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Vegaaniruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Sen avulla on pystytty jopa estämään sepelvaltimotaudin eteneminen.

Kirjoittajat: Elina Koskiniemi ja Riitta Airola

Vegaaniruokavalio kansantautien ehkäisyssä

Kansantaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin syy kuolemiin. Vuosittain kansantauteihin menehtyy jopa 36 miljoonaa ihmistä, joista 14 miljoonaa ennenaikaisesti alle 70-vuotiaina. Kansantaudit ovat haitta myös kansantaloudelle aiheuttaen köyhyyttä erityisesti keski- ja pienituloisten keskuudessa. (WHO 2013.)

Koskiniemen (2019) opinnäytetyössä tarkasteltiin vegaaniruokavalion merkitystä kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. Kansantauteja voidaan tunnetusti sekä ennaltaehkäistä että hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Ruokavalion päätehtävänä kansantautien ehkäisyssä on ennaltaehkäistä lihavuutta ja sen mukanaan tuomia riskejä sairastua kansantauteihin. (THL 2019.)

Lihaa kuluttavilla henkilöillä oli jopa kaksinkertainen riski sairastua kakkostyypin diabetekseen verrattuna täysin vegaaniruokavaliota noudattaviin henkilöihin (Barnard, Levin & Trapp 2014). Vegaaniruokavalio oli myös tehokkaampi ruokavaliohoitomuoto kuin esimerkiksi Amerikan diabetesliiton suosittelema ruokavalio: 43% vegaaniruokavaliota noudattavista ja vain 26% Amerikan diabetesliiton suosittelemaa ruokavaliota noudattavista koehenkilöistä onnistuivat vähentämään diabeteslääkitystään ruokavalion ansiosta. (McMacken & Shah 2017.)

Tutkimukset ovat osoittaneet vegaaniruokavalion tehokkuuden myös sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Koko elämänsä vegaaniruokavaliota noudattaneilla oli tutkimuksen mukaan 57% vähemmän sydän- ja verisuonitauteja verrattuna lihaa kuluttavaan väestöön. (Appleby & Key 2015.) Lisäksi, esimerkiksi sepelvaltimotaudin eteneminen on onnistututtu pysäyttämään ja jopa kääntämään sairauden eteneminen parantumiseksi vegaaniruokavalion ansiosta. (Esselstyn ym. 2014.)

Vegaaniruokavaliolla on lisäksi tutkitusti vaikutusta myös syöpien hoidossa sekä ehkäisyssä. Vegaaniruokavaliota noudattavilla on esimerkiksi vähemmän kasvutekijöitä elimistössään, jotka edistävät syöpäsolujen lisääntymistä. (Allen ym. 2002.) Vegaaniruokavalioon ei kuulu punainen eikä prosessoitu liha, jotka on WHO:n mukaan julistettu karsinogeenisiksi ihmiselle. (WHO 2015.)

Vegaaniruokavalion koostaminen

Vegaaniruokavalio ei siis sisällä mitään eläinperäisiä tuotteita, toisin sanoen mitään liha- tai eläinperäisiä maitotuotteita, kalaa, kananmunia tai edes hunajaa. Sen sijaan vegaaniruokavalio koostetaan käyttämällä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, juureksia, sieniä, siemeniä, soijaa ja tofua sekä kasvipohjaisia maitotuotteita (kuva 1). Vegaaniruokavalio on oikein koostettuna täysipainoinen ruokavalio, vaikka tiettyjen kriittisten ravintoaineiden saannista tulee pitää huolta. Esimerkiksi rauta on kriittinen ravintoaine siksi, että se saattaa imeytyä huonommin kasvikunnan tuotteista verrattuna lihatuotteisiin. Monipuolisella koostamisella tämänkin kriittisen ravintoaineen riittävä saanti voidaan turvata ilman lihatuotteita tai lisäravinteita. Vegaaneille suositellaan kuitenkin käytettäväksi ravintolisänä D- ja B12-vitamiineja sekä jodilisää. (Pelkonen 2017.) Vaikka vegaaniruokavalion oikeaoppinen koostaminen vaatii aluksi hieman perehtymistä, ja sairauksien hoidon yhteydessä sekä pienten lasten kohdalla suositellaan ravitsemusterapeutin konsultointia, se on silti tutkimuksen mukaan helpoin ruokavalio omaksua. Tutkimuksen mukaan helppous perustui siihen, että verrattuna useimpiin muihin ruokavalioihin, vegaaniruokavalioon ei liity ruoka-aineiden rajoituksia, punnitsemista tai esimerkiksi hiilihydraattien laskemista. Se myös koettiin kokonaisvaltaiseksi muutokseksi, jonka ansiosta koehenkilöt saivat sairautensa sekä elämänsä hallintaan. (Esselstyn ym. 2014.)

Kuva 1. Vegaaninen ruokapyramidi (kuva: Vegaaniliitto 2017)

Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovat vegaaniruokavalion koostamisessa tärkeitä punaisia lankoja. Vegaaniruokavalion noudattaminen ei tarkoita normaaleista arkiruuista tai herkuista luopumista. Esimerkiksi makaronilaatikon voi valmistaa vegaanisena versiona korvaamalla eläinperäiset tuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja myös vegaaniruokailija voi syödä jäätelöä ja suklaata – vegaanisena versiona! Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva 2) on jaettu kolmeen osaan, joista yksi osa sisältää kasviperäisen proteiinilähteen, yksi osa hiilihydraattilähteen ja yksi osa sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia. Lisukkeena lautasmalliin kuuluu täysjyväleipä, kasvirasva, salaatinkastike sekä mieluinen juoma ruuan kanssa. Vegaaniruokailijoille suositellaan kuutta täysipainoista ateriaa päivässä säännöllisin väliajoin. (Pelkonen 2017.)

Kuva 2. Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva: Ravitsemusterapeuttien yhdistys)

Vegaaniruokailijoille on olemassa omia ruokasuosituksia sekä lautasmalleja ja ruokapyramideja. Niiden avulla vegaaniruokavalioon on helppo perehtyä ja niiden ansiosta se on myös helpompi omaksua. Nämä ruokasuositukset sekä mallit ovat hyviä työvälineitä terveydenhuollon ammattilaisille kansantautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Näitä välineitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi esimerkiksi terveydenhoitoalan opetuksen yhteydessä. Kansantautien tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hoidolla voidaan kansanterveyden lisäksi edistää myös kansantaloutta. Vegaaniruokavalio on tutkimusten mukaan oikein ja monipuolisesti koostettuna tehokkaasti terveyttä edistävä ruokavalio (Huttunen 2018).

Lähteet

Allen, N. E., Appleby, N. P., Davey, G. K., Kaaks, R., Rinaldi, S. & Key, T.J. 2002. The associations of diet with serum insulin-like growth factor I and its main binding proteins in 292 women meat-eaters, vegetarians, and vegans. Cancer epidemiology, biomarkers & prevention. Nro 11(11), 1441-1448. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://cebp.aacrjournals.org/content/11/11/1441

Appleby, N.P. & Key, T.J. 2015. The long-term health of vegetarians and vegans. Proceedings of the nutrition society. 2016. Vol. 75(3), 287-293. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1017/S0029665115004334

Barnard, N., Levin, S. & Trapp, C. 2014. Meat consumption as a risk factor for type 2 diabetes. Nutrients. Vol. 6(2), 897-910. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/nu6020897

Esselstyn, C.B.Jr., Gendy, G., Doyle, J., Golubic, M. & Roizen, M.F. 2014. A way to reverse CAD? Journal of family practice. Vol. 63(7), 356-364. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://link.galegroup.com/apps/doc/A376071870/AONE?u=googlescholar&sid=AONE&xid=ba657403

Huttunen, J. 2018. Terveellinen ruoka. Lääkärikirja Duodecim. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935#s2

Koskiniemi, E. 2019. Vegaaniruokavalion merkitys kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113858

McMacken, M. & Shah, S. 2017. A plant-based diet for the prevention and treatment of type 2 diabetes. Journal of Geriatric Cardiology. Vol. 14(5), 342-354. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.11909/j.issn.1671-5411.2017.05.009

Pelkonen, L. 2017. Ruokavalion koostaminen. Vegaaniliitto. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen

Ravitsemusterapeuttinen yhdistys ry. Vegaanin lautasmalli. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://rty.fi/wp-content/uploads/2013/09/vegaanin-lautasmalliiso.jpg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Yleistietoa kansantaudeista. [Viitattu 3.6.2019.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista

Vegaaniliitto. 2017. Vegaaninen ruokapyramidi. [Viitattu 30.9.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen

World Health Organization. 2013. Global action plan for the prevention and control of NCDs 2013-2020. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf;jsessionid=BE8BFBCFD0994D160CF7F0CFA1A8B077?sequence=1

World Health Organization. 2015. Monographs evaluate consumption of red meat and processed meat. International Agency for Research on Cancer. Press release Nro 240. [Viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: https://www.iarc.fr/wp-content/uploads/2018/07/pr240_E.pdf

Kirjoittajat

Elisa Koskiniemi on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.

Riitta Airola toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/912952 (CC0)

Julkaistu 30.9.2019

Viittausohje

Koskiniemi, E. & Airola, R. 2019. Vegaaniruokavalio – ratkaisu kansantauteihin? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/30/vegaaniruokavalio-–-ratkaisu-kansantauteihin?/

Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi?

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Tämän vuoden alussa perustettu sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK) on merkittävä muutos, jonka seurauksena taloyhtiöiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy taloyhtiöiltä Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena muun muassa paperiset osakekirjat poistuvat käytöstä, mikä helpottaa monen osakkeenomistajan arkea sekä isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien työtä.

Kirjoittajat: Laura Karvanen ja Tatu Saarinen

Sähköinen osakehuoneistorekisteri, tai huoneistotietojärjestelmä, otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2019, samalla kun laki huoneistotietojärjestelmästä (132/2018) astui voimaan. Tammikuusta eteenpäin kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt on perustettu ainoastaan sähköisesti, eli käytännössä siis asunto-osakekirjat ovat samalla tavalla sähköisessä muodossa, kun kaikki muutkin osakkeet, ja paperisia osakekirjoja ei paineta enää tulevaisuudessa ollenkaan. Uudistus koskee asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä. (Hienonen 2019, 14.) Suomessa on kaupparekisterin mukaan 88 517 asunto-osakeyhtiötä, joissa on noin 1,4 miljoonaa asuinhuoneistoa. Näitä asuinhuoneistoja omistaa arviolta noin 2 miljoonaa osakkeenomistajaa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2019; Eduskunta 2019). Uudistus tulee siis koskettamaan suurta osaa suomalaisista.

Sähköinen rekisteri parantaa osakehuoneistoja koskevien tietojen sekä omistajamerkintöjen saatavuutta, mutta etenkin näiden tietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin, ei yhtiön tarvitse enää huolehtia osakasluettelon ylläpidosta. (Isännöintiliitto 2019.)

Osakeluetteloiden siirto rekisteriin

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt ovat voineet aloittaa tietojensa siirron sähköiseen osakehuoneistorekisteriin toukokuusta alkaen. Päätöksen siirrosta tekee taloyhtiön hallitus ja sen jälkeen itse siirron voi tehdä joko taloyhtiön puheenjohtaja taikka isännöitsijä. Siirto tapahtuu niin, että taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon tiedot sekä tiedot yhtiöjärjestyksen lunastus- ja vaihdannanrajoituksista Maanmittauslaitokselle. Vanhojen taloyhtiöiden tulee siirtää omien osakeluetteloidensa ylläpito osakehuoneistorekisteriin viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen jälkeen taloyhtiö ilmoittaa osakkaille siirrosta. Ilmoitus tehdään samalla tavalla kuin yhtiökokouskutsun toimitus. (Maanmittauslaitos 2019a.)

Käytännössä moni vanha asunto-osakeyhtiö voi aloittaa osakeluettelon siirron huoneistotietojärjestelmään vuoden 2019 lopulla, koska taloyhtiöille tarjottava sähköinen siirtopalvelu otetaan käyttöön lokakuussa.

Osakeluetteloiden siirto edellyttää sitä, että taloyhtiöiden edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla. Myös osakeluetteloiden tiedot ja kaupparekisteritiedot tulisi olla ajan tasalla. Isännöitsijöiden tulee muistaa myös se, että isännöitsijäntodistukseen tulee merkitä tieto siitä, kuuluuko taloyhtiö ja osakeryhmä huoneistotietojärjestelmään vai ei.  Siirrosta ei peritä maksua, jos se tehdään määräajan sisällä, eli viimeistään 31. joulukuuta 2022 mennessä. (Maanmittauslaitos 2019b; Maanmittauslaitos 2019c.)

Osakeluettelon siirron jälkeen asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus osakeluetteloiden ylläpidosta sekä selvityksien tekeminen omistajanvaihdostilanteista päättyvät ja jatkossa niistä vastaa Maanmittauslaitos. Taloyhtiöillä on oikeus saada kaikki heidän yhtiötään koskevat tiedot osakehuoneistorekisteristeristä ilmaiseksi. Myös osakkailla on mahdollisuus tarkastella omia tietojaan rekisteristä maksutta. Osakehuoneistorekisteristä löytää tiedot taloyhtiön omistajavaihdoksista, osakeluettelosta, osakkaiden ilmoittamat yhteystiedot ja osakehuoneistoihin liittyvät tiedot (osakeryhmä, hallintakohteen perustiedot, omistuskirjaukset, panttioikeudet, vallintarajoitukset ja muut rajoitukset). (Maanmittauslaitos 2019b.)

Kuvio 1. Uudistuksen aikataulu (Hienonen 2019)

Omistusoikeuden rekisteröinti

Osakehuoneistorekisterin käyttöönotto ei aiheuta mitään välittömiä toimenpiteitä osakkeenomistajille: he voivat jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti, mutta vain siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron sähköiseen rekisteriin. Sen jälkeen osakkailla on mahdollisuus hakea omistuksen rekisteröintiä ja mitätöidä paperinen osakekirjansa Maanmittauslaitoksessa. Osakkeenomistajien tulee mitätöidä paperinen osakekirja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa taloyhtiön osakeluettelon siirron tekemisestä, eli vuoden 2032 loppuun mennessä. Omistuksen rekisteröintiä voi hakea joko osakehuoneiston omistaja itse tai hänen valtuuttama asiamies. (Maanmittauslaitos 2019d.) Rekisteröinnistä peritään 58 euron maksu. Hinta määräytyy Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista perusteella. Hinta on voimassa ainakin vuoden 2019 loppuun asti. (Hienonen 2019, 85.)

Omistuksen rekisteröinti tai osakekirjan mitätöinti siirron tekemisen jälkeen on pakollista tehdä kuitenkin aina ensimmäisen omistajavaihdoksen yhteydessä. (Maanmittauslaitos 2019d.) Sen, onko oma taloyhtiö siirtynyt jo käyttämään sähköistä osakehuoneistorekisteriä, voidaan tarkistaa joko Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä. (Maanmittauslaitos 2019e.)

Osakkeidenomistajien tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmän rekisterissä olevista mahdollisista poikkeavista yhteystiedoista tulee ilmoittaa Maanmittauslaitokselle. Osakkeenomistajien tulee itse ilmoittaa mahdolliset yhteystietomuutoksensa Maanmittauslaitokselle. Omistusoikeuden rekisteröinti on edellytys muun muassa yhtiökokoukseen osallistumiselle. (Maanmittauslaitos 2019d.)

Nykyinen osakkeen omistusoikeus ilmenee paperisesta osakekirjasta tai sähköisestä omistajamerkinnästä. Jos omistus on vielä paperisena osakekirjana, se tulee toimittaa alkuperäisenä uuden hakemuksen liitteeksi haettaessa sähköistä omistajamerkintää. Tällöin paperinen osakekirja voidaan mitätöidä samalla, kun uusi omistaja merkitään osakehuoneistorekisteriin. Jos omistusoikeus selviää jo sähköisestä omistajamerkinnästä, tulee tällöin toimittaa luovuttajan suostumus hakemuksen liitteeksi. Hakemuksen voi toimittaa Maanmittauslaitokselle joko postitse, sähköpostitse tai viemällä sen asiakaspalvelupisteeseen. (Maanmittauslaitos 2019e.) Paperisen osakekirjan voi myös saada itselleen muistoksi maksua vastaan. (Kiinteistölehti 2019.)

Lopuksi

Laura Karvanen (2019) on tehnyt osakehuoneistorekisteristä ja sen vaikutuksesta taloyhtiöiden arkeen Lahden ammattikorkeakoulussa julkaistun opinnäytetyön keväällä 2019. Työssä tutkitaan lakia huoneistotietojärjestelmästä ja osakehuoneistorekisteriä sekä siihen liittyviä käytännön asioita.

Opinnäytetyön tutkimusosuutta varten suoritettiin teemahaastattelut neljälle isännöitsijälle ja yhdelle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Haastatteluiden tuloksena voidaan todeta, että osakehuoneistorekisteri oli toistaiseksi vielä yllättävän tuntematon aihe haastateltaville. Haastatteluiden perusteella osakehuoneistorekisteri nähdään kuitenkin positiivisesti isännöitsijöiden työtä helpottavana uudistuksena, vaikka yksikään taloyhtiö ei vielä opinnäytetyön haastatteluita tehdessä ollut tehnyt päätöstä siitä, milloin rekisteriin aiotaan siirtyä. Isännöitsijöiden ei tarvitse muun muassa jatkossa selvitellä enää erilaisia saantoja, jotka saattavat joskus viedä hyvinkin paljon aikaa.

Lähteet

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599. Finlex. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Eduskunta. 2018. HE 127/2018 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi huoneistotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_127+2018.aspx

Hienonen, V. 2019. ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri. Opas taloyhtiöille. Helsinki: Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Isännöintiliitto. 2019. Osakehuoneistorekisteri (Asrek). [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto-vaikuttaa/toimintaymparistoon-vaikuttaminen/lainsaadannot-ja-normit/osakehuoneistorekisteri/

Karvanen, L. 2019. Osakehuoneistorekisterin vaikutukset taloyhtiöiden toimintaan. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013402

Kiinteistölehti. 2019. Paperiset asunto-osakekirjat historiaan. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.kiinteistolehti.fi/paperiset-asunto-osakekirjat-historiaan/

Maanmittauslaitos. 2019a. Osakeluettelon siirto ja hyväksyminen. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto-ja-hyvaksyminen

Maanmittauslaitos. 2019b. Osakeluettelon siirto. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto

Maanmittauslaitos. 2019c. Taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden asiointivaltuudet. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/taloyhtioiden-ja-isannoitsijoiden-asiointivaltuudet

Maanmittauslaitos. 2019d. Mitä muutos tarkoittaa asunnon omistajalle? [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/mita-muutos-tarkoittaa-asunnon-omistajalle-

Maanmittauslaitos. 2019e. Rekisteröi osakehuoneiston omistusoikeus. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/rekisteroi-huoneiston-omistusoikeus

Patentti- ja rekisterihallitus. 2019. Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä. [Viitattu 5.9.2019]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

Kirjoittajat

Laura Karvanen on valmistunut keväällä 2019 tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalta.

Tatu Saarinen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1041024 (CC0)

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Karvanen, L. & Saarinen, T. 2019. Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/taloyhtioiden-tietojen-siirto-sahkoiseen-osakehuoneistorekisteriin-alkaa—tiedatko,-miten-muutos-vaikuttaa-taloyhtioosi?/