Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus rakentuu monesta eri mittarista. Artikkelissa esitellään ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin merkittävimpien indikaattoreiden eli rahoitusmittareiden tietosisältö ja kerrotaan, miten mittariluvut muodostuvat ja mistä tieto Lahden ammattikorkeakoulussa kerätään. Lopuksi esitetään rahoituksen parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia Lahden ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittaja: Heli Peltola

Tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli

Ammattikorkeakoulujen vanha, kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä ei kannustanut tehokkuuteen, vaan pikemmin kustannusten kasvattamiseen (Salminen & Ylä-Anttila 2010, 19). Vuodesta 2014 lähtien ammattikorkeakoulujen rahoitus on perustunut tuloksiin. Tulosta mitataan usean rahoitusmittarin eli indikaattorin kolmen vuoden keskiarvolla, ja ammattikorkeakoulun mittariarvot suhteutetaan muiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin.  Rahoitusmallin tarkoituksena on jakaa perusrahoitus korkeakoulujen kesken siten, että keskimääräistä tuloksellisemmat, tehokkaammat ja vaikuttavammat korkeakoulut hyötyvät (OKM 2015, 10).

Rahoitusmallin 2017 laskentakriteerit

Uusi, paranneltu rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tarkennuksia tuli muun muassa 55 opintopisteen laskentatapaan sekä kansainvälisyyden mittariin. Käyttöön otettiin myös tutkintoleikkuri.

Rahoitusmallin pääosiot muodostuvat koulutuksesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä strategiarahoituksesta. Kuvassa 1 on esitetty kaikki rahoitusmittarit sekä niiden vaikuttavuuden osuus.

Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2017 alkaen (OKM 2016)

Tärkeimmät indikaattorit

Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40 %
Tutkintojen määrä on merkittävin rahoitusmittari. Vuodesta 2017 lähtien otettiin käyttöön tutkintoleikkuri, joka tarkoittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulun välisissä neuvotteluissa vuosittaisen sovitun koulutusvastuukohtaisen tutkintotavoitteen ylittävistä tutkinnoista ei myönnetä valtionrahoitusta. Tutkintoleikkuri ei koske ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

55 op suorittaneiden määrä 23 %
Laskennan perusjoukkona ovat lukuvuoden aikana kirjoilla olleet opiskelijat, jolloin myös valmistuneiden ja eronneiden opiskelijoiden opintosuoritukset ovat mukana tarkastelussa. Perusjoukosta lasketaan lukuvuoden (1.8.–31.7.) aikana vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärä. Toinen suuri muutos on hyväksilukujen huomioiminen. Ennen opiskeluoikeuden alkua suoritetut, mutta opiskeluoikeuden aikana hyväksi luetut suoritukset lasketaan mukaan mittariin. Kolmas muutos on niin sanotun pankin käyttö. Tämä tarkoittaa, että jos opiskelija suorittaa lukuvuonna enemmän kuin 55 opintopistettä, jää ylimenevä osuus käytettäväksi seuraavina vuosina. Mittarin tarkoitus on indikoida opintojen tehokkuutta, joten poissaolo tyhjentää pankkia, kuitenkin enintään 55 opintopistettä/lukuvuosi. Keväällä opintonsa aloittaneet opiskelijat huomioidaan mittarissa arvolla 0,5 jos opiskelija suorittaa kevätlukukautena vähintään 27 opintopistettä.

Avoin amk ja muut tutkinnon osat, erikoistumiskoulutus ja maahanmuuttajien valmentava koulutus 5 %
Uutena mittariin sisältyvät ammattikorkeakoulun tarjoamat, korkeakoulujen yhteistyösopimuksissa suoritetut opintopisteet sekä erikoistumiskoulutuksissa suoritetut opintopisteet. Näin FUAS-yhteistyössä sekä ammattikorkeakoulujen välisten kesäopintojen LAMKissa suoritetut opintopisteet huomioidaan tässä mittarissa. Nämä sivuopiskelijoiden suoritustiedot otetaan huomioon, kun opiskelijalle on opintorekisterissä merkitty oikea koulutuskoodi (AVOIN, FUAS, KYHT, ERKO, MAMU).

Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 2 %
Mittarissa ovat mukana ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ulkomaisessa opiskelija- ja harjoittelijavaihdossa ja saapuneiden vaihto-opiskelijoiden LAMKissa kalenterivuonna suorittamat opintopisteet. Tämän kansainvälistymistä kuvaavan mittarin laskentaperusteet muuttuivat aiemmasta mallista täysin. Kun aiemmin tarkasteltiin liikkuvuusjaksoja lukumääränä, nyt tarkastellaan liikkuvuusjaksojen aikana suoritettuja opintopisteitä. Liikkuvuusjakson pituudella ei ole merkitystä. Tutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihdossa suorittamat opintopisteet kirjataan hyväksilukuina ja harjoittelut vuodesta 2018 alkaen opintoina, joiden tarkenne on ulkomaan harjoittelu. Vain näin kirjattuina suoritukset otetaan mukaan tähän rahoitusmittariin. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden suoritukset kirjataan toteutusarviointien kautta.

Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 1 %
Aiemmin asiantuntijavaihdon tilastoon otettiin mukaan vähintään viisi päivää kestävät ulkomaan matkat. Uudessa rahoitusmallissa mukaan otetaan yli 24 tuntia kestävät opetukseen ja TKI-toimintaan liittyvät, ulkomaille suuntautuvat matkat periaatteella piste päivästä. LAMKissa lähtevät matkat kerätään matkalaskuohjelmasta. Saapuvien asiantuntijavaihtojen tiedot vieraan vastaanottaja ilmoittaa e-lomakkeella.

Tuloksen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Lahden ammattikorkeakoulussa

Tutkintoleikkurin vuoksi tutkintojen määrää ei kannata lisätä aloituspaikkoja ja sisäänottoa lisäämällä. Tärkeää on kiinnittää huomiota tasaiseen sisäänottoon ja polkuopiskelijoiden sijoittumiseen suoraan toiselle lukuvuodelle, koulutusprosessien toimivuuteen ja tasaiseen opintojen kertymiseen. On varmistettava, että opiskelijalla on aina mahdollisuus halutessaan opiskella ja kerryttää opintopisteitä.

Hyväksilukujen kirjausten oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta hyväksiluvut tulevat huomioitua sekä 55 opintopisteen mittarissa että kansainvälisyyden mittarissa ulkomailla suoritettuina opintoina. Hyväksilukupäivä tulee päivätä sille lukuvuodelle, jolle sen halutaan tilastoituvan. Suorituspäiväksi kirjataan alkuperäisen suorituksen arviointipäivä. Ensimmäisen opiskeluvuoden AHOTointiin kannattaa panostaa. Kun selvät hyväksiluvut tehdään heti, saadaan opiskelijan 55 opintopisteiden pankkisaldoa kasvatettua, ja siten liikkumavaraa seuraaville vuosille.

Kansainvälisyyden mittarissa tarkastellaan liikkuvuusjaksojen sijasta vaihdossa suoritettuja opintopisteitä. Mikäli opiskelijan opintojaksoihin kuuluu ulkomaan matkoja, tulisi matkan perusteella saadut opintopisteet merkitä hyväksilukuina, jotta ne huomioidaan rahoituksessa.  Kaikki lyhyisiin vaihtoihin ja vierailuihin saapuvat opiskelijat ja suoritukset kirjataan opintorekisteriin, jonne heille myös lisätään liikkuvuusjakso.

Tietojen ilmoittaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle

Rahoitusmallin koulutusosion mittaritiedot poimitaan pääosin suoraan Virta-opintotietopalvelusta ennalta ilmoitettuna päivänä. Virta-opintotietopalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jonne tiedot kaikkien korkeakoulujen opintorekisteristä siirtyvät päivittäin (CSC 2017).

Opintorekisterin, eli LAMKissa Winhan, ja vuodesta 2018 lähtien Pepin, tietojen oikeellisuus on ratkaisevaa rahoituksen muodostuksessa. Opintorekisteriin liittyvien kirjausten ohjeet löytyvät LAMKin wikistä (wiki.lamk.fi). Yksityiskohtaiset tiedonkeruuohjeet julkaistaan vuosittain Tiedonkeruukäsikirjassa (OKM 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee Virran tietoihin pohjautuvia tilastotietoja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa: http://vipunen.fi.

Lähteet

CSC – Virta opintotietopalvelu. 2017. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/VIRTA-opintotietopalvelu

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 814/2016 ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Finlex. [Viitattu 17.12.2017].  Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160814

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75159/tr18.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammattikorkeakouluille OKM/76/592/2016. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.mamk.fi/ulkoiset/DJulkKaSu/kokous/2016578-7-2.PDF

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017.Tiedonkeruukäsikirjat. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=39984937

Salminen, H. & Ylä-Anttila, P. 2010. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen. Selvityshenkilöiden raportti. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:23. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.  [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75511/okm23.pdf?sequence=1

Kirjoittaja

Heli Peltola työskentelee tietotuotannon tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Kevin Schneider (kschneider2991). Saatavissa: https://pixabay.com/en/money-money-tower-coins-euro-2180330/ (CC0)

Viittausohje

Peltola, H. 2017. Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/mista-meille-maksetaan-ammattikorkeakoulujen-rahoitusmittarit-esittelyssa/