Muovit ovat saaneet viime aikoina paljon negatiivista julkisuutta. Keskustelu on keskittynyt lähinnä muovin haittojen esilletuomiseen. Kieltämättä muovit eivät kuulu meriin, eivätkä ravintoomme ja siihen onkin pyrittävä etsimään ratkaisuja. Pitkän käyttöiän ja kestonsa vuoksi muovit ovat erinomaisia mahdollistaen nykyisen elintasomme, sekä auttaneet ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin ja mahdollistaneet liikenteenkin kehityksen. Ilman muovipakkauksia elintarvikkeiden tehokasta toimitusketjua ja ruoan säilyvyyttä olisi saatu niin hyväksi kuin se nykyään on. Muovin elinkaaren ei välttämättä tarvitse loppua ensimmäisen käyttökerran jälkeen päätyen polttoon tai luontoon. Nykyään käytetyt muovituotteet saavatkin uuden elämän kierrätyksen jälkeen muina hyödyllisinä tuotteina. Hyvänä alkuna on ollut muovipakkausmateriaalien erilliskeräyksen aloittaminen maassamme.

Kirjoittajat: Timo Roininen ja Reijo Heikkinen

Materiaalitekniikka etsii ongelmiin ratkaisuja

Materiaalitekniikan koulutusta annetaan Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan laitoksella. Materiaalitekniikan insinööri AMK-ohjelmassa polymeeri- ja kuitutekniikan insinöörejä koulutetaan tuntemaan muoveja raaka-aineina, niiden työstömenetelmiä sekä testaamaan niiden ominaisuuksia. Nämä taidot avaavat näkökulmia antaen mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää materiaalien käyttöä. Muoveista voidaan tutkia niiden ominaisuuksien muuttumista kierrätyksessä ja saatujen tulosten perusteella voidaan todeta niiden soveltuvan hyvin kierrätykseen.  Kierrätettävän materiaalin keräämiseen voidaan käyttää kiertotalousmallia, jossa tietyissä muovialan klustereissa toimivat yritykset voivat parantaa yhdessä materiaalitehokkuutta ja näin vähentää polttoon menevän raaka-aineen määrää. Kaikissa sovelluksissa ei välttämättä tarvitse käyttää puhtainta polymeeriä, vaan kierrätettykin materiaali käy.

Roininen tutki opinnäytetyössään raskas-PVC (Polyvinyylikloridi) -kankaiden kierrätysmahdollisuuksia. PVC on materiaalina kestävä amorfinen polymeeri, jonka lämmönkestoa, kovuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan säädellä pehmentimillä ja lisäaineistuksella.  Mikrobien- ja UV-säteilyn kestävänä, sekä itsesammuvana materiaalina PVC on turvallinen ja monikäyttöinen materiaali.  Ominaispainoltaan PVC eroaa useista muista valtamuoveista, kuten polypropeeni ja polyeteeni mahdollistaen sen erottelun esimerkiksi  kellutusmenetelmällä.  (Muovit ja kumit 2001; Roininen 2018.)

PVC-kierrätysselvitys

Opinnäytetyössä tutkittiin mahdollisuuksia jatkojalostaa peiteteollisuuden käyttämiä pääasiassa PVC-pinnoitettujen kankaiden jätepaloja ja selvittää keräysjärjestelmän muodostamista. MediSeam Oy valmistaa pääasiallisesti tyhjiötuotteita terveydenhuollon toimijoille. Tuotantoon kuuluvat myös monenlaiset muut pinnoitetuista kankaista tehdyt tuotteet, kuten peitteet, väliverhot, ääni- ja pakkasverhot, sekä hitsausväliverhot ja sermit.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole kierrätysjärjestelmää peitekankaina käytettäville pinnoitetuille tekstiileille. Kierrätyksen vaikeutena on pidetty pitkiä matkoja ja pieniä jätevirtoja. PVC-tuotteet ovat myös pitkäikäisiä, joten niiden saapuminen kierrätykseen on myös hidasta, sillä peitekäytössäkin kankaat palvelevat 2-10 vuotta (Poropudas 2011, 16).  Tiukentuva lainsäädäntö yhdessä materiaalien käyttötehokkuuden tarpeen lisääntyessä vaatii kehittämään uusia toimintamalleja. Suomessa raskas PVC-kankaiden käsittely on keskittynyt noin 30 yrityksen piiriin. He valmistavat monenlaisia suojia kuorma-autojen kapelleista telttoihin ja sairaalatuotteisiin. Kuopiolainen Scantarp Oy valmistaa näitä kankaita. Tuontikankaitakin on markkinoilla esimerkiksi Italiasta, Puolasta ja Kiinasta.

KUVA 1. Vasemmassa yläreunassa näkyy leikattua peitettä, joka menee seuraavaksi murskattavaksi. Murskattu peite (oikealla ylhäällä) syötetään ekstruuderiin. Alimmaisessa kuvassa syntyy valmista tuotetta ekstruuderin avulla.

Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta tähdemateriaalien soveltuvuuden kierrätykseen uusina tuotteina ilman, että materiaalin ominaisuudet siitä olennaisesti heikkenevät (kuva 1). Oikeassa lämpötilassa käsitelty materiaali ei vielä hajoa tarjoten mahdollisuuden suunnitella siitä uusia tuotteita. Pehmennetty kangas tarjoaa riittävän matriisin sinällään ja voidaan jatkojalostaa. Mahdollisen keskitetyn keräysjärjestelmän aloittamista tutkittiin ja mahdollisuutta ottaa osaa koko Euroopan laajuiseen Texyloop-järjestelmään (Texyloop 2018).  Vaikeutena on edelleen edellä mainitut pienet jätevirrat ja tämänhetkinen mahdollisuus poistaa jätteet edullisemmin kunnallisen jätehuollon mukana.

Jätteenpolttolaitokset pystyvät polttamaan PVC:tä sisältävää sekajätettä ja ottamaan siitä talteen poltettaessa syntyvän vetykloridihapon ja rikkidioksidit. Euroopan yhteisöjen komission (2000) Vihreän kirjan mukaan poltettavassa jätteessä olevasta kloorista 38—66 % on peräisin PVC-jätteestä. Muina kloorin lähteinä mainitaan maatuvat, eli biojätteet [NaCl, eli ruokasuola] (noin 17%) ja paperi (10%). Keskimääräisesti he arvioivat, että noin puolet polttolaitoksiin joutuvasta kloorista on peräisin PVC:stä. Jätehuollon kustannukset ovat kolmanneksen halvemmat tällä hetkellä, kuin kemiallisen käsittelyn kulut.

Materiaalitekniikan tehtävänä on vastata osaltaan kestävän kehityksen mukaiseen tuotantoon tutkimalla ja tarjoamalla sellaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää vielä uudelleen ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Näin luonnonvaroja säästyy ja voidaan jatkossakin tarjota korkealaatuisia tuotteita ihmisille.

3D-tuotanto voi tehdä uuden mahdollisuuden

Lisäävä valmistus voi tuoda mahdollisuuden parantaa käytettyjen tuotteiden jatkokäyttöä ja muuntamista uusiksi tuotteiksi. 3D-valmistus on ollut jo kohta kolmen vuosikymmenen ajan mallintamisen ja tuotesuunnittelun apuvälineenä. Mahdollisuuksia käyttää innovatiivisesti jätemateriaalia uusissa tuotteissa ja ennen näkemättömissä ratkaisuissa ja muodoissa vastaa tämän päivän kestävän tuotekehityksen haasteisiin. Tuotteet voidaan suunnitella tulostettaviksi yksilöllisesti ja optimoinnilla voidaan käytettävän materiaalin määrää vähentää heikentämättä materiaalien lujuutta. Ennen jätteeksi joutuneet materiaalit voivat esimerkiksi näin jatkaa elinkaartaan.

Johtopäätökset

Kiertotalouden mahdollisuuksia kannattaa miettiä toimivan ja kannattavan liiketoiminnan ajatuksen kautta. Jätteiden vähentäminen onnistuu tuotesuunnittelun, tuotannon, loppukäytön sekä jätehuollon yhteispelillä. Vaikkei olekaan tarkoitus tuottaa kierrätysmateriaalia, niin mahdolliset PVC-kangasjätteet voidaan kerätä huoletta ja käyttää joko uusiomateriaaliksi tulostamalla, suulakepuristamalla, ruiskuvalamalla tai toimittamalla ne Texyloop-järjestelmään konteissa.  Keskustelua muovien huonoudesta ja haitallisuudesta ympäristön kannalta voisi kääntää kohti käyttäjiä ja asiallista jätehuoltoa. Suomalaiset toimijat voisivat keskittyä muovikammon sijasta viemään ympäristöosaamista ja jätteenkäsittelyosaamista sellaisille markkina-alueille, joista meriin saatetaan tällä hetkellä eniten jätemuoveja.

Lähteet

Euroopan yhteisöjen komissio. 2000. Vihreä kirja – PVC ja ympäristö. [Verkkodokumentti]. Bryssel. [Viitattu 29.3.2018]. Saatavissa: http://ec.europa.eu/environment/waste/pvc/pdf/fi.pdf

Muovit ja Kumit. 2001. Metalliteollisuuden keskusliitto. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus.

Poropudas. M. 2011. Polyviinylikloridin (PVC) kierrätys ja uusiokäyttö. [Verkkodokumentti]. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. [Viitattu 23.3.2018] saatavissa: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201212111354

Roininen, T. 2018.  Raskaspvc-kankaiden pilkkominen ja erottelu : Medi Seam Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.5.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026199

Texyloop. 2018. [Viitattu 2.5.2018] saatavissa: http://www.texyloop.com/Boucle/unite-industrielle

Kirjoittajat

Timo Roininen valmistuu materiaalitekniikan insinööriksi Lahden ammattikorkeakoulusta kesällä 2018.

Reijo Heikkinen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa konetekniikan yliopettajana.

Artikkelikuva: By Aney from Wikimedia Commons. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Plastic_beads1.jpg (CC-BY-SA)

Julkaistu 9.5.2018

Viittausohje

Roininen, T. & Heikkinen, R. 2018. Muovien kierrätyksessä tapahtuu jatkuvaa kehitystä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/09/muovien-kierratyksessa-tapahtuu-jatkuvaa-kehitysta

Syksyn 2017 kiertotalousväylällä yksi opiskelijaryhmä perehtyi Ramboll Finland Oy:n haasteeseen ja lähti kehittämään menetelmiä, joilla saadaan vähennettyä rakennustyömailla syntyvän jätteen määrää sekä nostettua rakennusjätteen hyödyntämisastetta. Materiaali-, tieto- ja viestintä- sekä ympäristötekniikan opiskelijoista koostuva tiimi kehitti palvelua, jonka tarkoituksena on edistää rakennusjätteen hyödyntämistä. EU-direktiivin mukaisen tavoitteen mukaan muutoin kuin energiana, rakennusjätteestä tulee hyödyntää 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Syksyn 2017 aikana kehitetty palvelukonsepti edistää osaltaan materiaalitehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa ja samalla pienentää jätteenkäsittelystä syntyviä kustannuksia. Kehittämisprojektin aikana selvitettiin myös mahdollisuuksia vahvistaa kiertotalouden asemaa korjausrakentamisessa sekä luoda yhteys kierrätysyritysten, konsulttiyrityksen ja työmaiden välille.

Kirjoittajat: Lassi Alapiessa, Juuso Pekkala ja Pia Haapea

Kehittämisprosessi

Kiertotalousväylän aikana projektitiimi kokoontui säännöllisesti, etsi tietoa aihealueesta ja esitti erilaisia vaihtoehtoja hyödyntämisasteen tehostamiseksi. Yksi tärkeistä tiedonhankintakanavista oli asiantuntijoiden haastattelut. Tiimi kävikin haastattelemassa Lahden kierrätysyksikön johtajaa Sami Oraa sekä Ramboll Finland Oy:n rakennesuunnittelija Jukka Hyryä. Toimeksiantajan kanssa käydyissä keskusteluissa parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui edellä mainitun palvelumallin kehittäminen. Seuraavaksi ryhmä lähti pohtimaan ja kehittämään erilaisia osa-alueita, joita tällaiseen palvelumalliin tulisi sisällyttää. Mallin pohjaksi suunniteltiin ns. materiaalitehokkuusasiatuntijan rooli, tehtävät ja vaadittava osaaminen palvelukonseptissa. Palveluun kuuluu myös kirjanpitosovellutus, jonka avulla urakoitsijat voivat tarkastella materiaalivirtoja reaaliaikaisesti. Kolmanneksi kehitettäväksi teemaksi nousi asiakaspalvelun kehittäminen osapuolia parhaiten palvelevaksi, kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.

PIIRROS 1. Ideaalitilanne (Jenni Kuitunen)

Materiaalitehokkuusasiantuntija

Asiantuntijapalvelun tulisi olla sellainen, että se on muodossa tai toisessa asiakkaiden tukena aina suunnittelusta projektin loppuun asti. Asiantuntijan tulee tuoda esiin kierrätys- ja resurssitehokkuusnäkökulma sekä linkittää eri toimijat kuten uusiokäyttö-, logistiikka- ja kierrätysyritykset.  Toimiva jätehuoltosuunnitelma ja materiaalivirtatarkastelu mahdollistaa merkittäviä säästöjä rakentamis- ja jätekustannuksissa.

Myös projektin aikana nimetty materiaalitehokkuusasiantuntija suorittaa työmaakäyntejä sovitusti, esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa. Työmaakäynneillä asiantuntija huomioi mm. jätteenlajittelun edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ja ottaa esille mahdollisia ongelmakohtia. Asiantuntijan on mahdollista seurata toimintaa myös kirjanpitosovelluksen (nimetty Racheliksi) kautta. Kirjanpitosovellukseen tehty seuranta ja raportointi tukee resurssitehokkuustavoitteiden toteutumisen seurantaa.

KUVIO 1. Miltä Rachel voisi näyttää (Jenni Kuitunen)

Opiskelijatiimi suunnitteli myös kirjanpitosovelluksen, ”Rachelin”. Rachel on työkalu, jonka avulla urakoitsijat voivat tarkastella varaston tilannetta sekä käsitellä tehtyjä tilauksia. Asiakkaat voivat tallentaa sovellukseen tiedot tilatuista ja käytetyistä materiaaleista. Kun tilaukset ovat tallennettuna ohjelmaan, tätä kautta saadaan päivitettyä tietoa tarvikkeista ja pystytään näin välttämään liikatilauksia. Rakennesuunnittelussa voidaan myös asettaa jokin alustava raja tilauksille, ja sovellus voi antaa varoituksen tämän rajan ylittyessä. Materiaalitehokkuusasiantuntijalla on sovellukseen vain katseluoikeudet, joiden avulla hän voi tarkastella ennen työmaakäyntiä.

Kolmantena osa-alueena ryhmät pohtivat millainen asiakaspalvelukonsepti tuotteeseen voisi sisältyä. Tärkeänä pidettiin urakoitsijan ja materiaalitehokkuusasiantuntijan sujuvaa yhteistyötä, jonka takaamiseksi palveluun sisältyy myös puhelinneuvonta sekä online-chat. Puhelinpalvelu on avoinna 06:00-18:00, mutta viestiä voi lähettää myös työajan ulkopuolella. Viestit tallentuvat automaattisesti lähetysjärjestyksessä. Tällä tavoin materiaalitehokkuusasiantuntija pysyy ajan tasalla rakennustyön vaiheista ja pääsee käsittelemään mahdollisesti ilmenneitä ongelmia esimerkiksi jätekuljetuksiin liittyen.

Jotta Ramboll voisi parantaa palvelua ja siten ylläpitää asiakassuhteita, on tärkeää kerätä palautetta projektin aikana sekä varsinkin sen päättyessä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nettilomakkeen kautta.

KUVIO 2. Näkemys kokonaisuudesta (Jenni Kuitunen)

Yhteenveto

Asiantuntijapalvelun toiminta on kiinni ihmisten asenteista. Tämä lisää haastetta markkinoida palvelua, joka ei suoraan lupaa lisätuottoa asiakkaalle. Ympäristönäkökulma on nykyäänkin mukana projektien suunnittelussa, mutta kaiken muun ohella siihen ei kiinnitetä paljoa huomiota. Kirjanpitosovellus, työmaakäynnit ja asiakaspalvelu helpottavat palvelun toimintaan tarvittavan raportoinnin tekoa, mutta sekään ei auta, mikäli aihe ei kiinnosta. Asiakkaita voidaan motivoida rahalla, eli tässä tapauksessa jätteiden oikeanlaisesta kierrättämisestä syntyvillä säästöillä, mutta heille jää silti maksettavaa ”ylimääräisestä” työstä. Ympäristönäkökulman asema, lainsäädännön kiristymisen ohella, on vahvistunut ja vahvistuu edelleen, joten on odotettavissa, että tällaiselle kokonaisvaltaiselle palvelulle on selkeä tilaus. Vastuullinen rakentaminen toimii osaltaan myös hyvän imagon tuojana.

Tämäkin kehittämisprojekti on hyvä esimerkki siihen, miten monenlaisia tehtäviä saattaa opiskelijoillemme tulla tulevaisuudessa vastaan. Kiertotalous on varmasti yksi osa-alue, jonka kanssa jokainen heistä tulee tavalla tai toisella työskentelemään. Vaikka kukaan tiimin jäsenistä ei ole opiskellut varsinaisesti rakennusalaa, reippaalla otteella ja ennakkoluulottomalla asenteella tästäkin haasteesta selvittiin. Tietoa kyllä löytyy, kunhan sitä vain lähtee rohkeasti etsimään ja kysyy niiltä, joilla tietoa on. Rakennusjätteen määrän vähentäminen on erittäin tärkeää ja kansantaloudellisesti merkittävä osa-alue, sekä aiheen parilla tullaankin työskentelemään myös kevään 2018 kiertotalousväylällä. Uusia näkökulmia aiheeseen kyllä varmasti vielä löytyy matkalla  kohti EU direktiivin mukaista rakennusjätteiden 70 % hyödyntämistavoitetta (Ympäristöministeriö 2014).

Kirjoittajat

Lassi Alapiessa, 3. vuoden ympäristötekniikan opiskelija.

Juuso Pekkala, 4. vuoden puutekniikan opiskelija

Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka luotsaa omalta osaltaan kiertotalousväylää.

Lähteet

Ympäristöministeriö. 2014. Rakennusjätteestä arvokkaaksi resurssiksi – materiaalitehokkuuden loppuraportti julkaistu. Uutinen 11.6.2014. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Rakennusjatteesta_arvokkaaksi_resurssiks%2829942%29

Julkaistu 30.4.2018

Viittausohje

Alapiessa, L., Pekkala, J. & Haapea, P. 2018. Rakennusjätteen määrän vähentäminen ja sen hyödyntäminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/30/rakennusjatteen-maaran-vahentaminen-ja-sen-hyodyntaminen

Suomessa geoenergian hyödyntäminen on keskittynyt perinteisiin maalämpöjärjestelmiin eli suljetun kierron geoenergiajärjestelmiin. Lämpöenergiaa on varastoituneena myös pohjaveteen, jota olisi mahdollista hyödyntää avointa kiertoa hyödyntävien lämmöntalteenottojärjestelmien avulla. Suomessa on runsaasti pohjavesialueita ja näille alueille on keskittynyt elinkeinoelämän, asumisen ja liikenteen infrastruktuuria. Maankäyttö vaikuttaa usein pohjavesiin niin, että niissä havaitaan selvästi kohonneita lämpötiloja. Tämä lämpösaarekeilmiö kasvattaa tällaisten alueiden pohjavesien energiamääriä.

Kirjoittajat: Joonas Kouvo ja Jussi Kuusela

Pohjavesi lämmönlähteenä

Perinteiset maalämpöjärjestelmät ovat suljetun kierron geoenergiajärjestelmiä. Järjestelmässä lämpöenergiaa siirretään maa- tai kallioperästä lämmönkeruuputkistossa kulkevan etanoliliuoksen välityksellä lämpöpumpulle, joka tuottaa lämpöenergiaa rakennuksen sisäiseen lämmityskiertoon.

Pohjaveden energiasisältöä voidaan hyödyntää tehokkaammin käyttämällä avoimen kierron lämmöntalteenottojärjestelmää. Avoimessa kierrossa pohjavettä pumpataan pumppauskaivolta, johdetaan lämmöntalteenottojärjestelmälle ja palautetaan imeytyskaivon välityksellä takaisin pohjavesivarastoon. (Kouvo 2017, 6-7.)

Maankäyttö vaikuttaa pohjaveden lämpötilaan

Maanpinnan ylimmissä osissa olevissa pohjavesissä voidaan havaita vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa lämpötilan vaihtelua. Ulkoilman lämpötilan kausivaihtelu vaikuttaa 10-15 metrin syvyyteen asti, kun taas tätä syvemmissä maakerroksen osissa pohjaveden lämpötila pysyy lähes vakiona ympäri vuoden. (Kouvo 2017, 9.) Turussa, Lahdessa ja Lohjalla vuonna 2012 tehtyjen lämpötilamittausten perusteella luonnontilaisella alueella pohjaveden lämpötila on kyseisen kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella hieman yli 6 °C. Urbaaneilla- ja kaupunkien keskusta-alueilla mitattiin 2-4 astetta korkeampia lämpötiloja (Arola & Korkka-Niemi 2014, 1959.) Syynä havaittuun lämpösaarekeilmiöön on, että osa rakennusten ja teollisuuden hukkalämmöstä pääsee eristyksistä huolimatta johtumaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Tämän lisäksi myös esimerkiksi kaukolämpöputkista johtuu lämpöenergiaa ympäristöön. Tämä kertaalleen ympäristöön johtunut lämpöenergia olisi hyödynnettävissä pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien avulla. (Kouvo 2017, 60.)

Pohjavedestä energiaa Nastolan alueella

Kesällä 2017 Lahden ammattikorkeakoulun vetämä NETS-hanke (LAMK 2018) aloitti yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa selvitystyön Nastolanharjun yrityksille pohjaveden alueellisista hyödyntämismahdollisuuksista. Alue sijaitsee Salpauselkä I –reunamuodostelmalla, Nastonharju-Uusikylä –pohjavesimuodostumalla. Alue on yksi suomen merkittävimmistä pohjavesialueista, jossa on voimakasta maankäyttöä (Arola et al. 2014).

Pohjaveden lämpötilamittaukset suoritettiin kesäkuussa 2017. Mittauksia tehtiin sekä luonnontilaisilla alueilla olevista yleisistä pohjavesikaivoista että paikallisten yritysten omista pohjavesikaivoista. Mittausten perusteella voitiin arvioida pohjaveden lämpötilan kausivaihteluvyöhykkeen syvyys (m) sekä lämpötila kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella. Kuviossa 1 on esitetty yleisestä pohjavesiputkesta GTK 106 mitatut lämpötilat svyyden funktiona. Putki sijaitsee alueella, jolla on asuinrakentamista. Kuviosta nähdään, että pohjaveden lämpötila on talven aikana laskenut hieman matalissa syvyyksissä ja vakioituu 13 metrin syvyydessä lämpötilaan 6,8 °C.

KUVIO 1. Pohjaveden lämpötila syvyyden funktiona kaivossa GTK 106. Mittaukset on tehty kesäkuussa 2017. Kuva: Oona Rouhiainen.

Taulukossa 1 on esitetty yleisten pohjavesiputkien mittaustulokset ja taulukossa 2 vastaavat arvot teollisilla alueilla sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Yleiset pohjavesikaivot sijaitsevat alueilla, joissa ihmistoiminnan vaikutusta voidaan pitää vähäisenä. Yleisistä kaivoista P12 vastaa sijainniltaan parhaiten luonnontilaisia olosuhteita. Tuloksissa on ilmoitettu pohjaveden pinnantaso ja kaivon kokonaissyvyys maanpinnasta mitattuna sekä kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella mitattujen pohjaveden lämpötilojen keskiarvo.

TAULUKKO 1. Tutkimusalueen yleisistä pohjavesikaivoista kesäkuussa 2017 tehdyt mittaustulokset.

Taulukon 1 ja taulukon 2 arvojen perusteella saadaan luonnontilaisten mittauspisteiden keskimääräiseksi pohjaveden lämpötilaksi 6,7 °C ja vastaavasti teollisilla alueilla 8,8 °C. Tulosten perusteella pohjaveden lämpötilat ovat siis noin 2 astetta korkeampia teollisilla alueilla. Pohjaveteen varastoituneen lämpöenergian määrä riippuu täysin pohjavesivaraston koosta, joka tulee määrittää geologisilla ja hydrologisilla mallinnuksilla alueellisesti. Esimerkkilaskennassa käytettäköön vesimäärää, joka pumpataan vesijohtovetenä Lahden seudulla kotitalouksille päivittäin eli 30 000 m³. Jos vastaavan vesimäärän lämpötila nousisi 2 astetta, varastoituisi vesimassaan energiaa noin 69 800 kWh. Tämä vastaisi noin 4-5 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta.

TAULUKKO 2. Tutkimusalueen teollisten alueiden pohjavesikaivot ja niiden mittaustulokset kesäkuulta 2017.

Lämpösaarekeilmiö vaikuttaa kokonaislämmitystehoon

Nykyaikaisella lämpöpumpulla voidaan lämmitystehon laskennassa käyttää lämpökerrointa 4, kun lämmitettävän kohteen menoveden lämpötila on yli 45 °C. Tämä on yleisesti vähimmäisvaatimus menovedelle patterilämmityskohteissa. Lattialämmityskohteissa menoveden lämpötila on alhaisempi, joka nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa. Tyypillisesti lämpöpumppujen lämpökertoimet ilmoitetaankin lattialämmityksen menoveden lämpötilalla 35 °C, jolloin lämpökerroin on suurimmillaan.

Pohjaveden lämpötilaa voidaan laskea lämmöntalteenotossa 1 °C:een asti ilman pohjaveden jäätymisriskiä. Kun tiedetään pohjaveden lämpötilan muutos lämmöntalteenotossa, hyödynnettävissä oleva pohjaveden pumppausmäärä tietyllä ajanjaksolla ja lämpöpumpun lämpökerroin, voidaan laskea järjestelmän kokonaislämmitysteho. Pumppausmäärän ollessa 30 000 m³ vuorokaudessa on pumppaustaajuus 347 kg/s. Kun pohjaveden lämpötila vastaa teollisten alueiden mittauspisteiden keskimääräistä pohjaveden lämpötilaa 8,8 °C, voidaan pohjaveden lämpötilaa laskea 7,8 °C lämmöntalteenoton aikana. Tällöin lämpöpumpun lämpökertoimella 4 olisi hyödynnettävissä oleva kokonaislämmitysteho noin 15,1 MW. Vastaavasti pohjaveden lämpötilan ollessa 6,7 °C, joka vastaa yleisten pohjavesiputkien keskimääräistä lämpötilaa, olisi lämpötilan muutos lämmöntalteenoton aikana 5,7 °C ja hyödynnettävissä oleva kokonaislämmitysteho noin 11,0 MW.

Todellisuudessa hyödynnettävissä oleva pumppaustaajuus tulee määrittää geologisten ja hydrologisten mallinnusten sekä pumppauskokeiden avulla. Joka tapauksessa ihmistoiminnan vaikutuksesta pohjaveteen varastoituu jatkuvasti lämpöenergiaa, joka nostaa merkittävästi pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien lämmitystehopotentiaalia. Tämä ilmiö havaitaan myös Nastolan alueella.

Lähteet

Arola, T., Eskola, L., Hellen, J. & Korkka-Niemi, K. 2014. Mapping the low enthalpy geothermal potential of shallow Quaternary aquifers in Finland. Geothermal Energy. [Verkkolehti]. Vol 2 (9). [Viitattu 5.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s40517-014-0009-x

Arola, T. & Korkka-Niemi, K. 2014. The effect of urban heat islands on geothermal potential: examples from Quaternary aquifers in Finland. Hydrogeology Journal. [Verkkolehti]. Vol. 22 (8), 1953-1967. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10040-014-1174-5

Kouvo, J. 2017. Pohjaveden hyödyntäminen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä Suomessa: Lahden seudun alueellinen tarkastelu. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801011006

LAMK. 2018. Lahden ammattikorkeakoulu, NETS – Nastolan Energiaekosysteemi ja Teolliset Symbioosit. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/nets

Kirjoittajat

Joonas Kouvo on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja hän valmistuu (insinööri AMK) toukokuussa 2018.

Jussi Kuusela on Lahden ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan lehtori.

Artikkelikuva: Monto, T. 2014. Puro metsässä Nastolassa. Saatavissa:  https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nastola_-_forest_2.jpg (CC BY-SA)

Julkaistu 24.4.2018

Viittausohje

Kouvo, J. & Kuusela, J. 2018. Lämpösaarekeilmiön vaikutus pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien potentiaaliin Lahden seudulla. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/24/lamposaarekeilmion-vaikutus-pohjaveden-lammontalteenottojarjestelmien-potentiaaliin-lahden-seudulla

Lahden ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylä-opintojaksolla käynnistyi syyskuussa 2017 projekti, joka käsitteli kiertotalouden mahdollisuuksia Päijät-Hämeen aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. Päijät-Hämeen ympäristöosaaminen monilla eri sektoreilla on erinomaisella tasolla, mutta sen markkinointi ja siihen liittyvät mahdolliset lisäpalvelut puuttuvat yhtälöstä kokonaan.

Kirjoittajat: Saana Blåberg, Seela-Anna Laakso, Jenni Nieminen, Teemu Ukkola & Pia Haapea

Projektin lähtökohdat

Projektin lähtökohtana oli Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan vuoden 2017 kehittämisteema ”Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa”. Valiokunnan jäsenyritykset innostuivat pohtimaan ja tunnistamaan vastuullisen ja kestävän matkailun kehittämistoimenpiteitä koko Hämeen tasolla. Toukokuun alussa pidetyssä kokouksessa valiokunnat jäsenet määrittelivät työpajatyöskentelyn avulla kehittämisaihioita, joihin voitaisiin tarttua opiskelijaprojekteina sekä LAMK:ssa että HAMK:ssa (kuva 1).

Kuva 1. Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsenten pohdintoja kiertotalouden luomista mahdollisuuksista Hämeen alueella (Hämeen kauppakamari 2017)

Kiertotalousväylän kehittämishankkeessa tunnistettiin tarve lähteä miettimään kiertotalouteen nojaavan teollisuuden ja matkailun sekä laajemminkin aluemarkkinoinnin symbioosia. Yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi valikoitui Päijät-Hämeen alueen osaamisen tunnistaminen kiertotalouden saralla. Tässä kehittämisprojektissa pohdittiin sitä, miten teolliset yritykset voisivat paremmin esitellä omaa toimintaansa esimerkiksi teollisuusmatkailun tai kiertotalouskohteiden vierailijakeskusten muodossa. Samalla mietittiin sitä, miten voitaisiin nostaa Lahden, Forssan ja Riihimäen ympäristöosaamista vahvemmin vientituotteeksi, palveluiksi ja alueen vetovoimatekijäksi.

Opiskelijaprojektitiimin tehtävänä oli suunnitella, mallintaa ja tuotteistaa, miten alueen kiertotalouskohteita ja -osaamista voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, kohdennetummin ja tehokkaammin Hämeen aluemarkkinoinnissa.

Projektin toteutus

Projektia lähti työstämään neljä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaa. Projekti rajattiin koskemaan Päijät-Hämeen aluetta ja yritysmatkailua. Projektissa kartoitettiin ensiksi Päijät-Hämeen alueen yrityksiä, joissa toteutuu kiertotalouden näkökulma. Samalla koottiin tietoa ja teoriaa kestävästä matkailusta, kiertotaloudesta ja alueen ympäristöosaamisesta (materiaalitehokkuus, teolliset symbioosit, cleantech, luonto ja kestävä liikkuminen). Näiden tulosten pohjalta projektissa päädyttiin luomaan tuotekorttien tapaiset esitteet, jotka antavat kuvan, minkälaisia kohteita yritysvierailijoille mahdollisesti voisi kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita myös kansainvälisellä tasolla. Samalla kartoitettiin muita parannusehdotuksia Päijät-Hämeen alueen vetovoiman kasvattajiksi.

Projektin tulokset

Projektin tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen:

• • ”Kotipesä kuntoon” – paikallinen ylpeys esiin
  • Ympäristöosaamisen markkinoinnin parantamiskeinot Lahden matkailusivustoilla
  • Yritysmatkailutuotekortit

Kuvio 1. Projektin tulokset pyramidimuodostelmassa

”Kotipesä kuntoon”

Päijät-Häme, ja erityisesti Lahden seutu, on ympäristö- ja cleantech-osaamisen edelläkävijä. Alueelta löytyy monia kansainvälisestikin menestyneitä yrityksiä ja Lahti oli The European Green Capital -kisassa 10 finalistin joukossa (Helsinki EU Office 2017). Tämänkaltaisia saavutuksia pitäisi tuoda enemmän esille muun muassa paikallisessa mainonnassa.

Alueella asuville on itsestäänselvyys, että kierrätys pelaa ja kraanavesi on korkealuokkaista. Olisikin tärkeää, että myös paikalliset ihmiset saataisiin innostumaan alueellisista erityispiirteistä. Jokainen Päijät-Hämeessä asuva on potentiaalinen ympäristöosaamisen markkinoija. Laadimme neljä lyhyttä viestiä vieraallesi, jotka voi esimerkiksi kertoa alueella kyläileville sukulaisille tai ystäville:

1. Jätteestä hyödynnetään 96 %
2. Lahdessa on maailman paras vesi
3. Me olemme ympäristöalan edelläkävijöitä
4. I love Vesijärvi

Jos jokainen sisäistäisi nämä neljä viestiä ja kertoisi ne eteenpäin, saisi alueen ympäristöosaaminen hyvää näkyvyyttä. Viestit voisi julkaista ilmaisjakelulehdessä ympäristöviikolla. Niiden yhteyteen voisi myös kirjoittaa taustatietoja ja artikkeleita aiheesta. Meidän tulee tunnistaa alueelliset vahvuudet ja tuoda niitä rohkeammin esiin. Kun uskomme ensin itseemme, on helpompaa saada muut vakuuttuneiksi siitä, että me olemme maailman parhaita ympäristöosaajia.

Matkailusivustojen markkinointi kuntoon

Lahden seudun matkailusivustoilla tulisi paremmin markkinoida alueen ympäristöosaamista ja vahvuuksia. Luontoon, ympäristöosaamiseen ja cleantechiin liittyvät aiheet ja kohteet ovat sivustoilta löydettävissä, mutta monen mutkan kautta. Sivustoille tulisi tehdä selkeyttäviä muutoksia paremman käyttäjäkokemuksen luomiseksi.

Yritysmatkailutuotekortit

Yritysmatkailutuotekortit luotiin neljän teeman ympärille: materiaalitehokkuus ja teolliset symbioosit, cleantech, vesi sekä kestävä liikkuminen ja luonto. Näiden teemojen myötä luotiin tuotekortin tapaiset esitteet (kuva 2), jotka on kohdistettu yritysvierailijoille. Tuotekortit antavat kuvan siitä, minkälaisia kohteita voitaisiin yritysvierailijoille kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita kansainvälisellä tasolla. Tuotekortit ovat johdattelevia luonnoksia, joita paikalliset matkailuyritykset voivat halutessaan viedä eteenpäin omien toimintatapojensa mukaisesti. Varsinaisia kiertotalousteemaan liittyviä yritysmatkailupaketteja ei ole vielä Hämeen matkailutoimistojen kautta saatavilla, mutta tulevaisuudessa niille varmasti tulee löytymään kysyntää.

Kuva 2. Teemoista laaditut tuotekortit

Pohdintoja kehittämisprojektista

Yritysmatkailu on suuri sektori matkailualalla ja siihen yhdistettynä kiertotalousteema avaa Päijät-Hämeessä merkittäviä mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Yritysmatkailijat tuovat alueelle omaa osaamistaan ja nostavat Päijät-Hämeen aluetta, etenkin Lahtea, kansainvälisesti tunnetuksi. Matkailuala on sektorina yksi nopeimmin kehittyvä ja kasvava ala, joka ulottuu yhteiskunnan eri alueille (Visit Finland 2018). Se tekee siitä voimakkaan tekijän, mikä kykenee edistämään kestävää kehitystä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön puolesta.

Tästä kehittämisprojektista teki haasteellisen se, että hankkeella ei ollut selkeää, nimettyä toimeksiantajan vastuuhenkilöä, joten projektin kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin hyvin pitkälle opiskelijatiimin voimin. Tiimi tarttui kuitenkin haasteeseen ennakkoluulottomasti ja pystyi ainakin näin ohjaavan opettajan näkökulmasta toteuttamaan hyvin itsenäisesti mainion kokonaisuuden tämän tärkeän osa-alueen edistämiseksi kiertotalouden näkökulmasta.

Lähteet

Helsinki EU Office. 2017. Lahti valittu European Green Capital 2019 –kilpailun finalistiksi. Uutiskirje 20.4. [Viitattu 28.2.2018]. Saatavissa: http://myemail.constantcontact.com/Helsinki-EU-Officen-Uutiskirje-20-4-2017.html?soid=1112056540227&aid=rN9hvswfj8c#b

Visit Finland. 2018. Matkailu on kasvava toimiala. [Viitattu 6.4.2018]. Saatavissa: http://fi.vf.alpha.byroo.fi/tama-on-visit-finland/matkailu-on-kasvava-toimiala/

KUVA 1. Hämeen kauppakamari 2017.

Kirjoittajat

Saana Blåberg, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Seela-Anna Laakso, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Jenni Nieminen, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Teemu Ukkola, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja. Kiertotalousväylänvastaava.

Julkaistu 6.4.2018

Viittausohje

Blåberg, S., Laakso, S-A., Nieminen, J., Ukkola, T. & Haapea, P. 2018. Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/06/kiertotalouden-mahdollisuudet-aluemarkkinoinnissa-ja-matkailussa

Lahden ammattikorkeakoulu edistää ympäristövastuullisuutta perustehtäviensä – koulutus, tutkimus ja aluekehitys – kautta. Kiertotalouden ratkaisut strategisena painoalana linjaa TKI – toimintaa. Ympäristöjärjestelmä systematisoi organisaation ympäristöasioiden eteenpäin viemistä ja muutto uudelle kampukselle vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Silja Kostia

Ympäristöpolitiikasta ympäristöjärjestelmään

Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän hyväksymä ympäristöpolitiikka kertoo LAMKin ympäristöasenteista ja – arvoista. Ympäristöpolitiikan mukaisesti LAMK ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset, kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet sekä ympäristölainsäädännön vaatimukset. LAMKissa edistetään kestävän kehityksen huomioivaa elämäntapaa sekä pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia. (Kostia et al. 2015, 37.)

Ympäristöjohtamisen tueksi aloitettiin LAMKissa ISO14001- standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa edistää organisaation ympäristötehokkuutta asettamalla mitattavissa olevia tavoitteita ja kirjaamalla konkreettisia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan kaikkiin toimintoihin, mutta ensisijaisesti järjestelmän avulla keskitytään hallitsemaan LAMKin merkittävimpiä ympäristönäkökohtia.

Kuva 1. LAMKin merkittävimmät ympäristönäkökohdat

LAMKista valmistuu ympäristötietoisia asiantuntijoita ja osaajia

Ympäristöalan asiantuntijoita koulutetaan tekniikan yksikössä ja vuonna 2017 valmistui yhteensä 44 amk ja yamk insinööriä. Insinööri (amk) tutkinnon profiili on joko ympäristötekniikka tai yhdyskuntasuunnittelu ja insinööri (yamk) tutkinnon profiili on kestävä kaupunkiympäristö. Ympäristöalan opiskelijat suorittivat vuoden 2017 aikana lähes 400 opintopistettä ulkomailla mikä vastaa noin 11 000 tuntia kansainvälistä opiskelua tai työharjoittelua.  Koulutuksen kansainvälisyys ottaa uuden askeleen, kun Master in Urban Climate and Sustainability – ohjelma käynnistyy vuonna 2018 yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Erasmus Mundus – rahoituksella (Urban Climate and Sustainability 2018). Kestävän kehityksen osaaminen ei rajoitu vain näihin koulutuksiin vaan tavoitteena on, että kaikki LAMKista valmistuneet opiskelijat tunnistaisivat kestävän kehityksen elementit osana omaa ammatti-identiteettiään.

LAMKissa on tarjolla kiertotalouden väyläopinnot, jossa monialaiset opiskelijatiimit kehittävät ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin (Lahden ammattikorkeakoulu 2018b). Tarjoamalla monialaista osaamista ja tuoreita opiskelijaideoita LAMK myös edistää Suomen hallituksen linjaamaa tavoitetta olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. (Sitra 2016, 52.) Vuonna 2017 keskityttiin muun muassa etsimään ratkaisuja kampusruokaloiden ruokahävikin pienentämiseksi.  Merkittävimmäksi syyksi ruokahävikkiin osoittautui ruokailijamäärien ennalta-arvaamattomuus. Ympäristöhaittojen pienentämisen lisäksi kiertotalous tuo myös huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia: arvioiden mukaan Suomen koulujen ruokahävikissä hukataan 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. (Tuominen et al. 2017.)

LAMK on vaikuttava kiertotalouden edistäjä paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

LAMK profiloituu strategisten painoalojensa ja yrittäjyyden kautta.  Yksi neljästä painoalasta on kiertotalouden ratkaisut, joka edistää alueen kilpailukykyä ja kiertotalouteen siirtymistä. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017, 10.)

Kuva 2. Kiertotalouden ratkaisut -painoala LAMKissa

LAMK on mukana joko projektin vetäjänä tai partnerina yli kahdessakymmenessä kiertotalouden hankkeessa.  Vuonna 2017 OKMn rahoitusindikaattorina toimiva ulkoisen TKI – rahoituksen määrä oli kiertotalouden osalta yli 1,2 M€ kun se vuonna 2016 oli noin 800 k€. Vuonna 2017 julkaistiin eri foorumeissa 60 ympäristöaiheista julkaisua.

Esimerkki paikallisesta kiertotalouden ratkaisusta on Nastolan teollisuuden energiatehokkuutta edistävä ekosysteemi. Alueellisesti merkittävä avaus on Päijät-Hämeen Kiertotalouden Roadmap, joka tuotettiin partnereiden kanssa osana Kiertoliike – hanketta (Lahden ammattikorkeakoulu 2018d). Kansainvälisissä hankkeissa muun muassa levitetään hyviä kiertotalouden käytänteitä ja eri toimijoiden välistä yhteiskehittämisen mallia. Lisää LAMKin Kiertotalouden ratkaisut -painoalan TKI-projekteista on luettavissa vuosittaisesta katselmuksesta Lahti Circular Economy Annual Review 2017 (Cura 2017) ja LAMK Green blogista (Lahden ammattikorkeakoulu 2018c).

LAMKin toimintaan tuo vaikuttavuutta alueellinen ympäristöalan asiantuntijaryhmä, jonka muodostavat Lahden kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Ladec ja LAMK.  Ryhmän asiantuntijajäsenet jakavat tietoa rahoitushauista, valmistelevat hankkeita, viestivät ja järjestävät työpajoja ja vierailuita. LAMKilla on vetovastuu ryhmästä. LAMK tuo osaamistaan julki myös Ladecin ylläpitämällä Smart & Clean Lahti sivustolla, jossa on koottu Lahden alueen ympäristöviisaita ratkaisuja (Ladec 2018).

Kiertotalouden osaamisesta rakennetaan myös vientituotteita ja LAMK olikin mukana Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestetyssä Astana EXPO 2017- maailmannäyttelyssä. Expossa esiteltiin sekä omaa ympäristöosaamista että edistyksellisiä suomalaisia käytäntöjä, muun muassa Päijät-Hämeen alueen jätehuoltoa. (Kärnä & Medkova 2017.)

Koko LAMK uudelle, ympäristötehokkaalle kampukselle

LAMKin ympäristötavoitteiden edistymistä vauhdittaa muutto uudelle kampukselle syksyllä 2018. Liikkumisen tarve vähenee merkittävästi, kun koko LAMK on samalla kampuksella nykyisen viiden sijaan. Lisäksi julkisen liikenteen käyttöä edistetään uudella bussilinjalla kampuksen ja Lahden matkakeskuksen välillä. Kampuksen suunnittelutyötä on alusta asti ohjannut periaate ympäristövastuullisesta kampuksesta ja toiminnasta. Moderni kampus saneerataan vanhaan Iskun tehtaaseen pidentäen rakennuksen elinkaarta. Kampuksen tilat on suunniteltu resurssiviisaasti joustavaan ja ympärivuorokautiseen käyttöön (Lahden ammattikorkeakoulu 2018a).

Lähteet

Cura K. 2017. Lahti Circular Economy Annual Review 2017. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences, part 31. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-275-8

Kostia S., Kuusela J., Kärnä P., Saikkonen S. & Järvinen M-J. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti 2015. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 17. [Viitattu 22.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-249-9

Kärnä, P. & Medkova, K. 2017. Tavoitteena Cleantech-koulutusta Kazakstaniin. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/tavoitteena-cleantech-koulutusta-kazakstaniin/

Ladec. 2018. Smart & Clean Lahti. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: https://www.smartlahti.fi/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/LAMKstrategia2020.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018b. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa:  http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018c. LAMKgreen. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018d. Projektit. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/projektit/Sivut/default.aspx?RepoProject=23014

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 117. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Urban Climate and Sustainability. 2018. [Viitattu 11.3.2018]. Saatavissa: http://murcs.eu/partners/

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on projektityöntekijä Lahden ammattikorkeakoulussa, pääasiallisena työtehtävänä ympäristöjärjestelmän rakentaminen.

Silja Kostia on tekniikan yksikön johtaja ja osa asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on ohjata ympäristöjärjestelmän rakentumista.

Artikkelin kuvat: Niklas Kaikonen

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Kaikonen, N. & Kostia, S. 2018. LAMK ympäristövastuullisena toimijana vuonna 2017. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/lamk-ymparistovastuullisena-toimijana-vuonna-2017/