Aihearkisto: Kiertotalouden ratkaisut

Kiertokatu osana kiertotaloutta

Älykäs liiketoiminta, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Osana kevään 2017 kiertotalousväylää Lahden ammattikorkeakoulun materiaali- ja ympäristöteknologian sekä liiketalouden opiskelijat tekivät Tramel/BLTK Oy:n toimeksiannon pohjalta projektin, jonka päämääränä oli kehittää helppo ja asiakasystävällinen materiaalikierrätyskonsepti. Tässä artikkelissa kuvataan työelämälähtöiseen kehittämishankkeeseen kuuluvaa oppimisprosessia sekä opiskelijoiden kehittämiä ratkaisumalleja materiaalivirtojen hallintaan.

Kirjoittajat:  Rasmus Toropainen ja Pia Haapea

Mitä on kiertotalous?

Suomessa on perinteisesti lajiteltu kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyviä jätevirtoja. Esimerkiksi eri periaatteella toimivat kirpputorit, vaatteiden kierrätys ja pullonpalautusjärjestelmämme alkavat olla arkipäivää meille kaikille. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, ja erilaisille innovatiivisille palvelukonsepteille, jotka helpottavat ja tehostavat kierrätystä ja uusiokäyttöä, on olemassa selkeä tilaus. Pari vuotta sitten lanseerattu kiertotalous -termi on talouden uusi malli, jossa mm. edistetään materiaalien ja tuotteiden arvon säilymistä alkuperäisen käytön jälkeenkin. Tämä tulee huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Materiaalien ja tuotteiden arvoa voidaan myös maksimoida erilaisilla palveluilla ja älykkyydellä. (Sitra, 2016.)

Valtioneuvoston kanslian (2015) tekemän selvityksen mukaan kiertotaloustoimenpiteillä on mahdollista kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Taloudellisen kasvun lisäksi oletetaan kasvihuonekaasupäästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden kulutuksen vähentyvän. Avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä on koko yhteiskunnan arvomaailman muutos, jossa avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnan eri tasoilla. Kiertotalouden odotusten lunastaminen vaatii muutoksia tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä jätehuoltoon. (Valtioneuvoston kanslia, 2015.) Lisäksi hallituksen tavoitteena nykyisellä vaalikaudella on kohottaa Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi vuoteen 2025 mennessä (Ympäristöministeriö, 2017).

Kuva 1. Kiertotalouden perusajatus (Rasmus Toropainen)

Kiertotalous on tunnistettu myös Lahden ammattikorkeakoulussa tärkeäksi osaamisalaksi. Lähes 100 LAMK:n opiskelijaa eri aloilta on osallistunut lukuvuoden 2016 – 2017 aikana toteutettuihin monialaisiin kiertotalouden väyläopintoihin.  Väyläopintoihin kuuluu työelämälähtöinen 5 op:n laajuinen kehittämisprojekti. Aiheet ovat vaihdelleet kestävän tulevaisuuden tutkimisesta kierrätysmateriaalin käytettävyystutkimuksiin.

 Kiertokatu-sovelluksella helppoutta kierrätykseen

Projektin lopputuloksena syntynyt konsepti koostuu mobiilisovelluksesta ja sen välityksellä operoitavista paikkaan sitomattomista keräyspisteistä. Sovellus on koko konseptin ydin, sillä sen on tarkoitus toimia tärkeänä tiedonvälityskanavana ja yhdistää tarpeettomien tavaroiden ja materiaalien haltijat niitä tarvitseviin tahoihin. Sovelluksen kautta voidaan ilmoittaa halusta kerätä tiettyä materiaalia tai tuotetta, ilmoittaa tarpeettomasta tavarasta, löytää kierrätysinfoa ja paljon muuta. Lisäksi sovellus toimii tietolähteenä kierrätyspalveluiden käyttäjille näyttämällä keräyspisteiden kulloisenkin sijainnin ja sen, mitä missäkin kerätään, milloin ja mihin kerätyt materiaalit päätyvät. Sovelluksen kautta on myös mahdollista kerätä tilastotietoa materiaalikierroista. Sovelluksen suunnittelussa on pyritty vetoamaan myös nuoriin tuomalla sovellukseen pelillisyyttä.

 Helppokäyttöiset ja mielenkiintoiset keräyspisteet

Toinen tärkeä osa-alue projektissa oli suunnitella vaihtoehtoisia keräyspisteitä. Suunnittelun tärkeimpänä teemana oli kierrätyksen helppous sekä käyttäjälle että kerääjälle. Jälkilajittelutarpeen minimoimiseksi niihin suunniteltiin myös erilaisia osastoja. Asiakaslähtöisyys ja elämyksellisyys otettiin huomioon keräyspisteiden suunnittelussa. Suunnittelussa huomioitiin se, että keräyspisteet eivät pysty kilpailemaan jätealan yritysten kanssa niiden ehdoilla. Eräitä ideoita elämyksellisyyden luomiseksi olivat kierrätysmateriaalien käyttö pisteiden rakennuksessa, mielenkiintoinen ulkonäkö ja automaation sisällyttäminen pisteisiin.

Kuva 2. Projektin aikana syntyneitä esimerkkejä pisteiden ulkonäöstä (Rasmus Toropainen)

Kujalan kierrätyspuisto

Kolmantena kehittämiskohteena on projektin loppupuolella syntynyt tarve toimeksiantajien omistaman tontin hyödyntämiseksi. Ajatuksena on tehdä alueesta eräänlainen kierrätyspuisto, jossa ihmiset voisivat kierrättää vanhoja tavaroitaan ja samalla oppia kiertotaloudesta sekä nähdä, mihin heidän kierrättämänsä tavarat lopulta päätyvät. Kierrätyspuistosta voisi löytyä erilaisia kiinteitä keräyspisteitä, kierrätysinfopiste, varikko keräyspisteille ja mahdollisesti jonkinlainen puoliautomaattinen kierrätyskone, jota kävijät pääsisivät itse ohjaamaan.

Nettisivut projektiraportin korvaajana

Poikkeuksellista perinteisiin projektitöihin verrattuna oli se, että koko projekti dokumentoitiin rakentamalla sille nettisivut Google Sitesin avulla. Varsinaista loppuraporttia ei siis tehty lainkaan, vaan kaikki kehitetty materiaali sekä presentaatiot julkaistiin ryhmän sivuilla. Lopputuloksena oli kattava paketti kaikkea projektin aiheeseen liittyvää kirjallisuuskatsauksesta projektiryhmän esittelyyn. Projektin etenemistä esiteltiin sivuille ladatun uuden materiaalin lisäksi blogikirjoituksilla, joiden kirjoittamiseen kaikki ryhmän jäsenet osallistuivat.

Nettisivujen tekeminen oli varsin mukavaa vaihtelua perinteisille projektiraporteille. Sivujen avulla projektin tulokset saatiin esiteltyä paljon visuaalisemmin ja kiinnostavammin kuin raportilla, jossa pääpaino on tekstillä. Kokemuksena tämän tyylinen raportointi oli siis positiivinen yllätys, vaikka se faktapohjaiseen ja ”tylsään” projektin esittelyyn tottuneelle insinöörille tuottikin alkuun hieman vaikeuksia. Nettisivut ovatkin varmasti hyvä vaihtoehto loppuraportille etenkin projekteissa, joissa pyritään saamaan jotain visuaalista aikaan. Toinen suuri hyöty projektin rakentamisessa nettisivuille on se, että asiakkaan on mahdollista seurata projektin etenemistä lähes reaaliajassa.

Kuva 3. Kuvakaappaus hankkeen nettisivuilta.

Yhteenveto

Ryhmä oli projektin päättyessä varsin tyytyväinen siihen mitä saatiin aikaan. Lopputulos täytti asiakkaan toimeksiannon ja sai hyvää palautetta, joten projektia voidaan pitää kaiken kaikkiaan onnistuneena.

Projektista jäi käteen paljon uutta tietoa ja osaamista niin projektityöskentelystä kuin nettisivujen teostakin. Tärkeimpänä oppina oli mahdollisesti kuitenkin kiertotalousajatuksen laajuuden ja potentiaalin ymmärtäminen uudella tavalla. Ajatus on varmasti monelle tuttu, mutta projektin myötä asia konkretisoitui paremmin.

Kevään aikaansaannokset antoivat asiakkaalle paljon uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia jatkokehitykselle. Projektin alussa päätettiin käsitellä aihetta melko suurpiirteisesti, joten esimerkiksi eri osa-alueiden tarkempi kehitys ja tutkimus jäävät tuleviin projekteihin. Yhteistyö toimeksiantajan ja LAMKin kanssa jatkuu varmasti erilaisten opiskelijaprojektien ja TKI-hankkeiden muodossa.

Kiertokatu-projekti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://sites.google.com/lamk.fi/kiertokatu/

Lähteet

Sitra. 2016. Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

Valtioneuvoston kanslia. 2015. Tutkimus: kiertotalouden vihreän kasvun mahdollisuudet Suomelle merkittävät. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

Ympäristöministeriö. 2017. Kiertotalous. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kiertotalous

Kirjoittajat

Rasmus Toropainen on puutekniikan kolmannen vuoden opiskelija.

Pia Haapea on energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja vetovastuussa kiertotalousväylästä.

Julkaistu 5.6.2017

Toxicity effects of copper and chromium on mortality and growth of Artemia Salina

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Sometimes it can be difficult to quantify the environmental damage caused by uncontrolled and non-regulated waste discharging. That is why since some years before have begun to appear the ecotoxicological tests with Artemia Salina. The aim of this kind of tests is determine the toxicity of the samples to analyse, relating it with the mortality of these organisms.

Authors: Nuria Mengibar Guerrero and Mervi Pulkkinen

Introduction

Artemia Salina is a kind of crustacean, which lives in salt water. This species it has probably not changed in 100 million years so it is considered one of the oldest species in the world. Their simple organism (they only have head, chest and abdomen) and its primitive nervous system make them suitable for toxicological tests since the damage caused to the animal is small or practically non-existent. Also some studies have demonstrated that Artemia Salina is sensitive to a wide range of heavy metals such as copper, zinc, chromium, cadmium or mercury making them perfect for quantifying the environmental damage caused by these harmful substances that are present in wastes of many industries or by products.

This study has analyzed the toxicity effects of copper and chromium on mortality and growth of Artemia Salina. In the case of copper it is known that it can bind directly to cellular structures and therefore interfere in the physiological functions of the organism tested. On the other hand, chromium is one of the most toxic heavy metals today and it could be present in two forms: Trivalent or Hexavalent chromium.

To prove and confirm this toxicity, three bottom ash samples provided by an energy plant in Lahti have been analyzed. Before doing the ecotoxicological tests, these three samples have been subjected to a batch test.

Material and methods

Artemia Salina eggs remain inactive until they find the necessary environmental conditions for their growth. Once these eggs find the proper conditions it takes at least 24 hours before the first nauplii appears, but they do not reach adulthood until after approximately 20-30 days.

Artemia Salina has to be cultivated before performing the test and for that it has been used JBL Artemio pur eggs and JBL Artemio salt. Three containers have been prepared with one liter of this salt solution and 5 spoonfuls of pure Artemia Salina eggs. After three days the first nauplii begin to appear. For that the growth of the brine shrimps will be possible, the containers should be kept at approximately 25 °C and the salt solution must be mixed gently from time to time. Also, if it is needed, more salt solution could be prepared and added the second or third day of life of Artemia Salina with the objective of keep the organism well nourished. Once they are grown, a cell plate is filled with 10 Artemia Salina in each cell, salt solution and the leachant solution obtained in the batch test (Table 1). To check how the age of Artemia Salina affects the test, the samples have been analysed three times in the same conditions but with Artemia Salina of different ages. Another variable that has been tested is the concentration of the leachant solution.

TABLE 1. Planning of the ecotoxicological test. Amount of leachant and salt solution

To compare the concentration of harmful substances with mortality, the concentrations of chromium and copper were estimated by a photometer in both solution of first leaching step and solution of second leaching step.

Results and discussion

After doing six tests (three for the first leachant solution and three for the second leachant solution) at different concentrations of the pollutant solutions, all the result that have been obtained are shown below in the form of different graphs (Figures 1 and 2).

Figure 1 (showing the amount of live Artemia Salina as a function of time testing sample 1) has been chosen as representative of the tests performed for the three samples. On the first day (color blue), Artemia Salina lasted 7 hours before dying, while on the third day of life (color red), following the same conditions of concentration, they lasted 4 hours this indicates that a higher age of the organism, there is less resistance to toxics.

FIGURE 1. Representation of the amount of live Artemia Salina as a function of time when sample 1 is being tested

On the other hand, in Figure 2 the percent of mortality in the minute 120 of the test is compared with the concentrations of copper and chromium present in each cell. As can be seen the mortality in cells 4, 5 and 6 (sample 2) is higher than in the others, indicating that because of a higher toxicity of the sample, the invertebrate organism dies in a shorter time. If the three graphs are compared, it can be seen that the three trend lines follow practically the same form. This is because the mortality of the Artemias Salina is directly proportional to the concentrations of the harmful substances present in the sample.

FIGURE 2. Representation of the percent of mortality in the minute 120 of the test compared with the concentrations of copper and chromium present in each cell

The chromium and the copper are accumulated by diffusion in the Artemia Salina. These substances penetrate through the cell membrane (a very fine skin, which makes them especially sensitive to toxics) of Artemia Salina following the Fick’s laws of diffusion (diffusion is the movement of a substance from a region of high concentration to a region of low concentration) and causing damage and different alterations in these organisms, ranging from difficulties in mobility to death.

Finally the results obtained from the toxicological analysis of the leachant solution of the second step of the batch test do not differ significantly from those obtained in the first part. The only difference is that in this second part, the concentrations of chromium and copper present in the samples are smaller and therefore the life of the tested animals is longer than in the first ecotoxicological test. They can live between 24 and 12 hours depending on their age.

Conclusions

It has been proven that the ecotoxicological test with Artemia Salina is a good method to determine the toxicity of a sample. Furthermore the test confirms that sample number 2 is the most toxic. Also the test provides evidences that variables such as the sample concentration or the age of the organism tested are directly proportional to the mortality of Artemia Salina and therefore must be taken into account when this type of ecotoxicological analysis are carried out.

References

Mengibar Guerrero, N. 2017. Utilization of concrete and ash waste in geotechnical construction – Legislation, methods and analysis requirements in Finland and Spain. [Online document]. Bachelor’s thesis in Environmental Technology. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Technology. Lahti. [Cited 2 June 2017]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011100

Authors

Nuria Mengibar Guerrero is an exchange student from Polytechnic University of Catalunya, Barcelona (UPC) in Lahti University of Applied Sciences (Lahti UAS).

Mervi Pulkkinen is a senior lecturer in the Faculty of Technology of Lahti UAS.

Published 2.6.2017

Article picture of Artemia Salina by Xavier 2010: https://www.flickr.com/photos/xavipat/4451152486.

Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK RDI Journal, Yrittäjyys

Kiertotalouden merkitys on viime vuosina korostunut merkittävästi. Raaka-aineita ja materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Aiemmin hyödyttömiksi koetuille materiaalivirroille on pyritty löytämään uusia käyttökohteita. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen on oleellinen osa huomisen liiketoimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään hevosenlannan hyödyntämistä energianlähteenä. Energiakäytön myötä lannalle voidaan löytää uusia käyttökohteita. Lanta on ollut sitä tuottaneille talleille tähän asti usein kuluerä. Energiakäytössä siitä voi olla mahdollista muodostua kuluerän sijaan tulonlähde.

Kirjoittajat: Rita Nurminen ja Sami Heikkinen

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu Päijät-Hämeen talliyrittäjien mielestä tarpeellinen, sekä minkälainen olisi kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu. Toimeksiantajana toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hanke, jonka kanssa yhteistyössä ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin. Tutkimus perustuu viitekehykseen, jossa käsitellään hevostaloutta, kiertotaloutta ja palveluliiketoimintaa. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kahden kyselytutkimuksen avulla. Tulosten perusteella on kehitetty malli hevosenlannan hyötykäytöstä energiantuotannossa service blueprint -työkalun avulla.

Suomessa on noin 75 000 hevosta, ja määrän oletetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Myllymäki, Särkijärvi, Karppinen, Kumpula, Virkkunen 2014, 5.) Maaseudulla hevosenlannan loppusijoitusta ei yleisesti koeta ongelmaksi, koska hevosenlanta voidaan hyödyntää maanparannusaineena pelloilla. Hevosharrastuksen suosion nousun myötä hevosten sijoittuessa yhä enemmän taajama-alueille, lannan loppusijoitus koetaan taajama-alueen talleilla kuitenkin haastavaksi. (Laitinen & Mäki-Tuuri 2014, 11; InnoHorse 2014.)

Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden periaatteita noudattaen

Kiertotaloudessa ei pyritä pelkästään jätteiden synnyn minimointiin, vaan siihen, että teollisuuden ylijäämämateriaalit ja sivuvirrat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman kattavasti seuraavan toimijan toimesta (Arponen, Granskog, Pantsar-Kallio, Stuchtey, Törmänen, & Vanthournout 2014). Suurin osa teollisuuden tuotantoketjuista on vielä lineaarista mallia, jossa seurataan ota – valmista – kuluta – hävitä -mallia. Teknologian kehitys ja luonnonvarojen niukkuus ajavat kuitenkin kehittämään uusia toimintatapoja kiertotalouden mallin mukaisesti. (Export Leadership Forum 2015.)

Useamman yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa toisiaan täydentävät yritykset hyödyntävät tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, energiaa ja palveluita, kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu arvokkaaksi tuotannon tekijäksi teollisessa symbioosissa. (Sitra 2016.) Kiertotalous ja teolliset symbioosit perustuvat vihreiden arvojen ohella kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa jäte, tähteet tuotannon sivuvirrat ja muut ylijääneet materiaalit jalostetaan rahaksi. (Perko 2014.)

Teollisten symbioosien pohjalle rakentuvissa liiketoiminnan ekosysteemeissä tuotetaan myös suurempaa lisäarvoa käyttämällä vähemmän luonnonvaroja kuin perinteisissä teollisuuden arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa energian ja veden kulutusta sekä pienempiä jätemääriä. (Sitra 2016.) Symbioosien ansiosta kaikki käytetyt ja ylijääneet raaka-aineet saadaan takaisin tuotantoon ja ravinteet turvallisesti ravintoketjuihin. Näin syntyy suljettuja kiertoja, joissa pyritään siihen, ettei mitään menisi hukkaan, ja joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja neitseellisistä raaka-aineista. (Perko 2014.)

Hevosenlannan hyödyntämiselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, niin materiaalina kuin energianakin. Erilaiset hyötykäyttövaihtoehdot tukevat uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotantotavoitteita, koska hevosenlanta itsessään on jo uusiutuvaa. (Lappeenranta University of Technology 2017.) Hevosenlanta sisältää raaka-aineena paljon energiaa, ja sitä voi myös puristaa käyttöä varten pelletiksi tai briketiksi. (Bioenergianeuvoja 2016.) Keskimäärin kahden hevosen tuottamalla lantamäärällä voi lämmittää yhden omakotitalon ympärivuotisesti (Fortum HorsePower 2016).

Hevosenlannan hyötykäyttöä on aiemmin rajoittanut tiukka lainsäädäntö, mutta Tuotantoeläinten lannanpolttoa koskevan Euroopan unionin asetusmuutoksen hyväksymisen myötä 17.1.2017 hevosenlannan poltto mahdollistuu myös tavanomaisissa polttolaitoksissa. Lantaa polttavat laitokset voidaan hyväksyä sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, eikä laitosten tarvitse täyttää jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia. Tämä poistaa muun muassa vaatimuksen kalliista, jatkuvatoimisilla laitteilla tehtävistä päästömittauksista, mikä helpottaa uusien toimijoiden siirtymistä lannan polttoon. (Ympäristöministeriö 2017.) Hevosenlantaa voidaan hyödyntää muun muassa polttamalla, kaasuttamalla, biokaasuttamalla ja kompostoimalla (Hippolis 2016).

Kehittämisen menetelmät

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka on yksi tapaustutkimuksen keskeisemmistä tiedonkeruumenetelmistä (Hirsjärvi ym 2009, 193). Se soveltuu hyvin mielipiteiden ja taustamuuttujien selvittämiseen (Finnish Network of Living Labs 2012). Päijät-Hämeen alueen talliyrittäjiä lähestyttiin sähköpostitse kyselyllä, joka koski tallien lantahuoltoa. Kysely oli suunniteltu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Hely-hankkeen kanssa. Kysely lähetettiin 73:lle talliyrittäjälle, mutta vain 67 kyselyä tavoitti vastaanottajan. Kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä, ja kysely oli aktiivisena 9.8.2016 – 7.9.2016. Vastauksia saatiin 19, jolloin vastausprosentti oli 28%.

Service blueprintiä muodostettaessa havaittiin, että palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä varten tarvittaisiin vielä lisää tietoa asiakkaiden mielipiteistä, joten keväällä 2017 ensimmäiseen kyselyyn vastanneille lähetettiin vielä täydentävä kysely. Tähän kyselyyn vastasi 5 talliyrittäjää.

Service blueprint eli palvelumalli on palvelumuotoilun tekniikka, joka lähestyy asiakaskeskeisesti palveluinnovaatioita ja palveluiden kehittämistä (Inno-vointi 2017).  Blueprintin ideana on se, että yritykset pääsevät tarkastelemaan itseään ja toimintaansa asiakkaan näkökulmasta (Innokylä 2017). Palveluketju kuvataan toiminto toiminnolta kronologisessa järjestyksessä yli yrityksen eri alueiden rajojen (Tuulaniemi 2011, 210). Tämä todentaa sitä, että palveluprosessi ei ole sama palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla, vaan molemmissa on paljon toiselle näkymättömiä toimintoja (Innokylä 2017). Blueprintissä on käytössä useimmiten viisi peruselementtiä, jotka ovat: Käyttäjän toiminnot eli palvelutila, Front desk eli asiakaspalvelijan toiminnot, Back office henkilöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan näkökulmasta havaittavissa olevat asiat. (Inno-vointi 2017.) Kaavion täyttäminen aloitetaan prosessin ja asiakkaan segmentin määrittelyllä. Tämän jälkeen kaaviota aletaan täyttää asiakkaan toimintojen perusteella, ja sen jälkeen lisätään työntekijöiden toiminnot, tukiprosessit sekä asiakkaan havainnoimat asiat. (Innokylä 2017.)

Millainen palvelu vastaisi talliyrittäjien tarpeita?

Ensimmäisen kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maaseudulla sijaitsevat tallit eivät koe lantahuoltoa ongelmaksi. He kertovat käyttävänsä lannan maanparannusaineena omilla tai naapureiden pelloilla. Lannan loppusijoitus ei myöskään tuota merkittäviä ylimääräisiä kuluja tai työtunteja. Kuitenkin tallit, jotka sijaitsevat lähempänä kaupunkia tai tallikeskittymissä, kuten Jokimaalla, kokevat lantahuollon kustannukset ja työmäärän liian suuriksi.

Palvelu, joka kehitettiin kyselyiden tulosten perusteella, perustuu siihen, että hevostalleilla syntyy lantaa, josta tallinpitäjien on päästävä eroon. Palvelun tuottaja taas pystyy hyödyntämään lannan energiantuotannossa, jolloin voidaan puhua teollisesta symbioosista. Palvelulle pyritään luomaan myös lisäarvoa erilaisin keinoin. Tulosten perusteella luotu palvelumalli on esitetty service blueprintin avulla (kuvio 1).

 

Kuvio 1. Palvelumallin service blueprint.

Kyselyn perusteella tallinpitäjät kokivat, että hevosenlannan hyötykäyttöpalvelulle olisi tarvetta Päijät-Hämeen alueella. Uudellamaalla toimiva Fortumin Horse Power hevosenlannan hyötykäyttöpalvelu koettiin vastaajien mielestä liian kalliiksi, sekä huonona puolena pidettiin sitä, että kyseisessä palvelussa ainoana kuivikevaihtoehtona on puupohjaiset kuivikkeet, kuten kutterin puru. Tämän perusteella esimerkkipalvelua lähdettiin kehittämään siltä pohjalta, että asiakas voisi itse valita haluamansa kuivikkeen palveluun. Käytettävän kuivikkeen tulee kuitenkin soveltua metodiin, jolla lantaa hyödynnetään energiantuotannossa. Talliyrittäjät kokivat myös, että olisi hyvä, jos palvelu voisi toimia mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen avulla asiakas voisi itse määritellä ajankohdan, jolloin lantakuorma noudetaan. Sovelluksen avulla palvelua pystyisi muokkaamaan mieluisekseen reaaliajassa. Asiakas voisi myös itse valita, kerääkö hän lannat siirrettävään konttiin, vai jo olemassa olevaan lantalaan, joka tyhjennettäisiin. Palveluntuottajan kannalta siirrettävä kontti olisi helpompi logistisesti. Jos asiakkaalla on jo olemassa oleva lantala rakennettuna, hän voisi varastoida sinne esimerkiksi kuivikkeita. Asiakas voisi itse myös valita valmiiksi annetuista vaihtoehdoista lantalan tyhjennysvälin, sekä ajankohdan milloin tyhjennys tapahtuu. Tyypillinen noutoväli voi vaihdella kahdesta viikosta neljään viikkoon. Asiakkaalla tulisi olla myös mahdollisuus hyödyntää palvelussa syntyvää energiaa.

Vaikka palvelu pyörii suurimmaksi osaksi mobiilisovelluksen avulla, asiakkaaseen otetaan yhteyttä myös puhelimitse luotettavuuden luomiseksi. Palveluun kuuluu noin kahden kuukauden koeaika, jonka jälkeen solmitaan määräaikainen sopimus, jossa palvelun hinta perustuu sopimuksen kestoon. Pidempiaikaisella sopimuksella hinta on edullisempi. Asiakkaalle lähetetään tietyin väliajoin tyytyväisyyskysely, koska palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmaksi.

Palvelutodisteet ovat asiakkaalle näkyviä toimintoja, ja tulevat ilmi blueprintissä ylimmällä rivillä. Esimerkkipalvelussa palvelutodisteina toimivat esimerkiksi mainokset, allekirjoitettu sopimus, sekä asiakkaan vastaanottamat vahvistukset palvelusta. Tukitoiminnot ovat palvelua tukevat kanavat ja toiminnot. Näitä ovat esimerkiksi puhelin ja tietokone, jonka avulla asiakas käyttää palvelun sovellusta.

Tulosten hyödynnettävyys

Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt palvelumalli hevosenlannan hyödyntämiseksi. Palvelumallia voi sellaisenaan pilotoida käytännössä. Se tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia energianlähteitä ja samalla kasvukeskusten läheisyydessä sijaitseville hevostalleille keinon muuttaa entiset jätteet raaka-aineiksi. Onnistunut pilotointi voi johtaa palvelumallin laajempaankin käyttöönottoon.

Suomen energian tuotannosta n. 30 % on uusiutuvaa energiaa (Tilastokeskus 2009). Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tavoitteeseen uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2020 Suomen energian tuotannosta 38 % pitäisi tuottaa uusiutuvana energiana (Tilastokeskus 2009). Tämän tavoitteen saavuttaakseen Suomen täytyy löytää uusia energian tuotannon tapoja. Yksi uusi toimintatapa ei vielä riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan rinnakkain on kehitettävä useampia uusia malleja. Tämän tutkimuksen kautta syntynyt lähestymistapa voi olla yksi näistä. Sen liiketaloudellisia mahdollisuuksia täytyy vielä tutkia tarkemmin. Samoin ratkaisun suhteutumista syöttötariffeihin ja niiden vaikutusta kannattavuuteen on tarkasteltava erikseen. Näihin kysymyksiin täytyy etsiä vastauksia jatkotutkimuksen kautta.

Tällaisia uusia toimintamalleja tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan avulla entisistä ongelmista voidaan muodostaa uusia mahdollisuuksia.

 Lähteet

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitra 72 [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf

Bioenergianeuvoja. 2016. Hevosenlanta. Bioenergianeuvoja. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hevosenlanta/

Export Leadership Forum. 2015. Circular economy: from waste to wealth. Export Leadership Forum. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://blog.exportleadership.com/2015/11/04/the-circular-economy-from-waste-to-wealth/

Finnish Network of Living Labs. 2012. Kyselytutkimus. Finnish Network of Living Labs. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://fnoll.wordpress.com/2012/05/21/42/

 Fortum HorsePower. 2016. Lannasta energiaa. Fortum HorsePower. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.fortumhorsepower.fi/fi/palvelut/horsepower-luo-lannasta-energiaa/

Hippolis. 2016. Lannan biokaasutus eli mädätys. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/fi_manure/fi_good_practices/

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

 InnoHorse. 2014. Lannan varastointi. InnoHorse -tallityökalu. Hippolis. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/fi_innohorse/

Innokylä. 2017. Service blueprint. Innokylä. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://www.innokyla.fi/web/malli111516

Inno-vointi. 2017. Service blueprint. Inno-vointi.fi [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.inno-vointi.fi/fi/tyokaluja/kokeilu/service-blueprint

 Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. 2014. Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Lappeenranta University of Technology. 2017. Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet. Lappeenranta University of Technology. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.lut.fi/hevosenlannan-kestava-hyodyntaminen-ja-liiketoimintamahdollisuudet

Myllymäki, M., Särkijärvi, S., Karppinen, T., Kumpula, H., Virkkunen, E. 2014. Hevosenlannan hyötykäytön lisääminen, case Kainuu. Biojäte ja hepolanta –hankkeen selvityksiä 2/4. Luonnonvarakeskus: Jukuri. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485500/Hevosen%20lannan%20hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6n%20lis%C3%A4%C3%A4minen%20case%20Kainuu_final.pdf?sequence=1

Nurminen, R. 2017. Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/125387

Perko, S. 2014. Ei enää jätettä vaan isompia voittoja. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/ei-enaa-jatetta-vaan-isompia-voittoja

Sitra. 2016. Uutta liiketoimintaa teollisista symbiooseista. Teolliset symbioosit. Sitra. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/teolliset-symbioosit

Tilastokeskus. 2010. Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/salatuo/2009/salatuo_2009_2010-09-29_tie_001_fi.html

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum.

Ympäristöministeriö. 2017. Hevosenlannan poltto helpottuu. Ympäristöministeriö. [Viitattu 11.5.2017] Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hevosenlannan_poltto_helpottuu(41857)

Kirjoittajat

Rita Nurminen valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta Palveluliiketoiminnan tradenomiksi keväällä 2017.

Sami Heikkinen, FM, KTM, toimii lehtorina ja Palveluliiketoiminnan vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 23.5.2017

Artikkelikuva: Pixabay: https://pixabay.com/p-1734143/?no_redirect

Viittausohje

Nurminen, R. & Heikkinen, S. 2017. Liiketoimintaa hevosenlannasta kiertotalouden avulla.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/05/24/liiketoimintaa-hevosenlannasta-kiertotalouden-avulla/

Creative Commons -lisenssi

YAMK-opiskelijat ideoivat Hollolan Salpakankaan keskustaa

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Hollolan kunta on käynnistänyt tänä vuonna maakuntaliiton tuella keskustan kehittämisprojektin, joka tuli luontevasti osaksi tekniikan ylemmän AMK-tutkinnon opintojaksoa Kestävät ja älykkäät kaupunkiympäristöt. Myös Ladec on osallistunut projektin valmisteluun. Maaliskuussa käynnistyi opintojakso, jossa opiskelijat ovat kuudessa eri ryhmässä ideoineet kehittämisehdotuksia Salpakankaan keskusta-alueelle. Prosessiin on sisältynyt myös kaksi asukastilaisuutta, joissa on kuultu kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämistarpeista sekä esitetyistä ideoista.

Kirjoittaja: Eeva Aarrevaara

Muuttuva Salpakangas

Hollolan liikekeskusta Salpakangas on suurten muutosten alla. Uusi Prisma rakentuu ja vanhoja liikerakennuksia puretaan Hämeenlinnan tien varrelta, tilalle on jo nousemassa ensimmäinen korkea kerrostalo. Vaikka osa keskustaa onkin suurta rakennustyömaata, halutaan jo ideoida myös viihtyisämpää ja älykkäämpää keskustaa julkisten tilojen ja reittien kehittämisellä ja älykkäiden ratkaisujen etsimisellä.

Kuva 1: Salpakangas muuttuu vauhdilla (kuva: Eeva Aarrevaara).

LAMKin YAMK-opiskelijat ottivat vastaan kehittämishaasteen ja ideoinnin tuloksia esiteltiin yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 . Eri ryhmät ovat kehittäneet omia ratkaisujaan parantamaan kävelyn ja pyöräilyn reittejä, aukioita, viheralueita ja istutuksia, huleveden käsittelyä, valaistusta ja ympäristötaidetta, keskustan älykästä opastus- ja informaatiojärjestelmää ja koko alueen toiminnallisuutta. Osassa ryhmistä oli sekä kansainvälisiä että suomalaisia opiskelijoita ja ryhmät työskentelivät englanniksi, joskin tulokset esiteltiin suomeksi.

Miten saada kuntalaiset osallistumaan kehitysprojektiin

Opiskelijaprojekti käynnistyi maaliskuun alussa ja lähipäivinä tutustuttiin Hollolan keskustan tilanteeseen ja suunnitelmiin, joita esittelivät projektia vetävä Harri Numminen ja maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela. Ladecin edustajana työskentelyyn on osallistunut Essi Artima-Sulkinoja, joka on vastannut yhteyksistä yritysten edustajiin. Työskentelyyn liittyi keskeisenä osana kuntalaisten mielipiteiden kartoittaminen, jonka takia huhtikuun alussa järjestettiin ensimmäinen avoin työpaja. Tilaisuuteen osallistui pieni mutta aktiivinen joukko kuntalaisia, joiden mielipiteet kirjattiin ylös karttojen avulla. Merkittävämpi asukasosallistuminen syntyi kuitenkin nettisivujen kyselyn sekä uuden HollolaNyt-mobiilisovelluksen avulla, joiden kautta saatiin satakunta vastausta kysymyksiin keskustan kehittämisestä. Asukastyöpajassa ja kyselyissä selvitettiin näkemyksiä keskustan ympäristöstä, liikenteestä ja palveluista.

Asukaskommentteja ympäristöön liittyen:

  • Torille elävyyttä: vakio markkinapäivät ja musiikkitapahtumia, iltatori, katusoittajia, pop-up kahviloita
  • Penkkejä, joiden yhteyteen viheristutuksia
  • Ympäristön vehreys rakentamisen jälkeen arveluttaa, esimerkiksi millainen on viheristutusten määrä uudella parkkipaikalla
  • Kunnanviraston aiempi sisäpiha oli viihtyisä
  • Kohdevalaistusta esimerkiksi virastotaloon

 

Kuva 2: Asukkaat kiersivät tutustumassa opiskelijoiden ideoihin toisessa yleisötilaisuudessa (kuva: Eeva Aarrevaara).

Salpakankaan identiteettiä uudistamassa

Salpakangas jää Hämeenlinnaan ja Tampereelle johtavan valtatien varteen eikä ohikulkija välttämättä sitä huomaa. Tulevaisuudessa tie tulee muuttumaan kaduksi, kun Lahden eteläinen ohitustie rakennetaan. Opiskelijatöissä oli pohdittu myös keskustan näkyvyyden parantamista nykyisen valtatien suuntaan.

Kuva 3: Keskustan opastusta pitää kehittää ja se voi tulevaisuudessa sisältää myös digitaalista informaatiota, esimerkiksi linja-autopysäkeillä ja julkisissa rakennuksissa (kuva: Essi Kesämaa, Anna Elf, Minna Kuuluvainen, Mika Flöjt).

Opiskelijat ehdottivat uudenlaisia valaistusratkaisuja keskustaan, esimerkiksi LED-valaistuksen käyttöä, suojatievalaistusta sekä älykkäitä ratkaisuja, joissa valaistus toimii liiketunnistimien avulla. Puiden ja kasvillisuuden valaiseminen sekä valaistuksella luotavat tehosteet ja eri pintoihin heijastettavat kuviot lisäävät ympäristön kiinnostavuutta pimeänä aikana samalla kun alueiden turvallisuus lisääntyy.

Kuvat 4a ja 4b: Älykkyys yhdistyy uusissa ideoissa esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, kuten tässä kunnanviraston sisäpihan suihkulähteessä, joka on katettu aurinkopaneelilla (nykytilanne, kuva 4a: Paula Salomäki;  suunnitelmaehdotus, kuva 4b: Mirja Vallinoja).

Uusi kirjasto ympäristöineen on Salpakankaan sydän

Hollolalaiset viihtyvät uudessa kirjastossa ja sen edessä oleva torialue on tärkeä julkinen tila. Torialueen viihtyvyyttä kehitettiin kaikissa ryhmätöissä lisäämällä kalusteita, valaistusta ja istutuksia sekä ehdottamalla uusia toimintoja elävöittämään aluetta. Torin lähellä oleva puustoinen suppa kuului myös kehityskohteisiin. Asukkaat kokevat alueen tärkeänä, mutta osa suhtautuu varovasti suppaan kohdistuviin toimenpiteisiin. Opiskelijatöissä on runsaasti ideakuvia kulkuväylien ja valaistuksen sovittamisesta hienovaraisesti supan alueelle, myös ajatus kesäteatterista oli mukana.

Kuva 5: Ehdotuksessa ryhmä on ideoinut hulevesikäytävän rakentamista osaksi rakennusten rajaamaan kulkuväylää (kuva: Sami Hallikainen, Mari Holmstedt, Johanna Häkkinen, Pia Nyman, Hanna Ylitalo).

Miten tästä eteenpäin

Projektiin liittyy myös Master-opiskelija Minna Lumiluodon opinnäytetyö asukasosallistumisen järjestämisestä. Minna ideoi asukastilaisuuksien ohjelmat, laati kysymykset niihin ja sähköisiin kyselyihin sekä koosti saadun palautteen.

Työskentely Salpakankaan parissa jatkuu vuonna 2017 vielä muiden opiskelijaprojektien kautta. Seuraava vaihe on käydä läpi kaikki eri kohteita koskevat ideat ja laatia niiden pohjalta yleissuunnitelma alueen kehittämisestä. Kunnan tavoitteena on myös saada jotain konkreettista toteutettua jo tämän vuoden aikana.

Kirjoittaja

Eeva Aarrevaara toimii yliopettajana LAMKissa tekniikan alalla ja on ohjannut ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita opintojaksolla Kestävä ja älykäs kaupunkiympäristö.

Julkaistu 18.5.2017

Lämpö talteen hevosenlannasta: animaatio hevostilojen uusiutuvan energian tuotannosta

Älykäs liiketoiminta, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Hevostiloilla on hyviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon. Vaihtoehtoja halutaan tuoda nyt esille ymmärrettävällä tavalla LAMKin InforME-hankkeessa tuotetulla animaatiolla, jonka toteutuksesta vastasivat Muotoiluinstituutin opiskelijat yhdessä opettaja Tommi Mustaniemen kanssa.

Kirjoittaja: Mari Eronen

Hevosenlanta on yhä useammalle tilalle kasvava ongelma, mutta se voi olla myös ratkaisu energiaomavaraisuuden parantamiseen. Sitä voidaan hyödyntää lämmönlähteenä monin tavoin, esimerkiksi ottamalla talteen kompostoinnissa syntyvää lämpöä. Jos lannan kompostointiin käytetään ns. rumpukompostoria, voidaan samalla pienentää varastotilan tarvetta ja nopeuttaa lannan käsittelyä. Rumpukompostorin hyödyt ja toimintaperiaate tulevat esille InforME-hankkeen uudessa animaatiossa. Voit katsoa videon alta.

Hevostilojen energiantuotantomahdollisuuksiin liittyvä selvitys löytyy kokonaisuudessaan InforME-hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.lamk.fi/informe. Sivuille on koottu muutakin maaseudun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää materiaalia.

Euroopan maaseuturahaston rahoittama InforME (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille) -hanke toteutetaan vuosina 2016-2018. InforME tuottaa maaseudulle helposti ymmärrettävää, esimerkkeihin perustuvaa ja konkreettista energiatietoa. InforMEn päätoteuttajana on Lahden ammattikorkeakoulu, kumppaneinaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Keskusten Liitto.

Kirjoittaja

Mari Eronen toimii TKI-asiantuntijana LAMKissa ja on InforMe -hankkeen projektipäällikkö. Hän on valmistunut ympäristöinsinööriksi LAMKista syksyllä 2016.

Julkaistu 11.4.2017